Puheenjohtaja Osmo Soininvaara 28.4.2004 Kuokkalan kartanossa Jyväskylässä:

Suomi on huonosti valmistautunut Kiina-ilmiöön

Vauraus leviämisen teollisuusmaiden ulkopuolelle Kiinan ja Intian kaltaisiin jättivaltioihin ei pitäisi olla Suomelle uhka vaan mahdollisuus. Taantuma Yhdysvalloissa tietää huonoja aikoja Suomeen ja kun talous elpyy USA:ssa, se ennustaa parempia aikoja myös Suomeen. Yhdysvalloista ei kuitenkaan oikein ole enää talouden veturiksi, vaan vetovastuu on siirtynyt nopeasti kasvaville kehitysmaille. Rautaruukin talouden paraneminen Kiinan teräsostojen nostaessa teräksen hintaa on myös osa Kiina-ilmiötä.

    Suurten väkirikkaiden kehitysmaiden tuleminen maailmankaupan ja tehokkaan työn jaon piiriin merkitsee kuitenkin monen kohdalla henkilökohtaisen talouden epävarmuutta ja mahdollista työpaikan ja kenties myös alan vaihtoa. Menetettävien työpaikkojen tilalle tulee kuitenkin uusia ja uudentyyppisiä, sillä Kiina ja Intia tulevat lisäämään valtavasti myös tuontiaan.

Kiina-ilmiö luo uusia mahdollisuuksia

Suomen ei kannata keskittyä muutoksen jarruttamiseen – pitämään kynsin hampain kiinni työpaikoista, jotka kuitenkin menetetään väistämättä halvan työvoiman maihin. Paljon järkevämpää on keskittyä saamaan Suomeen uusia työpaikkoja. Ne syntyvät jonnekin teolliseen maailmaan ja on meistä itsestämme kiinni, syntyvätkö ne Suomeen.

    Joitakin mielenkiintoisia kehitysnäkymiä Kiina-ilmiö tuo mukanaan. Suomen metsävarojen taloudellinen merkitys tulee korostumaan, koska maailman paperin kulutus tulee nousemaan jyrkästi miljardien ihmisten vaurastuessa ja ilmastonmuutoksen torjuminen lisää puun energiakäyttöä kaikkialla maailmassa.

    EU:n ja koko maailman maatalouspolitiikka voi kokea mullistuksen, kun sadat miljoonat kiinalaiset ja intialaiset alkavat syödä entistä enemmän lihaa. Tämä lisää maataloustuotteiden kysyntää määrällä, joka saattaa vastata koko EU:n ruuankulutusta. Kun kiinalaisten ostovoima samalla nousee nopeasti, maataloustuotannon subventointi EU:n alueella saattaa käydä tarpeettomaksi.

    Ilmastopolitiikka käy vaikeammaksi, kun kehitysmaiden rikastuvat kansat alkavat ottaa omaa osuuttaan ilmakehän kestokyvystä. Kiina ja Intia on houkuteltava päästökaupan piiriin. Samalla tämä merkitsee, että teollisuusmaiden on alennettava omia päästöjään vielä suunniteltuakin nopeammin.

Perustulosta kannustavaa turvaa

Sosiaalisesti ja työlainsäädäntönsä kannalta Suomi on varautunut huonosti olojen nopeaan muutokseen. Sosiaalipolitiikan säännöt on laadittu pysyviä (teollisia) työpaikkoja ajatellen. Ne toimivat huonosti tilanteissa, joissa ihmisiä pitää kannustaa kouluttautumaan uusille aloille. Toisaalta oman työpaikan menetys on yksilötasolla kohtuuton menetys ja toisaalta järjestelmä kannustaa työmarkkinoilta vetäytymiseen sen sijaan, että se kannustaisi hakeutumaan kokonaan uusiin töihin. Perustulon varaan rakentuva trampoliini toimisi paremmin kuin nykyinen syyperusteinen kärpäspaperi.

    Kiina-ilmiö lyhentää optimaalista työaikaa teollisuusmaissa. Kun kehitysmaiden miljardit ihmiset siirtyvät piilotyöttömyydestä tehokkaan työn piiriin, tarpeellisen työn määrä teollisuusmaissa vähenee, vaikka teollisuusmaiden elintaso nousee. On taas aika alkaa lyhentää työaikaa!


<<paluu etusivulle