PUHEET, KANNANOTOT JA KIRJOITUKSET

Suomen Kuvalehti 26-27/2004

On tapahtumassa suuri virhe

Pääkaupunkiseudun rakentamisessa tehdään suurta virhettä. Seudun rakenne hajoaa, vaikka juuri kukaan ei haluaisi niin käyvän. Rakentaminen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla takkuilee ja paine purkautuu kehyskuntiin. Seurauksena on pitkiä työ- ja asiointimatkoja, ruuhkia, rahanmenoa ja huonoa palvelutasoa.

Kaupunkirakenteen hajoamista on selitetty kahdella oudolla väitteellä.

    Ensimmäisen mukaan ihmiset haluavat pois kaupungeista. Miksi sitten asunnoista ollaan valmiit maksamaan Helsingissä enemmän kuin Nurmijärvellä? Asuntojen hinnat paljastavat, että kauas muutetaan, koska lähempänä ei ole tarpeeksi asuntoja. Niitä varten, jotka haluavatkin asua kaukana kaupungista, ei tarvitsisi rakentaa uutta. Riittäisi, että takaisin kaupunkiin pääsisivät ne, jotka asuvat kaukana vastoin tahtoaan.
    Toisen väitteen mukaan Helsingin asukasluvun aleneminen johtuu asumisen kalleudesta. Pois muuttavien jäljiltä asunto ei kuitenkaan jää tyhjilleen. Helsinkiläiset ovat alkaneet asua väljemmin, joten asuntokantaan mahtuu vähemmän asukkaita. Asumisen kalleus sinänsä edistää ahtaasti asumista ja siis kasvattaa asukaslukua.
    Asumisväljyys kasvaa, koska korot ovat alhaalla, koska vauraus on lisääntynyt ja vaurauserot kasvaneet ja koska 50+ perheet ovat vauraampia kuin 30+ perheet. Vauraat ikäihmiset ostavat perheasunnot eläkeläisasunnoikseen ja lapsiperheet joutuvat muuttamaan syrjemmälle.
    Pörssikupla jätti mennessään paljon vaurautta joillekin. Se näkyy yhä Helsingin asuntomarkkinoilla.

Pitäisi rakentaa sellaista, mitä ihmiset eniten haluavat. Hinnat paljastavat, että Helsingissä halutaan eniten keskeisesti sijaitsevia hyvälaatuisia kerrostaloalueita.
    Pientalojakin tarvitaan, mutta Helsingistä niille on vaikea löytää maata. Helsingin asuntomaasta 55 % on osoitettu pientaloille, vaikka vain 19 % asuu pientaloissa. Harvoja lämpäreitä lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun otollisimmat pientaloalueet sijaitsevat Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa sekä pääradan varressa.
    Syrjäisiä kerrostaloalueita ei tarvita lainkaan. Kerrostaloasumisessa menettää paljon sellaista, mitä saa pientalossa asuessaan. Vastapainoksi tulee saada hyvät palvelut ja toimivat yhteydet.

Miksi kaupunkirakenteen annetaan hajota tavalla, jota tullaan kiroamaan raskaasti?
    Helsingiltä alkaa maa loppua, Espoossa maanomistusolot ja päättämisen vaikeus jarruttavat kaavoitusta ja Vantaalla ei ole varaa kasvaa.
    Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, Tapani Mäkisen mukaan Vantaalla ei ole varaa rakentaa palveluja kasvavalle väestölle. Siksi Vantaalla rakennetaan vähemmän kuin pitäisi ja kehyskunnissa enemmän kuin pitäisi.
    Kehyskunnille palvelujen järjestäminen tulee vielä kalliimmaksi, mutta niillä ei ole keinoja hidastaa rakentamista. Valtio ehkä myös ymmärtää kehyskuntien, erityisesti Nurmijärven, talousahdinkoa paremmin kuin suurten kaupunkien vaikeuksia.
    On hölmöä, että kuntien tilapäisten talousvaikeuksien takia tehdään huonoa kaupunkia, jonka kanssa on elettävä ainakin sata vuotta. Kaupungin kasvu on otettava valtionosuusperusteeksi.

Keskeisesti sijaitsevia alueita saa lisää rakentamalla raiteita. Tämäkin takkuaa, kun ei ole rahaa. Vantaalle suunniteltu Marja-rata maksaa 300 miljoonaa euroa. Kuulostaa paljolta, mutta radan varteen suunniteltu liki 30 000 asukkaan Marja-kaupunki maksaa 3 miljardia euroa, minkä lisäksi rata hyödyttää myös välipysäkkien asukkaita. Ilman rataa tarvitaan tuhdimpi ja kalliimpi tieverkko.
    Helsinki rahoitti aikanaan Ruoholahden metron myymällä muutaman toimistotontin metroaseman vierestä. Metron tuoman hyödyn rahastus onnistui, koska kaupunki omisti maan.
    Marja-kaupungista Vantaa omistaa maata vain hitusen, eikä voi siksi laskuttaa radan tuomasta hyödystä. Entä jos voisi? Puolueeton taho arvioisi radan maanomistajille tuoman hyödyn ja vaikkapa 70 % tästä leikattaisiin investoinnin rahoittamiseen. Jos näin voisi menetellä, Helsingin seutu olisi aivan erinäköinen.

Vaikka seudun parhaat omakotitontit löytyvät Espoosta ja Vantaalta, Helsinki yrittää löytää niitä väkisin omilta mailtaan saadakseen hyviä veronmaksajia. Tämä vie helsinkiläisiltä paljon viheralueita.
    Kannatan YTV-kuntien yhdistämistä, että tästä tuhoavasta veronmaksajakilpailusta päästäisiin ja voitaisiin suunnitella kaupunkia järkevästi.


<<paluu etusivulle