PUHEET, KANNANOTOT JA KIRJOITUKSET

Suomen Kuvalehti 26-27/2004

Työtä työttömille!

Sen jälkeen kun hallitus otti jämäkästi tavoitteekseen lisätä työpaikkoja sadallatuhannella, se on luopunut jokseenkin kaikista toimista, joilla tuohon päämäärään voitaisiin päästä.
    Nyt näyttää olevan vuorossa luopuminen matalatuottoisen työn tukemisesta työnantajamaksuin tai ainakin sen täydellinen vesitys.
    Ajatuksena on ollut porrastaa työnantajamaksuja palkan mukaan niin, että maksu on pienestä palkasta prosentuaalisesti pienempi kuin suuresta. Helpointa tämä olisi tehdä perimällä työnantajamaksut vain tietyn summan ylittävästä osasta kuukausipalkkaa.
    Esityksellä pyritään tukemaan matalan osaamisen työvoiman heikentynyttä työmarkkina-asemaa, sillä valtaosa työttömistä on huonosti koulutettuja, joilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä korkeaa osaamista vaativille työpaikoille.

Kaikissa maissa vähän koulutetut joutuvat työttömiksi hyvin koulutettuja herkemmin, mutta Suomessa tämä osaamisvinouma on ylivoimaisesti EU-maista suurin. Olemme saaneet työmarkkinat pahastu epätasapainoon niin, etteivät tarjolla olevat työt vastaa työvoiman ominaisuuksia.

    Tilanne paheni 90-luvulla työn tuottavuuden noustessa nopeasti. Samassa suhteessa nousi vähimmäistuottavuus sellaiselle työlle, mitä kenenkään kannattaa tehdä ja teettää. Vauhdin hurmassa huomattava osa työvoimasta hinnoiteltiin ulos.
    Tällaisessa tilanteessa työttömyyttä on vaikea torjua yleisesti kysyntää elvyttämällä.

 Ajan kummallisuuksiin kuuluu, että huonosti koulutettujen aseman korjaamista työmarkkinoilla vastustaa nimenomaan SAK ja poliittinen vasemmisto, jonka luulisi kannattavan tämän kansanosan aseman kohentamista.
    Vastaväitteinä on esitetty, että esitys tulee kalliiksi luotua työpaikkaa kohti; että olisi halvempaa tukea täsmäohjatusti vain pitkäaikaistyöttömiä; että se tukisi enemmän työnantajia kuin -tekijöitä ja että tuki valuisi osa-aikatyön tukemiseen.

    Miksi haaskata rahaa kaiken pienipalkkaisen työn yleiseen tukemiseen, kun vaihtoehtona on täsmätuki vain pitkään työttöminä olleille?
    Ajatellaanpa yksinkertaistaen, että tietynlaisia työntekijöitä työmarkkinoilla on 50 000 ja heille sopivia työpaikkoja 40 000. Väistämättä tästä joukosta 10 000 jää työttömiksi. Jos riittävän kauan työttömänä olleita tuetaan töihin, työpaikkoja on edelleen 40 000 ja työttömiä 10 000. Työllistämistuki parhaimmillaankin vain kierrättää työttömyyttä.
    Jos tuetaan kaikkia, myös jo töissä olevia, kyseisen työn hinta ja sen myötä tuotteiden hinta alenee. Kyseisten tuotteiden menekki kasvaa ja työpaikkoja alalle syntyy lisää.
    Tällaisia potentiaalisesti tuettavia työpaikkoja on lähinnä palvelualoilla, joilla myös hintajousto on suuri: prosentin pudotus hinnassa lisää kysyntää kaksi prosenttia.
    Työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastaminen muuttaa työmarkkinoiden tasapainoa. Se synnyttää enemmän matalan osaamisen työpaikkoja; juuri niitä, joista on pulaa.

Onko tämä liian kallista suhteessa synnytettyyn työpaikkaan? Kallista kenelle, sillä veroja ja maksuja kerätään muutoksen jälkeen yhtä paljon kuin ennenkin.
    Jos vähän koulutettujen sosiaalimaksut alenevat, rahat on kerättävä muina veroina. Mitä tämä maksaa akavalaiselle hyväpalkkaiselle, joka jää laskun maksajaksi? Ei juuri mitään, sillä maksujen alennus siirtyy palvelujen hintoihin ja tämä parantaa akavalaisemme ostovoimaa.
    Jos työllisyys samalla kohenee, kansantalous voittaa lisääntyneen työpanoksen verran, jolloin syntyy mahdollisuus kaikkien voittaa.

 Jos Stockmann Oyj saa tällaisen tuen, yritys ei palkkaa lisää myyjiä vaan siirtää rahat omistajille, perusteli eräs vasemmistoliiton kansanedustaja vastustavaa asennettaan.
    Kaupan kilpailu on niin veristä, että kuluttajalle hyöty siirtyy joko alempina hintoina tai parantuneena palveluna tai molempina. Harvoilla aloilla kilpailu toimii niin huonosti, ettei työnantajamaksujen alennus hintoihin menisi.
    Tuki, joka on tarkoitettu matalan osaamisen työlle, valuukin osa-aikatyöhön. Osa-aikatyötä tekemällä korkeasti koulutettukin pääsee matalapalkkaiseksi. Kyllä, mutta tämä ongelma sisältyy vielä suurempana progressiiviseen verotukseen.

Vaikka verotus kannustaa voimakkaasti hyväosaisia osa-aikaisuuteen, osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähän. Jopa liian vähän, sillä palvelualat tarvitsisivat osa-aikaista työvoimaa, koska asiakkaat eivät ole kokoaikaisia. Jos työllisyysastetta on tarkoitus todella nostaa, on hyväksyttävä, että osa tästä toteutuu osa-aikatyönä.

Asiasyyt eivät ole esteenä matalan osaamisen työn tukemiselle. Syyt ovat ideologiset. Minun on vain vaikea sen ideologian sisältöä ymmärtää. 


<<paluu etusivulle