PUHEET, KANNANOTOT JA KIRJOITUKSET

Suomen Kuvalehti 31/2006


Mitä auton tankkiin?


Öljyn hinnan kolminkertaistuminen parissa vuodessa ei johdu Nigerian mellakoista, ei Libanonin pommituksista, ei hurrikaani Katriinasta eikä Iranin ydinohjelmasta. Myös vuoden 2012 öljystä käydään kauppaa 70 dollarin tynnyrihintaan eikä mikään noista tekijöistä yllä vuoteen 2012. Monilla öljykentillä öljy on ehtymässä ja Aasian vaurastuminen lisää öljyn kysyntää.  
 

Suomi on harvan asutuksensa takia hyvässä asemassa korvaamaan fossiilisia polttoaineita biomassalla. Belgiassa se on vaikeampaa. Bioenergiaan kannattaa panostaa, mutta itseään ei pidä pettää.

    Liikenne vie Suomessa polttoainetta viisi miljardia litraa vuodessa. Veisi neljänneksen Suomen peltoalasta korvata kymmenesosa tästä biopolttoaineilla. Jos ei tarvitsisi syödä, Suomen nykyinen peltoala riittäisi täyttämään kolmanneksen autojen bensannälästä. Peltoenergia ei riitä, mutta ehkäpä paperiteollisuus suostuisi luopumaan osasta puunkäyttöään liikenteen hyväksi. Bioenergiaa tarvitaan lämmitykseen toinen mokoma.

    Ihmiskunta käyttää henkeä kohden öljyä noin 90 000 kJ päivässä ja ruokaa noin 9 000 kJ päivässä. Maailman maataloutta ei tosin ole viritetty maksimoimaan ruuan energiamäärää, mutta jotain tämä kertoo.  

 

Biomassan jalostaminen liikenteen polttoaineiksi on nykyisellään hölmöläisen hommaa, koska prosessissa menetetään jopa puolet biomassan energiasta. Jos puuta käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon, megajoule puuta korvaa megajoulen fossiilista, mutta etanoliksi muutettuna vain puoli megajoulea.

    Kysyin kesäkuussa Riiassa Euroopan Neuvoston energiaseminaarissa komission edustajalta, miksi Komissio patistaa Suomeakin tuottamaan biomassasta liikenteen polttoaineita, vaikka ilmastonmuutosta hidastaisi tehokkaammin massan käyttäminen lämmitykseen. Hän vastasi, ettei kyse ole ilmastopolitiikasta vaan autoilun turvaamisesta öljyn ehtyessä.   Biopolttoaineet eivät riitä korvaamaan öljyä, mutta biopolttoaineet mullistavat maailman maatalouden. Jo nyt viljaa kannattaa polttaa lämmityskattilassa öljyn sijasta.

Yhdysvalloissa suunnitellaan miljoonien peltohehtaarien siirtämistä biopolttoaineiden tuotantoon öljyn korvaamiseksi. Tämä tietää hyvää maanviljelijöille, mutta huonoa köyhille ja nälkäisille. Polttoaineista saatava parempi tuotto nostaa viljan hintaa. Maanviljelystä saattaa tulla Suomessa kannattavaa kokonaan ilman tukia.

Kun tiukoille joudutaan, metsistä, kaatopaikoilta ja vähän mistä hyvänsä löytyy paljon energiaksi muutettavaa. Biodieselin valmistusprosessien energiatehokkuus on paranemassa. Hölmöläisen homma muuttuu ihan järkeväksi, mutta halpaa se ei silti tule olemaan. Energian säästö on halvin ja runsain "uusista energialähteistä".  

 

On kolme muutakin energialähdettä: hiili, ydinvoima ja aurinko.

    Kivihiiltä maailmassa riittää ja siitä voidaan valmistaa polttoainetta auton tankkiin. Tämä asettaa katon öljyn hinnan nousulle. Ilmastonmuutosta ajatellen kivihiilen nesteyttäminen olisi katastrofaalista, mikä ei tarkoita, ettei tähän vaihtoehtoon hädässä tartuttaisi.

    Ydinvoimasta on tullut nyt niin kannattavaa, ettei ympäristöliikkeen voima taida riittää estämään sen uutta tulemista. Siis sähköautoja tai ydinenergialla valmistettua vetyä autojen polttoaineeksi? Ei se näin helppoa ole.

    Tunnetut uraanivarat riittävät nykykäytöllä 60 vuodeksi, mutta vain kuudeksi vuodeksi, jos ydinvoiman käyttö kymmenkertaistuu. Lisää löytyy, muttei rajattomasti. Hyvä arvaus on, että uraanivarat vastaavat kymmenen vuoden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Nopeissa hyötöreaktoreissa uraani tuottaisi energiaa 50 kertaa enemmän, mutta niitä ei ole saatu turvallisiksi.

    Jos saisin päättää maailman energiatutkimuksesta, panisin miljarditolkulla rahaa aurinkovetytalouden tutkimukseen; aurinkoenergia jalostettaisiin vedyksi käytettäväksi liikenteessä ja sähkön tuotannossa. Vetyä kuljetettaisiin maakaasun tapaan putkissa.

Aurinkoa riittää, mutta sen käyttöönotto vaatii kalliita investointeja.

Varminta on asua lähellä ratikkapysäkkiä.


<<paluu etusivulle