On hyvä erottaa Greenpeacen toiminta ja
vihreiden toiminta toisistaan. Vaikka molemmat toimivat osittain samalla
alueella, järjestöillä ei ole sanottavaa yhteistyötä keskenään. Greenpeace on
toiminnassaan riippuvainen suuren yleisön tuesta, mikä johdattaa sen
käyttämään näyttäviä ja julkisuushakuisia keinoja. Vihreiden tapa on
toisenlainen.
Vapaassa maassa on vapaa oikeus osoittaa mieltään. Jos englantilainen
sanomalehdenostaja ei halua ostopäätöksellään tukea Lapin metsien hakkuita, on
siihen täysi oikeus. Kuluttajaboikotti on kuitenkin järeä ase, jota toivoisi
käytettävän säästeliäästi.
Inarin metsäkiistan soisin sen päätyvät ratkaisuun, jossa Ylä-Lapin metsiä
hyödynnettäisiin säästeliäästi. Saamelaisilla on ikimuistoinen nautintaoikeus
laidunmaihinsa. Tätä nautintaoikeutta loukataan, jos poronhoito estyy.
Metsätaloutta harjoitetaan Inarissa työllisyyssyistä. Kansantaloudellisesti se
ei ole järin tuottoisaa. Nurinkurista on, että metsiä parturoidaan järeillä
koneilla Metsähallituksen tuottovaatimusten täyttämiseksi. Työllisyyttä
hoidetaan siis työtä säästäen! Jospa vapautettaisiin Metsähallitus
tuottovaatimuksista Inarissa ja lopetettaisiin koneellinen metsänkorjuu
Ylä-Lapissa?
Lapilla voisi olla loistava tulevaisuus metsäretkeilyssä. Toisin kuin
erämaahan tottuneet suomalaiset vaeltajat, Keski-Euroopasta tulevat
eräretkeilijät tarvitsevat eräoppaiden palveluja. Kun tällaisia metsiä ei
muualla Euroopassa ole, erämatkailu voisi tuoda Inariin paljon kesäajan
turisteja. Työllisyyttä se toisi enemmän kuin metsien parturointi. Jos metsä
kaadetaan, tämä mahdollisuus menetetään sadaksi vuodeksi.
Eikö valtio voisi korvata Inarin metsätalouden työpaikkoja panostamalla
voimakkaasti samojen metsien käyttämiseen erämatkailuun? Panostaa voisi myös
siihen, että Lapin puuta jalostettaisiin paikanpäällä huomattavasti
pidemmälle. Onhan puuaines aivan laadultaan aivan erilaista kuin nopeasti
kasvanut etelän puu. Sen keittäminen selluksi vaikuttaa haaskaukselta.
<<paluu etusivulle
