_

Lausuntoni Sitra-laista

Kävin eduskunnan talousvaliokunnassa asiantuntijana Sitra-laista. Sain valiokunnan puheenjohtajalta luvan julkaista lausuntoni, joten tässä se on.

====

7.11.2019

Valt.lis. Osmo Soininvaara                                                                                     HE 63/2019

Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta

Sitran hallinto on tai sen pitäisi olla erilaista kuin tavallinen julkinen hallinto. Siinä pitäisi olla vähän yrityksen hallinnon henkeä. Yrityksissä hallitukset eivät vain valvo yrityksen johdon toimintaa vaan sparraavat sitä ja tuovat omia kehitysehdotuksiaan sille. Siksi yrityksen hallituksissa keskeistä on monipuolisen osaamisen läsnäolo.

Hallintoneuvoston erottaminen pankkivaltuusmiehistä on erittäin perusteltua.  Hallintoneuvoston maksimikoko 17 tuntuu paljolta. Kelan valtuutettujakin on vain 12. Isommassa joukossa on houkutus jäädä olemaan läsnä joukon jatkeena sen sijaan, että ottaisi henkilökohtausesti vastuuta asioista.

Olisi hyvä, että lakiin kirjoitettaisiin jotain hallintoneuvoston jäsenten osaamisesta, ei siis kaikkien osaamisesta, vaan mitä osaamista on oltava edustettuina. Saman voi tietysti tehdä eduskuntaryhmien sopimuksena.

Sitran toiminnan ohjaamisen kannalta keskeistä on, miten Sitran hallitus toimii. Se ei tähän asti ole täysin onnistunut tehtävässään niin, että osittain Sitran toiminnan vaikuttavuus ei ole vastannut käytössä olevia resursseja.

On perusteltua jättää yliasiamies pois Sitran hallituksesta. Käytäntö myös yritysmaailmassa alkaa olla, ettei toimitusjohtaja kuulu yrityksen hallitukseen.

Hallituksen kokoonpanosta sanotaan vain, että siihen kuuluu kolmen keskeisen ministeriön edustus, joita VM esittää. Muista ei sanota mitään. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että työmarkkinajärjestöillä pitäisi olla edustus Sitran hallituksessa. Nämä molemmat esitykset heijastelevat ajatusta, että hallituksen pitäisi valvoa Sitran toimintaa sen sijaan, että se edistää sitä.

Työmarkkinajärjestöjestöistä ei esityksessä puhuta mitään ja toivon, ettei heitä myöskään Sitran hallitukseen valita. Sitra ei tarvitse toimintaansa sensuroijia vaan edistäjiä. Se on voitava esittää myös valtavirrasta poikkeavia, vähän ajastaan edellä olevia näkemyksiä, jotka voivat olla jollekin osapuolelle kiusallisia.

Myös ministeriöiden edustus olisi luonteeltaan valvojaa. Näihin tulisi todennäköisesti jokin ministeriön korkea virkamies, jolla ei ole aikaa paneutua tehtävään. Ehkä juuri siksi Siran hallitus on vähän epäonnistunut Sitran vaikuttavuuden takaamisessa. Olisi parempi etsiä hallitukseen jäseniä tutkimuslaitoksista, valtiollisista ja yksityisistä. Esimerkiksi THL:n edustaja voisi olla paljon perustellumpi kuin STM:n. Yksi ministeriöiden edustaja voisi riittää. Se tulisi silloin valvovan tehtävän vuoksi luontevimmin VM:stä.

Esityksessä ei puhuta mitään Sitran rahoituksesta. Sitran pääoma on tunnetuista syistä suurempi kuin mitä alun perin ajateltiin. Se on kuitenkin hyvä näin. Sitran pääoman tulouttaminen valtion juoksevien menojen katteeksi lämmittäisi vain hetken. Vahva Sitra on hyvin johdettuna suuri kansallinen voimavara aikana, jolloin sosiaalinen ja taloudellinen kehitys etsii suuntaansa.

 

Osmo Soininvaara

 

= = = =

Keskustelussa parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoi, ettei ole ollut mitään puhetta työmarkkinajärjestöjen ottamisesta mukaan Sitran hallintoon. Hyvä näin. Lehdistä lukemani spekulaatio oli siis turhaa pelottelua.

9 thoughts on “Lausuntoni Sitra-laista

  1. > parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja
    > Matti Vanhanen sanoi, ettei ole ollut
    > mitään puhetta työmarkkinajärjestöjen
    > ottamisesta mukaan Sitran hallintoon. Hyvä
    > näin. Lehdistä lukemani spekulaatio oli
    > siis turhaa pelottelua.

    Spekulaatio voi hyvinkin nimen omaan olla osa prosessia, jolla työmarkkinajärjestöille petataan hyviä hallinto- ja rahanjakopaikkoja.

    Olemme siirtyneet aikaan, jolloin demokraattinen menettely, parlamentarismi, ei enää ole voimassa. Todelliset päätökset tehdään eduskunnan ulkopuolella. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Pienet puolueet ja vähemmistöjen eturyhmittymät eivät koskaan saa agendalleen enemmistön tukea, eduskunnan hyväksyntää. Tällöin on vain käytettävä muita julkisia ”valtiomahteja”, lehdistöä, Yle:ä, tuomioistuimia, jne, jotta saadaan valtio toimimaan enemmistön tahdon vastaisesti. (Samalla kuitenkin on saatava enemmistö uskomaan olevansa vähemmistössä.)

    — Tämä nyt on jokseenkin suoraan vallankumouksen oppikirjasta, mutta ei se vallankumouksen kaava ole muuttunut satoihin vuosiin. — Eipä ole ihminenkään.

    Julkisella keskustelulla ikään kuin annetaan ”kaikkien ymmärtää”, että näin on sovittu. Muodollinen päätös sitten tuodaan käsittelyyn aivan eri nimikkeellä, ikään kuin salaa. Tuon päätöksen ”sivuvaikutuksena” sitten sattuu olemaan haluttu lopputulos: ammattiliitot hallitsevat Sitraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mitä valvontaan tulee, niin siinä tulee herkästi vastaan sama ongelma kuin mikä on todellisuutta valtionyhtiöissä. Eli valtionyhtiön johto on omistajaohjausvirkamiehiin lähes kaverisuhteessa ja hallintoneuvoston osalta taas johto pystyy asiantuntijaroolinsa kautta ohjailemaan hallintoneuvostossa istuvia kansanedustajia. Lopputulemana valvontajärjestelmä jonka virallisena tarkoituksena on toteuttaa valtion tahtoa yhtiössä muuttuukin järjestelmäksi jonka avulla yhtiön johto lobbaa omia tavoitteitaan valtion suuntaan.

    Toimiva valvonta on valtio-omisteisten organisaatioiden olemassaolon viime kädessä ainoa peruste. Toisaalta nähdäkseni ei ole juuri muita keinoja saada aikaan toimiva valvonta kuin luoda sellainen valvontaelin jonka jäsenillä on
    a) vähintään yhtä hyvä tietämys valvontaansa kuuluvan valtio-omisteisen organisaation toiminta-alasta kuin mikä valtio-omisteisen organisaation johdolla on,
    b) riippumattomuus valtio-omisteisesta organisaatiosta ja
    c) suora yhteys hallituksen ja eduskunnan päättämään poliittiseen linjaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. lp:
      Eli valtionyhtiön johto on omistajaohjausvirkamiehiin lähes kaverisuhteessa ja hallintoneuvoston osalta taas johto pystyy asiantuntijaroolinsa kautta ohjailemaan hallintoneuvostossa istuvia kansanedustajia.

      Tuo ongelma koskee Veikkauksen, Postin, Ylen, … hallinnointia. Erityisen vahvana ongelma on Työeläkeyhtiöissä. Ne omistavat ~kaikkia pörssiyrityksiä, nimittävät johtajat niihin ja kutsuvat nimittämänsä johtajat työeläkeyhtiön hallitukseen ja/tai hallintoneuvostoon. Pahimmillaan valvotaan ristiin. Soturahastot kuten Työeläkeyhtiöt pitäisi organisoida kuten Kela: virastoimainen organisaatio ja kohtuulliset toimintamenot.

      Valtionyhtiöiden best practise on mielestäni Solidium: kohtuullisesti äänestäjien kontrollissa. Hallintoneuvostot lakkautettu. Ei ristiinvalvontakuvioita kuten työeläkeyhtiöissä.

      Miten me äänestäjät olemme antaneet Suomeen pesiytyä näitä korruptioalttiita kuvioita. Poliittinen eliitti on yksi itsekäs peluri muiden joukossa: se ottaa itselleen juuri niin paljon valtaa ja rahaa kuin me äänestäjät annamme heidän ottaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rosmo: Soturahastot kuten Työeläkeyhtiöt pitäisi organisoida kuten Kela: virastoimainen organisaatio ja kohtuulliset toimintamenot.

        Tämän seuraukset nähtiin 60…70 vuotta sitten. Silloin senaikaisten palkansaajien ” kelaan” tekemät säästöt konfiskioitiin jonkun tavanomaisen valtiontaloudellisen budjettiongelman tukkeeksi. – Työeläkeyhtiöt erotettiin sen jälkeen eroon valtiosta, siis yksityistettiin, ja kiitos tämän, eläkkeet ovat pysyneet turvattuina yhtiöiden teknokraattisen hallintotavan takia. Tämä on eräs upeimmista työmarkkinajäjestöjemme aikaansaannoksista.

        En malta ottamatta esiin otsikkoa aika kaukaa sivuuavaa akuuttia asiaa, postilakkoa. Se on hyvä esimerkki siitä, ettei samassa valtioenemmistöisessä konsernissa saisi olla osioita, siis yrityksiä, joista jotkut tekevät lakisääteistä työtä, ja jotkut toiset taas kilpailevat vapailla markkinoilla. Ei vain toimi, piilosubventioita ei hallitse kukaan.

        Itse otsikkoon palatakseni olen blogistin kanssa samaa mieltä. Edunvalvontajärjestöt valvovat saavutettuja etuja. Piste! Uusi on kamalaa. Myös työnantajajärjestöille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ymmärrän osittain kantasi, mutta pysyn ainakin toistaiseksi omassa kannassani. Jos eduskunnalla ja äänestäjillä on tapana hassata rahat ”jonkun tavanomaisen valtiontaloudellisen budjettiongelman tukkeeksi.”, niin miksi meillä ylipäänsä on eduskunta ja miksi meillä järjestetään vaaleja? Työmarkkinajärjestöt kontrolloivat jo nyt kolmikannan kautta osaa lainsäädäntötyöstä ja TyELin taloudellisen vallan kautta Suomen elinkeinoelämää. Pitäisikö loputkin julkisen sektorin toiminnot kuten Sitra, Kela, Kuntatalous, … siirtää äänestäjien ulottumattomiin, jotta populistit eivät törsäisi mahdollisia säästöjä?
        Minä olen sitä mieltä, että demokratia on parempi antaa kokonaisena riskeineen päivineen äänestäjille. Ei kuten nyt Suomessa niin, että velat on äänestäjillä ja varat jollain pienellä järjestöeliitillä. Toki jälkimmäinenkin ratkaisu kelpaa minulle, jos kuulun siihen miljardeja hallinnoivaan eliittiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rosmo: Minä olen sitä mieltä, että demokratia on parempi antaa kokonaisena riskeineen päivineen äänestäjille. Ei kuten nyt Suomessa niin, että velat on äänestäjillä ja varat jollain pienellä järjestöeliitillä. Toki jälkimmäinenkin ratkaisu kelpaa minulle, jos kuulun siihen miljardeja hallinnoivaan eliittiin.

        Jaa..a. Yksityisoikeudelliset eläkeyhtiöt toimivat edeskunnan säätämän lainsäädännön alla, ja jos olen asian oikein ymmärtänyt, yksityiset eläkeyhtiöt ovat sen takia aika teknokraattisia mm. riskienhallinnassaan. Niitä on riittävän monta, joten ne kilpailevat asiakkaista keskenään, minkä seurauksena asiakashankinnassa on monenlaista loiskiehuntaa. Tähän on pystytty puuttumaan tuomioilla, mutta ei se ole ongelmatonta eikä ole ollut.

        Muutamat vakuuttajat ovat ymmärtääkseni erilaisen lainsäädännön piirissä eivätkä myöskään kilpaile asiakkaistaan, mm. KELA, KEVA ja MyEl. En tiedä, onko tämä tuonut niiden toimintaan haluamaasi tehokkuutta. Vähän epäilen.

        Lopuksi: Yksityisoikeudellisien yhtiöiden hallitus ja käytännössä myös toimiva johto voidaan vaihtaa reilussa parissa viikossa (tai jopa nopeammin) , jos osakkaiden enemmisö näkee sen tarpeelliseksi. Eduskunta vaihdetaan käytännössä vain kerran neljässä vuodessa. Korjausliikkeistä tulee silloin rajumpia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tarvitaanko omien lausuntojen julkaisemiseen (tässä vaiheessa) virallisestikin valiokunnan puheenjohtajan lupa? Vai oliko kyse kohteliaisuudesta? Arvostaisin sitä, että lausuntoja julkistettaisiin ajoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Minun on sanottava, etten enää muista saako omat lausuntonsa julkistaa. Ihan kaikkea ei saa, jos esimerkiksi pyydettäisiin lausuntoa vkka valuuttakurssipolitiikan muutoksesta tai muusta sellaisesta, josta ei saa kertoa markkinoille etukäteen. Auroveron alennus voisi olla samanlainen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.