Kansantalous elpyisi investoimalla julkisiin
palveluihin
- Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara pelkää, että veronalennusten
hyöty valuu ulkomaille
Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä työllisyyttä sadalla tuhannella, jotta ei jouduttaisi nostamaan veroja ja karsimaan palveluja. Tähän mennessä työpaikkoja olisi pitänyt tulla lisää 18 000, mutta niiden määrä on vähentynyt 20 000:lla. Pahimmat uhkakuvat alkavat olla todellisuutta.
Hallituksen piirissä onkin jo havaittavissa työllisyyden suhteen hermostumista, ellei suoranaista paniikkia. Jopa työministeri Filatov on vaatinut veronalennuksia työllisyyden tueksi. Raimo Sailas on julistanut, etteivät valitut keinot riitä tavoitteeseen pääsemiseksi, vaan toimia on jyrkennettävä.
Työllistämisen keinoista näyttää myös olevan erimielisyyttä hallitusleirissä. Valtiosihteeri Sailaksen mukaan ns. Holm-Vihriälän mallia ei kannata toteuttaa, vaan veroja olisi alennettava kaikissa tuloluokissa, kohdistamatta niitä esimerkiksi pienituloisiin. Myös SAK vastustaa huonosti koulutetun työvoiman työllisyyden edistämistä yleisin veropoliittisin toimin. SAK vannoo sen sijaan aktiivisen työvoimapolitiikan nimiin. Pääministeri Vanhasen mukaan taas matalatuottoisen työn kannattavuutta olisi parannettava.
Suomea vaivaa outo makroekonominen pulma: suomalaiset säästävät liikaa. Valtion ja kotitalouksien talous on tasapainossa, eläkejärjestelmä säästää huomattavasti samoin kuin yritykset. Suomalaiset ansaitsevat enemmän kuin kuluttavat ja investoivat, minkä seurauksena suomalaisten säästäväisyys rahoittaa kasvua ja elintasoa lähinnä Yhdysvalloissa.
Tilannetta voidaan osittain pitää maltillisen palkkapolitiikan varjopuolena. Suomessa palkkatulojen osuus kansantulosta on kansainvälisesti ja historiallisesti tarkastellen pieni, mutta pääomatulojen osuus BKT:stä on suuri: pääomatuloja ei kuluteta eikä investoida Suomeen vaan sijoitetaan ulkomaille.
Tässä tilanteessa kansantaloutta kannattaisi elvyttää muillakin keinoin kuin veronalennuksin. Veronalennukset valuvat suurelta osin ulkomaille. Jos niiden sijasta parannettaisiin julkisia palveluja - palkattaisiin enemmän henkilökuntaa sairaaloihin ja opettajia kouluihin - lisäisi se kokonaiskysyntää aivan samalla tavalla kuin veronalennuksetkin, mutta parantaisi sen lisäksi palveluja ja naisten työllisyyttä. Juuri naisten työllisyysastehan on viime aikoina laskenut.
On vaikea ymmärtää, miksi julkisia
investointeja supistetaan juuri nyt.
Nyt kannattaisi investoida esimerkiksi rataverkon parantamiseen ja
kotitalouksien energia-avustuksiin. Investoiminen näihin ei lisäisi menoja
tulevaisuudessa. Nämä toimet myös vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä. Siten
ne myös vähentäisivät sitä haittaa kilpailukyvylle, josta teollisuus
Kioto-sopimuksen yhteydessä valittaa.
<<paluu
etusivulle
