Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara 16.7.2004

Rahapula jarruttaa pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa

Kuntaministeri Hannes Manninen syyttää kuntien heikkoa maapolitiikkaa pääkaupunkiseudun asuntopulasta. Tämä ei ole alentuneen asuntotuotannon tärkein syy. Nekin kunnat, joilla olisi helposti kaavoitettavaa maata, jarruttavat asuntotuotantoa, koska kunnan talous ei kestä velvoitteita, joita kunnan nopea väestönkasvu tuo.

Yksi uusi asukas maksaa kunnalle keskimäärin 10 000 euroa infrastruktuuri-investointeina, kouluina ja päiväkoteina. Tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudulle noin 8000 uutta asuntoa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kunnille tämä merkitsisi vuosittain noin sadan viidenkymmenen miljoonan menoja kunnallisiin investointeihin. Tätä rahaa kunnilla ei ole hallituksen heikennettyä pääkaupunkiseudun kuntien kunnallistaloutta radikaalisti. Siksi kaikki pääkaupunkiseudun kunnat jarruttavat asuntotuotantoa.

Kasvaville kunnille laskennallisia investointiavustuksia

Valtio on kyllä luvannut jonkin verran avustuksia kunnallistekniikan rakentamiseen, mutta ei esimerkiksi kouluihin tai päiväkoteihin. Sosiaali- ja terveystoimeen on otettava käyttöön laskennalliset investointiavustukset, jotka määräytyvät kunnan asuntotuotannon perusteella.

Nykyinen heikko asuntotilanne johtaa pääkaupunkiseudun rakenteen hajoamiseen, pitkiin työ- ja asiointimatkoihin, heikko palvelutasoon ja korkeisiin kustannuksiin. Koko kansantalous kärsii, sillä kansainväliset kokemukset osoittavat, että tietyt tulevaisuuden kannalta tärkeät elinkeinot voivat menestyä vain kohtalaisen suurissa kaupungeissa.

Maapoliittinen lainsäädäntö alkeellista

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat myös tehneet virheitä maapolitiikassa. Toisaalta Suomen maapoliittinen lainsäädäntö on niin kehittymätöntä, että kasvavilla kaupungeilla on vaikeuksia hoitaa maapolitiikkaa vastuullisesti. Useimmissa Euroopan maissa kaupungit voivat ostaa raakamaata sen nykyisen käyttötarkoituksen mukaisella hinnalla - esimerkiksi peltomaata peltomaan hinnalla. Suomessa maasta on maksettava sen tulevan käyttötarkoituksen mukaan. Tämä merkitsee lähes 200 miljoonan euron ansiotonta tulonsiirtoa vuodessa asunnontarvitsijoilta maanomistajille.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnallistalouden ahdinko on ajanut pääkaupunkiseudun kunnat rajuun kilpailuun, jossa hyviä veronmaksajia yritetään saada houkutelluksi oman kunnan alueella ja sosiaali- ja terveydenhuollon menoja aiheuttavia asukkaita sysityksi naapurikuntiin. Tätä tuhoisaa ja epäeettistä kilpailua ei saada vihelletyksi poikki kuin yhdistämällä YTV-kunnat taloudellisesti.


<<paluu etusivulle