Vihreä eduskuntaryhmä ei ole välikysymystä allekirjoittanut. Jaamme huolen Kiina-ilmiön tuomasta epävarmuudesta työpaikoilla, mutta pelkäämme ehdotettujen toimien olevan vain haitaksi.
Muutos maailmanlaajuisessa työnjaossa on väistämätön. Emme voi sitä Suomesta käsin pysäyttää, eikä pidä voidakaan. Ajatukset, että köyhien maiden pitäisi jäädä köyhiksi, ovat eettisesti kestämättömiä.
Halvan työvoiman maihin ei ole siirtymässä vain tehdastyö. Intiaan siirtyy tietoverkkojen varassa kymmeniä tuhansia akateemisia työpaikkoja kuukausittain. Kiina ja Intia kouluttavat vuosittain yli miljoona insinööriä. Asemamme osaamiskilpailussa on uhattuna, ellei yliopistojen rahoitusta kohenneta.
Kun mikä tahansa työ on Kiinassa edullisempaa, mitä meille jää?
Kiinalaiset eivät varastoi vientitulojaan Roope Ankan rahasäiliöön, vaan käyttävät ne tuontinsa rahoittamiseen. Kasvava vienti Kiinaan synnyttää teollisuusmaihin uusia työpaikkoja sitä mukaa kun vanhoja siirtyy Kiinaan. Työnjaon tehostuessa nousee periaatteessa sekä Kiinan että teollisuusmaiden elintaso.
Voittavatko siis kaikki? Eivät kaikki. Uudet työpaikat eivät synny automaattisesti samoihin maihin, joista vanhoja menetetään. Jotta Suomi menestyisi tässä myllerryksessä, meidän on oltava houkutteleva sijainti-maa uusille tuotannonaloille. Kannattaa suunnata elinkeinopolitiikan voimavarat kamppailuun tulevaisuuden työpaikoista eikä viivyttämään vanhojen vääjäämätöntä menetystä. Tässä piilee välikysymyksen heikkous.
Maissa, joissa työntekijöiden irtisanominen on kallista, ajatellaan varmaankin kahdesti, ennen kuin tuotantoa siirretään muualle. Tältä osin välikysyjät ovat oikeassa. Mutta vielä tätäkin varovaisempia ollaan perustettaessa uusia yrityksiä noihin maihin. Välikysymyksessä esitetty menettely ehkä viivyttäisi joidenkin työpaikkojen menettämistä, mutta torjuisi moninkertaisen määrän uusia työpaikkoja. Lukuisten tutkimusten mukaan korkea työsuhdeturva loiventaa työpaikkojen katoa laskusuhdanteen aikana, mutta lisää ajan mittaan pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti nuorisotyöttömien määrää.
Vasemmistoliitto nostaa ihannemaakseen Berlusconin Italian. Italiassa työntekijät saavat työpaikan jättäessään mukaansa kuukauden palkan jokaista tehtyä työvuotta kohden. Kolikolla on kääntöpuolensa. Italian työllisyysaste on EU-maiden matalin ja nuorityöttömyys EU-maiden korkein. Että sellainen ihannemaa.
Meistä vihreistä ei ole oikein kaataa työttömyyttä nuorten niskaan.. Emme siis vastaa myönteisesti Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kutsuun. Berlusconin tie ei ole meidän tiemme!
On toki ongelma, että yritysten on halvempaa sulkea tehdas Suomessa kuin vaikkapa Saksassa tai Italiassa.
Ongelma koskee erityisesti yrityksiä, joilla on toimintaa monessa EU-maassa. Ihanteellista olisi, jos eurooppalainen ammattiyhdistysliike solmisi näissä yrityksissä EU:n laajuisia sopimuksia yhtenäisestä irtisanomis-suojasta. Toivoisimme ay-liikkeeltä myös toimia ay-toiminnan edistämiseksi Kiinassa.
Arvoisa Puhemies!
Sanoin tässä salissa viikko sitten, että on viisasta varautua työpaikkojen vähenemiseen teollisuudessa. Ministeri Mönkäre vastasi tähän ministeri Pekkarisen säestäessä, ettemme tule toimeen ilman teollisuutta, ikään kuin joku olisi sellaista esittänyt. En pidä tällaista keskustelua reiluna.
Teollisuuden palveluksessa olevien määrä on vähentynyt 20 vuodessa 600 000:sta 450 000:een. Tätäkin nopeammin työpaikat ovat hävinneet itse tehdassaleista. Samaan suuntaan kehitys on kulkenut kaikissa teollisuusmaissa.
Esimerkiksi Nokia Oy:llä on Suomessa töissä yli 22 000 henkeä. Heistä vain noin 4000 työskentelee tuotannossa.
Eniten työpaikkoja tehtaista vie automaatio, ei tuotannon siirto ulko-maille. Kun paperitehdas modernisoidaan, tuotanto kaksinkertaistuu ja työntekijämäärä puolittuu. Kiina-ilmiön kiihdyttää entisestään teollisuuden työpaikkojen vähenemistä.
Väitän yhä, että on viisautta varautua teollisuuden työpaikkojen vähenemiseen jatkossakin, sanovat entinen ja nykyinen kauppa- ja teollisuus-ministeri mitä tahansa.
Teollisuustuotanto varmaankin yhä kasvaa. Kyse ei siis ole teollisuuden hiipumisesta Työpaikkoja saatetaan lisätä tuotekehityksessä, mutta tämä ei tehdassaleista ulos rationalisoituja lohduta.
Tilalle tarvitaan palvelualojen työpaikkoja. Pääministerin puheissa tämä tunnustetaan. Enää puuttuvat teot.
Arvoisa Puhemies!
Vasemmistoliiton esittämät lääkkeet eivät tepsi, mutta hyvin ei suju hallituksenkaan työllisyyspolitiikka. Aika kuluu vähiin.
Vientikilpailukykyyn tuijottava elinkeinopolitiikka ei vastaa siihen hätään, jota elinkeinorakenteen nopea muutos aiheuttaa työttömiksi joutuville. Meillä olisi varaa inhimillisempäänkin politiikkaan.
Vaihtotaseemme on 10 miljardia euroa ylijäämäinen. Jokaista suoma-laista kohden rahoitamme 2 000 eurolla muiden maiden kulutusta sen sijaan, että käyttäisimme rahan kotimaiseen kulutukseen ja investointeihin.
Vaihtotaseen ylijäämää tulee käyttää voimalla työllisyyden painopisteen siirtämiseen kotimarkkinatuotantoon. Tätä kautta syntyy töitä tavallisille ihmisille, joilta huippuosaamiseen perustuvat työpaikat pysyvät suljettuina. Varsinaisten palvelujen lisäksi kysyntää tulee ohjata esimerkiksi talojen kunnossapitoon ja perusparannuksiin, pyöräkorjaamoihin, talonmiesten takaisin saamiseen ja niin edelleen.
Kotimaisen kysynnän
elvyttämiseksi on esitetty uhkarohkeita veronalennuksia. Vihreät esittävät
vaihtoehdoksi palveluelvytystä – että valtio maksaisi kunnille ylimääräistä
valtionosuutta, jonka turvin nämä voisivat palkata lisää väkeä vaikkapa
kouluihin ja sairaaloihin. Tällä linjalla olivat hallituspuolueet vielä ennen
vaaleja.
Viikko sitten pääministeri Vanhanen kommentoi tätä sanoen,
että verotuksen alentaminen edistää työllisyyttä myös kaventamalla verokiilaa.
Pitää paikkansa. Verokiilaa voi alentaa myös siirtämällä verotuksen
painopistettä työn verotuksesta energia- ja ympäristöveroihin. Ei verokiilan
alentaminen edellytä koulujen ja sairaaloiden alasajoa.
Tästäkin hallitusohjelmassa puhutaan, mutta teot puuttuvat – taas.
Arvoisa puhemies!
Työllisyyttä kohottaa sekin, että poistetaan työnantajilta syyt syrjiä lapsentekoiässä olevia naisia työhönotossa tai että muutetaan viimeisen työnantajan vastuuta varhaiseläkkeissä niin, että viisikymppisiä uskalletaan taas palkata. Mitä muuten kuuluu työnantajamaksujen alentamiselle matalan tuottavuuden töissä?
Arvoisa Puhemies!
Kiina-ilmiö vaikuttaa meihin toistakin kautta. Väkirikkaiden maiden kulutustason noustessa maapallon kantokyky joutuu koetukselle. Erityisesti ilmaston muutoksen hallinta vaikeutuu.
On väitetty, että EU olisi Kiotossa sitoutunut liian ankariin päästövähennyksiin ja että EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomea olisi kohdeltu huonosti. Kiinan talouskasvua vasten Kioton tavoitteet ovat riittämättömiä hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomen päästökiintiö on asukasta kohden EU:n kolmanneksi korkein Irlannin ja Luxemburgin jälkeen.
Ihmettelen esityksiä luopua koko kasvihuoneilmiön torjunnasta. Näin maailmalla ei tulla tekemään, eikä Suomelle tulla antamaan vapaamatkustajan roolia.
Jos me jatkaisimme, kuin ilmastonmuutosta ei olisikaan, investoisimme teknologiaan ja tuotteisiin, joilla ei ole tulevaisuutta. Joka aloittaa valmistautumisen muutoksiin ajoissa, selviää niistä vähemmällä.
Arvoisa Puhemies!
Kehitysmaiden miljardien ihmisten tuleminen tehokkaan työn piiriin merkitsee periaatteessa, että myös teollisuusmaissa elintaso nousee ja että elintaso on saavutettavissa aiempaa pienemmällä työpanoksella, siis lyhyemmällä työajalla.
Miksi emme tarttuisi tähän mahdollisuuteen!
Esitän lopuksi eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon:
Eduskunta toteaa, ettei
hallitus ole vastauksessaan esittänyt realistisia keinoja hallitusohjelmassa
asetetun työllisyystavoitteen toteuttamiseksi, ei toimia työllistävien
palveluyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi eikä toimia matalan
koulutuksen saaneiden työllisyyden kohentamiseksi, minkä vuoksi hallitus ei
nauti eduskunnan luottamusta, ja siirtyy päiväjärjestykseen.
<<paluu
etusivulle
