Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019

Pöydältä

Stansvikintien katusuunnitelma ja Stansvikin kartanonpuiston puistosuunnitelma

Tässä paikalliset aktivistit kauhistuvat lähinnä sitä, kuinka paljon uhrataan tilaa liikenteelle – pysäköintipaikoilla ja bussin kääntöpaikoille. Hankala juttu.

 

Uudet asiat

Huopalahden portti: hammaslääketieteellisen tilat nurin ja tilalle 2500 asukasta Mannerheimintiellä.

Tämä suunnitelma oli meillä aiemmin periaatepäätöstä varten. Aika kovaa tonttitehokkuutta – lähes 3. Tässä rakennetaan Mannerheimintien bulevardia. Suunnitelma suorastaan huutaa ratikkaa Mannerheimintielle. Joskus myöhemmin varmaankin.

Tämä kaava vastaa kahden kuukauden rakentamista Helsingissä. Iso hanke siis, mutta suuri on myös kaupungin kasvuvauhti.

Sopimus Ruoholahden Ankkurin kaavoitushyödyn leikkaamisesta

Taas kilahti kaupungin kassaan 3,1 M€. Helsinki pystyy nykyisin rahoittamaan suuren osan kaupungin kasvusta.

Lindström Invest Oy:lle tontti 10 000 k-m2:n toimistorakennusta varten. Tänne on kuulemma tulossa tuntemattoman yhtiön pääkonttori. Itäinen kantakaupunki sen kuin kehittyy.

Tontti jätteiden käsittelyä varten Malmilta, Lahdenväylän varrelta.

Jotenkin tämä liittyy jätteiden kierrätykseen, mutta asiakirjoista ei käy ilmi miten.

Yleiskaavapäällikön virkaan ottaminen.

Kun Rikhard Manninen on siirtynyt maankäytön johtajaksi, yleiskaavapäälliköksi esitetään nyt Pasi Rajalaa. Toivottavasti pystyy yhtä huikeisiin suorituksiin kuin edeltäjänsä.

5 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2019

  1. Huopalahden portti -alueen idea on erinomainen: melkein ihmettelee, miksei tätä ole tajuttu aiemmin. Alueelta ei nytkään ole mahdoton matka 10:n Kytösuontien pysäkille, ja bussit vievät nopeasti keskustaan, Ilmalan asemalle ja Pitäjänmäelle raidejokerin varteen.

    Korkea tonttitehokkuus on mielestäni perusteltu. Rakentamisen mallia on mielekkäämpää lähteä hakemaan Pikku-Huopalahden ihaillusta ja pidetystä terassitalosta, kuin alueen lähiömäisistä 3-kerroksisista asuinrakennuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ompas taas bulevardi kun talojen julkisivut ovat kuin parempien aikojen sisäpihan pelkistetyt julkisivut on tuotu kadun puolelle kaikkien katsottaviksi, ja mitään ymmärrystä katujulkisivulle ja liiketilojen toimivuudelle suhteessa katuun ei ole. Hyvä jos on joku ikkuna jossain kohtaa tasaista tiiliseinää. Onneksi on Halla-ahon kultti koska kohta loppuu Helsinkiinkin tulijat ja ei tarvitse enää katsella kun vihreän tilalle rakennetaan näin rumaa ja pelkistettyä roskaa. Kuulemma arkkitehtiopiskelijoille ei enää edes Suomessa oikein kouluteta julkisivujen piirtämistä, joten ehdotan että Helsinki kieltää suomalaisten arkkitehtien käytön jos kerran on niin, että heille ei kouluteta yhtään sitä mitä kaikki joutuvat heidän tekeleistään päivittäin näkemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyllä se julkisivujen heikko laatu juontaa juurensa ihan suoraan suomalaisiin rakennuttajiin, joita ei ulkonäkö kiinnosta pätkän vertaa. Ei siinä bisneksessä ole arkkitehdilla mitään muuta roolia kuin orjana raataa leipänsä eteen; rakennustaiteesta ei kovan rahan asuntotuotannossa ole jäljellä rahtuakaan. Koulutuksessakin rakennusteollisuus on saanut tahtonsa läpi, ja nykyään asuntotuotannon tarpeisiin koulutetaan taas AMK rakennusarkkitehteja ilman sitäkään vähää taiteellista kunnianhimoa mitä yliopistoilla on ollut.

      Kielletään mieluummin tonttien luovuttaminen suomalaisille rakennuttajille, jos halutaan että arkkitehtuuriin satsataan.

      Ja tosiaan kuten Soninvaara totesi, tässä vaiheessa ei olla suunniteltu vielä yhtäkään julkisivua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.