PUHEET, KANNANOTOT JA KIRJOITUKSET
Vihreä Lanka 03.09.2004
Katse kaupunkeihin
Ankeiden kerrostalolähiöiden vastustaminen oli aikanaan Helsingissä merkittävä
ponnin vihreän liikkeen synnylle. Paljon on vettä virrannut sen jälkeen
Vantaanjoessa, kun vihreät joutuvat varoittamaan päinvastaisesta vaarasta,
yhdyskuntarakenteen hajoamisesta. Kerrostalojen osalta olemme onnistuneet
loistavasti. Ovathan viimeaikoina rakennetut asuinalueet aivan toisennäköisiä
kuin 70-luvun betonilähiöt. Uudet kerrostaloalueet ovat myös hyvin haluttuja.
Paras todistus siitä on hintojen nousu valitettavan korkealle vapailla
markkinoilla. Nämä ovat myös ekologisesti hyvin toimivia: kaupat ja koulut ovat
kävelymatkan päässä ja julkinen liikenne toimii. Kaiken kukkuraksi näillä
uusilla inhimillisemmillä alueilla on korkeampi aluetehokkuus kuin 70-luvun
hirvityksillä. Kerrostaloalueista osataan nyt tehdä hyviä. Miksi siis ei
tehtäisi? Viidentuhannen asukkaan alue maksaa 500 miljoonaa euroa. Suunnittelu
maksaa tämän rinnalla vain ropoja. Siinä ei kannata säästää.
Moni haluaa kuitenkin pientaloon. Kun kaupungeista ei tontteja löydy, rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle. Se tapahtuu lähes suunnittelemattomasti, yksittäisinä irrallisina hankkeina, joista ei tahdo muodostua minkäänlaista järkevää kokonaisuutta. Perheessä tarvitaan kaksi autoa, kauppaan, kouluun ja töihin on mentävä autolla. Privatisoitunut elämänmuoto sujuu jotenkin, kun lapset ovat pieniä, mutta murrosikäistä on vaikea saada viihtymään omalla pienellä tontilla keskellä ei mitään. Puuttuu terveen kaupunki- tai kyläyhteisön yhteisöllisyys. Tässä ollaan tekemässä kallista virhettä, jota kirotaan pitkään – erityisesti sen jälkeen kun bensa maksaa kaksi euroa litralta. Pientaloalueenkin voi rakentaa hyvin. Vanha puutarhakaupunki-malli on houkuttelevin pientaloasumisen muoto. Puutarhakaupunki eroaa suunnittelemattomasta omakotimatosta siinä, että sillä on selkeä keskusta, jossa sijaitsevat esimerkiksi kaupat ja koulut ja ennen kaikkea joukkoliikenteen pysäkki. Tärkeätä on, että kaupat ovat alueen keskellä eivätkä laidalla ja että joukkoliikenne tukee asioimista oman alueen kaupoissa.. Tällaiselle alueelle mahtuu väljällä pientalokaavalla 5000 asukasta ilman, että kukaan joutuu olemaan 800 metriä kauempana puutarhakaupungin keskustasta. Palvelut ovat lähellä, päivittäisistä matkoista selviää jalan ja murrosikäisillekin löytyy seuraa. Miksi pientaloalueet rakennetaan huonosti, kun ne osattaisiin rakentaa hyvin? Kunnilla ei ole riittävästi voimaa eikä rahaa tehdä ja toteuttaa suuria suunnitelmia. Maapoliittinen lainsäädäntö on Suomessa alikehittynyttä, ja siksi me toimimme tyhmästi. Myös rahapula estää kuntia kaavoittamasta edullisesti sijaitsevia tontteja. Yksi uusi asukas maksaa investointitarpeena 10 000 euroa, tuhat kymmenen miljoonaa. Kaupungit jarruttavat rahapulassaan rakentamista, ja siksi asutus hajaantuu pitkien automatkojen päähän.
Vihreä liitto on laatimassa kaupunkipoliittista ohjelmaa. Asia on mitä ajankohtaisin. Suomen kaupungit rakennetaan parissa vuosikymmenessä lähes valmiiksi. Sellaisessa kaupungeissa me sitten elämme ja pitkään. Sen jälkeen ei ohjelmia tarvita.
