Santahaminan rakentamisesta on esitetty kaksi
vastaväitettä: kuka puolustaa Helsinkiä sodan aikana ja eikö Sipoosta löytyisi
vapaata maata rakentamiseen?
Sain jokin aika sitten kirjeen korkea-arvoiselta eläkkeellä olevalta
upseerilta. Referoin lyhyesti hänen viestistään.
Kun eteläsavolaiset olivat huolissaan maakuntansa
puolustuksesta Mikkelin varuskunnan lakkauttamisen jälkeen, puolustusvoimain
komentaja totesi, ettei nykyään ei ole
operatiivisesti merkitystä, missä rauhan ajan varuskunta sijaitsee.
Helsingin puolustamiseen tarvittavia joukkoja ei
varmaan perusteta Santahaminassa. Koko varuskuntahan sijaitsee strategista
iskua ajatellen kuin tarjottimella, yhden sillan varassa, varsinkin kun ottaa
huomioon ilmavalvontamme rajallisen ulottuvuuden.
Vaikka Santahamina otettaisiin asuinkäyttöön,
maanpuolustuskorkeakoulu voisi sinne jäädä. Joitakin ilmatorjuntaan liittyviä
tehtäviä sinne kannattaa myös jättää samoin kuin rannikkotykistöä, mutta
asevelvollisia siellä ei kyllä kannata kouluttaa.
Entä Sipoon pellot, jonne Mellunmäen metronkin saisi jatketuksi helposti?
Sipoon käsitys alueensa kaavoituksesta on vähän toisenlainen.
Santahamina olisi viiden minuutin metromatkan päässä keskustasta, kun
Östersundomiin köröteltäisiin puoli tuntia. Santahaminasta tulisi
ihanteellinen merellinen kaupunginosa. Ostersundomista meri on kaukana ja se
on asukkailta suljettu. Minä asuisin kyllä mieluummin Santahaminassa kuin
Östersundomissa enkä varmaan ole ainoa, joka näin ajattelee.
Jotta kaupungissa olisi hyvä elää, läheltä pitäisi olla vapaata luontoa.
Kannattaisi harkita tarkkaan, ennen kuin aletaan laajentaa kaupunkimaista
asutusta Sipoon puolelle.
On myös sanottu että Santahaminan rakentaminen olisi
ajankohtaista joskus vuonna 2050. Miksi vasta sitten? Helsingin seudulle
rakennetaan yhden Santahaminan verran asuntoja viidessä vuodessa. Eikö olisi
järkevää rakentaa lähellä sijaitsevat ensin ja laajentaa kaupunkia vasta, jos
lähempää ei maata löydy?
Jos neljäkymmentätuhatta asukasta pannaan asumaan 20
kilometriä kauemmaksi ja jos asukas matkustaa tuon välin keskimäärin kolmesti
viikossa, turhia kilometrejä kertyy vuodessa puoli miljardia.
Kaupunkirakenteen päästäminen hajoamaan on aikamme pahimpia ympäristörikoksia.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori
sanoi valtuustossa, ettei Helsinki tarvitse Santahaminaa, koska maata
rakentamiseen on tarpeeksi. Lausunto varmaan kuluu niiden käsissä, jotka
vastustavat Malmin lentokentän rakentamista tai jotain muuta kiistanalaista
rakennuskohdetta.
<<paluu etusivulle