Etelä-Suomen Sanomat, kolumni tammikuu 2003

Lupaukset veronalennuksista ovat katteettomia

Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma lupasi kansalle kahden miljardin alennukset tuloveroihin ja 350 miljoonan alennukset työnantajamaksuihin.  Ohjelmaan sisältyi menojen lisäyksiä runsaan 300 miljoonan euron verran. Veronmaksajien keskusliitonpaneelissa päänministeri Lipponen ja puheenjohtaja Jäätteenmäki yhtyivät käsitykseen kahden miljardin veronalennuksista. Onko veronalennuksista siis oikeastaan jo sovittu?
Väitän, että lupaukset noin suurista veronalennuksista ovat joko katteettomia tai johtavat raakoihin supistuksiin kuntien palveluissa, siis sairaaloissa, vanhainkodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa – tai kunnallisverojen nostoon.

Eri taloustieteilijöitä haastattelemalla päätyy siihen, että valistunut arvaus taloudellisen kasvun tuomasta valtiontalouden liikkumavarasta on noin kaksi miljardia euroa, jota voidaan käyttää menojen alennuksiin tai menojen lisäyksiin. Kokoomuksen vetäisi hatustaan 2,7 miljardia euroa. Jos korot pysyvät pitkään alhaalla, valtion korkomenot alenevat niin, että kokoomuksen luku on realismin rajoissa. Korot tosin pysyvät alhaalla vain, jos taloudessa menee huonosti, eikä silloin tule lisää verotuloja, mutta lähdetään nyt kuitenkin liikkeelle tästä kokoomuksen arviosta.
Kokoomus jakoi ohjelmassaan taloudellisen liikkumavaran kokonaan. Siksi ohjelmaa on lupa lukea myös niin päin, että mitä siinä ei ole, sitä ei ole. Mihinkään muuhun ei ole varaa käyttää euroakaan. On tässä jotain hyvääkin. Natoon ei ilmeisesti liitytä, koska puolustusmenoja ei olla nostamassa Nato-tasoon.

Terveydenhuolto taisi unohtua

Vuosi sitten hallitus arvioi, että terveydenhuoltoon tarvitaan lisää rahaa 700 miljoonaa euroa. Luku ei sisällä palkankorotuksia. Tällä rahalla parannettaisiin hoidon saatavuutta hieman ja lyhennettäisiin leikkausjonoja, mutta pääosa menojen lisäyksestä johtuu väestön vanhenemisesta. Suuret ikäluokat alkavat viettää 60-vuotisjuhliaan ja lähestyvät ohitusleikkausikää.

Kokoomus lupaa hyvät terveyspalvelut kaikille sadalla miljoonalla eurolla. Se ei riitä alkuunkaan. Sata miljoonaa merkitsee runsaan prosentin lisäystä terveydenhuollon menoihin. Se ei riitä edes väestön vanhenemisen tuomasta hoidon tarpeen lisäyksestä puhumattakaan siitä, että hoitojonoja saataisiin lyhennetyksi. Tämä tietäisi kovia aikoja niin potilaille kuin terveydenhuollossa työskentelevillekin.

Jos kokoomus aikoo pitää terveydenhuollon kunnossa, se joutuu tinkimään veronalennuksista ainakin 600 miljoonaa. Jäljelle jää 1,4 miljardia.
Samassa veronmaksajien keskusliiton tilaisuudessa arvioitiin, että alkoholi- ja tupakkaveroa on alennettava miljardilla eurolla, kun tuonti Virosta vapautuu. Myös puheenjohtaja Itälä yhtyi tähän arvioon. Tämä miljardi on otettava pois tuloverojen alennuksista. Jäljelle jää 400 miljoonaa.
Kokoomuksen laskelmasta ovat unohtuneet ne 200 miljoonaa euroa, minkä EU:n laajeneminen Suomelle maksaa. Jäljelle jää 200 miljoonaa. Joulunalusviikolla eduskunta innostui sitomaan valtion tulevia rahoja tiehankkeisiin suurin piirtein tuon 200 miljoonaa euroa.

Kokoomuksen entiseltä puheenjohtajalta Harri Holkerilta valmistui vastikään suunnitelma Suomen kehitysyhteistyön kohentamiseksi 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Seuraavan vaalikauden aikana tähän menisi 300 miljoonaa euroa, mutta tähän kokoomukselta ei herunut senttiäkään.
Entä lainojen lyhentäminen? Ei olisi uskonut, että näin nopeasti tulisi ikävä Sauli Niinistöä, Hän sentään jaksoi yhtenään muistuttaa niistä menoista, joita väestön ikääntyminen tuo tullessaan. Niinistö piti kunnia-asiana, että lamakauden velkoja saataisiin lyhennetyksi ennen kuin suurten ikäluokkien vanhenemisesta aiheutuvat menot saattavat koko julkisen talouden todella ahtaalle 2010-luvulla. Enää ei kokoomuksesta löydy tällaista kaukokatseisuutta.

Tuleeko kunnille jotain jaettavaa?

Entä kuntien verotulot? Nostaahan taloudellinen kasvu niitäkin. Taloudellinen kasvu nostaa palkkoja, palkoista tulee lisää verotuloja kunnille, mutta samalla nousevat myös kuntien maksamat palkat. Kunnallistalouden kannalta palkkojen kohoaminen ei vaikuta sitä eikä tätä, koska tulojen verotulojen lisäykset ja palkkamenojen kasvu kuittaavat pois toisensa. Lisää jaettavaa kuntatalouteen tulisi, jos työllisten määrä kohoaisi, mutta vaalikauden aikana käytössä olevan työvoiman määrä kääntyy laskuun. Olisi hyvä, jos rakennetyöttömyyttä ryhdyttäisiin tehokkaasti torjumaan, mutta silloin veronalennukset pitäisi suunnata aivan toisin kuin kokoomus esittää. Esimerkiksi opintojen jouduttaminen ei tapahdu ilman lisärahoitusta niin, että opiskelijoiden ei tarvitsisi enää käydä opiskelun ohessa töissä.

Tupossa on päinvastoin sovittu, että eräitä kuntien jälkeenjääneitä palkkoja aletaan kuroa kiinni. Aika lailla lisää rahaa on tulossa niin opettajille kuin sairaanhoitajillekin. Tätäkään ei kokoomuksen ohjelmassa ole rahoitettu. En tiedä, kuvitteleeko kokoomus, että sillä on valta estää jo sovitut opettajien ja sairaanhoitajien palkankorotukset, mutta ylen tyhmää sellainen olisi. Mitä tapahtuu kouluille, jos opettajan uralle joudutaan eikä päästä ja sairaaloille, jos sairaanhoitajiksi ei enää haluta?  Pula hoitohenkilökunnasta on terveydenhuoltomme vakavin uhka.
Toivottavasti lupausta ei ole tarkoitus pitää

Paljon ei kokoomuksen veronalennuslupauksista jäänyt jäljelle, kun ottaa huomioon jo tiedossa olevat menojen lisäykset ja verotulojen vähennykset. Palkkaveroja kyllä pitäisi alentaa, mutta ei heikentämällä kouluja ja terveydenhuoltoa. Tuloveroja voi alentaa vain jos korottaa muuta verotusta, siis esimerkiksi energiaveroja. Siitä luontokin kiittäisi.

Toivon vilpittömästi, että kokoomuksen ohjelmassa kyse on katteettomista vaalilupauksista joita ei ole tarkoitus lunastaa. Muutoin ohjelma on rahoitettavissa vain sosiaaliturvaa rajusti leikkaamalla tai vähentämällä kuntien henkilökuntaa 40 000–50 000 hengellä. Se tietäisi ylisuuria koululuokkia, kriisiin joutuvaa terveydenhuoltoa, surkeata vanhustenhuoltoa, lastensuojelun laiminlyöntiä ja niin edelleen.
Kannattaisiko?
 
 
<<paluu etusivulle