Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?

Kun keskus­tatun­neli on tältä erää kuopat­tu, ratkaistavak­si jää, mitä tehdä Jätkäsaaren sata­mali­iken­teelle. Nämä ajatuk­set ovat yksi­no­maa omi­ani ja voivat muut­tua, jos joku pystyy argu­men­toimaan uskot­tavasti toisen­laiselle läh­estymis­ta­van puolesta.

Minä en olisi siirtämässä matkus­ta­jasa­ta­maa Vuosaa­reen. Sekin olisi hyvin kallis oper­aa­tio, ja rahaan­han keskus­tatun­nelikin kaa­tui. Sen sijaan voisi ajatel­la, että rekko­ja ja osit­tain henkilöau­to­jakin kul­jetet­taisi­in nyky­istä enem­män roro-aluk­sil­la Muu­gas­ta Vuosaa­reen. Tämä reit­ti sopii hyvin henkilöau­toille, joiden määrän­pää on muual­la kuin Helsingissä.

Roro-aluk­set eivät tarvitse suur­ta sata­maa vaan lähin­nä lai­turin. Sel­l­ainen voi olla myös Helsin­gin ulkop­uolel­la, esimerkik­si Inkoon entisessä hiil­isa­ta­mas­sa, jonne voisi län­sisuo­ma­laisia varten ajaa ehkä vuoron päivässä noin aluk­si. Tämä merk­it­sisi pienem­piä tulo­ja Helsin­gin sata­malle, mut­ta kaupunkikon­serni voisi siinä voit­taa, kun ote­taan huomioon, kuin­ka kalli­ik­si kaupungille tule­vat rek­ka- ja olutkul­je­tusten vaa­ti­mat liiken­ner­atkaisut Jätkäsaa­res­sa. Toki Helsin­gin sata­ma voi myös ostaa Inkoon hiilisataman.

Laivay­htiöt valit­ta­vat, että niille olisi epä­taloudel­lista eriyt­tää rahti- ja henkilöli­ikenne toi­sis­taan. Näin var­maan on, jos kat­soo vain laivay­htiöi­den talout­ta, mut­ta jos ottaa huomioon liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set, opti­mi voikin olla toisenlainen.

Kun ottaa huomioon, miten val­tavia investoin­te­ja on perustel­tu sata­man aiheut­ta­man liiken­teen haitoil­la, voidaan implisi­it­tis­es­ti laskea, että ulkoiset kus­tan­nuk­set sata­mali­iken­teestä ovat suuria. Oppikir­jat­alousti­eteen mukaan opti­mi­in päästään, kun tuo ulkoinen kus­tan­nus sälytetään liiken­teelle – tässä tapauk­ses­sa kätevästi sata­ma­mak­suina. Jätkäsaa­reen tule­val­ta rekalta on otet­ta­va selvästi suurem­pi sata­ma­mak­su kuin Vuosaares­ta. Mah­dolli­nen Inkoon sata­ma tietysti hin­noit­telee liiken­teen niin kuin parhaak­si näkee. Sit­ten kat­so­taan, miten markki­na reagoivat.

On ker­ras­saan outoa, ettei sata­ma lasku­ta autoista euroakaan. (Tämä tieto on tul­lut blogi­ni kom­men­toi­jal­ta, enkä ole sitä tarkastanut.)

Jo pieni koro­tus Jätkäsaa­reen tuleville rekoille siir­si osan liiken­teestä Vuosaa­reen. Vähän isom­pi var­maankin siirtäisi enemmän.

Laivay­htiöt tietysti valit­ta­vat, että ovat tehneet kalus­to­hank­in­tansa nykyisen poli­ti­ikan mukaisik­si. Tähän on todet­ta­va, että keskus­tatun­neli olisi valmis­tunut aikaisin­taan 15 vuo­den kulut­tua, jota ennen kalus­to olisi joka tapauk­ses­sa vai­h­tunut. Maail­mal­la kul­jete­taan rah­tia ja matkus­ta­jia lau­toil­la niin paljon, että kalus­toa voi vai­h­taa aika pienin kustannuksin.

On myös san­ot­tu, että laut­tali­iken­teen ylläpitämi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si kesälo­masesongin ulkop­uolel­la, kun matkus­ta­jia on Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä liian vähän ylläpitämään nyky­istä vuoroti­heyt­tä. Oikea ratkaisu on ajaa vähem­män vuoro­ja hil­jaisi­na aikoina. Ilmas­to kiittää.

= = = =

Vaik­ka keskus­tatun­neli on kuopat­tu, ei se tarkoi­ta, ettei kaupungis­sa saisi olla mitään tun­nelei­ta. Yht­enä vai­h­toe­htona tutk­i­taan ymmärtääk­seni myös tun­nelia Jätkäsaares­ta Län­siväylälle. Sitä on tutkit­tu ennenkin. Kallis, eikä toi­mi kovin hyvin, mut­ta var­maankin sekin nyt selvitetään.

66 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?”

  1. Entisenä autokuski­na 74–93~~.….… voi vain tode­ta, että stadin liikenne tehti­in aikoinaan jo niin autoilu­vas­taisek­si, että ei ihme, jos tänäpänä kaik­ki on per­si­il­lään. “kun vaan ne bus­sit ja polkupyörät”.….
    Mut­ta joo, rekat jouta­vat tuonne kehä3 ulkop­uolelle lois­tavasti, samoin kuin esim Malmin lento­kent­täkin ja mitä lie muu­ta romua sinne maakuntaan. 

    — mm Helsin­gin keskus­tan jakeluli­ikenne on ollut surke­as­sa jamas­sa niin kauan kuin itse muis­tan- ainakin sieltä 80-luvul­ta etiäp­päin. Lap­puli­isat ja muu kaiken kiel­to. Olisi­pa ollut kuukau­den lakko tavaran­jakelus­sa keskus­tas­sa , niin cityn kaup­po­jen hyl­lyt oli­si­vatkin kumis­seet tyhjyyt­tään ja kaup­pi­aat itke­neet essui­hin­sa. Eli, rajansa kaikella.

    1. Jakeluli­ikenne pär­jää näköjään oikein hyvin, oma­l­la luval­la. Ikinä en ole näh­nyt paket­ti- tai kuor­ma-auto­jen jalka­käytäväpysäköin­ti­in puu­tut­ta­van. Ei vaik­ka vier­essä olisi oikeasti kyl­teil­lä jakeluli­iken­teelle varat­tu paik­ka ja auton viereen on jätet­ty niin vähän tilaa ettei rol­laat­to­ril­la tai las­ten­vaunuil­la mahdu.

      1. Lap­puli­iso­ja lisää:
        Jakeluli­ikenne pär­jää näköjään oikein hyvin, oma­l­la luval­la. Ikinä en ole näh­nyt paket­ti- tai kuor­ma-auto­jen jalka­käytäväpysäköin­ti­in puu­tut­ta­van. Ei vaik­ka vier­essä olisi oikeasti kyl­teil­lä jakeluli­iken­teelle varat­tu paik­ka ja auton viereen on jätet­ty niin vähän tilaa ettei rol­laat­to­ril­la tai las­ten­vaunuil­la mahdu.

        Jakeluli­ikenne on kaupun­gin verisuonet. Jos se ei toi­mi, jää Tallinnan lau­tan Kes­ki-Euroopas­ta tuo­mas­ta soi­ja­mai­d­os­ta ja kahvista tehty caf­fè lat­te juomatta.

  2. Ihan oike­as­sa olet, mut­ta Helsin­ki on itse aiheut­tanut tämän ongel­man. Vuosaaren sata­maa ei voi laa­jen­taa kos­ka on jokin natu­ra-alue, ja se tiedet­ti­in jo ennenkuin sata­maa alet­ti­in rakentaa.

    Jako Vuosaaren ja jätkäsaaren ja muiden keskus­tan satamien välil­lä pitäisi tehdä sen perus­teel­la mil­lä kulkuneu­voil­la ja mis­tä, matkus­ta­jat saa­pu­vat satamaan. 

    Jos julk­isil­la, niin keskus­ta. Jos autol­la tai tilausajobus­sil­la, niin Vuosaari. Inkoon tai Kirkkon­um­men Kantvikin käyt­töä roro-laivoille kan­nat­taisi miettiä. 

    Mah­dolli­nen tun­neli Suomen­lah­den ali muut­taa liiken­teen luon­net­ta lop­ullis­es­ti. Siinä tilanteessa läh­es kaik­ki Tal­li­naan menevät lai­vat ovat pelkkiä rahti­laivo­ja ja matkus­ta­jia kul­jet­ta­maan riit­tää yksi joka tekee vuorokau­den risteilyjä.

  3. Län­sipuolel­la Helsinkiä Inkoo­ta lähempänä on Kantvikin sata­ma jon­ka omis­taa Port of Helsin­ki. Onko tutkit­tu sen kehit­tämistä Viron liiken­teeseen, rahti- ja matkus­ta­jakäyt­töön? Tutk­i­jat, tutkikaa!

    1. Sakari Kiv­i­tie:

      Län­sipuolel­la Helsinkiä Inkoo­ta lähempänä on Kantvikin sata­ma jon­ka omis­taa Port of Helsin­ki. Onko tutkit­tu sen kehit­tämistä Viron liiken­teeseen, rahti- ja matkus­ta­jakäyt­töön? Tutk­i­jat, tutkikaa!

      Tuo­ta vai­h­toe­htoa aikoinaan tutkit­ti­in. Finnlines ajoi sitä vai­h­toe­htoa noin 30 vuot­ta sit­ten, kuten Kirkkon­um­men kun­takin. Helsin­ki ei halun­nut sel­l­aista kehi­tys­tä, ja lähti sit­ten kehit­tämään Vuosaaren sata­maa. Matkus­ta­japo­ten­ti­aalia Kirkkon­um­mel­la ei vält­tämät­tä ole riit­tävästi Viron liiken­teen tarpeisi­in, vaikkakin lähialueen asukasluku (johon lukeu­tuu myös iso osa Espoos­ta) kas­vaa ja julkiset liiken­ney­htey­de­tkin kehit­tyvät, ja samal­la sen osalta edel­ly­tyk­set jonkinkokoiseen matkus­ta­jalaivali­iken­teeseenki­in. Täl­lä het­kel­lä ei tai­da kuitenkaan olla varus­ta­moa, jol­la olisi halu­ja edis­tää matkus­ta­jali­iken­net­tä Kantviki­in, toisin kuin oli 1990-luvul­la, joten asia kaatuu jo siihen.

      Inkoo Ship­ping Oy osti tänä vuon­na sata­may­htiö Kantvik Ship­pin­gin, joka oper­oi Kantvikin sata­mas­sa. Muu­tos toden­näköis­es­ti tiivistää Inkoon ja Kantvikin satamien yhteistyötä. Uutis­ten mukaan suun­nitelmis­sa on ainakin se, että Kantvikin sata­man toim­intaa laa­jen­net­taisi­in sok­erin, teräk­sen, kipssin, rapsin, sementin ja kivi­hi­ilen kul­je­tuk­sista puupolt­toainei­den kul­je­tuk­si­in. Suuria mullis­tuk­sia tuskin Kantvikissa lähivu­osi­na nähdään.

  4. Tot­takai onnis­tuu siir­to kun väylät louhi­taan syvem­mik­si Vuosaa­res­sa ja kesämökki­tont­ti oste­taan kaupungille siitä tieltä. Ja raken­netaan Vuosaari autoli­iken­teen ja rekkali­iken­teen mukaan, nythän se toimii kont­tien ehdoil­la ja ei sinne mah­du lisää reit­ti­laivo­ja. Ja kon­tit sinne Kirkkon­um­melle tai Inkooseen tai Han­koon, ei niil­lä ole tarvet­ta Helsingistä men­nä. Vai onko alue oikeasti Fin­li­nesin hal­lus­sa? Ja Län­sisa­ta­maan ja keskus­taan kaikille lähdöille rekoille suurem­pi lisä, nythän sata­ma laskut­taa vain kah­ta lähtöä vuorokaudessa keskus­tas­ta. Vain yhdessä sata­mas­sa ei voi olla lisät, kos­ka kaikkia toim­i­joi­ta on kohdelta­va virkaval­lan tahol­ta samal­la taval­la. Eli kan­nat­taa olla tarkkana jot­ta lail­lisu­uskin toteutuu.

    Ja kaupungis­sa katu­park­keer­aus markki­nahin­taisek­si. Ei vain se sata­ma ole ongel­ma vaan se että kaupunki­laiset rakas­taa auto­jaan. Ja kaupun­ki spon­soroi hal­val­la katu­park­keer­auk­sel­la jos olet kaupunki­lainen. Se katu­park­ki on hal­pa ja julki­nen liikenne vain kallis­tuu ja kallistuu.

  5. Tietysti tähän voisi ottaa per­i­helsinkiläisen hyvin koetel­lun ratkaisun: hai­tataan liiken­net­tä vielä nykyis­es­täänkin, eiköhän se siitä vähene.
    Laite­taan vaikka­pa aluk­si liiken­neval­ot aivan laivan viereen, jol­loin laivan tyh­jen­nysjono on laivan sisäl­lä eikä Jätkän­saaren kaduil­la sei­so­mas­sa, näin laivan sata­makäyn­nit kestävät pidem­pään ja vuoroväle­jä pitää har­ven­taa. Jätkän­saaren pyöräi­lykaisto­ja pitää myös var­masti lev­en­tää yhden ajokaistan ver­ran, liiken­neval­ot voisi myös lait­taa 5 sekun­nin ryt­mille, niin että vain yksi auto ker­ral­laan ehtii läpi. Ajoy­hteys Jätkän­saares­ta Län­siväylälle on aivan liian help­po kun pitää kiertää vain Meche­lininkadun kaut­ta, autot voisi lait­taa kiertämään Ruo­ho­lah­denkadun ja Kampin kaut­ta. Ja lopuk­si: mis­sä on junay­hteys sata­maan? Kaik­ki ovat var­masti kaivan­neet junayl­läriä, joka tulee katkaise­maan autoli­iken­teen ja tar­joaa tilaisu­u­den seu­ra­ta livenä veturinkul­jet­ta­jan kahvi­taukoa joka vietetään keskelle kat­ua pysäyte­tyn veturin ohjaamossa.
    Tule­vaisu­u­den men­estys­tari­nal­la ei ole mitään rajaa, kun­han liikenne saadaan kokon­aan lop­pumaan. Liian help­po, hal­pa ja suju­va liikenne on aivan liian pitkään pidät­tänyt Helsinkiä pienenä provinssikaupunk­i­na, kun se ilman liiken­net­tä voisi haas­taa New Yorkin, Tokion ja Kiinan suurkaupungit.

    1. AV:
      Tietysti tähän voisi ottaa per­i­helsinkiläisen hyvin koetel­lun ratkaisun: hai­tataan liiken­net­tä vielä nykyis­es­täänkin, eiköhän se siitä vähene. 

      Olet nyt esitel­lyt pitkän lis­tan virheitä. Olisi hienoa kuul­la lis­tasi myös oikeista toimen­piteistä Helsin­gin liiken­teen parantamiseksi.

  6. Jätkäsaare­laisia on vain 10.000?

    Ja satamien liiken­teestä hyö­tyy läh­es joka suo­ma­lainen. Eli kaik­ki helsinkiläisetkin on joskus käyneet laival­la ja osta­vat joka päivä mm. elin­tarvikkei­ta jot­ka kul­ki niil­lä laivoil­la. Jos meri­rahti kallis­tuu niin sil­loin rekat menee Han­koon tai Naa­purikaupun­git halu­aa omat sata­mat. Lisäk­si reit­ti­laival­la 50 pros­ent­tia vähin­tään on ulko­maalaisia jot­ka elät­tää sitä helsin­gin keskus­taa. Virokin tuu­mi että ei me halua suo­ma­laisia tuulipuku­tur­is­te­ja ja itku ja Parku syn­tyi tyhjistä rav­in­toloista ja hotelleista. Helsin­ki pyl­listää nyt yhdelle elämän­lan­go­is­taan. Las­keeko Soin­in­vaara myös sen mitä kaupun­ki menet­tää jos helsinki­in ei saa tulla? 

    Toki keskus­ta on jo nyt menet­tänyt kiin­nos­tavu­ut­ta ja Tripla on lisäisku. Lisää siis merip­ihkamyymöitä ja maatuskanukkekauppoja.

    1. San­na Elona: Eli kaik­ki helsinkiläisetkin on joskus käyneet laivalla 

      En ole.

      Tai no, ker­ran olin puhu­mas­sa laivasem­i­naaris­sa ennen ko. laivan lähtöä sata­mas­ta. Sitä ei taide­ta laskea.

    2. Rekkali­iken­net­tä halu­taan vähen­tää, ei matkus­ta­jali­iken­net­tä. Tietääk­seni tur­is­te­ja ei kul­jete­ta rekoilla

  7. Sata­man ruuhkapi­ik­it (siis se het­ki kun laut­ta saa­puu sata­maan ja kumipyöräli­ikenne purkau­tuu katu­verkkoon) on täl­lä het­kel­lä se ain­ut oikea ongel­ma mikä Helsin­gin liiken­teen suju­vu­udessa on (jos uno­hde­taan tietöistä tule­vat tilapäiset häir­iöt). Näitä ruuhkapi­ikke­jä luku­un otta­mat­ta se ns. “normili­ikenne” sujuu melko hyvin. Ja jos tätä “normili­iken­teen” suju­vu­ut­ta halu­taan entis­es­tään paran­taa, ja käve­lykeskus­taa laa­jen­taa ja joukkoli­iken­teen suju­vu­ut­ta paran­taa, tähän löy­tyy erit­täin kus­tan­nuste­hokkai­ta ratkaisu­ja kuten mm. kadun­var­sipysäköin­ti­in, mukavu­usautoilu­un ja keskus­tan läpi­a­joon puuttuminen.

    Tätä äkil­listä ja lyhy­taikaista auto­jen ja rekko­jen tul­v­in­taa sata­man lau­toista kaupun­gin kaduille ei infral­la ratkaista. Tämä esitet­ty tun­neli, sen haarat ja katu­verkon liit­tymät olisi myös ruuhkau­tuneet pahasti tämän paineen alla. Helsingillä on täl­lä het­kel­lä suun­nit­teil­la mas­si­ivi­nen ja kallis eri­ta­so­hässäkkä Porkkalankadun risteyk­seen, ja suun­nitelmien mukaan tämäkin tulee ruuhkau­tu­maan samal­la taval­la kuin nykyti­lanne joka ker­ta kun laut­ta sata­maan saa­puu. Se katu­verkkoon kohdis­tu­va äkilli­nen paine on niin valtava.

    Järkev­in­tä tässä olisi että mah­dol­lisim­man paljon rekkali­iken­net­tä saisi siir­ret­tyä Vuosaa­reen, ja henkilöau­toli­iken­teelle hait­to­ja vas­taa­vat sata­ma­mak­sut. Kan­nus­tus­ta siihen että sata­maan kan­nat­taa saa­pua julk­isil­la, myös muual­ta Suomes­ta (voi jät­tää auton vähän kauem­mak­si keskus­tas­ta ja tul­la sata­maan joukkoli­iken­teel­lä, esim. yhdis­tämäl­lä liityn­täpysäköin­tilip­pu, joukkoli­iken­nelip­pu ja laivalip­pu kokon­aisu­udek­si joka olisi paljon halvem­pi kuin suo­raan sata­maan ajo). Ne joil­la ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin ajaa oma auto sata­maan parkki­in tai laivaan asti jou­tu­isi­vat siitä mak­saa, ja vas­taavasti saisi­vat siten parem­paa palvelua (vähem­män ruuhkia, säästäi­si­vat aikaa).

  8. Rajote­taan auto­jen ja rekko­jen purkua sata­ma-alueelta tiev­erkkoon liikennevaloilla.
    Ja ruuh­ka-aikana lähteville ja saa­puville laivoille tun­tu­vasti kovem­mat satamamaksut.

  9. Onko se Jätkäsaaren liikenne oikeasti mikään iso hait­ta? Jos nyt kestää 15mim päästä ulos Jätkäsaares­ta, ei kai se ole ongel­ma. Jätkäsaaren asukkaat ovat tien­neet, että vier­essä on sata­ma ennen kuin ovat muut­ta­neet alueelle. Samoin Jätkäsaa­res­sa on ja tulee ole­maan eri­no­mainen julki­nen liikenne. Kata­janokalla on ollut vähän vas­taa­va tilanne vuosia, eikä siitä kukaan nos­ta haloota.

  10. Jätkä ei ole ain­oa ongel­ma. Onnek­si nopeam­mat yhtey­det ovat vähen­täneet rekko­ja Skatal­ta ja Etr­läsa­ta­mas­ta. Silti niiden liikenne ohjataan suo­raan Kaup­pa­to­rille — ihanaa.

    Nyt suun­nitel­laan Her­ne­saar­ta. Sinne tulee suun­nitel­man mukaan 500.000 ris­teily­matkus­ta­jaa. Vaan suun­nitel­mas­sa ei näy main­in­taa hei­dän käyt­tämistään bus­seista. Ei, he eivät kävele, pyöräile tai käytä spo­raa. No, muu­ta­ma ehkä.

    Vuosaaren kap­a­siteet­ti on rajalli­nen. Sen väylää jo syven­netään. Lisäk­si väylä on ainakin ollut kapea. Tavara­ju­nat tukki­vat pääradan Ker­aval­la eikä henkilöli­iken­ney­hteyk­siä ole.

    Täl­laista on liiken­nesu­un­nit­telu yhä. Se alkoi, kun Helsin­ki perustet­ti­in (sata­mak­si) Van­hankaupun­gin kohdalle (toim­i­ma­ton paik­ka). Se jatkui, kun ei tehty metroa ja auto­tun­nelei­ta jo 60- luvul­la. Ja jätkän yhteys länkkärille jäi tekemättä.

    Nytkään ei ole visio­ta tulev­as­ta — lisää ihmisiä keskus­taan ilman liiken­ney­hteyk­siä (auto­ja) ei toi­mi. Huolto vaatii yhteyksiä.

  11. Ihan kaikkein tärkein­tä olisi, että Län­sisa­ta­man alueelle saatasi­in sel­l­ainen pysäköin­ti­laitos johon laivas­ta tule­vat ajoneu­vot pystyt­täisi­in puskuroimaan siten, että kaikkia auto­ja ei oksen­net­taisi yhtä aikaa liiken­n­ev­erkkoon. Tästä sit­ten päästet­täisi­in sitä mukaan kun lähim­mät risteyk­set vetävät. Suurin osa ongemista ratkeaisi jo täl­lä. Joskin tietysti kasvun rajat tule­vat jos­sain vai­heessa vas­taan, joten on hyvä että kasvua ohjataan kepil­lä ja porkkanal­la mui­hin satamiin.

  12. Mik­si Vuosaaren tavara­mak­su­ja ei alen­neta? Rahti menee halvim­mal­la ja nopeim­mal­la. Mitä jos soin­in­vaara pere­hty­isi oikeasti logis­ti­ik­ka-alan tarpeisi­in? Niin löy­ty­isi ne oikeat keinot. Ootkos kuul­lut yhteistyöstä?

  13. Tallink Megas­tar sisältää kolme kilo­metriä ajokaistaa. Saman ver­ran kuin Töölön toril­ta on matkaa Jätkäsaaren ter­mi­naali­in. Lisäk­si: “Autot las­tataan laivaan kahdessa ker­rokses­sa, jol­loin sekä laivaan ajami­nen että sen purkami­nen suju­vat entistä nopeam­min.” https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/480103–230-miljoonan-euron-investointi-kohauttaa-suomalaiset-matkaavat-viroon-paastakseen

    Sen nyt näkee korvil­lakin että tuol­laisen laivan purkami­nen tiev­erkkooon ruuhkaut­taa sen pahoin, käytän­nössä minkä tahansa tiev­erkon. Eli tämä ei ole asia joka voidaan jotenkin liiken­nesu­un­nit­telu hoitaa. Sen sijaan laivan tilaa­jal­ta voisi kysyä, että miten ihmeessä olette ajatelleet tämän kuvion toimi­van, tai siis mik­set­ta ajatelleet.

  14. Ioss­sa kuvas­sa hyvin ajatel­tu, mut­ta tuo Inkoo-aja­tus ei aivan toimi.

    Nykyaikaises­sa Just-in-time ‑logis­ti­ikas­sa rekko­jen aikataulut määräy­tyvät tavaran liikku­mis­tarpeen mukaan, eikä laivo­jen aikataulu­jen. Käytän­nössä rekko­jen saa­pumisa­jat sata­maan voi mallintaa sat­un­naisi­na, eikä mene påa­hasti pieleen. 

    Jos sata­mas­ta menee yksi tai kak­si lähtöä päivässä, muo­dos­tu­vat odotusa­jat pitkik­si. Tätä pahen­taa vielä liiken­teen epä­var­muus: jos vähän pahempi ruuh­ka voi tarkoit­taa 12 tai edes 6 tun­nin viivet­tä, tulee se aika kalli­ik­si. SIk­si rekat suun­taa­vat sata­maan, jos­ta liiken­net­tä on tiheäm­min: jos mis­saa yhden laivan, seu­raa­va tulee jo melko pian.

    Vuosaaren vuoro­jen kasvu kahdes­ta neljään on jo paran­tanut sen sovel­tuvu­ut­ta rekkalo­gis­ti­ikalle huo­mat­tavasti. Kil­pail­lak­seen tasaver­tais­es­ti Jätkäsaaren kanssa se tarvit­sisi ainakin 6, ehkä 8 lähtöä päivässä, sen jäl­keen tihen­tämis­es­tä ei enää ole niin suur­ta etua, että vuoroväli paljoa vaikut­taisi reitityspäätöksiin.

    Vas­taavasti, jot­ta hypo­teet­ti­nen Inkoon sata­ma keräisi mitenkään merkit­tävän osan liiken­teestä ja jot­ta se olisi laivay­htiöille kan­nat­ta­va, pitäisi sieltä kulkea var­maan 6 tai 8 laivaa päivässä. Hang­ostakin menee lai­va, mut­ta aika pienek­si on sen osu­us jäänyt.

    1. Otso Kivekäs:
      Ioss­sa kuvas­sa hyvin ajatel­tu, mut­ta tuo Inkoo-aja­tus ei aivan toimi.

      Nykyaikaises­sa Just-in-time ‑logis­ti­ikas­sa rekko­jen aikataulut määräy­tyvät tavaran liikku­mis­tarpeen mukaan, eikä laivo­jen aikataulu­jen. Käytän­nössä rekko­jen saa­pumisa­jat sata­maan voi mallintaa sat­un­naisi­na, eikä mene påa­hasti pieleen. 

      Jos sata­mas­ta menee yksi tai kak­si lähtöä päivässä,muodostuvat odotusa­jat pitkik­si. Tätä pahen­taa vielä liiken­teen epä­var­muus: jos vähän pahempi ruuh­ka voi tarkoit­taa 12 tai edes 6 tun­nin viivet­tä, tulee se aika kalli­ik­si. SIk­si rekat suun­taa­vat sata­maan, jos­ta liiken­net­tä on tiheäm­min: jos mis­saa yhden laivan, seu­raa­va tulee jo melko pian.

      Vuosaaren vuoro­jen kasvu kahdes­ta neljään on jo paran­tanut sen sovel­tuvu­ut­ta rekkalo­gis­ti­ikalle huo­mat­tavasti. Kil­pail­lak­seen tasaver­tais­es­ti Jätkäsaaren kanssa se tarvit­sisi ainakin 6, ehkä 8 lähtöä päivässä, sen jäl­keen tihen­tämis­es­tä ei enää ole niin suur­ta etua, että vuoroväli paljoa vaikut­taisi reitityspäätöksiin.

      Vas­taavasti, jot­ta hypo­teet­ti­nen Inkoon sata­ma keräisi mitenkään merkit­tävän osan liiken­teestä ja jot­ta se olisi laivay­htiöille kan­nat­ta­va, pitäisi sieltä kulkea var­maan 6 tai 8 laivaa päivässä. Hang­ostakin menee lai­va, mut­ta aika pienek­si on sen osu­us jäänyt.

      Miten sit­ten pystytään rekkali­ikenne Suomes­ta Ruot­si­in hoita­maan kun laivo­ja läh­tee Helsingistä vain ker­ran päivässä (molem­pi­en varus­ta­mo­jen samaan aikaan) ja Turus­ta 2 ker­taa päivässä? Tai Sak­saan vain 1 lähtö Helsingistä päivässä?
      Sel­l­ais­es­ta sata­mas­ta joka ei sijaitse minkään suurkaupun­gin keskus­tas­sa, kuten vaik­ka Inkoo tai Kantvik, voisi lähteä vaik­ka 6 roro-laivaa päivässä Viroon kos­ka niis­sä ei tarvitse olla yök­er­hoa tai pallomerta.
      Hang­os­ta läh­tee muuten myös Sak­saan ja Puo­laan usei­ta roro-laivo­ja viikos­sa, ei pelkästään yksi ain­oa Viroon.

    2. Otso Kivekäs:

      Vas­taavasti, jot­ta hypo­teet­ti­nen Inkoon sata­ma keräisi mitenkään merkit­tävän osan liiken­teestä ja jot­ta se olisi laivay­htiöille kan­nat­ta­va, pitäisi sieltä kulkea var­maan 6 tai 8 laivaa päivässä. Hang­ostakin menee lai­va, mut­ta aika pienek­si on sen osu­us jäänyt.

      Hang­on etäisyys pk-seudun asu­tuskeskuk­si­in on yli kaksinker­tainen Inkooseen ver­rat­tuna, minkä joh­dos­ta se ei ole täysin ver­tailukelpoinen sata­ma siltä osin. Hang­os­ta on liikaa matkaa asu­tuskeskit­tymi­in, jot­ta se voisi päästä suuri­in volyymei­hin matkus­ta­jali­iken­teen osalta. Tavar­ali­iken­teessä Han­ko on pär­jän­nyt kohta­laisen hyvin. Kirkkon­um­mi olisi jo aika lähel­lä asu­tuskeskit­tymiä. Inkoon sata­man välit­tömässä läheisyy­dessä ei ole niin asu­tus­ta, mut­ta sekin on siis selvästi lähempänä isom­pia asu­tuskeskit­tymiä kuin Hanko.

      Osas­sa kul­je­tuk­sista arvoste­taan sitä, että on tieto siitä, että sata­mas­ta lähte­vis­sä laivois­sa on jatku­vasti tyhjää tilaa, jol­loin voi aina olet­taa pää­sevän­sä seu­raavaan laivaan. Silti kysyn­tää on myös esimerkik­si sille Han­ko-Pald­is­ki ‑yhtey­delle ollut kai sen ver­ran, että se on arvioitu taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si reitik­si DFDS:lle, kos­ka se on vaki­in­tunut osak­si yhtiön laivare­itistöjä, ja kos­ka lai­va kul­kee sitä reit­tiä nykyään osana päivistä 1 lähdön sijaan 2 lähdönkin verran.

  15. “Roro-aluk­set eivät tarvitse suur­ta sata­maa vaan lähin­nä laiturin.”

    Menepä kat­so­maan minkä hyvän­sä isom­man tavarasa­ta­man mas­si­ivisia trai­leri- ja kont­tikent­tiä ja mieti sit­ten uud­estaan. Eivät ne rekat ole siel­lä rantsus­sa mis­sään JOT-jonos­sa rah­tia vas­taan­ot­ta­mas­sa sil­lä samal­la siu­naa­mal­la, kun paat­ti kiin­nit­tyy kaijaan.

  16. Joskus pitäisi vaan päät­tää, mitä halu­aa. Esim. Tallinnan tun­nelin tulem­i­nen jon­nekin muualle kuin keskus­taan ei kel­paa Helsingille mitenkään, mut­ta sit­ten kun sitä liiken­net­tä tulee keskus­taan, niin sekään ei ole hyvä. Samaa asi­aa on huono kan­nat­taa ja vas­tus­taa yhtä aikaa. 

    Halu­taanko siel­lä, että Helsinki­in tul­laan vai halu­taanko siel­lä, että ei tulla?

    1. ft maail­mal­ta:
      Joskus pitäisi vaan päät­tää, mitä halu­aa. Esim. Tallinnan tun­nelin tulem­i­nen jon­nekin muualle kuin keskus­taan ei kel­paa Helsingille mitenkään, mut­ta sit­ten kun sitä liiken­net­tä tulee keskus­taan, niin sekään ei ole hyvä. Samaa asi­aa on huono kan­nat­taa ja vas­tus­taa yhtä aikaa. 

      Halu­taanko siel­lä, että Helsinki­in tul­laan vai halu­taanko siel­lä, että ei tulla?

      Tun­neli olisi junatunneli…

      1. Rolle: Tun­neli olisi junatunneli…

        Las­taus ja purku aiheut­taa ajoneu­voli­iken­net­tä sekä henkilö- että tavar­ali­iken­teen osalta, vaik­ka autoil­la ei tun­nelin sisälle ajet­taisikaan. Iso-Bri­tann­ian tun­neli­in pääsee tosin ymmärtääk­seni myös autoil­la — kun­han ne las­tataan auto­ju­na-tyyli­in, eli rekat ja henkilöau­tot aje­taan niis­sä junis­sa auto­vaunui­hin. Mut­ta ihmiset ja lasti rah­dataan jotenkin junaan — ja sieltä pois. Se tarkoit­taa lisään­tyvää liiken­net­tä tun­nelin las­tau­s­paikko­jen kohdille.

    2. ft maail­mal­ta: Joskus pitäisi vaan päät­tää, mitä halu­aa. Esim. Tallinnan tun­nelin tulem­i­nen jon­nekin muualle kuin keskus­taan ei kel­paa Helsingille mitenkään, mut­ta sit­ten kun sitä liiken­net­tä tulee keskus­taan, niin sekään ei ole hyvä. Samaa asi­aa on huono kan­nat­taa ja vas­tus­taa yhtä aikaa.

      Tallinnan tun­neli ei toisi auto- tai rekkali­iken­net­tä Helsin­gin keskus­taan. Junas­sa matkaa­vat autot ja rekat (jos sel­l­aisia olisi), nousi­si­vat junan kyyti­in jos­sain Hel­si­gin keskus­tan ulkop­uolel­la, toden­näköis­es­ti jos­sain lento­ken­tän lähistöllä.

      1. Mat­ti Kin­nunen: Tallinnan tun­neli ei toisi auto- tai rekkali­iken­net­tä Helsin­gin keskus­taan. Junas­sa matkaa­vat autot ja rekat (jos sel­l­aisia olisi), nousi­si­vat junan kyyti­in jos­sain Hel­si­gin keskus­tan ulkop­uolel­la, toden­näköis­es­ti jos­sain lento­ken­tän lähistöllä. 

        Lento­ken­tän ympäristö olisikin paras paik­ka tun­nelille, tosin jostain syys­tä eräs tun­net­tu tun­neli­ak­ti­ivi hirt­tää ajatuk­sen siihen että tun­nelin pitää tul­la nimeno­maan Espoon Otaniemeen tai ihan siihen lähelle.

      2. Mat­ti Kin­nunen:
        Tallinnan tun­neli ei toisi auto- tai rekkali­iken­net­tä Helsin­gin keskustaan. 

        Ainakin henkilöli­iken­teeseen tup­paa liit­tymään mon­en­laista liityn­täli­iken­net­tä. Saat­toli­iken­teestä johtuen esimerkik­si lentoase­man ja rautatiease­man edessä näkyy niin mon­ta tak­sia sekä myös yksi­ty­isiä ajoneu­vo­ja, joil­la ihmiset tuo­vat ja nouta­vat tut­tu­jaan asemille. Kan­sain­vä­li­nen lisäli­ikenne oletet­tavasti voisi lisätä muun muas­sa ase­manseu­tu­jen tak­sien käyttömääriä.

        Tallinnan tun­nelia on kuitenkin vaikea kom­men­toi­da, kos­ka siitä ei ole pitkälle eden­neitä julk­isia suun­nitelmia. Rautatiease­mal­ta sinän­sä on kyl­lä hyvät julkiset jatkoy­htey­de­tkin moni­in suuntiin.

      3. Mat­ti Kin­nunen: Tallinnan tun­neli ei toisi auto- tai rekkali­iken­net­tä Helsin­gin keskustaan. 

        Suo­ma­laisel­la tun­nelin­raken­nus­taidol­la siitä ei kulk­isi muu­ta kuin ilmaa suurim­man osan ajas­ta. Turun­väylälle raken­netut tun­nelin­pätkät ovat osoit­tau­tuneet aivan liian haas­taviksi pitää luotet­tavasti auki. Jos muu­ta­man sadan metrin pätkään tarvi­taan ydin­voimalan tur­val­lisu­us­lait­teet, niin miten toden­näköis­es­ti 100 kil­san tun­neli saadaan ikinä toim­i­maan. Taloudel­li­sista edel­ly­tyk­sistä ei kan­na­ta edes alkaa puhumaan.

  17. Oli­is toiv­ot­tavaa, että joku rekko­jen ja laivo­jen liiken­teeseen sekä logis­ti­ikkaan parem­min pere­htynyt vas­taisi näi­hin kysymyksiin.

    Esim. kuin­ka mon­ta rekkaa ottaa Tallinnan lai­vat kesäl­lä entä talvell?. Kuin­ka mon­ta Tallinnaan lähteävät ro-ro-aluk­set? Enem­män­hän niitä tun­tuu lähtevän Pohjois-Sak­saan.. Onko niiden vuorot valmi­ik­si buukat­tu ja kuin­ka kauan etukäteen?

    Puoli­tut­tuni on rekkakus­ki. Tapasimme ja hän ker­toi vievän­sä seu­raa­vana päivänä perä­vau­nun Eteläsa­ta­maan. Ei yhtään kivaa.

    Sor­ry typot.

  18. “Halu­taanko siel­lä, että Helsinki­in tul­laan vai halu­taanko siel­lä, että ei tulla?”

    Hyvä kysymys. Siihen on helsinkiläisenä help­po vastata.

    “Edis­tyk­sel­liset” helsinkiläiset poli­itikot ja virkamiehet halu­a­vat, että Helsinki­in tul­laan eri puo­lil­ta sankoin joukoin eikä ketään päästetä pois.

    Kun Helsinkin on tul­tu, tuli­joiden on opit­ta­va muu­ta­ma perusasia:

    -Helsingistä ei saa lähteä min­nekään (kos­ka autoilu ja lentämi­nen on paha paha juttu)
    ‑Helsingis­sä pitää syödä pelkästään kasviksia, kos­ka lihan ja juus­ton syömi­nen on paha paha juttu
    ‑Helsingis­sä pitää asua kan­takaupungis­sa, kos­ka lähiöt ovat paha paha juttu
    ‑Helsingis­sä pitää hyväksyä ener­gian ja läm­mön tekem­i­nen hiilel­lä, kos­ka Helenin hiilikasat ovat hyvä hyvä jut­tu, ainakin esteettisesti.

    Eli Helsinki­in kotiu­tu­van pitää opetel­la tekopy­häk­si kaupunki­laisek­si, joka koko ajan vahtii mitä naa­puri tekee ja ilmi­antaa hänet pahoista teoista (lihan ja juus­ton pop­simi­nen, lentämi­nen Aurinko­ran­nikolle, ajelu oma­l­la autol­la vaikka­pa Jumboon). 

    Sem­moinen tämä urbaani Helsin­ki on — mega­tren­di­en irvikuva.

    1. Kyösti Salo­vaara:
      ”Halu­taanko siel­lä, että Helsinki­in tul­laan vai halu­taanko siel­lä, että ei tulla?”

      Hyvä kysymys. Siihen onhelsinkiläisenä help­po vastata.

      ”Edis­tyk­sel­liset” helsinkiläiset poli­itikot ja virkamiehet halu­a­vat, että Helsinki­in tul­laan eri puo­lil­ta sankoin joukoin eikä ketään päästetä pois.

      Kun Helsinkin on tul­tu, tuli­joiden on opit­ta­va muu­ta­ma perusasia:

      -Helsingistä ei saa lähteä min­nekään (kos­ka autoilu ja lentämi­nen on paha paha juttu)
      ‑Helsingis­sä pitää syödä pelkästään kasviksia, kos­ka lihan ja juus­ton syömi­nen on paha paha juttu
      ‑Helsingis­sä pitää asua kan­takaupungis­sa, kos­ka lähiöt ovat paha paha juttu
      ‑Helsingis­sä pitää hyväksyä ener­gian ja läm­mön tekem­i­nen hiilel­lä, kos­ka Helenin hiilikasat ovat hyvä hyvä jut­tu, ainakin esteettisesti.

      Eli Helsinki­in kotiu­tu­van pitää opetel­la tekopy­häk­si kaupunki­laisek­si, joka koko ajan vahtii mitä naa­puri tekee ja ilmi­antaa hänet pahoista teoista (lihan ja juus­ton pop­simi­nen, lentämi­nen Aurinko­ran­nikolle, ajelu oma­l­la autol­la vaikka­pa Jumboon). 

      Sem­moinen tämä urbaani Helsin­ki on – mega­tren­di­en irvikuva. 

      Stadis­sa on se hyvä puoli että voi vali­ta seuransa,ei tarvitse alis­tua kaiken maail­man naa­purikyt­tääjien ja ympäristö­tale­ban­ien mieli­v­al­taan. Voi olla ihan oma itsen­sä, ja har­ras­taa mitä vaan. Voi omis­taa vaik­ka 6 Lam­borgh­inia tai olla auto­ton kos­ka ketään ei kiinnosta.

    2. Kyösti Salo­vaara:
      …-Helsingis­sä pitää asua kan­takaupungis­sa, kos­ka lähiöt ovat paha paha juttu… 

      Län­sieu­roop­palaisen mit­ta­pu­un mukaan Helsingis­sä on yksi lähiö, Kau­ni­ainen. Granis­sa on raskaan radan var­rel­la 10 0000 asukas­ta omas­sa kun­nas­saan. Noi­ta neu­vos­toli­it­to­laista suun­nit­telu­alku­perää ole­via, huonos­ta beton­ista ja virheel­lisil­lä kaavoil­la tehtyjä ker­rostaloa­sumisen ja maal­la asumisen huonot puo­let yhdis­täviä asuinaluei­ta ei pidä kut­sua lähiöiksi.

  19. Kil­pailu laivali­iken­teessä on täl­lä het­kel­lä niin kovaa, että valitet­tavasti 15 v kalus­to 🚢 las­ke­taan melko uudek­si. Tältä osin argu­ment­tisi ei päde.

    Liikenne on sös­sit­ty ihan itse kaupun­gin toimes­ta, sen näkee jokainen kar­tan­luku­taitoinen. Poli­itikot ja virkamiehet voivat syytel­lä toisi­aan, mut­ta syyl­lisiä on molem­mis­sa. Tätä taus­taa vas­ten on help­po löytää mak­sa­ja — veron mak­sa­ja, kos­ka on äänestänyt val­taan luku­taidot­to­mia poli­itikko­ja. Ainakin kar­tan­luku­taidot­to­mia. Pari taloa siinä vähän kär­sii, kun Län­sisa­ta­mankatu oio­taan ja leven­netään bule­vardik­si, mut­ta elämä on.

    Mieti­tyt­tää ihan vakavasti, mis­tä Helsin­ki palkkaa liiken­nesu­un­nit­teli­jat ja kaavoit­ta­jat? Rekry­toin­ti ei ole viime aikoina men­nyt ihan nappiin.

  20. Päät­täjät miet­tikööt mik­si Vuosaari ei toi­mi? Just kun se ei toi­mi logis­ti­ik­ka-alan tarpeisi­in. reit­tili­iken­teelle sata­ma on paskak­si suun­nitel­tu. Sen sijaan mietitään että miten kaik­ki munkin saataisi­in yhtä huonoksi. 

    Kon­teille se sopii, kont­tiroina voi odot­taa vetelää ahtaus­ta tai josko väylälle pääsee reit­tili­iken­teen rekoil­la on molem­mis­sa pis­teis­sä tarkko­ja las­tau­saiko­ja. Ja sakko­ja tulee myöhästymi­sistä. Tai elin­tarvikkeet pilaan­tuu ja mätää soin­in­vaarakaan ei osta. Tuon­ti­tavaraa se Ruo­hon­ju­urikin myy.

  21. Hmm, Vuosaari jo huu­taa että ei ei rekko­ja Vuosaa­reen. Onko Vuosaaren väki huonom­paa vihrei­den mielestä ja keskus­tan väki sitä parem­paa joi­ta ei rekoil­la saa häiritä? 

    Henkilöveloituk­ses­ta luovut­takoon 2020 satamis­sa ja mak­su sen sijaan autoille.
    Nyt jos autossa on 4–5 henkilöä, jokainen mak­saa 2,01 ja ensi vuon­na enem­män kun sata­ma taas nos­taa hin­to­jaan. Helsin­ki on ahne kun vau­vas­ta asti veloite­taan sata­ma­mak­sut. Näin ei tee Tallinna

    Vain ris­teil­i­jät saa­vat matkus­ta­jat hal­val­la, ei taval­liset reit­ti­lai­vat. Onko ris­teil­i­jä parem­pi kuin tavis suo­ma­lainen tai viro­lainen joka tekee taval­lisia matko­ja taval­lisen ihmisen rahoilla?
    Jos autoista mak­se­taan vito­nen per auto, niin autot täyt­tyy ja joka suomi/viropoika ei ajele yksin peltilehmäl­lään. Siis matkus­ta­ja­mak­sut alas ja auto­hin­nat tilalle. Järjestys­tä keskustaan. 

    Ja joo, kil­pailu­lain­säädän­töönkin pitäisi vihrei­den pere­htyä, keskus­tan satamis­sa ei voi olla yhdessä tosin ja muual­la muul­la tavalla.

    1. Kaisa Kel­mi: Ja joo, kil­pailu­lain­säädän­töönkin pitäisi vihrei­den pere­htyä, keskus­tan satamis­sa ei voi olla yhdessä tosin ja muual­la muul­la tavalla.

      Jos yhdestä sata­mas­ta tule­vat autot ruuhkaut­ta­vat teitä enem­män kuin tois­es­ta sata­mas­ta tule­vat, niin eikö ole aivan reilua ja järkevää, että ensim­mäiseen tule­vista autoista mak­se­taan enemmän?

  22. Mik­si se laivas­sa ole­va auto on huono ja saat­ta­va ei? Saat­ta­va ja hake­va liikenne on ongel­ma. Ja se että autot on jätkäsaa­res­sa liki kaikil­la per­heil­lä. Ei se urbaani väki ole autotonta.

    1. Min­na Mäki:
      Mik­si se laivas­sa ole­va auto on huono ja saat­ta­va ei? Saat­ta­va ja hake­va liikenne on ongel­ma. Ja se että autot on jätkäsaa­res­sa liki kaikil­la per­heil­lä. Ei se urbaani väki ole autotonta.

      Aiem­min Helsinkiläiset ajoi­vat autol­la eniten kilo­me­tre­jä, sit­ten maaseudun asukkaat ja vähiten pien­ten ja keskisu­urten kaupunkien asukkaat. Onko tähän tul­lut mitään muutosta?

      1. Kysymys: Aiem­min Helsinkiläiset ajoi­vat autol­la eniten kilo­me­tre­jä, sit­ten maaseudun asukkaat ja vähiten pien­ten ja keskisu­urten kaupunkien asukkaat. Onko tähän tul­lut mitään muutosta? 

        On tul­lut. Helsinkiläiset aja­vat keskimäärin vähiten man­ner-suo­ma­lai­sista. Ahve­nan­maal­la vielä vähemmän.

  23. 3/4 osaa sata­mas­ta on Fin­li­nesin hal­lus­sa. Sik­si Helsingis­sä Vuosaari ei kehi­ty tai kas­va sata­mali­iken­teen osalta. Kos­ka läh­es monop­o­li ja Vuosaari pysyy kalli­ina ja toim­i­mat­tomana sata­mana tämän vuok­si sata­man kympin ale per rek­ka Vuosaa­res­sa uppoaa moninker­tais­es­ti ahtausku­lui­hin ja minop­o­lis­tisi­in mak­sui­hin. Vuosaari on vain liian kallis ja logis­ti­ikkafir­mo­jen kat­teet on surkeat. Ei sinne kan­na­ta men­nä vaan han­koon tai keskus­taan. Vuosaaren sys­teemit saisi räjäyt­tää ennen kuin toimii. Ja tää on siis kielikuva. 

    Sään­tö: liikku­ma­ton rek­ka ei tuo­ta, ei ole liikoi­hin odot­telui­hin varaa yhdel­läkään isän­näl­lä josko se lai­va pää­sisi matkaan. Ja pelkkä lai­turi ei riitä mil­lään. Pitää rekkamiehillekin löy­tyä palve­lut. Ihmisiä mekin ollaan.

    1. Liian kallis Vuosaari:
      3/4 osaa sata­mas­ta on Fin­li­nesin hal­lus­sa. Sik­si Helsingis­sä Vuosaari ei kehi­ty tai kas­va sata­mali­iken­teen osalta. Kos­ka läh­es monop­o­li ja Vuosaari pysyy kalli­ina ja toim­i­mat­tomana sata­mana tämän vuok­si sata­man kympin ale per rek­ka Vuosaa­res­sa uppoaa moninker­tais­es­ti ahtausku­lui­hin ja minop­o­lis­tisi­in mak­sui­hin. Vuosaari on vain­li­ian kallis ja logis­ti­ikkafir­mo­jen kat­teet on surkeat.Ei sinne kan­na­ta men­nä vaan han­koon tai keskus­taan. Vuosaaren sys­teemit saisi räjäyt­tää ennen kuin toimii. Ja tää on siis kielikuva. 

      Sään­tö: liikku­ma­ton rek­ka ei tuo­ta, ei ole liikoi­hin odot­telui­hin varaa yhdel­läkään isän­näl­lä josko se lai­va pää­sisi matkaan. Ja pelkkä lai­turi ei riitä mil­lään. Pitää rekkamiehillekin löy­tyä palve­lut. Ihmisiä mekin ollaan.

      Steve­co taas ei hoi­da kuin kont­tili­iken­net­tä Helsingis­sä eli sen osu­u­den laa­jen­t­a­mi­nen tuskin paran­taisi rekkami­esten ase­maa yhtään. Ja ylipäätään rekkana kul­jet­ta­ji­neen laivaan menevä lasti on niin harv­inaista, että sen mukaan ei yhtään sata­maa suun­nitel­la. Jokaista laivaan menevää rekkaa kohti menee var­maan 50 trai­le­ria, jot­ka rekkakuskit ovat tuoneet oman aikataulun­sa mukaan sata­maan odot­ta­maan las­taus­ta ja vie­neet samal­la reis­sul­la jonkun aiem­min pure­tun trai­lerin asi­akkaalle. Sil­lä taval­la se ro-ro-liikenne toimii yleis­es­ti ottaen.

  24. Muu­ta­mas­sa ketjun viestis­sä on mainit­tukin ain­oa toimi­va ratkaisu Jätkäsaaren liikenneongelmaan.

    Jätkäsaaren liiken­n­ev­erkko kestää hyvin alueen nor­maalili­iken­teen. Ongelmia aiheut­taa laivo­jen purkuli­ikenne. Laivan purkautues­sa liiken­n­ev­erkko ylikuor­mit­tuu rajusti het­kel­lis­es­ti. 30–45min, ja katu­verkko on taas yhtä hiljainen. 

    Ehdotan ratkaisuk­si Rionkadun ja Tyy­nen­merenkadun liiken­neval­o­jen tahdis­tamista siten, että laival­ta päästetään pois esim. enin­tään 10 autoa ker­ral­laan. Sit­ten odotel­laan, kunnes autot ovat Hieta­lah­den­ran­nas­sa. Val­o­jen nou­dat­tamista valvo­maan voi asen­taa saman­laisen kam­er­a­tol­pan kuin Mechelininkadulla. 

    Vähäisem­pi ongel­ma on rekkakuskien ”leiriy­tymi­nen” Atlantinkadun ja Län­sisa­ta­mankadun var­relle laivaa odot­ta­maan. Tähän ongel­maan puree Helsin­gin Sata­man uusi odotusalue rekkali­iken­teelle — kunnes odotusalueen paikalle raken­netaan asun­to­ja helsinkiläisille. Usein viro­lais­ten auto­jen kaa­haus Jätkäsaa­res­sa kohti lähtevää laivaa saataisi­in kuri­in poli­isi­valvon­nal­la ja Virossa lanseer­at­ul­la ”odotus­ran­gais­tuk­sel­la”. Tai ylipäätään liikennevalvonnalla. 

    On hyvä huo­ma­ta, ettei läpikulkuli­ikenne sata­mas­ta muualle jätä Helsinki­in euroakaan. Ain­oas­taan saas­teet, tukkeu­tunut liiken­n­ev­erkko ja 50km/h ylinopeudet ahtaas­sa kaupun­gin katu­verkos­sa jäävät stadi­lais­ten haitaksi.

    1. Tämä ei ratkaise suur­in­ta ongel­maa, eli näi­den rekko­jen pakokaa­supäästöjä. Monille ter­veille ihmisille lie­nee vaikeaa käsit­tää että esim. ast­maatikoille nämä rekko­jen päästöt aiheut­ta­vat vakavia sairasko­htauk­sia, tosin tap­pa­vathan pakokaa­sut hitaasti ter­veitäkin ihmisiä. Eteläsa­ta­man rekkali­ikenne on saata­va muualle, alkaa riit­tämään Jätkäsaaren asukkaille täl­lainen tois­t­en ter­vey­del­lä pelleily. Sata­man liikenne saat­taa rekko­jen osalta päät­tyä yllät­tävän nopeastikin, ja sil­loin tämän päätök­sen tek­i­jä ei ole Helsin­gin kaupunki.

      1. Peksu:
        Tämä ei ratkaise suur­in­ta ongel­maa, eli näi­den rekko­jen pakokaa­supäästöjä. Monille ter­veille ihmisille lie­nee vaikeaa käsit­tää että esim. ast­maatikoille nämä rekko­jen päästöt aiheut­ta­vat vakavia sairasko­htauk­sia, tosin tap­pa­vathan pakokaa­sut hitaasti ter­veitäkin ihmisiä. Eteläsa­ta­man rekkali­ikenne on saata­va muualle, alkaa riit­tämään Jätkäsaaren asukkaille täl­lainen tois­t­en ter­vey­del­lä pelleily. Sata­man liikenne saat­taa rekko­jen osalta päät­tyä yllät­tävän nopeastikin, ja sil­loin tämän päätök­sen tek­i­jä ei ole Helsin­gin kaupunki.

        Elämä on val­in­to­ja. Ast­maatikon ei siis kan­na­ta hakeu­tua asumaan Helsinki­in, vaan Nur­mi­järvelle, Posi­olle tai Kuhmoon.

        Kaupungis­sa on aina raskas­ta liiken­net­tä. Muuten se ei elä. Turhaa raskas­ta liiken­net­tä tulee toki vält­tää ja Helsin­gin ongel­ma ovat turhat bus­sil­in­jat keskustassa.

      2. Kalle: Elämä on val­in­to­ja. Ast­maatikon ei siis kan­na­ta hakeu­tua asumaan Helsinki­in, vaan Nur­mi­järvelle, Posi­olle tai Kuhmoon. 

        Min­un per­heessäni on henkilöitä jot­ka ter­veyssy­istä eivät voisi asua Helsin­gin tai minkään muun isom­man kaupun­gin tiivi­isti raken­ne­tuis­sa kaupungi­nosis­sa, mut­ta halauamme silti asua palvelu­iden läheisyy­dessä. Sik­si val­in­tamme osui Espooseen jos­sa vielä löy­tyy aluei­ta jois­sa ei jatku­vasti ole ilmansaastei­den uhka päällä.
        Mikään Nur­mi­järvi tai vas­taa­va ei tul­lut kyseeseen kos­ka työ- ja koulumatkoista olisi tul­lut liian han­kalat ja olisi joudut­tu han­kki­maan kolme autoa, nyt pär­jäämme yhdellä. 

        Ilmansaas­teet kaupungeis­sa on otet­ta­va vakavasti ja uskon kyl­lä että Helsinkikin on tehnyt parhaansa niiden ehkäisyssä esim teol­lisu­u­den päästö­jen osalta, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen liiken­teen päästöi­hin niin että ne niinkuin katoaisi­vat itses­tään, jos tiivistä kaupunkia raken­netaan enem­män, on vähän kuin kusisi omi­in sukkiinsa.

      3. R.Silfverberg:
        Mikään Nur­mi­järvi tai vas­taa­va ei tul­lut kyseeseen kos­ka työ- ja koulumatkoista olisi tul­lut liian han­kalat ja olisi joudut­tu han­kki­maan kolme autoa, nyt pär­jäämme yhdellä. 

        Ilmansaas­teet kaupungeis­sa on otet­ta­va vakavasti ja uskon kyl­lä että Helsinkikin on tehnyt parhaansa niiden ehkäisyssä esim teol­lisu­u­den päästö­jen osalta, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen liiken­teen päästöi­hin niin että ne niinkuin katoaisi­vat itses­tään, jos tiivistä kaupunkia raken­netaan enem­män, on vähän kuin kusisi omi­in sukkiinsa. 

        Kalle: Elämä on val­in­to­ja. Ast­maatikon ei siis kan­na­ta hakeu­tua asumaan Helsinki­in, vaan Nur­mi­järvelle, Posi­olle tai Kuhmoon.

        Kaupungis­sa on aina raskas­ta liiken­net­tä. Muuten se ei elä. Turhaa raskas­ta liiken­net­tä tulee toki vält­tää ja Helsin­gin ongel­ma ovat turhat bus­sil­in­jat keskustassa. 

        Kyl­lä lähi­t­ule­vaisu­udessa muut­tuu asial­lisek­si pohtia varsinkin tiheim­mil­lä alueil­la sään­nöl­lis­ten huoltoa­jo­jen pakot­tamista päästöt­tömik­si, esim. sähköau­toil­la toteutet­taviksi. Aivan täl­lä het­kel­lä täl­laiset vaa­timuk­set voivat olla kohtu­ut­toman hin­tavia, mut­ta sähköau­to­jen hin­to­jen odot­taisi laske­van aivan lähivuosina.

        Sähkö­paket­ti­au­tot ja vas­taa­vat ovat muutenkin tarkalleen ottaen helpom­pi käyt­töisiä kaupungeis­sa kun ajo­suorit­teet ovat lyhyem­piä ja toisaal­ta suurem­pi osa kokon­aisa­jas­ta kuluu las­tauk­seen ja purkamiseen. Sopi­val­la suun­nit­telul­la ja toteu­tuk­sel­la jokainen las­taus- ja purkusuorite on myös tehokas lataushet­ki joka tulisi käyttää.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Huoltoa­jo perus­tuu monis­sa kaup­ngeis­sa sähköau­toi­hin. Ei voi olla kallista. 

        En usko sähköau­toi­hin mis­sään muus­sa käytössä kuin kaupunkien jakeluli­iken­teessä. Muuten ne tule­vat häviämään. Jakeluli­iken­teessä niil­lä on mah­dol­lisuukksia olla kus­tan­nuste­hokkain vaihtoehto.

      5. Peksu:
        Tämä ei ratkaise suur­in­ta ongel­maa, eli näi­den rekko­jen pakokaasupäästöjä.

        Tämä on yleinen väärinkäsi­tys. Oikeasti uuden rekan tai bussin päästöt ovat pienem­mät kuin uuden keski­hin­taisen henkilöau­ton. Kos­ka rekas­sa on lak­isääteinen puhdis­tus­lait­teis­to, jota ei vaa­di­ta keski­hin­taiseen pikkuau­toon, vaan niitä löy­tyy vain kalleim­mista malleista. Jois­sa onkin mas­saa ja tehoa suun­nilleen saman ver­ran kuin jakeluautossa.

        Ilman­laadun osalta suurin ongel­ma ovat taval­liset henkilöau­tot, joil­la rekoil­la Viroon viety olut kul­jete­taan pienis­sä eris­sä takaisin Suomeen. Kaiken lisäk­si henkilöau­tois­sa on nastarenkaat, joil­la puo­let vuodes­ta hio­taan hienoa hiekkapö­lyä kaupun­gin sulil­ta kaduil­ta. Täl­läkin het­kel­lä use­assa pikkuau­tossa nas­tat jo raas­ta­vat katuja.

        Rekko­ja voikin puhdis­tus­lait­teis­to­jen puoles­ta ver­ra­ta voimaloi­hin. Lisäk­si voimalois­sa savukaa­su­ja ei päästetä suo­raan katu­ti­laan, kuten autois­sa, vaan piip­pu­jen kaut­ta korkealle, jos­sa savukaa­sut laimenevat ennen kuin pää­tyvät ihmis­ten hengitettäväksi.

        Eli tässäkin kohdin ongel­ma nro 1 on kaupun­gin katu­ja nastarenkail­la raas­ta­va henkilöau­to. Mon­tako pikkuau­toa tarvi­taan kul­jet­ta­maan rekkalastill­i­nen olut­ta Viros­ta takaisin Suomeen? 500? Liiken­net­tä sään­nöstelevät val­ot tarvi­taan siis sata­man ulostu­lon kohdal­la pikkuau­toille. Rekat päästetään ohi­tuskaistalle, jonne pääsee myös henkilöau­tol­la mak­samal­la muu­ta­man kympin tul­li­mak­sun. Kar­sii tehokkaasti ylimääräistä huviautoilua.

      6. Koti-isä: Tämä on yleinen väärinkäsi­tys. Oikeasti uuden rekan tai bussin päästöt ovat pienem­mät kuin uuden keski­hin­taisen henkilöau­ton. Kos­ka rekas­sa on lak­isääteinen puhdis­tus­lait­teis­to, jota ei vaa­di­ta keski­hin­taiseen pikkuau­toon, vaan niitä löy­tyy vain kalleim­mista malleista. Jois­sa onkin mas­saa ja tehoa suun­nilleen saman ver­ran kuin jakeluautossa.

        Ilman­laadun osalta suurin ongel­ma ovat taval­liset henkilöau­tot, joil­la rekoil­la Viroon viety olut kul­jete­taan pienis­sä eris­sä takaisin Suomeen. Kaiken lisäk­si henkilöau­tois­sa on nastarenkaat, joil­la puo­let vuodes­ta hio­taan hienoa hiekkapö­lyä kaupun­gin sulil­ta kaduil­ta. Täl­läkin het­kel­lä use­assa pikkuau­tossa nas­tat jo raas­ta­vat katuja.

        Rekko­ja voikin puhdis­tus­lait­teis­to­jen puoles­ta ver­ra­ta voimaloi­hin. Lisäk­si voimalois­sa savukaa­su­ja ei päästetä suo­raan katu­ti­laan, kuten autois­sa, vaan piip­pu­jen kaut­ta korkealle, jos­sa savukaa­sut laimenevat ennen kuin pää­tyvät ihmis­ten hengitettäväksi.

        Eli tässäkin kohdin ongel­ma nro 1 on kaupun­gin katu­ja nastarenkail­la raas­ta­va henkilöau­to. Mon­tako pikkuau­toa tarvi­taan kul­jet­ta­maan rekkalastill­i­nen olut­ta Viros­ta takaisin Suomeen? 500? Liiken­net­tä sään­nöstelevät val­ot tarvi­taan siis sata­man ulostu­lon kohdal­la pikkuau­toille. Rekat päästetään ohi­tuskaistalle, jonne pääsee myös henkilöau­tol­la mak­samal­la muu­ta­man kympin tul­li­mak­sun. Kar­sii tehokkaasti ylimääräistä huviautoilua.

        Laivois­sa kulke­vat rekat eivät ole uusia, vaan noin 10–20 vuot­ta van­ho­ja huolta­mat­to­mia savut­tavia romu­ja, yleen­sä Puo­las­ta, Latvi­as­ta tai Liet­tuas­ta. Toisek­seen se diesel mitä nuo tankkaa­vat koti­maas­saan on mon­esti “kanis­terika­maa” eli jotain epämääräistä ainet­ta jon­ka päästöt sal­paa hengityksen.

      7. Koti-isä:
        Mon­tako pikkuau­toa tarvi­taan kul­jet­ta­maan rekkalastill­i­nen olut­ta Viros­ta takaisin Suomeen? 500? Liiken­net­tä sään­nöstelevät val­ot tarvi­taan siis sata­man ulostu­lon kohdal­la pikkuautoille. 

        Aamen!
        Ain­oas­taan Suo­ma­laisille kel­paa­van lap­parin ym. “olu­en” raa­haami­nen ensin Viroon ja sieltä takaisin Suomeen on yhtä järkevää touhua kuin kul­lankaivuu, jos­sa hir­veil­lä kus­tan­nuk­sil­la ja päästöil­lä kaive­taan hyödytön­tä met­al­lia, joka sit­ten hau­dataan takaisin maan alle pankkiholveihin.
        Jos kal­jankuskaus lop­puisi, lop­puisi­vat myös puheet kah­den pikkukaupun­gin välille raken­net­tavas­ta maail­man ylivoimais­es­ti pisim­mästä tun­nelista. Tun­neli­ra­hat säästy­i­sivät sil­lä, kun las­ket­taisi­in kal­javero Viron tasolle.
        Idea sata­maon­gel­maan jos kal­javeron laskua ei voi ajatel­la: Luovute­taan Virolle muu­ta­ma hehtaari maa­ta jostain sopi­vas­ta paikas­ta, jonne voidaan pystyt­tää viinakaup­po­ja, ja poruk­ka voi hakea koffin­sa sieltä, ei tarvi­ta sitä laiva­matkaa ja ympäristö kiittää.

      8. AV: Aamen!
        Ain­oas­taan Suo­ma­laisille kel­paa­van lap­parin ym. ”olu­en” raa­haami­nen ensin Viroon ja sieltä takaisin Suomeen on yhtä järkevää touhua kuin kul­lankaivuu, jos­sa hir­veil­lä kus­tan­nuk­sil­la ja päästöil­lä kaive­taan hyödytön­tä met­al­lia, joka sit­ten hau­dataan takaisin maan alle pankkiholveihin.
        Jos kal­jankuskaus lop­puisi, lop­puisi­vat myös puheet kah­den pikkukaupun­gin välille raken­net­tavas­ta maail­man ylivoimais­es­ti pisim­mästä tun­nelista. Tun­neli­ra­hat säästy­i­sivät sil­lä, kun las­ket­taisi­in kal­javero Viron tasolle.
        Idea sata­maon­gel­maan jos kal­javeron laskua ei voi ajatel­la: Luovute­taan Virolle muu­ta­ma hehtaari maa­ta jostain sopi­vas­ta paikas­ta, jonne voidaan pystyt­tää viinakaup­po­ja, ja poruk­ka voi hakea koffin­sa sieltä, ei tarvi­ta sitä laiva­matkaa ja ympäristö kiittää.

        Miet­tikääpä, jos Porkkala kuu­luisi edelleen Venäjälle. Vuokra-alue alka­isi Espoon­lah­den takaa. Siel­lä olisi aika pari super­alkoa ja ben­sa-ase­maa. Tai sit­ten Suomen olisi pakko nou­dat­taa järkeväm­pää alkoholipolitiikkaa.

      9. Koti-isä:

        Kaiken lisäk­si henkilöau­tois­sa on nastarenkaat, joil­la puo­let vuodes­ta hio­taan hienoa hiekkapö­lyä kaupun­gin sulil­ta kaduil­ta. Täl­läkin het­kel­lä use­assa pikkuau­tossa nas­tat jo raas­ta­vat katuja.

        Suurem­pi ongel­ma on katu­jen hiekot­ta­mi­nen ja raskas liikenne ml. bus­sit. Paina­vat ajoneu­vot hiertävät pelkän mas­sansa avul­la hiekoi­tusse­peliä niin tehokkaasti tei­den pin­taa vas­ten, että tästä syn­tynyt pöly (murskau­tu­va hiekoi­tusse­peli + tien pin­nan kulu­mi­nen) ylit­tää selvästi mod­ernien kevyt­nastarenkaiden tien­pin­nan kulu­tuk­ses­ta syn­tyvät vähäiset päästöt.

      10. ksee: Suurem­pi ongel­ma on katu­jen hiekot­ta­mi­nen ja raskas liikenne ml. bus­sit. Paina­vat ajoneu­vot hiertävät pelkän mas­sansa avul­la hiekoi­tusse­peliä niin tehokkaasti tei­den pin­taa vas­ten, että tästä syn­tynyt pöly (murskau­tu­va hiekoi­tusse­peli + tien pin­nan kulu­mi­nen) ylit­tää selvästi mod­ernien kevyt­nastarenkaiden tien­pin­nan kulu­tuk­ses­ta syn­tyvät vähäiset päästöt.

        Bus­sit ovat Helsin­gin liiken­neon­gelmista se, johon on helpoin puut­tua. Tapi­o­la — Pasi­la — Kalasa­ta­ma alueen sisäpuolel­la ei tarvi­ta bussiliikennettä.

  25. Samat saas­teet tulee jätkäsaare­lais­ten omista autoista ja saattoautoista/hakevista ja kaik­ista jot­ka käy töis­sä saarel­la. Kaikille tietul­li jätkäsaa­reen niin helpot­taa. Skat­talle myös.

  26. Katkaistaan kadut Jätkäsaares­ta Helsin­gin keskus­taan ja jätetään ne vain kevyelle liiken­teelle ja ratikoille. Ohjataan autot Länsiväylälle.
    Jos joku sit­ten vält­tämät­tä halu­aa autoil­la keskus­tan ja Jätkäsaaren väliä niin hän voikin jo kiertää Munkkivuoren ja Län­siväylän kautta.

  27. Tun­neli voitaisi­in rahoit­taa halvim­man eli AB-vyöhyke­lipun hin­nal­la sata­man ja tun­nelin käyt­täjiltä, 20 vuodessa saataisi­in mak­suil­la yli 1,5 mil­jar­dia euroa. Laiva­matkus­ta­jien edulliset liput perus­tu­vat rekko­jen kul­jet­tamiseen, mis­tä aiheutu­van liiken­nesuman purkamiseen keskus­tatun­nelin lai­vatun­nelio­su­udet tule­vat. Siten matkus­ta­ja­mak­sun koro­tus olisi perustel­tu. Rekoil­ta per­itään nykyään vain muu­ta­ma kymp­pi rekkaa kohden. Laiva­matkus­ta­jia on vuosit­tain reilusti yli miljoona ja keskus­tatun­nelin käyt­täjämääräk­si on arvioitu 40000. Näil­lä luvuil­la keskus­tatun­neli tuot­taa enem­män kuin siihen kuluu, rahaa jää ylikin, ja kun ote­taan huomioon työl­lisyys­vaiku­tuk­sen tuo­mat tulot kaupungille ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen ja joukkoli­iken­teen nopeu­tu­mi­enn ja vähen­tynyt kul­jet­ta­vatarve, saadaan jo suuret säästöt, puhu­mat­takaan mat­ka-aikasäästöistä ihmisille sekä vähen­tyneistä hen­gi­tystie­sairauk­sista koitu­vat säästöt sekä viihty­isän ympäristön tuo­mat hyödyt. Keskus­tatun­neli tulee yhdis­tää tehtyä suun­nitel­maa paljon laa­jem­paan käve­lykeskus­taa. Kesksu­tan kadut tulisi val­taosin muut­taa käve­ly- ja pihakaduik­si, jät­tää vain muu­ta­ma kokooo­ja- ja joukkoliikennekatu.

  28. Helsin­gin keskus­ta on nyt vaan väärässä paikas­sa. Raken­netaan uusi New Helsin­ki jon­nekin Pirkkolan-Pak­i­lan nurkille. Siel­lä on kasvu­ti­laa. Ja hyvät yhtey­det lento­ken­tälle. Ja ran­noille. Vihreästi ja halvalla. 

    Kyl­lä on tyh­mää yrit­tää pitää keskus­taa ran­nal­la ja ahtaal­la niemel­lä. Kyl­lä nykyi­nen keskus­ta saadaan tyhjäk­si tietulleil­la ja autoilun mah­dot­tomak­si tekemäl­lä. Työ­paikat sinne lento­ken­tän ympärille, niin ei tartte nykykeskus­taan tunkea maalais­ten duunarei­den. LIsäk­si palve­lut on jo siel­lä. Stock­man ja sokos lopet­ta­vat 5 vuo­den sisäl­lä. Hotel­lit tulee tilalle. Forum kui­h­tuu, Jätkäsaaren rav­in­toloista menee puo­let konkkaan. 

    Suo­mi on jo nyt taan­tu­mas­sa, se syve­nee ensi vuon­na. Nyky­hal­li­tus kiihdyt­tää talouden alamäkeä.

  29. Koti-isä: Tämä on yleinen väärinkäsi­tys. Oikeasti uuden rekan tai bussin päästöt ovat pienem­mät kuin uuden keski­hin­taisen henkilöau­ton. Kos­ka rekas­sa on lak­isääteinen puhdis­tus­lait­teis­to, jota ei vaa­di­ta keski­hin­taiseen pikkuau­toon, vaan niitä löy­tyy vain kalleim­mista malleista. Jois­sa onkin mas­saa ja tehoa suun­nilleen saman ver­ran kuin jakeluautossa.

    Ilman­laadun osalta suurin ongel­ma ovat taval­liset henkilöau­tot, joil­la rekoil­la Viroon viety olut kul­jete­taan pienis­sä eris­sä takaisin Suomeen. Kaiken lisäk­si henkilöau­tois­sa on nastarenkaat, joil­la puo­let vuodes­ta hio­taan hienoa hiekkapö­lyä kaupun­gin sulil­ta kaduil­ta. Täl­läkin het­kel­lä use­assa pikkuau­tossa nas­tat jo raas­ta­vat katuja.

    Rekko­ja voikin puhdis­tus­lait­teis­to­jen puoles­ta ver­ra­ta voimaloi­hin. Lisäk­si voimalois­sa savukaa­su­ja ei päästetä suo­raan katu­ti­laan, kuten autois­sa, vaan piip­pu­jen kaut­ta korkealle, jos­sa savukaa­sut laimenevat ennen kuin pää­tyvät ihmis­ten hengitettäväksi.

    Eli tässäkin kohdin ongel­ma nro 1 on kaupun­gin katu­ja nastarenkail­la raas­ta­va henkilöau­to. Mon­tako pikkuau­toa tarvi­taan kul­jet­ta­maan rekkalastill­i­nen olut­ta Viros­ta takaisin Suomeen? 500? Liiken­net­tä sään­nöstelevät val­ot tarvi­taan siis sata­man ulostu­lon kohdal­la pikkuau­toille. Rekat päästetään ohi­tuskaistalle, jonne pääsee myös henkilöau­tol­la mak­samal­la muu­ta­man kympin tul­li­mak­sun. Kar­sii tehokkaasti ylimääräistä huviautoilua.

    “Tämä on yleinen väärinkäsi­tys. Oikeasti uuden rekan tai bussin päästöt ovat pienem­mät kuin uuden keski­hin­taisen henkilöauton.” 

    Tämä nyt on aivan höpö-höpö tarinaa. 

    VTT:n lipas­to — palvelus­ta voit sivistää itseäsi. Esimerkik­si kaupunkili­iken­teen Euro 6 — diesel­bussin typ­pipäästöt ovat täy­del­lä bus­sil­la 0.80 g/km kun Euro 6 — ben­si­ini­au­to (siis keskimääräi­nen uusi auto) on tasol­la 0.034g /km. Autovi­halle kan­nat­taa han­kkia parem­mat perusteet 🙂

    1. VTT:n lipas­to – palvelus­ta voit sivistää itseäsi. Esimerkik­si kaupunkili­iken­teen Euro 6 – diesel­bussin typ­pipäästöt ovat täy­del­lä bus­sil­la 0.80 g/km kun Euro 6 – ben­si­ini­au­to (siis keskimääräi­nen uusi auto) on tasol­la 0.034g /km. Autovi­halle kan­nat­taa han­kkia parem­mat perusteet 🙂

      Puhutte nyt eri päästöistä, toinen hiilid­iok­sidipäästöistä ja toinen myrkyl­lisi­istä lähipäästöistä. Diesel­henkilöau­ton pakokaa­sut ovat hyo­j­mat­ta­van likaisia uuden bussin päästöi­hin verrattuina.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Puhutte nyt eri päästöistä, toinen hiilid­iok­sidipäästöistä ja toinen myrkyl­lisi­istä lähipäästöistä. Diesel­henkilöau­ton pakokaa­sut ovat hyo­j­mat­ta­van likaisia uuden bussin päästöi­hin verrattuina.

        Puhutaanko? En suinkaan tarkoit­tanut hiilid­iok­sidia vaan typen okside­ja jot­ka ovat nimeno­maan niitä myrkyl­lisiä lähipäästöjä ja niihin nimeno­maan on raskaas­sa kalus­tossa puhdis­tus, samoin kuin kaikissa uusis­sa diese­lau­tois­sa. Mut­ta tavanomaisen ben­si­ini­au­ton typ­pipäästöt ovat luon­nos­taan jo paljon alhaisem­mal­la tasolla.

  30. Rekkali­iken­teen ongelmi­in en ota tässä kan­taa, mut­ta matkus­ta­jali­iken­teen kannal­ta, Jätkäsaaren laut­tasa­ta­mas­ta olisi saata­va junay­hteys Pasi­laan. Pari-kolme paikallisju­navuoroa lau­tan saa­pues­sa sata­maan riit­tää kul­jet­ta­maan suurim­man osan matkus­ta­jista nopeasti pois Jätkäsaaren liiken­nesum­pus­ta. Osa autol­la lau­talle tule­vista siir­tyy käyt­tämään junay­hteyt­tä, kos­ka se on nopeampi ja helpom­pi tapa tul­la sata­maan kuin keskus­tan läpi­a­jami­nen. Edel­lyt­tää että juna- ja laut­tater­mi­naalien väli­mat­ka on lyhyt ja yhteys suju­va ja mielum­min sateelta suojattu. 

    Van­han rautatiekuilun otta­mi­nen käyt­töön ei ehkä enää onnis­tu, mut­ta uuden tun­nelin louhimi­nen ei ole niin kallista kun maan alle ei tarvitse rak­en­taa asemia. Tun­nelin pää Lin­nun­laulun ja päärautatiease­man väli­in ja toinen suu Jätkäsaa­reen. Ei pitäisi olla liian kallista. Hyö­ty tästä olisi val­ta­va, saadaan kun­nolli­nen nopea ja ilmas­toys­tävälli­nen liiken­ney­hteys Pasi­laan, jos­ta hatkoy­htey­det kaikki­in lähi-ja kaukojuniin.

    1. Mä näk­isin metron haaran parem­pana vai­h­toe­htona. Van­han sata­ma­radan purkami­nen oli toisaal­ta emä­mu­naus. Sille olisi voitu rak­en­taa kaupun­gin eteläosia kiertävä pikaraitiotie.

Vastaa käyttäjälle ft maailmalta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.