Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 8.10.2019

Ilmoitusasioissa kerrottiin, että kaupunki perii kaavoitushyötynä 5,5 M€ VR:ltä kaavasta, joka mahdollistaa 31 000 k-m2 asuintalon rakentamisen lähelle Oulunkylän asemaa. Rahantuloa ei voi estää, vaikka halvalla meni, 180 €/k-m2.

Keskustatunneli

Tarkoitus on päättää, miten liikenneasioita jatkossa suunnitellaan. Keskustatunneli on tarkoitus jättää suunnitelmista pois, koska siitä ei saa toteuttamiskelpoista. Kokoomus haluaisi jatkaa kohden yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja päättää asiasta jo nyt, mutta muut ryhmät ovat vakuuttuneita jo tällä tiedolla, ettei tästä tule kalua.

Kokoomuslaiset ovat halunneet vielä varmistaa selvitystyen lopettamisen periaatteella, ettei jalankulkuympäristön hyväksi saa tehdä mitään niin kauan kuin selvitys on kesken.

Itä. ja Länsi-Pasilan kehitämisperiaatteet

Kyseenalaistin edellisessä kokouksessa sen, onko järkevää suhtautua niin kielteisesti toimistotalojen muuttamiseen asuintaloiksi. Minulle vastattiiin, että tämä on hyvää toimistoaluetta, koska jokseenkin kaikki toimistot on vuokrattu. Vastaus ei tyydyttänyt, koska kysyntää ei mitata sillä, paljonko jää myymättä vaan sillä, mikä on hinta. Mikko Särelä johdatti minut tiedon äärelle. Pasilassa toimistoneliöstä maksetaan ihan kunnollista vuokraa, joten olkoon.

Mikko Särelän valtuustoaloite Helsinginkadun asemasta

Tarkoitukseni on muuttaa lausuntoa vähän myönteisemmäksi, vaikka ei tätä ihan ensi vuoden budjettiin saadakaan tungetuksi.

Lausunto Vantaan ratikan yleissuunnitelmasta

Täytyy sanoa, että olen vähän skeptinen. Minun on vaikea uskoa, että tuolle linjalle olisi riittävästi matkustajia. Joku voisi sanoa, että ei kuulu muille, mihin Vantaa rahansa haaskaa, mutta tässä tapauksessa se kyllä kuuluu. Vantaa laskuttaa HSL:ltä kulunsa ruhtinaallisella korolla (5%) ja tämä siirtyy ratikoiden käyttökustannuksiksi. En tunne HSL-sopimusta kunnolla, mutta pelkään pahoin, että kustannus siirtyy jäsenkuntien maksettavaksi siinä suhteessa, kuin nämä käyttävät raitiovaunuja. Tämän pitäisi olla linjakohtaista niin, että kunnat maksavat siinä suhteessa, kun käyttävät tätä linjaa.

Lumen käsittelyn periaatteet

Tästä ohjelmasta ei saanut mitään selvää. Siinä viitattiin erilaisiin toimenpidekortteihin, joissa sitten olisi se pihvi jos olisi.

Kokoomuslaiset poliitikot ovat esittäneet, että lumi sulatettaisiin, kuten Espoossa polttoöljyllä, niin sitä ei tarvitsisi kasata mihinkään. Jos sataa kymmenen millimetriä, lunta tulee neliömetrille 10 kg ja sen sulattaminen vie noin kilowattitunnin energiaa, mikä tarkoittaa polttoöljynä desilitraa. Neliökilometrissä on miljoona neliömetriä, joten neliökilometrille sataneen lumen sulattamien veisi satatuhatta litraa polttoöljy ja tuottaisi noin 240 tonnia hiilidioksidipäästöjä. En nyt jaksa etsiä tietoa, joten arvioin summittaisesti, että aurattavia tietä, katuja ja jalkakäytäviä on Helsingissä ainakin 30 neliökilometriä. Yhden päivän sateen sulattaminen tuottaisi hiilidioksidipäästöjä noin seitsemän tuhatta tonnia. Sen lisäksi se löpö maksaisikin jotain.

Jos sulattamiseen ryhdyttäisiin, polttoöljyä espoolaisittain ei tietenkään käytettäisi, vaan kaukolämpöä. Sekin tuottaa hiilidioksidia erityisesti talvisin, mutta ei se sentään ole mitään polttoöljyyn verrattuna.

Lapsuudessani ei ollut tätä ongelmaa. Lumi aurattiin kinoksiksi tien ja jalkakäytävän väliin, se tarjosi pikkulapsille oivan mahdollisuuden kiipeilyyn ja muuhun sellaiseen. Vappuun mennessä kasa oli sulanut. Nyt näin ei voi tehdä, koska alueet on varattu kadunvarsipysäköintiin.

Minä en etsisi ongelmaan yhtä isoa vaan satoja pieniä ratkaisuja. Lähikasauspaikkoja, joihin lumikasan voi jättää kevättä odottamaan.

Kantakaupungissa noin neljännen kadunvarsipaikoista on varattu autoille, joita ei lumisena aikana siirretä lainkaan. (Empiirinen havainto Katajanokalta) Jos nämä säilytettäisiin muualla, aika paljon lunta niiden tilalle mahtuisi. Lautakuntamme esitti aikanaan, että asukaspysäköintitunnus olisi talvikuukausina kalliimpi, mutta kaupunginhallitus hylkäsi ajatuksen.

 

28 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 8.10.2019

    1. TapaniK:
      Aina etsimässä yksityisautoilusta syytösten kohdetta, kun ongelma on liikenteeseen liittyvä?

      Tällä kertaa lumenkasauspaikkojen vähyys.

      Luitkohan edes kirjoitusta? Osmo tuossa esitti ratkaisuvaihtoehtoa, jolla autoilu keskustassa olisi sujuvampaa. Vai onko mielestäsi autoilijoiden (kokonaisuutena) etu, että jopa kymmeniä prosentteja kaupungin subventoimista pysäköintipaikoista ei ole aktiivikäytössä vaan pitkäaikaissäilytystilana? Ne autothan voisivat hyvin olla jossain laitakaupungilla säilöttynä turvassa aurauslumen aiheuttamilta naarmuilta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Lapsuudessani ei ollut tätä ongelmaa. Lumi aurattiin kinoksiksi tien ja jalkakäytävän väliin, se tarjosi pikkulapsille oivan mahdollisuuden kiipeilyyn ja muuhun sellaiseen. Vappuun mennessä kasa oli sulanut. Nyt näin ei voi tehdä, koska alueet on varattu kadunvarsipysäköintiin.

        Sami: Luitkohan edes kirjoitusta? Osmo tuossa esitti ratkaisuvaihtoehtoa, jolla autoilu keskustassa olisi sujuvampaa. Vai onko mielestäsi autoilijoiden (kokonaisuutena) etu, että jopa kymmeniä prosentteja kaupungin subventoimista pysäköintipaikoista ei ole aktiivikäytössä vaan pitkäaikaissäilytystilana? Ne autothan voisivat hyvin olla jossain laitakaupungilla säilöttynä turvassa aurauslumen aiheuttamilta naarmuilta.

        Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että pitkäaikaispysäköinti kuuluu jonnekin syrjään.

        Yo. sitaatti oli vaan tyyliltään osa sitä linjaa, jolla blogin retoriikka ja asianäkökulmat ovat yksityisautoilun vastaiset. Arvostan linjaa sen tinkimättömyydessä. Ajattelin kuitenkin että.. Toisaalta, Helsingin autoistuminen sattui 60-luvun lopulle, joten ero lumenkäsittelystrategiassa lapsuuden aikoihin on pakostakin silmiinpistävä. Toisaalta, koska Helsingin niemen asukasluku on sen jälkeen pudonnut ja pysäköintiluolia rakennettu, niin voihan sitä kummastella, mistä niitä autoja talvella riittää pitkäaikaispysäköitäväksi lumen ja aurojen roudittavaksi.

        Muistetaan tasapuolisuuden nimissä muita liikennemuotoja: eli 50-60-luvun jälkeen on tullut viemään samaa lumenkasaustilaa pyöräkaistat, joukkoliikenteen esteettömät pysäkit, nivelbussien kääntösäteet risteyksissä jne. Vaikka vievätkin murto-osan tilaa verrattuna katupysäköintiin. Ja jos romuautot häädettäisiin, osa tilasta aurattaisiin varmaan sitten pyörille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Helsingin asukaspysäköinti johtaa siihen hulluun tilanteeseen, että ydinkeskustan kadut ovat maalaisen näkökulmasta käsittämättömän huonosti aurattuja. Omassa työpaikassani vitsinä on, että maasturin osto on perusteltua, mikäli joutuu töittensä vuoksi säännöllisesti pysäköimään Helsingin kantakaupungissa. Maaseudulla se ei ole, koska tiet on aurattu paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Asukaspysäköinti on räikeästi alihinnoiteltua verrattuna pysäköintipaikkojen markkinahintaisiin vuokriin. Miksi veronmaksajien pitää subventoida parkkipaikkoja joillekin ihmisille? Nykyinen vuosihinta pysäköintitunnukselle olisi jotakuinkin oikea kuukausihinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Porkkala:
      Asukaspysäköinti on räikeästi alihinnoiteltua verrattuna pysäköintipaikkojen markkinahintaisiin vuokriin. Miksi veronmaksajien pitää subventoida parkkipaikkoja joillekin ihmisille? Nykyinen vuosihinta pysäköintitunnukselle olisi jotakuinkin oikea kuukausihinta.

      Tässähän oli pieni kohu muutamia vuosia takaperin kun keskusteltiin julkisuudessa että esim. Töölössä asukaspysäköintilupa koko vuodeksi oli joku 110 euroa. Joka oli siis käytännössä ilmaiseksi luokiteltava jos katsoo alueen asuntojen hintoja, halpaa on maa ydinkaupungissa näköjään. Tosin eipä nuo hinnat vieläkään päätä huimaa, alle 30€/kk on aika halpa pysäköinnistä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lapsuudessani ei ollut aurausongelmaa. Lumi aurattiin kinoksiksi tien ja jalkakäytävän väliin, se tarjosi pikkulapsille oivan mahdollisuuden kiipeilyyn ja muuhun sellaiseen. Vappuun mennessä kasa oli sulanut. Nyt näin ei voi tehdä, koska kadunvarret on varattu pyöräteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sitten kun tripla on valmis ja Pasilan uudet tornit ovat valmiit, olisi looginen kehitys alkaa yksitellen purkaa vanhoja matalia 1970-luvun toimistotaloja molemmin puolin Pasilaa ja rakentaa tilalle uutta toimistotilaa triplan korkeudella ja tehokkuudella. Tämän mahdollistaminen kehittämisperiaatteissa olisi tärkeämpää kuin mahdolliset asuntokonversiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asuntoja:
      Sitten kun tripla on valmis ja Pasilan uudet tornit ovat valmiit, olisi looginen kehitys alkaa yksitellen purkaa vanhoja matalia 1970-luvun toimistotaloja molemmin puolin Pasilaa ja rakentaa tilalle uutta toimistotilaa triplan korkeudella ja tehokkuudella. Tämän mahdollistaminen kehittämisperiaatteissa olisi tärkeämpää kuin mahdolliset asuntokonversiot.

      Aamen. Tyhjien toimistotalojen muuttamisessa asunnoiksi on varmasti oma järkensä, mutta vielä järkevämpää olisi keskittää ne kaikki käytössä olevat vuosikymmeniä vanhat toimistoneliöt muutamaan isoon tornitoimistoon ja korvata tämän kautta tyhjäksi jääneet toimistotalot taas uusilla asuintorneilla. Pasila on aivan liian hyvin liikenneyhteyksien päässä, että sinne kannattaa jättää yhtään löysää missään muodossa.

      Blogistille: olen ulkomailla huomannut joissain kaupungeissa olevan yhdistelmäpilvenpiirtäjiä, joissa on asuinkerroksien lisäksi toimistokerroksia. En ole omasta mielestäni törmännyt yhteenkään tämmöiseen Suomessa, korkeintaan asuintalon kivijalassa on kauppoja / yksittäisiä toimistoja tai sitten kauppakeskuksen päälle on rakennettu kerrostalo kuten esimerkiksi Kampin keskuksessa. Onko tähän joku lainsäädännöllinen / kaavoituksellinen syy vai eikö meillä vaan ole totuttu tämänkaltaisiin ratkaisuihin ja siksi niitä ei rakenneta?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Asuntoja:
      Sitten kun tripla on valmis ja Pasilan uudet tornit ovat valmiit, olisi looginen kehitys alkaa yksitellen purkaa vanhoja matalia 1970-luvun toimistotaloja molemmin puolin Pasilaa ja rakentaa tilalle uutta toimistotilaa triplan korkeudella ja tehokkuudella. Tämän mahdollistaminen kehittämisperiaatteissa olisi tärkeämpää kuin mahdolliset asuntokonversiot.

      Näitäkin ennen voisi purkaa radan varrelle rautatieaseman viereen rakentuneet säälittävät laatikot, jotka ovat todellinen visiottomuuden, lannistuneisuuden ja kunnianhimottomuuden betonistuma. Kaupungin parhaimpia paikkoja, joiden rakennuttajien ambitiotaso on ollut pikkujouluissa pomoltaan turpiinsa saaneen krapulaisen luokkaa. Nokka ylös ja kaupunkia rakentamaan!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Matti:
      Kadunvarsipysäköinti on liian halpaa kesät talvet kun romuautoja on niillä varaa seisottaa

      Jep, varsinkin lähiöissä, jossa alle tonnin autot makaavat samoilla paikoilla kuukaudesta toiseen.

      Tai Kulosaaren puistotiellä, jossa on säännöllisesti parkissa useita venetrailereita. Niiden paikka ei todellakaan ole katujen varsilla, mutta kun kerran on ilmaista, niin mikä ettei.

      Vuokravastoa halvemmaksi tulee ostaa ihan romu, mutta just katsastuksesta läpi menevä iso pakettiauto ja pysäköidä se jonkin lähiön kadulle ja laittaa ylimääräiset tavarat pakuun .Niin näkyy ainakin Roihuvuodessa olevan tapana.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Mikko Matti:
      Kadunvarsipysäköinti on liian halpaa kesät talvet kun romuautoja on niillä varaa seisottaa

      Asukaspysäköinnin hinnoittelussa on ongelmana, että se voidaan kohdentaa vain hinnalla eli maksukyvyn, ei tarpeen tm. ihmisryhmäkohtaisen tavoitteen edistämisen mukaan. Politiikanteon näkökulmasta käyttäjäryhmiä olisi varmaan hyvä diskriminoida, jos se olisi mahdollista?

      Kun talvipysäköinnistä tekee tarpeeksi kallista, lisää duunareita, isoja lapsiperheitä ja eläkeläisiä ajetaan kauemmas keskustasta asumaan. Joukkoliikenteessä jälkimmäisiä jo subventoidaan, koska siellä hintadiskriminaatio on mahdollinen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Junalippu?

        Junalipun osalta hintadifferointi on jo todellisuutta. Normaalia halvemman lipun saavat ainakin riittävän nuoret (todella nuoret jopa ilmaisen), riittävän vanhat, päätoimiset opiskelijat, liikuntarajoitteiset sekä jotkut eläkeläiset.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Porkkala:
    Asukaspysäköinti on räikeästi alihinnoiteltua verrattuna pysäköintipaikkojen markkinahintaisiin vuokriin. Miksi veronmaksajien pitää subventoida parkkipaikkoja joillekin ihmisille? Nykyinen vuosihinta pysäköintitunnukselle olisi jotakuinkin oikea kuukausihinta.

    Asukaspysäköintipaikkojen hinnoittelussa pitää huomioida, että tunnuksia myydään enemmän kuin paikkoja on, ja lisäksi samoista paikoista kerätään pysäköintimaksuja muilta kuin asukaspysäköitsijöiltä.
    Mitä jos kokeiltaisiin vuokrata osa kadunvarsipaikoista markkinahintaan niin, että paikat olisi silloin myös varattu niistä maksaneille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Mitä jos kokeiltaisiin vuokrata osa kadunvarsipaikoista markkinahintaan niin, että paikat olisi silloin myös varattu niistä maksaneille?”

      Kyllähän näin tehdään jo. Esimerkiksi City Car Club on vuokrannut yksittäisiä parkkiruutuja sieltä täältä. Samoin parkkipaikkoja on vuokrattu ravintolan terasseiksi hintaan n. 110€/kk.

      Mutta nämä ovat menneet aika halvalla. Markkinahinnan selvittäminen edellyttäisi huutokaupan pitämistä. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mihin hinnat jossain Ullanlinnassa kohoaisivat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara:
    TapaniK, Mitä muita hintoja haluaisit differoida sen mukaan, kuinka tarpeellinen hyödyke on kuluttajalle? Maito? Junalippu?

    En puutu maidon ja muiden kulutushyödykkeiden vapaisiin markkinoihin, vaan siihen, miten yhteiskunnan omistamia asioita ja tuottamia palveluita käytetään asuinalueiden kehityksen ohjailuun. Jotkut poliitikot tosin haluaisivat differoida yksityisten firmojen sähkönsiirtohintoja…

    Otin sitten tarpeen käsitteen väärin käyttöön.

    Halusin ehdottaa tällaista ajatuskulkua:
    Jos autoilusta tehdään liikenteen ja kadunvarsipysäköinin sujuvoittamiseksi kantakaupungissa kalliimpaa, niin ne kotitaloudet, joilla on halu tai pakko (esim. elinkeino) pitää autoa ja samanaikaisesti niukimmin liikkumavaraa taloudessaan, alkavat pitkällä aikavälillä siirtyä muualle. Ja tilalle muuttaa niitä, jotka pärjäävät autotta tai pystyvät maksamaan eli joilla on parempi tulotaso. Samanikäiset ja -mieliset yhteen.

    Pari vajaasti perusteltua väittämää – yksityiskohtainen tilastoaineisto kun on vain tutkijoiden hallussa:

    1. Lapsiperheillä kesimäärin on niukimmin säästöjä ja tuloja ”vapaasti käytettäväksi” välttämättömien elinkustannusten jälkeen. Tilastoa en piakhaulla löydä vaan puhun mutu-tuntumalta.

    2. Helsingin lapsiperheiden (sekä eläkeläisten) autonomistus on ollut nousussa (HSL: Auton omistus Helsingin seudulla 9/16 – katsaus, luku 2.2.)

    3. Kantakaupungin suurin piirtein kattavissa peruspiireissä kuten Taka-Töölö, Kampinmalmi, Kallio, Appiharju, Pasila, Reijola, Vironniemi on jo lähtökohtaisesti vähiten lapsia Helsingissä (Hgin tietokeskus: Helsinki alueittain 2017)

    Millainen elämäntapa- ja demografiakupla kantakaupungissa olisikaan, jos pysäköinti olisi pelkästään markkinahintaista?

    Ketkä siitä pitäisivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TapaniK:
      Halusin ehdottaa tällaista ajatuskulkua:
      Jos autoilusta tehdään liikenteen ja kadunvarsipysäköinin sujuvoittamiseksi kantakaupungissa kalliimpaa, niin ne kotitaloudet, joilla on halu tai pakko (esim. elinkeino) pitää autoa ja samanaikaisesti niukimmin liikkumavaraa taloudessaan, alkavat pitkällä aikavälillä siirtyä muualle. Ja tilalle muuttaa niitä, jotka pärjäävät autotta tai pystyvät maksamaan eli joilla on parempi tulotaso. Samanikäiset ja -mieliset yhteen.

      Pari vajaasti perusteltua väittämää – yksityiskohtainen tilastoaineisto kun on vain tutkijoiden hallussa:

      1. Lapsiperheillä kesimäärin on niukimmin säästöjä ja tuloja ”vapaasti käytettäväksi” välttämättömien elinkustannusten jälkeen. Tilastoa en piakhaulla löydä vaan puhun mutu-tuntumalta.

      2. Helsingin lapsiperheiden (sekä eläkeläisten) autonomistus on ollut nousussa (HSL: Auton omistus Helsingin seudulla 9/16 – katsaus, luku 2.2.)

      3. Kantakaupungin suurin piirtein kattavissa peruspiireissä kuten Taka-Töölö, Kampinmalmi, Kallio, Appiharju, Pasila, Reijola, Vironniemi on jo lähtökohtaisesti vähiten lapsia Helsingissä (Hgin tietokeskus: Helsinki alueittain 2017)

      Millainen elämäntapa- ja demografiakupla kantakaupungissa olisikaan, jos pysäköinti olisi pelkästään markkinahintaista?

      Ketkä siitä pitäisivät?

      Sitä ei tarvitse kysyä ketkä siitä pitäisivät.

      Suuren kaupungin kantakaupungissa asuminen on niukkuushyödyke Suomessa. Jos sen saatavuus muuttuu vielä niukemmaksi niin siitä enimmäkseen hyötyvät nykyiset asukkaat asuntovarallisuuden kasvuna. Saatavuuttahan voi rajoittaa esim autoilun rajoittamisella, mutta myös vaikuttamalla kielteisesti joukkoliikennehankkeisiin, ainakaan niihin jotka toisivat tehokkaammin matkustajia kantakaupungin ulkopuolelta sen sisälle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Olen työssä Itä-Pasilassa, jossa on ainakin yksi jo vuosia sitten ilmeisesti sisäilmaongelmien (?) vuoksi tyhjentynyt toimistokolossi. Useat muutkin 70-80 -lukujen toimistotalot ovat enemmän tai vähemmän kulahtaneita eivätkä vastaa nykypäivän toimitila-ajattelua. Luultavasti niistä pyritään jollakin aikavälillä pois tai joudutaan suuriin muutostöihin. Osmon ajatuksessa on järkeä. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota näistä rakennuksista nykyään lähtevään ilmastointikoneuden huminaan. Yksittäisten asuintalojen melumaisema tässä ympäristössä on aikamoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. ”kaupunki perii kaavoitushyötynä 5,5 M€ VR:ltä kaavasta, joka mahdollistaa 31 000 k-m2 asuintalon rakentamisen lähelle Oulunkylän asemaa. Rahantuloa ei voi estää, vaikka halvalla meni, 180 €/k-m2”
    Olisi mukava tietää, onko tästä kaupungille tuleva raha suurin piirtein sen verran, mitä uusien asukkaiden vaatimiin investointeihin menisi? Jos on, niin silloinhan kaupungin kasvua ei nimbyjen lisäksi enää monikaan asia pidättele.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mitä jos myydään kalliimpia lupia vähemmän? Paikkoja riittää ruhtinaallisesti ja vain tarpeeseen ostetaan parkkipaikka ja autoja on vähemmän keskustassa. Kaupunki saa silti rahansa ja voi istuttaa kukkasia vaikka joka kymmenennelle parkkipaikalle ja lykätä lumet talvella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lumen sulattamisesta: täytyy muistaa, että myös se kuorma-autoilla lumen kuskaaminen pois tuottaa hiilidioksidipäästöäjä. Tällöin pitää verrata löpöllä sulattamista kuorma-autoralliin. Joka on siis myös omiaan ruuhkauttamaan liikennettä ja tätä kautta lisäämään päästöjä kun se ruuhkassa seisovien autojen joutokäyntikin tuottaa päästöjä.

    Ja kun ei niitä autopaikkoja/pyöräteitä/whatever voi oikein mitenkään mielekkäästi muuttaa lumen kasaukselle sopiviksi paikoiksi. Uusilla asuinalueilla toki voidaan (ja pitäisikin!) huomioida asia kaavoituksessa, mutta jo rakennettu ympäristö kun on mikä on.

    Sitä en tiedä miten kaukolämmöllä sulattaminen sitten toimii, kait siinäkin on rekkarallia sinne kaukolämmön ääreen? Löpöllä kun voi sulattaa lumet kohteessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.