Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.11.2019

Lau­takun­nan lis­tat ovat olleet aika keveitä tähän asti, mut­ta nyt jysähti. Kaavois­sa asun­to­ja yli 10 000 ihmiselle ja ton­tilu­ovu­tuk­sia 5 000 asukkaan ver­ran. Han­kala päätös suo­jatei­den rak­en­tamis­poli­ti­ikas­ta. Jalankulk­i­joille pitk­iä kiertomatkoja.

Nal­len­rin­teen tark­istet­tu kaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Tämä oli meil­lä 4.6.2019. Nyt kaa­va on tul­lut lausun­noil­ta. Siihen on tehty nor­maalin tapaan vähäisiä, lähin­nä teknisiä muutoksia.

Kelpo kaa­va. Tont­tite­hokku­us lähel­lä kah­ta, autopaikka­ton­tit mukaan lask­ien noin 1,8. Uusia asukkai­ta noin 2 800, run­saat 10 % lento­kent­täalueen kaavail­lus­ta kokonaisasukasmäärästä.

Monis­sa lausun­nois­sa ja muis­tu­tuk­sis­sa haikali­ti­in lakkaa­van lento­toimin­nan perään. Toi­sis­sa taas kiitet­ti­in sitä, että lentomelu lop­puu ja alue saadaan hyötykäyttöön.

Pysäköin­ti on ratkaistu alueel­lis­es­ti eril­lisil­lä pysäköin­ti­taloil­la, joi­hin näyt­täisi tule­van run­saat tuhat autopaikkaa. Autopaikoista tulee täl­löin varsin edullisia, jotain noin 20 000€/paikka, mut­ta samal­la se tietysti syr­jäyt­tää asum­ista. Ton­til­la, jol­la on pysäköin­ti­ta­lo ei ole asuintaloa.Tällaiseen pysäköin­ti­ratkaisu­un olisi ollut help­poa liit­tää markki­nae­htoisu­us: pysäköin­ti­talo­ja raken­net­taisi­in vain niin paljon ja siinä tahdis­sa kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Markki­nae­htoista pysäköin­tiä kuitenkin vas­ta kokeil­laan, esimerkik­si Hernesaaressa.

Tämä on helsinkiläisit­täin hyvin edullista raken­nus­maa­ta. Kaa­van kus­tan­nuk­set kaupungille noin 34 m€ eli 250 €/k‑m2. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot noin 70 M€, joten kas­saan kilah­taa noin 35 M€. Jos pysäköinti­normia olisi markki­nae­htoinen, kaupun­gin yli­jäämä olisi var­maankin 10 M€ suurempi.

Her­ne­saaren tark­istet­tu kaava

Tämä oli meil­lä 12.3.2019. Nyt on tehty jonkin ver­ran muu­tok­sia, ei kuitenkaan niin paljon, että viras­ton mielestä pitäisi pan­na uud­estaan nähtäville. Muu­tok­sista isoin on autopaikkanormin pois­t­a­mi­nen asuin­taloil­ta kokon­aan. Varaudut­tu on noin 2 500 autopaikan rak­en­tamiseen, mut­ta niitä ei ole pakko rak­en­taa. Nyt nähdään, paljonko asun­non osta­jat todel­lisu­udessa autopaikko­ja arvosta­vat. Autopaikan hin­ta tääl­lä on var­maankin aika korkea.

Veikkaan, että autopaikko­ja tulee korkein­taan puo­let siitä määrästä, mitä suh­teessa asun­to­jen määrään on pakotet­tu rak­en­ta­maan Jätkäsaa­res­sa. Niin­pä tästä ei myöskään tule niin pahaa liiken­nesump­pua kuin tulisi, jos autopaik­ka olisi pakko rak­en­taa. Autopaik­ka sis mak­saa ainakin kak­si ker­taa niin paljon kuin auto, joten sen hin­nal­la on vaiku­tus­ta auton hankintaan.

Tämä on kooltaan aika gigant­ti­nen. 7 800 asukas­ta ja 135 000 k‑m2 liike ja toimis­toti­laa, yhteen­sä noin 500 000 k‑m2.

Paljon tämä on tiivistynyt matkan var­rel­la. Ensim­mäi­sis­sä luon­nok­sis­sa asukas­määrä olisi ollut run­saat 4 000, mut­ta sil­loin tääl­lä olisikin ollut helikopterikenttä.

Alueen liikenne hoide­taan ratikalla. Lyhyel­lä lasku­toim­i­tuk­sel­la voidaan tode­ta, ettei yksi kymme­nen min­uutin välein liiken­nöivä lin­ja riitä. Voisiko kutosen lisäk­si myös kymp­pi kään­tyä tänne siinä vai­heessa, kun kru­unuratikat aloit­ta­vat? Kru­unuratik­ka, se toinen niistä, voisi men­nä nykyiselle kympin päät­tärille. Varastin ajatuk­sen Mikko Särelältä.

Tuo venäläis­ten omis­ta­ma telak­ka on kyl­lä aivan vääräl­lä paikalla.

Mar­i­an kasvuyrityskampus

Tämä han­ke on osoi­tus pormes­tari­mallin toimivu­ud­es­ta. Virkamieskun­ta suun­nit­teli Mar­i­an ton­tin jakamista noin neljään osan tas­a­puolis­es­ti eri hallintokun­tien käyt­töön. Osa, mut­ta vain osa olisi tul­lut yri­tyshau­tomok­si. (Tas­a­puolisu­us on muuten kaupunkisu­un­nit­telus­sa vihon­vi­imeinen peri­aate.) Pormes­tarikun­ta ratkaisi asian ilmoit­ta­mal­la, että tästä tulee uusyri­tyshau­to­mo. Hyvä näin. Pystytään tekemään näke­myk­sel­lisiä ratkaisu­ja. Alueelle tulee 3 500 uut­ta työ­paikkaa. Merkit­tävä elinkei­nop­o­li­it­ti­nen ratkaisu.

Maise­ma myös muut­tuu aika paljon, kuten kuvas­ta näkyy.

Vähän tämä alue on nyt joukkoli­iken­teen osalta katveessa niin kuin oli aikanaan sairaalakin. Nämä ovat nop­sa­jalkaisem­pia kuin sairaalan asi­akkaat, joten käve­ly Kampin metroase­mal­ta tai ysin pysäk­iltä ei ole kohtu­u­ton­ta. Jos Ruo­ho­lah­den metroase­mal­ta puhkaistaisi­in toinen uloskäyn­ti, tulisi sekin aika lähelle.

Tont­tien varaami­nen asuntotuotantoon

Yhä val­taosa ton­teista luovute­taan muuten kuin tar­jouskil­pailun kaut­ta, mikä aina vähän tuot­taa levottomuutta.

Nyt tont­te­ja varataan 2 636 asun­non rak­en­tamista varten. Aiem­min tänä vuon­na niitä on jo varat­tu 2 230 asun­non rak­en­tamista varten, joten vuo­den koko luku on liki 5 000 asun­toa, mikä asukkaina las­ket­tuna on noin 9 000. Tämän lisäk­si asun­to­ja raken­netaan myös muiden omis­tamille tonteille.

Tämän jäl­keen varat­tu­jen ja rak­en­tamista odot­tavien tont­tien määrä riit­tää 50 000 asukkaalle. Varan­to vas­taa kuu­den vuo­den rakentamista.

Jalankulk­i­joiden kadun­yl­i­tysjär­jste­ly­jen suunnitteluperiaatteet

Tässä oli niin paljon ja niin vaikeasti ymmär­ret­tävää luet­tavaa, että min­un oli pakko antau­tua. Ymmärtääk­seni on tulos­sa kak­si konkreet­tista muutosta:

Suo­jatie, jos­sa jalankulk­i­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan menevää kaistaa on varustet­ta­va liiken­neval­oil­la tai suo­jatie on poistettava.

Kat­soin oikein tieli­iken­nelakia enkä näh­nyt nois­sa suo­jateis­sä ole mitään ongel­maa. Kun jalankulk­i­ja on pysähtynyt suo­ja­tien kohdalle aiko­muk­se­naan ylit­tää katu, läh­estyvä oikeaa kaistaa aja­va auto pysähtyy ja kun se on pysähtynyt, vasem­mal­la kaistal­la ole­vakin pysähtyy.  Ai eikö?

Näyt­teek­si näistä uusista ohjeista esitet­ti­in Koske­lantieltä pois­tet­tavak­si puo­let suo­jateistä niin, että suo­jatei­den välit tule­vat todel­la pitkik­si. Syynä tähän on ilmeis­es­ti, ettei val­o­ja voi­da aset­taa kovin lähelle toisi­aan, kos­ka vihreää aal­toa ei saa­da toim­i­maan, vaan ruuhkan vas­taiseen suun­taan ajet­taes­sa joudut­taisi­in pysähtymään koko ajan.

Jotenkin epistä, että kun autoil­i­jat rikko­vat lakia, jalankulk­i­ja pan­naan kärsimään.

Onko tässä uno­hdet­tu uusi teknolo­gia, joka on kaiken lisäk­si hal­paa? Suo­ja­tien kohdalle vilkku­va varoi­tus­va­lo aina kun jalankulk­i­ja on tulos­sa suo­jatielle. Help­poa ja yksinker­taista ja toimii.

On tulos­sa lisää suo­jati­et­tömiä kadun ylit­tämi­s­paikko­ja, jos­sa siis saa kadun ylit­tää, mut­ta jalankulk­i­ja väistää ajoneu­voa. Täl­lainen­han on jo nyt Stock­an kel­lon kohdalla.

Her­man­nin ranta­tien asemakaava

Tämä oli meil­lä viimek­si 28.5. Lausun­tok­ier­ros ei tuot­tanut san­ot­tavia muu­tok­sia. Kaa­va mah­dol­lis­taa ratikan Her­man­nin rantati­etä pitkin ja Sörnäis­ten tun­nelin rakentamisen.

 

 

 

 

50 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.11.2019”

  1. Suo­jatiekysymys on tosi­aan han­kala. Vilkku­vat varoi­tus­val­ot eivät kuitenkaan ole ratkaisu, ainakaan kaikissa paikois­sa, kos­ka ne eivät vält­tämät­tä toi­mi. Esimerkik­si Maunulas­sa Rajamet­sän­tiel­lä oli val­osys­tee­mi, mut­ta se pois­tet­ti­in kos­ka val­ot vilkkui­v­at myös sil­loin, kun jalankulk­i­joi­ta ei ollut. Täl­lainen varoi­tus­va­lo on jopa vaarallinen.

  2. Suo­jatieu­ud­is­tus herät­tää ajatuk­sia puoles­ta ja vas­taan. Noi­hin suo­jatei­hin liit­tyy iso­ja riske­jä, jot­ka niitä käyt­tävän täy­tyy vain tiedostaa.

    Esimerkkinä Man­ner­heim­intien Honka­tien kohdal­la ylit­tävä val­o­ton risteys, joka kai nyt tästä syys­tä tul­laan pois­ta­maan? Käytän sitä läh­es joka päivä, sil­lä Keskus­puis­ton läpi, Tullinpuomin leikkipuis­ton ohi on paljon mukavampi pyöräil­lä keskus­taan kuin Man­ner­heim­intien katkus­sa. Ratikkapysäkin kohdal­la vajaan parin sadan metrin päässä väärään suun­taan on lähin valo-ohjat­tu risteys, mut­ta sen käyt­tö lisäisi jokapäiväistä mat­ka-aikaa pahim­mil­laan monel­la minuutilla.

    Man­skun eteläisel­lä laidal­la on tuol­la kohtaa kolme kaistaa, joista yksi johtaa Topeliuk­senkadun risteyk­sen val­oi­hin ja on aamu­ru­uhkan aikaan aina tukos­sa. Sil­loin vapail­la kaistoil­la aja­va auto ei tiedä, ovatko viereisil­lä kaistoil­la ole­vat autot pysähtyneet suo­jati­etä ylit­tävää jalankulk­i­jaa varten vai ruuhkan takia. Erit­täin moni olet­taa että kyse on jälkim­mäis­es­tä ja ajaa täysiä suo­ja­tien ohi. Rekat näkevät peileistään kaukaa, että auto on aja­mas­sa suo­ja­tien yli ja moni ystäväl­lis­es­ti varoit­taa ään­imerkil­lä suo­jati­etä ylit­tävää jalankulk­i­jaa. Itse olen tot­tunut odot­ta­maan rauhas­sa ruuhka­sumpun sulamista, sil­lä aikaa säästyy sil­läkin taval­la valo-ohjatun risteyk­sen käyt­töön nähden.

    Ruuhkien aikaan tuo risteys on vaar­alli­nen, mut­ta muuten kätevä ja säästää kumu­lati­ivis­es­ti todel­la paljon mat­ka-aikaa. Toisaal­ta samal­la taval­la ajat­tel­e­vat var­maan suo­ja­tien yli porhal­ta­vat autokuskitkin.

    1. Sil­loin vapail­la kaistoil­la aja­va auto ei tiedä, ovatko viereisil­lä kaistoil­la ole­vat autot pysähtyneet suo­jati­etä ylit­tävää jalankulk­i­jaa varten vai ruuhkan takia. 

      Mitä väliä sil­lä on? Pysähdyt­tävä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysähtynyt suo­ja­tien eteen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Mitä väliä sil­lä on? Pysähdyt­tävä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysähtynyt suo­ja­tien eteen.

        Niin, olisi pysähdyt­tävä, mut­ta jäätävän moni ajaa pysähtymät­tä ohi. Ole­tan, että syynä on toisaal­ta se, että on tyl­sää jonot­taa ruuhkas­sa, ja toisaal­ta se että Man­skul­la on tuol­la kohtaa, Tilkalta Tullinpuomille jatku­val­la kilo­metrin matkalla kai viisi valo-ohjat­tua risteystä ja kak­si tai kolme pimeää.

        En tiedä, olisiko fak­tis­es­ti tur­val­lisem­paa pois­taa tosi­aan koko suo­jatie ja tehdä tuol­lainen suo­ja­ton yli­ty­s­paik­ka. Jo nyt tur­val­lis­in­ta on ylit­tää katu vas­ta, kun mis­sään ei näy auto­ja. Tyl­säähän tämä on, mut­ta toisaal­ta tien yli­tyk­sen mah­dol­lisu­u­den pois­t­a­mi­nen kokon­aan esim. tuol­ta kohdal­ta ei myöskään olisi optimiratkaisu.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Mitä väliä sil­lä on? Pysähdyt­tävä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysähtynyt suo­ja­tien eteen.

        Näin min­ulle autok­oulus­sa opetet­ti­in ja ei näi­hin liiken­nesään­töi­hin ole ainakaan min­un tietääk­seni puu­tut­tu. Help­po olla blo­gistin häm­men­nyk­sen kanssa samaa mieltä: autoil­i­joiden rikkoes­sa liiken­nesään­töjä on jotenkin outoa reagoi­da siihen hyväksymäl­lä se vaan jonkin­laise­na luon­non­va­kiona ja muoka­ta liiken­nejär­jeste­lyjä autoil­i­joiden ehdoilla.

      3. Jukkis: Näin min­ulle autok­oulus­sa opetet­ti­in ja ei näi­hin liiken­nesään­töi­hin ole ainakaan min­un tietääk­seni puu­tut­tu. Help­po olla blo­gistin häm­men­nyk­sen kanssa samaa mieltä: autoil­i­joiden rikkoes­sa liiken­nesään­töjä on jotenkin outoa reagoi­da siihen hyväksymäl­lä se vaan jonkin­laise­na luon­non­va­kiona ja muoka­ta liiken­nejär­jeste­lyjä autoil­i­joiden ehdoilla. 

        Tot­ta. Suo­jatiekäyt­täy­tymisen valvon­taan tarvit­taisi­in lisää poli­isin resursse­ja. Valitet­tavasti suo­jatiekäyt­täy­tymisen valvon­ta on ihan teknis­es­ti han­kalaa, kos­ka laki ja tosi­asialli­nen liiken­nekult­tuuri eivät kohtaa. Peri­aat­teessa­han laki on selvä: jalankulk­i­jalle on annet­ta­va suo­jatiel­lä “esteetön kulku” eli suo­ja­tien laidas­sa ole­vaan jalankulk­i­jaan on suh­taudut­ta­va kuin häly­tysajoneu­voon. Eli autoil­i­jan on tarvit­taes­sa jar­rutet­ta­va päästääk­seen jalankulk­i­jan tielle. Ja autoil­i­ja, joka läh­estyy suo­jati­etä niin, ettei kykene pysäyt­tämään autoaan, rikkoo tieli­iken­nelain yleispykälää siitä, että auto on kyet­tävä pysäyt­tämään nähtävis­sä ole­val­la tienosalla.

        No, jos ole­tamme, että poli­isi valvoisi Man­ner­heim­intien aamu­ru­uhkas­sa val­o­ton­ta suo­jati­etä ja antaisi päiväsakot jokaiselle autoil­i­jalle, joka ei pysähdy nähdessään suo­jatielle pyrkivän jalankulk­i­jan, rat­sia kestäisi ehkä min­uutin. Sen jäl­keen olisi ruuh­ka pysäyte­ty­istä autoista. Ja medi­amyl­läkkä valmis. Ei poli­isi halua tuol­laiseen ryhtyä. Se ei olisi resurssien tehokas­ta käyt­töä, rat­si­as­ta seu­raisi työläitä val­i­tuk­sia käräjäoikeu­teen eikä jut­tu­ja voi todis­taa samal­la lail­la yksiselit­teis­es­ti kuin ylinopeudet ja rat­ti­juop­umuk­set. Lisäk­si tulisi negati­ivista julk­isu­ut­ta, jota poli­isi varoo tiukasti.

        Eli suo­jatiekäytöstä ei tul­la saa­maan kuri­in, kos­ka poli­isil­la ei ole organ­isatorista intres­siä lait­taa sitä kuriin.

      4. Jos suo­jatievalvon­ta halut­taisi­in tehdä mah­dol­lisek­si, pitäk­isi hyväksyä sen toteut­ta­mi­nen kam­er­avalvon­tana. Tämä edel­lyt­täisi lain muu­tos­ta niin, että auton omis­ta­ja on vas­tu­us­sa asi­as­ta, jos hän ei (muka) pysty tietämään, kuka autoa ajoi. Näin on asia pysäköin­tivirheen kohdal­la. Sama pitäisi tul­la näi­in vakavampi­in rikoksiin.

      5. Jukkis: autoil­i­joiden rikkoes­sa liiken­nesään­töjä on jotenkin outoa reagoi­da siihen hyväksymäl­lä se vaan jonkin­laise­na luon­non­va­kiona ja muoka­ta liiken­nejär­jeste­lyjä autoil­i­joiden ehdoilla.

        Isos­sa Etelä-Euroopan kaupungis­sa asu­vana en voi kuin ihme­tel­lä miten vaikeaa kaupunki­a­jami­nen Suo­ma­laisille autoil­i­joille tun­tuu ole­van. Tääl­lä on harv­inaista nähdä auton aja­van “van­hoil­la vihreil­lä”, jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille annetaan liikut­ta­van hyvin tietä ja jalankulk­i­jat nou­dat­ta­vat liiken­neval­o­ja melko säntillisesti.
        Virossa pidet­ti­in suo­ja­tien eteen pysähtymis­es­tä tehokam­pan­ja, jos­sa autoil­i­jal­ta lähti heti kort­ti hyl­lylle, jos pysähtymi­nen uno­h­tui ja autoil­i­joiden käytös parani.
        Luulen huonon kaupunki­a­jo­taidon liit­tyvän osaltaan mata­laan liiken­neti­hey­teen, jos­sa autoil­i­jat ovat tot­tuneet aja­maan ilman esteitä tyhjil­lä teil­lä, ja liiken­nevalvon­nan (pl. nopeusvalvon­ta) vähäisyyteen.
        Olen täysin var­ma, että suo­jatiekäytös saadaan parane­maan, jos ohit­ta­mi­nen pysähtymät­tä tulk­i­taan törkeäk­si liiken­teen vaaran­tamisek­si mitä se oikeasti onkin, ja laite­taan kam­er­at valvo­maan näitä asioita.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Mitä väliä sil­lä on? Pysähdyt­tävä on joka tapauk­ses­sa, jos auto on pysähtynyt suo­ja­tien eteen.

        Näin on.

        Ja toisaal­ta fik­su autoil­i­ja ei mene jonot­ta­maan kiin­ni suo­jatiehen, vaan jät­tää sen 5 metriä väliä. Täl­löin toisen kaistan autoil­i­joiden ei tarvitse pysähtyä turhaan ja toisaal­ta liiken­netur­val­lisu­us para­nee kun ne sään­töjä kun­nioit­ta­mat­tomat tai muis­ta­mat­tomat näkevät parem­min suo­ja­tien, joka muuten jäisi sen pysähtyneen auton katveeseen. Myös jalankulk­i­jana on kivem­pi ylit­tää kak­sikaistainen suo­jatie hyväl­lä näkyvyy­del­lä vs. sel­l­ainen tilanne, että joutuu kurkki­maan lin­ja-auton tai rekan kul­man takaa onko joku auto luo­mas­sa suo­jatiegiljoti­inia juuri sil­lä kerralla.

    2. JN:
      Esimerkkinä Man­ner­heim­intien Honka­tien kohdal­la ylit­tävä val­o­ton risteys, joka kai nyt tästä syys­tä tul­laan pois­ta­maan? Käytän sitä läh­es joka päivä, sil­lä Keskus­puis­ton läpi, Tullinpuomin leikkipuis­ton ohi on paljon mukavampi pyöräil­lä keskus­taan kuin Man­ner­heim­intien katkus­sa. Ratikkapysäkin kohdal­la vajaan parin sadan metrin päässä väärään suun­taan on lähin valo-ohjat­tu risteys, mut­ta sen käyt­tö lisäisi jokapäiväistä mat­ka-aikaa pahim­mil­laan monel­la minuutilla. 

      Siis het­ki­nen. Kyl­lähän polkupyöräl­lä voi ylit­tää kadun lähtöko­htais­es­ti mis­tä kohdas­ta vain eikä vält­tämät­tä lähistöl­lä ole­van suo­ja­tien kohdal­ta. Eli jos tuo suo­jatie pois­tuu niin ei sen tarvitse vaikut­taa pyöräi­lyyn mitenkään.

      1. lp: Siis het­ki­nen. Kyl­lähän polkupyöräl­lä voi ylit­tää kadun lähtöko­htais­es­ti mis­tä kohdas­ta vain eikä vält­tämät­tä lähistöl­lä ole­van suo­ja­tien kohdal­ta. Eli jos tuo suo­jatie pois­tuu niin ei sen tarvitse vaikut­taa pyöräi­lyyn mitenkään.

        Sulku­vi­ivan yli ei voi ylit­tää. Korotet­tu raitio­vaunukaista tulk­i­taan näis­sä yhteyk­sis­sä sulkuviivaksi.

  3. Luulen suo­jatei­den ongel­mana Suomes­sa ole­van, että niitä on niin paljon, että ovat kärsi­neet inflaa­tion. Vai­h­toe­htoinen läh­estymistapa onkin:

    1. Vähen­netään suo­jatei­den määrää
    2. Jäl­jelle jäävät suo­jati­et merk­itään oikeasti hyvin (joko liiken­neval­oil­la, muil­la huomio­val­oil­la, tai korotuksin)
    3. Mah­dol­lis­te­taan muitakin kadun­yl­i­ty­s­paikko­ja kuin suo­jateitä, mut­ta ei merk­itä näitä niin tukev­asti. Esimerkik­si vain mata­lampi reunakivetys.

    Kuu­lostaa siltä, että tähän suun­taan ollaankin menos­sa. Sen toimivu­ut­ta voi kat­soa esimerkik­si Lon­toos­sa, mis­sä zebra-cross­ing on todel­lakin näkyvästi merkit­ty ja autoil­i­joiden kun­nioit­ta­ma, mut­ta iso osa jalankulk­i­joista ylit­tää kadun aivan muualla.

  4. Eipä tai­da van­has­ta Mar­i­an sairaala-alueesta puis­toi­neen jäädä paljon jäl­jelle, kun YIT ja Keva päästetään sinne yri­tyskam­puk­si­aan rak­en­ta­maan. Mar­i­an sairaalan aluet­ta pitäisi kehit­tää niin, että alueen van­hat raken­nuk­set, puu­talot, ja sen puis­tom­ainen ympäristö säi­lytetään. Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen pitäisi tehdä raja­tusti van­han sairaala-alueen ehdoil­la ja sen miljöötä ja ympäristöä kunnioittaen.

    1. Näke­myk­sel­lisiä ratkaisu­ja:
      Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen pitäisi tehdä raja­tusti van­han sairaala-alueen ehdoil­la ja sen miljöötä ja ympäristöä kunnioittaen. 

      Mik­si näin pitäisi tehdä? Ei kai pelkkä van­hanaikaisu­us ja epäkäytän­nöl­lisyys tee alueesta tai raken­nuk­ses­ta arvokasta?

  5. Tuol­la suo­jatiesään­nöl­lä esim. Pasi­lan Rat­api­hantien suo­jatie pois­tu­isi, joka nyt olisi täysin äly­va­paa ratkaisu. Mielum­min pois­te­taan pari autokaistaa ja leven­netään jalka­käytäviä + katupui­ta. Siihen­hän on saatu aikaan saman­su­un­tainen Vetu­ri­tie –> eli Rat­api­hantien autoli­ikenne vähe­nee. Vai miten se meni..?
    (Vetu­ri­tiel­lä Tri­plan luona muuten ei ole suo­jati­etä tun­neli­ramp­pi­en pohjois­päässä, mut­ta niin vaan ihmiset äänestävät jaloil­laan suor­in­ta reit­tiä. Turha tapel­la ihmis­lu­on­toa vastaan.)

  6. Suo­jatei­den pois­t­a­mi­nen tarkoit­taa, että autokaisto­jen este­vaiku­tus tulee kas­va­maan merkit­tävästi ja että ne tule­vat jaka­maan kaupunkia entistä pienem­pi­in osi­in. Tämä on iso ongel­ma eri­tyis­es­ti niille, joiden liikku­mi­nen on rajoitet­tua. Raken­netaanko tässä kaupunkia ihmisille vai autoille. Päivän HS oli poimin­ut samas­ta esi­tyk­ses­tä fak­tan, että korote­tu­il­la suo­jateil­lä ei ollut loukkaan­tunut yhtään kulk­i­jaa kymme­nen vuo­den aikana. Eli ihmisille raken­netus­sa kaupungis­sa suo­jati­et ovat korotet­tu­ja. Sitä ei nyt halu­ta, vaan tur­va­ta autoille esteetön 50 km/h keskel­lä tiheästi asut­tua kaupunkia. Ihmiset menkööt paina­maan nap­pia ja odot­takoot pakokaa­sus­sa ja melus­sa seu­raavaa valokiertoa.

    Her­ne­saaren autopaikkanormi­va­paa kaupungi­nosa on huikea voit­to blo­gin kir­joit­ta­jalle. Onnit­te­lut. Harmil­lista, että tämä tulee ainakin kymme­nen vuot­ta liian myöhään. Jätkäsaari ja mon­ta muu­ta uud­is­aluet­ta on jo ehdit­ty tuho­ta pakkotäyt­tämäl­lä ne autoil­la. Parem­pi kuitenkin myöhään kuin ei mil­loinkaan. Kuvaavaa on, että “ongel­mana” on nyt, kul­keeko ratik­ka 10 vai 5 min­uutin välein.

  7. Onko tässä uno­hdet­tu uusi teknolo­gia, joka on kaiken lisäk­si hal­paa? Suo­ja­tien kohdalle vilkku­va varoi­tus­va­lo aina kun jalankulk­i­ja on tulos­sa suo­jatielle. Help­poa ja yksinker­taista ja toimii. 

    Min­ul­la on mielessä van­ha teknolo­gia joka on vielä yksinker­taisem­paa ja helpom­paa. Vai­hde­taan suo­ja­tien merk­it kärkikolmioik­si. Suo­ja­tien iso osa autoil­i­joista ohit­taa olanko­hauk­sel­la, mut­ta etuoikeutetun tien merkkiä kun­nioite­taan aivan eri tavalla.

    On tulos­sa lisää suo­jati­et­tömiä kadun ylit­tämi­s­paikko­ja, jos­sa siis saa kadun ylit­tää, mut­ta jalankulk­i­ja väistää ajoneu­voa. Täl­lainen­han on jo nyt Stock­an kel­lon kohdalla.

    Min­un mielestäni tuo määritelmä pitäisi saa­da ulot­tumaan myös jalankulk­i­jan liiken­neval­oi­hin. Eli punaisia päin saa kävel­lä, mut­ta auto­ja pitää väistää.

    1. Min­un mielestäni tuo määritelmä pitäisi saa­da ulot­tumaan myös jalankulk­i­jan liiken­neval­oi­hin. Eli punaisia päin saa kävel­lä, mut­ta auto­ja pitää väistää

      Siis kuten Ruotsissa.

    2. tcrown:
      Min­un mielestäni tuo määritelmä pitäisi saa­da ulot­tumaan myös jalankulk­i­jan liiken­neval­oi­hin. Eli punaisia päin saa kävel­lä, mut­ta auto­ja pitää väistää. 

      Meitä on var­maan aika mon­ta jot­ka elävät, niin kuin tuo olisi jo voimassa.
      (ja jos ei huo­man­nut lähel­lä ollut­ta poli­isi­au­toa, ei var­maan tul­lut havain­noin­neek­si liiken­net­tä muutenkaan riittävästi)

  8. Aikuinen osaa olet­taa että autoil­i­ja ei nou­da­ta sään­töjä. Lap­si ei ymmär­rä varoa. Uhrit ovat pikkukoululaisia. 

    Kun­non hidas­teet ainakin tarvitaan

    1. Elli:
      Aikuinen osaa olet­taa että autoil­i­ja ei nou­da­ta sääntöjä. 

      Ihail­tavaa yleistys­tä vaan mitäpä tääl­lä muu­takaan odot­taisi. Näin kaikkia liiken­netapo­ja käyt­tävänä se on kyl­läkin se jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ryh­mä joka niitä sään­töjä ei sään­nön­mukaises­ti nou­da­ta jos jotain lähde­tään yleistämään.

      Voidaan men­nä molem­mat val­it­se­maamme paikkaan kesäl­lä ja laskea moniko meni esim. punaista päin 30 min­uutin aikana. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suori­tus. Veikkaisin oman sal­don ole­van kym­meniä käveli­jöitä ja pyöräil­i­jöitä samas­sa ajas­sa ja jos tuo­hon ihan keskus­taan menen niin tuskin sata riit­tää, kun niitä kävelee parhail­laan kym­meniä samaan aikaan punaisia päin.

      Muutenkin jalankulk­i­joil­la tun­tuu ole­van vah­va usko johonkin tuon­puoleiseen, kun kävelevät pimeäl­lä suo­jatielle ilman hei­jas­timia ja ilman yhtään sivuille kat­somista. Se ei kauheasti lohdu­ta, että on oike­as­sa jos makaa siel­lä renkaiden alla ja ne todel­lakin ilmestyvät välil­lä ihan tyhjistä vaik­ka ajaisi kuin­ka varovasti ja tien­re­uno­ja tarkkaillen.

      Kaikkien tulisi nou­dat­taa liiken­nesään­töjä yhtäläis­es­ti ja tämä suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohit­ta­mi­nen pysähtymät­tä on kieltämät­tä yksi yleisimpiä ja vaar­al­lisimpia autoil­i­joiden rikko­muk­sia ja tähän toivoisin poli­isil­ta use­am­min tehoisku­ja. Se on anteek­siantam­a­ton­ta piittaamattomuutta.

      Noin yleis­es­ti tuo, että jalankulk­i­ja saisi kävel­lä punaista päin ikään kuin väistämisvelvol­lise­na olisi mielestäni ihan hyvä muu­tos samoin kuin se, että autoil­i­ja saisi kään­tyä oikealle punaisia päin niinikään väistämisvelvol­lise­na (USA malli). Molem­mat muu­tok­set suju­voit­taisi­vat molem­pi­en matkan­tekoa kummasti.

      1. Voidaan men­nä molem­mat val­it­se­maamme paikkaan kesäl­lä ja laskea moniko meni esim. punaista päin 30 min­uutin aikana. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suori­tus. Veikkaisin oman sal­don ole­van kym­meniä käveli­jöitä ja pyöräil­i­jöitä samas­sa ajas­sa ja jos tuo­hon ihan keskus­taan menen niin tuskin sata riit­tää, kun niitä kävelee parhail­laan kym­meniä samaan aikaan punaisia päin.

        Kan­nat­taisi laskea myös, moniko autoil­i­ja jät­tää pysähtymät­tä, vaik­ka jalankulk­i­ja on pysähtynyt suo­ja­tien eteen men­näk­seen kadun yli. Puhu­mat­takaan niistä kuole­man­tuot­ta­muk­sen yri­tyk­sistä aja­mal­la pysähtymät­tä ohi, kun auto on pysähtynyt suo­ja­tien eteen.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taisi laskea myös, moniko autoil­i­ja jät­tää pysähtymät­tä, vaik­ka jalankulk­i­ja on pysähtynyt suo­ja­tien eteen men­näk­seen kadun yli. Puhu­mat­takaan niistä kuole­man­tuot­ta­muk­sen yri­tyk­sistä aja­mal­la pysähtymät­tä ohi, kun auto on pysähtynyt suo­ja­tien eteen.

        Suo­ja­tien eteen pysähtynyt jalankulk­i­ja ei ole astu­mas­sa suo­jatielle. Ellei sit­ten toinen jal­ka ole ilmas­sa ja mielel­lään liik­keessä kohti suo­jati­etä. Suo­ja­tien eteen pysähtynyt jalankulk­i­ja on elekielel­lään osoit­tanut luop­u­vansa etuoikeud­estaan ja autoil­i­jat tietenkin kiit­tävät ja jatka­vat matkaansa.

        Henkilöko­htais­es­ti ärsyyn­nyn aina kun näen näitä suo­jatie­seiso­jia. Liikenne toimii kaikkein parhait­en kun kaik­ki nou­dat­ta­vat sään­töjä ja toimi­vat johdon­mukaises­ti. Ennakoin­ti on oleelli­nen osa liiken­nevir­ras­sa toim­imista. Myön jalankulk­i­joiden pitäisi toimia ennakoitavasti ja ylit­tää katu, jos ovat sitä ylittämässä.

      3. “jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ryh­mä joka niitä sään­töjä ei sään­nön­mukaises­ti nou­da­ta jos jotain lähde­tään yleistämään.”

        Jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät ovat kanssali­ikku­jille huo­mat­tavasti vähem­män vaar­al­lisia kuin 200 km/h vauhti­in pystyvät 1–2 ton­nia paina­vat metallikotelot.

      4. Rolle:
        ”jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den ryh­mä joka niitä sään­töjä ei sään­nön­mukaises­ti nou­da­ta jos jotain lähde­tään yleistämään.”

        Jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät ovat kanssali­ikku­jille huo­mat­tavasti vähem­män vaar­al­lisia kuin 200 km/h vauhti­in pystyvät 1–2 ton­nia paina­vat metallikotelot.

        Tot­ta, mut­ta on tärkeä muis­taa että kaik­ki autoil­i­jat eivät pidä oikeuk­sis­taan kiin­ni ja saat­ta­vat yrit­tää pelas­taa seikkail­e­van jalankulk­i­jan tai pyöräil­i­jän väistämäl­lä. Vas­taan­tuli­joiden puolelle tai jalka­käytävälle. Kukaan ei ole liiken­teessä yksin.

      5. hta: Voidaan men­nä molem­mat val­it­se­maamme paikkaan kesäl­lä ja laskea moniko meni esim. punaista päin 30 min­uutin aikana. Jos saat edes yhden auton niin hyvä suoritus. 

        Jos­sain vai­heessa mul­la oli tapana ajaa Oulus­sa Merikoskenkadun yli pyöräl­lä. Siitä näkee sen toisen suun­nan val­ot myös (siis pyöräl­lä kulkies­sa). Joka ker­ta näin jokaisen punaisen val­on ohi meni 1 ‑4 autoa van­hoil­la keltaisil­la. Keltaisia päin kiihdyt­täviä ei tul­lut edes las­ket­tua. Autosta­han näitä ei yleen­sä näe, kos­ka autos­ta ei yleen­sä näe kuin omat val­on­sa ja jos itse ei aja päin punaista, niin ei se perässä tule­vakaan aja.

    2. Elli:
      Aikuinen osaa olet­taa että autoil­i­ja ei nou­da­ta sään­töjä. Lap­si ei ymmär­rä varoa. Uhrit ovat pikkukoululaisia.

      Suo­jatei­den pois­t­a­mi­nen ei paran­na las­ten tur­val­lisu­ut­ta. Ei lap­si lähde kiertämään mon­en sadan metrin matkaa, jos suo­jatie puut­tuu, vaan hän ylit­tää tien jostain mielestään sopi­vas­ta paikas­ta. Ris­ki jäädä auton alle on sil­loin kuitenkin paljon suurem­pi kuin ris­ki jäädä auton alle suojatiellä.

  9. “Suo­jatie, jos­sa jalankulk­i­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan menevää kaistaa on varustet­ta­va liiken­neval­oil­la tai suo­jatie on poistettava.”

    Mikä kaupun­gin liikennes­trate­gian tärkeysjärjestys olikaan? Autoilu. autoilu, autoilu? Mah­tuuko mikään muu liiken­nemuo­to edes juhlapuhelistalle?

    Tai tiet­ty jos tämä toteutetaan niin että muute­taan 2+2 ja 3+3 kaistaiset tiet 1+1 kaistaisik­si niin mikäs siinä.

  10. Hesarin jut­tu Koske­lanti­estä antaa ymmärtää, että siihen molem­min puolin kan­soite­tulle asuinkadulle tulee 400m pätkä, jol­la ei ole yhtään lail­lista kadun­yl­i­ty­s­paikkaa. Kuu­lostaa kohtu­ut­toma­l­ta. Samat­en uskaltaisin arva­ta, että samainen 400m “esteetön” kadun­pätkä rohkaisee autoil­i­joi­ta aja­maan kovem­paa, kun eri­ty­isiä syitä väis­tel­lä tai varoa mui­ta tienkäyt­täjiä ei ole.

  11. Kaup­pa­torin pohjois­re­unal­la on Man­tan ja Skatan välil­lä kolme tuol­laista suo­jati­etä. Aika onneton­ta on, jos ne pois­te­taan — varsinkin kun aluet­ta on ollut tarkoi­tus kehit­tää käve­ly­pain­ot­teise­na, “toriko­rt­telit” ym.
    Ehkä niihin tulee sit­ten val­ot kaikki­in. Ei sekään ihan fik­sul­ta tun­nu. Ilmeis­es­ti ei voi tehdä kävelykaduksikaan…

  12. Minkähän takia Helsinki­in pitää rak­en­taa näin paljon, kun käm­pät ovat sit­ten tyhjil­lään odot­ta­mas­sa arvon­nousua ja har­maan talouden hotelleina? Ihan jär­jetön­tä resurssien haaskaus­ta ympäristökri­i­sis­sä, että tehdään ihan oikei­ta talo­ja sei­so­maan puoli­ty­hjil­lään. Sit­ten tämä kokoomus, joka tar­joaa aina muille markki­na­t­alout­ta, on heti vas­taan jos markki­naa pakotet­taisi­in vero­tuk­sel­la pistämään asun­not edes vuokralle. Mikä on vihreän puolueen tarkoi­tus, jos edes täl­laista luon­non haaskaus­ta ei vaa­di­ta kuri­in? Iltal­enkil­lä tuli kurkit­tua keskus­ta-alueen uusien talo­jen seinil­lä ole­via nim­iä, ja kyl­lä se siltä näyt­ti että kovan rahan talois­sa, jois­sa käm­pät oli myy­ty, ei sit­ten ollutkaan taul­ul­la edes puolek­si täyt­tä lis­taa suku­nim­iä, vaik­ka talo olisikin ollut muut­to­valmi­ina jo puoli vuot­ta. Nuoret koulute­tut ihmiset lähtevät sit­ten ulko­maille, kun hin­tata­so halu­tu­il­la alueil­la on ihan nau­ret­ta­va tämän Vapaavuoren ihan­noiman rikkau­den takia, ja samal­la palvelu­ala menet­tää asi­akkaansa kun lähi­talot ovat tyhjil­lään. Ihan raivos­tut­tavaa Vapaavuoren asenne taas tässäkin ja tei­dän saamattomuus.

    1. Minkähän takia Helsinki­in pitää rak­en­taa näin paljon, kun käm­pät ovat sit­ten tyhjil­lään odot­ta­mas­sa arvonnousua 

      Onko sin­ul­la tietoa tyhjil­lään ole­vista asun­noista Helsingis­sä? Niitä on ymmärtääk­seni hyvin vähän. Ain­oa isom­pi tyhjil­lään ole­vien asun­to­jen joukko on asun­not, joiden asukas on siir­ret­ty pitkäaikaishoitoon. Niitä ei pan­na vuok­fralle, kos­ka se on tehty taloudel­lis­es­ti jär­jet­tömäk­si. Vuokras­ta menee 85 % hoit­o­mak­su­un. Muuten asun­not, jois­sa ei ole ketään kir­joil­la vak­i­tuis­es­ti, eivät pääsöön­töis­es­ti ole tyhjiä.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Muuten asun­not, jois­sa ei ole ketään kir­joil­la vak­i­tuis­es­ti, eivät pääsään­töis­es­ti ole tyhjiä.

        Sel­l­aisia asun­to­ja on kyl­lä jonkun ver­ran, joiden halti­jat asu­vat suuren osan ajas­taan muual­la. Ehkä vielä niin, että mitä isom­pia asun­to­ja, sitä toden­näköisem­min käyt­töaste on alhainen… 😉

  13. Her­ne­saaren kaa­van selostus­lu­on­nok­ses­sa kir­joite­taan sivul­la 13 tavoit­teista seu­raavasti: “Ase­makaa­van ja ase­makaa­van muu­tok­sen tavoit­teena on liit­tää alue rak­en­teel­lis­es­ti ja kaupunkiku­val­lis­es­ti osak­si kan­takaupunkia”. Pidän tavoitet­ta kan­nete­ta­vana, mut­ta esitet­ty­jen suun­nitelmien mukaan mah­dot­tomana saavut­taa. Miten alue voisi liit­tyä rak­en­teel­lis­es­ti kan­takaupunki­in kun kort­telirakenne — siis kan­takaupun­ki — katkeaa Her­ne­saaren tyvessä jonkun sadan metrin matkalla ennen uut­ta asuinaluet­ta? Tämä kaa­va tekee Her­ne­saares­ta parhaim­mil­laan laadukas­ta esikaupunkia, johon on mah­dol­lis­es­ti tulos­sa korkeata­soinen joukkoliikennepalvelu.

    Kan­takaupunkia ei voi valmis­taa lisää minään yksit­täis­inä läm­päreinä mil­lään hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä, vaan ain­oa keino on liit­tää uut­ta kan­takaupunkia jo ole­mas­sa ole­vaan siten että se muo­dostaa yht­enäisen käveltävän alueen, jos­sa palvelu­verkos­to jatkuu saumat­tomana, kuten — noh — kantakaupungissa.

    Tun­net­tua val­i­tus­ta Helsin­gin keskus­tan sijait­semis­es­ta niemel­lä voisi jalostaa tarkastele­mal­la viime vuosikym­meninä kan­takaupun­gin läheisyy­teen raken­net­tu­ja kaupungi­nosia. Nekin nimit­täin tup­paa­vat sijait­se­maan niemil­lä; Jätkäsaari on niemel­lä, Kalasa­ta­ma on niemel­lä, Mer­i­ha­ka on niemel­lä, Ruo­ho­lahti on niemel­lä ja Her­ne­saarikin suun­nitel­laan niemelle. Van­hem­mista niemil­lä ovat ainakin Kru­u­nun­haka, Kata­janok­ka ja Hakanie­mi… Ja ain­oas­taan yksi luetel­luista liit­tyy selkeästi kan­takaupunki­in, mui­ta erot­taa jokin liiken­neväylä, vesi­este tai kum­matkin ja tyyp­il­lis­es­ti niemet ovat vielä kapeim­mil­lan kan­takaupun­gin laidastaan.

    Niemet ovat liiken­teen ja nimeno­maan jalankulk­i­jan kannal­ta vihe­liäisiä, lähti kotoaan minne vain joutuu aina tal­si­maan samo­ja reit­te­jä, kiertelemään lah­tia ja ylit­tämään Viron­niemen ranto­ja kiertäviä autoli­iken­teen pääväyliä, jot­ta pää­sisi aivan lähel­lä ole­vi­in paikkoi­hin. Jos esimerkik­si Hietalahti/Länsisatama täytet­täisi­in tuo­hon Val­tion vil­javaras­ton kieppeille ja telak­ka siir­ret­täisi­in j.m. lisään­ty­isi käveltävyys oleel­lis­es­ti alueel­la ja samal­la syn­ty­isi uut­ta raken­nus­maa­ta kan­takaupungille. Siis sel­l­aiselle oikealle.

    Edelleen vilkuile­mal­la kart­to­ja voi havai­ta Helsingis­sä sijait­se­van parikin kaupunkia: keskus­ta etelässä jatkuen niemel­lä myös luo­teeseen ja Kallio, jot­ka muo­dosta­vat kumpikin oman kan­takaupunki­maisen alueen­sa liit­tymät­tä kum­mem­min toisi­in­sa. Jako on seu­raus­ta his­to­ri­al­li­sista olo­suhteista ja olisi kor­jat­tavis­sa täyt­tämäl­lä Töölön- ja Eläin­tarhan­lahdet sekä Sil­tavuoren­sal­mi ja rak­en­ta­mal­la kaupunkia tälle uud­is­maalle. Tilanne on sikäli paran­tunut viimeisen sadan vuo­den aikana, että Töölö on kas­vanut keskus­taan kiin­ni kun Kamp­ista ovat vähitellen pois­tu­mas­sa tyyp­il­liset kaupun­gin laidan piirteet.

    Pidän kaavailu­ja Teol­lisu­uskadus­ta uute­na pääkatu­na tai Pasi­las­ta uute­na keskus­tana ilmeis­inä yri­tyksinä sabotoi­da Helsin­gin keskus­tan ja Kallion toimivu­ut­ta kaupunkeina, etenkin kun Helsin­gin kaupun­ki pros­essi­na suo­ras­taan huu­taa näi­den tarvet­ta yhdis­tyä nyky­is­ten joutoaluei­den ylitse yhdek­si yht­enäisek­si kantakaupungiksi!

  14. Tämä suo­jatei­den pois­tovim­ma on auto­porukan juoni liiken­teen suju­voit­tamisek­si. Ajonopeudet pitää saa­da rak­en­teel­lisin keinoin ja riit­täväl­lä valvon­nal­la sel­l­aisik­si, että tarvit­taes­sa pysähtymi­nen ei ole ongel­ma. Koske­lantiel­läkin nopeudet nou­se­vat usein viiteenkymp­pi­in, kun katu voisi olla hyvin jopa vain 30km/h (on nyt 40km/h). On itses­tään selvää, että suo­jatieon­net­to­muuk­sien tilas­tolli­nen määrä saadaan lasku­un kun suo­jati­et poistetaan!

    Koske­lantielle on esitet­ty vilkku­val­o­ja suo­jateille jo vuon­na 2009 lau­takun­nas­sa olleessa Käpylän liikenneturvallisuussuunnitelmassa:
    https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/82/8261793742b6800210332ee24f0ea5e2ddcda439.pdf

    Harmilli­nen on kehi­tys, että meil­lä vilku­ton­ta katu­maas­turi­aan aja­va on edelleen liiken­teen kin­gi, jo Tallinnas­sa ja Tukhol­mas­sa liikku­mi­nen tun­tuu huo­mat­tavasti tur­val­lisem­mal­ta autokult­tuurin tun­tu­van tun­nista­van käveli­jät ja pyöräil­i­jät etusijalla.

    1. Koske­lantiel­lä myöskin asen­net­ti­in kokeek­si suo­jatei­den vilkkuvalot

      “Yhteen­ve­t­ona Koske­lantien huomio­val­okokeilus­ta voidaan tode­ta, että keskus­taan kulkevil­la kaistoil­la ei kokon­aisuute­na voitu tode­ta tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää muu­tos­ta väistämiskäyt­täy­tymisessä huomio­val­on asen­tamisen jäl­keen. Tarkasteltaes­sa hämärän tai pimeän aikaan jonou­tu­mat­tomas­sa liiken­teessä esi­in­tyneitä tapauk­sia voiti­in ensim­mäisen vai­heen jäl­keen-kuvauk­sis­sa havai­ta väistänei­den ajoneu­vo­jen (jokin ajoneu­vo väistää) osu­u­den tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä nousu 3 %:sta 15 %:iin huomio­val­on ollessa toimin­nas­sa. Vas­taavaa muu­tos­ta ei voitu tode­ta toises­sa jäl­keen-kuvauk­ses­sa. Tähän vaikut­taa osaltaan huomio­val­on heikko toimivu­us toisen kuvauk­sen aikana, jon­ka vuok­si havain­not vilkun toimies­sa jäivät vähäisiksi.”

      https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-11–01_Kslk_27_El/18AA4713-D59D-40D3-89F7-55E5A48EA6CD/Suojateiden_huomiovalokokeilun_tulokset_ja_jatkami.html

  15. Suo­jaties­pedeily on täysin vas­toin kaupun­gin strate­giaa suosia jalankulkua. Tuu­lah­dus jostain 60-luvul­ta kun kaupunkia muokat­ti­in autoil­la liikku­miseen mah­dol­lisim­man hyvin sopi­vak­si. Kyl­lä päätök­sen täy­tyy tässä olla, että suo­jati­et jäävät ja ratkaisut niiden tur­val­lisu­u­den kohen­tamiseen etsitään autoli­iken­teestä, sen hidas­tamis­es­ta tai muista keinoista, joil­la suo­jatei­den kun­nioi­tus kasvaa.

    Kos­keeko Hernar­in autopaikko­jen markki­nae­htoisu­us nyt sit­ten myös veron­mak­sajien taval­la jos toisel­lakin tuke­maa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa? Sil­lä jos ei, niin se on edelleen yhtä tyhjän kanssa: autopaikko­ja raken­netaan liikaa, paljon enem­män kuin on mak­su­valmi­ut­ta. Siitä seu­raa samat ongel­mat kuim Jätkäsaa­res­sa. Uusit­taval­la Telakkakadul­la on suurelta osim vain yksi kaista suun­taansa ja tuhat autoa per tun­ti lisää Hieta­lah­den­ran­taan ja Mek­lulle ruuh­ka-aikaan on jo ajatuk­se­nakin kestämätön.

  16. Her­ne­saa­reen on mon­en veivauk­sen jäl­keen lop­ul­ta sen­tään tulos­sa kahdel­la lai­turil­la ja raiteel­la varustet­tu päätepysäk­ki, jol­ta siis voi oper­oi­da kah­ta lin­jaa. Harmil­lista on, että Korkeavuo­denkadun asukkat estivät kympin johtamisen sinne – yksi tiheä lin­ja olisi kyl­lä riit­tänyt, ja nopeampikin se olisi ollut kuin Bule­var­dia matel­e­va hidas kutonen.

    Käytän­nössä Her­ne­saaren toisek­si lin­jak­si tulee Fredan–Topeliuksen käytävässä kulke­va ratik­ka kun­han Vihd­in­tie saadaan käyn­nistymään. Sil­loin Her­ne­saares­ta pää­sisi vai­h­dot­ta sekä Kamp­pi­in ja Töölöön että Erot­ta­jan-Rauta­tien­torin akselille ja Hakaniemeen.

  17. Tänään iltapäiväl­lä olin liiken­teessä Mäkelänkadul­la ja koin valais­tu­misen: valais­tuk­sen puute on ken­ties se suurin ongel­ma. Myös esim. katupu­ut ovat ongel­mallisia, kos­ka niiden katveesta jalankulk­i­ja voi tul­la yllät­täen, mut­ta jos suo­jatie olisi hyvin valais­tu, jalankulk­i­ja olisi silti helpom­pi havai­ta. Ehkä voisi jopa löy­tyä tekni­ikkaa, jol­la val­ot kirkas­tu­isi­vat, jos jalankulk­i­joi­ta on suo­ja­tien lähistöllä…
    Toinen asia on, että niin Mäkelänkatu kuin vaikka­pa Man­ner­heim­intiekin nyt 40 km/h las­ke­tul­la nopeusra­joi­tusalueel­la eivät visuaalis­es­ti tai mitoituk­seltaan ohjaa aja­maan rajoituk­sen mukaan… Mitä jos niitä suo­jateitä olisikin nyky­istä enem­män, niin eivät tulisi yllä­tyk­senä ? Tai sit­ten kapeam­mat kai­stat mut­ta siitä ei bus­si- ja rekkakuskit ilahdu…

  18. Tätä uut­ta vähä­suo­jateistä poli­ti­ikkaa­han on Raide-Jok­eri ‑han­kkeessa jo antau­muk­sel­la toteutet­tu. Esimerkik­si Pak­i­lantieltä tul­laan katusu­un­nitelmien mukaan pois­ta­maan käsit­tääk­seni neljä nyky­istä val­o­ton­ta suo­jati­etä. Osa päätök­sistä on perustel­tu­ja, mut­ta toiset tun­tu­vat enem­män kiusaamiselta. Kuten nim­imerk­ki Koti-isä edel­lä jo kom­men­toikin, jakaa suo­jatei­den vähen­tämi­nen kaupunkia (tai lähiötä) usein entistä pienem­mik­si palasik­si, jot­ka ovat vähem­män tekemi­sis­sä keskenään.

    Esite­tyt suo­jatei­den muu­tok­set oli­si­vat eri­tyisen haitallisia esimerkik­si Pak­i­lantien itäpään asuin­ton­tin 28321 osille 3 ja 7. Kyseiset ton­tin osat ovat nyky­isin sekä sijain­nil­taan että ajal­lis­es­ti hyvin lähel­lä kadun eteläpuolista Paanu­tien pysäkkiä, jol­ta pääsee mm. kahdel­la bus­sil­la Rauta­tien­to­rille. Hyväksy­tyssä katusu­un­nitel­mas­sa Paanu­tien kohdal­la ei enää suo­jati­etä ole, mikä tietäisi mm. keskus­taan bus­si­matkus­taville melko­lail­la sietämätön­tä ris­tiri­itaa pysäkin fyy­sisen ja ajal­lisen etäisyy­den kanssa, kun matkaan tulisi use­an sadan metrin kier­to idässä sijait­se­van aliku­lun kohdal­ta. Kohtu­u­ton­ta tämä on etenkin, kos­ka asukkaiden sijoit­tumiseen on luul­tavasti vaikut­tanut joukkoli­iken­teen läheisyys. Mat­ka Maunulan pysäkille saat­taisi muu­tok­sen myötä tul­la lyhyem­mäk­si, mut­ta väärään suun­taan kävelem­i­nen ja tien ylit­tämi­nen liiken­neval­oristeyk­sessä ei vai­h­toe­htona ole juuri houkuttelevampi.

    Kyse on toki muus­takin kuin yhdestä bus­sipysäk­istä: kadun toisel­la puolen kyläilemisessä/asioimisessa riit­tävil­lä kadun­yl­i­ty­s­paikoil­la on, väit­täisin, merkit­tävä rooli. Jos suo­ja­tien puute piden­tää kadun­yl­i­tys­matkaa min­u­uteil­la, on real­is­tisem­paa, ja lain puit­teis­sa ehkä sal­lit­tuakin ylit­tää katu ilman minkään­laista suo­jaa. Tässä tapauk­ses­sa kyseessä on vieläpä poten­ti­aa­li­nen koulumatkareitti.

    Pak­i­lantie kak­sikaistais­te­taan Jok­erin myötä, joten siitä ei tässä ole kyse. Muis­tan kyseisen suo­ja­tien pois­tamista perustel­lun sil­lä, että kadun vilkkau­den ja raiti­o­tien vuok­si se vaatisi liiken­neval­ot, joiden tulisi kadun ylit­täjämäärille olla erik­seen pyy­det­tävät, joka taas aiheut­taisi odot­tamista jalankulk­i­joille ja mieli­pa­haa autoil­i­joille. Eri­tyis­es­ti tässä tietysti ihme­tyt­tää, mik­si autoil­i­joiden velvol­lisuuk­sien nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen hyväksytään kuin luon­non­lak­i­na, mut­ta jalankulk­i­joiden odote­taan kiltisti kiertävän kauem­paa päästäk­seen kadun toiselle puolen. Sil­lä tämähän täy­tyy ajatuk­sen olla, jos olete­taan kyseessä ole­van vil­pitön halu vähen­tää jalankulk­i­joiden onnet­to­muuk­sia. Raiti­o­tien yli­tyk­ses­tä taas olisi lie­nee voin­ut tehdä jalankulk­i­joille väistämisvelvol­lisen. Kyl­lähän tämä saa väk­isinkin epäilemään, ettei tarkoituk­se­na ole ensinkään paran­taa ihmis­ten tur­val­lisu­ut­ta, vaan lähin­nä kau­nis­tel­la tilas­to­ja suo­jatieon­net­to­muuk­sista. Tien yli ryn­täil­lessä loukkaan­tu­vat kun onkin sit­ten help­po leima­ta edesvas­tu­ut­tomik­si tai peräti hulluiksi.

  19. Suo­jatieu­ud­is­tus on huono. Ja mielestäni kun tässä on pikkuhil­jaa men­ty parem­paan suun­taankin. Autot anta­vat tietä kun­han jalankulk­i­jat muis­ta­vat ja uskalta­vat “olla astu­mas­sa” suo­jatielle. Jalka­käytäväl­lä seisoskelu ei ole eikä sen pidäkään olla sig­naali auton pysäyttämiselle.

    Yleis­es­ti ottaen suo­jatei­den valo-ohjaus­ta pitäisi vähen­tää. Liikenne toimii parem­min ja on mielekkääm­pää kun lakia nou­date­taan ja autot anta­vat jalankulk­i­joille tilaa. Kun ihmiset totute­taan val­o­jen orjik­si, sään­tö­jen kun­nioi­tus ja ymmär­rys vähe­nee. Siis val­o­ja vähem­män, mut­ta sil­loin kun valo on, se pitäisi saa­da reaali­aikaisek­si. Kun jalankulk­i­ja painaa nap­pia, valo vai­h­tuu sekun­nin viiveel­lä punaisek­si. Autoil­i­ja oppii ennakoimaan asian ja hidastelee hyvis­sä ajoin nähdessään jalankulk­i­jan läh­estyvän suo­jati­etä ja sitä val­on­ap­pia. Sama käytös siir­tyy val­ot­tomille suo­jateille kuten pitääkin.

    1. Peter:
      Suo­jatieu­ud­is­tus on huono. Ja mielestäni kun tässä on pikkuhil­jaa men­ty parem­paan suun­taankin. Autot anta­vat tietä kun­han jalankulk­i­jat muis­ta­vat ja uskalta­vat ”olla astu­mas­sa” suo­jatielle. Jalka­käytäväl­lä seisoskelu ei ole eikä sen pidäkään olla sig­naali auton pysäyttämiselle.

      Näin on. Minä en esimerkik­si pysähdy jos joku koiran­ulkoilut­ta­ja seisoo jalka­käytäväl­lä suo­ja­tien läheisyy­dessä kos­ka otak­sun että heil­lä on aikaa odot­taa. Eri jut­tu ovat sit­ten lenkkeil­i­jät jot­ka tule­vat niin nopeasti että heitä ei huo­ma­ta. Ja ne jot­ka eivät käytä hei­jastin­ta pimeällä.

  20. Olet oike­as­sa autopaikko­jen suh­teen, kos­ka gryn­derin kan­nat­taa rak­en­taa liian vähän paikko­ja, jol­loin paikan hin­ta voidaan hila­ta taivaisi­in. Tilanne olisi toinen, jos rak­en­tamisen rahoi­tus olisi ter­veel­lä poh­jal­la ja käyt­täjä rahoit­taisi rakentamisen.

    1. Kalle, olet ker­takaikkises­ti väärässä. Kan­nat­taako gryn­derin pih­tail­la parvekkei­den rak­en­tamises­sa, jot­ta saa parvek­keelle varuste­tu­ista asun­noista huip­puhin­nan. Jos autopaikko­ja raken­netaan tarpeeseen ver­rat­tuna liian vähän, asun­to­jen myymi­nen voi olla vaikeaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kalle, olet ker­takaikkises­ti väärässä. Kan­nat­taako gryn­derin pih­tail­la parvekkei­den rak­en­tamises­sa, jot­ta saa parvek­keelle varuste­tu­ista asun­noista huip­puhin­nan. Jos autopaikko­ja raken­netaan tarpeeseen ver­rat­tuna liian vähän, asun­to­jen myymi­nen voi olla vaikeaa.

        Tästä yksi­tyisko­hdas­ta emme var­maan koskaan ole samaa mieltä 😂 Yleisem­mäl­lä tasol­la lie­nee mah­dol­lisu­us päästä yhteisym­mär­ryk­seen, ettei gryn­deri­rak­en­t­a­mi­nen lähde asukkaan vaan raken­nusy­htiön tavoit­teista. Pelkästään osakey­htiölain­säädän­nön perus­teel­la gryn­derin ain­oa tehtävä on tuot­taa voittoa.

      2. Yleisem­mäl­lä tasol­la lie­nee mah­dol­lisu­us päästä yhteisym­mär­ryk­seen, ettei gryn­deri­rak­en­t­a­mi­nen lähde asukkaan vaan raken­nusy­htiön tavoitteista. 

        Voit­toa saa kuitenkin parem­min, jos tekee asu­jn­to­ja, joi­ta halu­taan ostaa kuin asun­to­ja joi­ta ei haluta.

  21. Maise­mat Mar­i­an kohdal­la tosi­aan muut­tuvat, mut­ta tuos­sa havain­neku­vas­sa ei edes ole sitä mas­si­ivista eri­ta­so­raken­nel­maa mitä kaupun­ki on täl­lä het­kel­lä suun­nit­tele­mas­sa tuo­hon Porkkalankadun risteyk­seen. Alue on jo nykyään karu, mut­ta kun siihen tulee rampit niin men­nään vielä syvem­mälle. Vaikea uskoa että tuol­laiselle alueelle syn­tyy paljon pöhinää jos ympäristö ei muu­tu inhimil­lisem­pään suuntaan.

  22. Suo­ja­tien kun­nioi­tus­ta haetaan puheis­sa aina valvon­nan (ja sen han­kalu­u­den) kaut­ta, mut­ta ehkä se pitäisi ensin saa­da näkymään tilas­toi­hin rikok­se­na. Nyt ehkä muu­ta­ma vuodessa saa sakot ja poli­isin asen­neo­h­jauk­ses­sa se ei ole todel­li­nen ongelma.
    Jos olisi help­po tapa jät­tää rikosil­moi­tus jokaises­ta ker­ras­ta kun joudun hidas­ta­maan ja väistämään suo­jatiel­lä jalankulk­i­jana, vaik­ka sitä ei edes ä tutkit­taisi liian työläänä selvit­tää pitävästi, ja joku masi­noisi somen tekemään samoin, asian merk­i­tyk­ses­tä voisi keskustel­la tulok­sekkaasti. Ja lop­ul­ta valvon­taa ja sosi­aal­ista painet­ta voisi löytyä.

    Nyt rikosil­moi­tus kai onnis­tu­isi netis­sä, mut­ta ihan liian mon­en täp­päi­lyn kaut­ta (vah­va tun­nis­tus joka ker­ta, oikean ilmoi­tus­la­jin ja paikan ja muiden kuvailu­ti­eto­jen täyt­tö ja varoituk­set ja mitä siinä tuleekaan — jää tekemät­tä ainakaan use­am­paa ker­taa. Vrt. Sovel­lus, vah­va tun­nistau­tu­mi­nen ker­ran, “olin tässä mis­sä nyt olen kar­tal­la ja tapah­tui suo­jatiel­lä min sit­ten”, ajoneu­von rek­ister­inu­mero oli / ajoneu­vo oli ha/­paket­ti­au­to/kuor­ma-auto+ väri ja muu tarkenne, lähetä. Mut­ta viralli­nen rikosil­moi­tus siitä pitäisi syntyä.

    1. Eilen oli ikävä uuti­nen, jon­ka mukaan lap­si jäi suo­jatiel­lä auton alle, kun kul­jet­ta­ja ei näh­nyt suo­je­tien eteen pysähtyneen kuor­ma-auton takaa tul­lut­ta jalankulk­i­jaa. Sanois­iko joku, että kul­jet­ta­ja ajoi päåin punaista val­oa, kos­ka ei huo­man­nut jalankulkijaa?

  23. ” Suo­jatie, jos­sa jalankulk­i­ja ylit­tää kak­si samaan suun­taan menevää kaistaa on varustet­ta­va liiken­neval­oil­la tai suo­jatie on poistettava.”
    Nyt näitä on alet­tu pois­taa — ensin lähti Man­skul­ta ”Helsin­gin vaar­al­lisin suo­jatie” ja nyt Espal­ta Kaup­pa­torin kohdal­ta yksi. Aika paljon riit­tää vielä suo­jateitä poistettavaksi…
    Joidenkin tilas­to­jen mukaan on tur­val­lisem­paa, kun kadut ylitetään muual­ta kuin suo­jati­etä pitkin, niin kuin jatkos­sa toden­näköis­es­ti tapah­tuu. Onko sit­ten lap­sille tur­val­lisem­paa, selviää syksymmällä…

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.