Osmo Soininvaara Helsingin uutisissa 28.9.2005:

Hallitukselta Nurmijärvituki


Meitä tämän ajan päättäjiä tullaan syyttämään siitä, että päästimme kaupunkirakenteen hajoamaan ja tuotimme huonosti toimivan ja käyttökustannuksiltaan kalliin amerikkalaistyyppisen kaupungin, jossa kaupat, koulut ja työpaikat ovat automatkan päässä ja jossa kaikkialla pauhaava liikenne vie asumismukavuuden.

    Ei taida monta ilmoittautua kysyttäessä, kuka katsoo saaneensa aikaan rakenteen hajoamisen tai edes pitää kehitystä toivottavana. Puheiden tasolla kaikki kannattavat ehyttä kaupunkirakennetta.  Tilanne on vain sellainen, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallussa.

 
Miksi asuntoja ei synny lähemmäs, vaikka maata rakentamiseen on yllin kyllin?


    Kunnilla ei ole rahaa nopeampaan väestönkasvuun. Uusille asukkaille on rakennettava asuntojen lisäksi tiet, koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja vaikka mitä. Yksi uusi asukas maksaa kunnalle noin 10 000 euroa.

    Seuraavat kymmenen vuotta seudun koko rakennustuotanto mahtuisi vaivatta Vantaalle ratojen varteen. Tilaa olisi korkeatasoisille kerrostaloalueille ja vehmaille puutarhakaupungeille, mutta Vantaalla ei ole tähän varaa. Kaiken kukkuraksi kuntia pakkokaavoituksella uhkaileva valtio lykkää itse Kehäradan rakentamista.

    Kun YTV-kuntien on pakko rajoittaa rakentamista, muuttopaine purkautuu kehyskuntiin. Jostakin syystä nuo nurmijärvet ja kirkkonummet ovat valmiit tuhoamaan kunnallistaloutensa sallimalla voimavaroihinsa nähden ylivoimaisen nopeaa uudisrakentamista.


    Olen ehdottanut monesti, että valtio maksaisi laskennallista valtionosuutta nopeasti kasvaville kunnille muuttoliikkeen edellyttämiin investointeihin. Vantaa voisi kaavoittaa nopeasti asutusta pääradan ja kehäradan varsille. Espoossakin on paljon hyvää rakennusmaata, kunhan ensin rakennetaan vähän ratoja. Kaupungin hajautuminen kääntyisi eheytymiseksi.

    Ehdotuksessa valtionosuuslaiksi tällainen nopean kasvun tuki onkin. Mutta voi itku! Avustusta ei makseta Vantaalle ja Espoolle vaan Nurmijärvelle ja Kirkkonummelle. Rahalla ei tuetakaan kaupunkirakenteen eheytymistä vaan hajautumista!

Tuota avustusta saa, jos kunnan asukasluku kohoaa kuudella prosentilla kolmessa vuodessa. Tämä on mahdollista vain pienissä kehyskunnissa. Vantaa rakentaa uutta kaupunkia tavanomaisen suomalaisen kunnan verran vuodessa, mutta se ei investointiavustukseen riitä koska prosentit eivät suosi suurta kuntaa vaan pientä. Velkualle riittäisi, että saarelle muuttaisi perhe vuodessa, vaikka tuskin se valtavia uusinvestointeja vaatisi.

Esitys suosii taas kerran kuntankentän pirstoutumista. Jos Vantaa olisi jakautunut useaksi kunnaksi, sen kasvavat osat olisivat tukeen oikeutettuja. Jos Nurmijärvi taas liittyisi Vantaaseen, se ei enää olisikaan oikeutettu avustukseen.


Kuka vielä sanoo, että on sama, ketä kunnanvaltuustoihin valitaan. Nurmijärvellä sillä ainakin on merkitystä!

    Nurmijärvellä on vaikeuksia nopean kasvunsa kanssa, mutta ne pitäisi torjua nopeuttamalla rakentamista YTV-kunnissa.

    Lakia pitäisi korjata siten, että tukea saisivat myös kunnat, joiden asukasluku on noussut kolmessa vuodessa yli 5 000 asukkaalla.


<<paluu etusivulle