Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.10.2019

Keskustatunneli

Tämä on listalla vain kysymysten esittämiseksi. Varsinaiset päätökset tehdään viikon kuluttua.

Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteet

Pitänee kuunnella esittely ja pyytää tämä pöydälle. Nämä listatekstit ovat todella päättäjäepäystävällisiä. Suunnitteluperiaatteita oli 28 sivua ja suurin osa siitä itsestäänselvyyksiä. Varsinaisen pihvin löytäminen tekstistä on todella työlästä.

Huomio kiinnittyi kahteen asiaan. Esittelijä on todella nihkeä suhtautumisessaan konversioihin, eli käytännössä toimistorakennusten muuttamiseen asuntorakennuksiksi. Se on vähän pulmallista, koska pääkaupunkiseudulla on valtava ylitarjonta toimistotilasta ja huutava pula asunnoista. Pasilaan on tulossa todella paljon modernia hyvää toimistotilaa Triplaan ja ennen kaikkea tornitalojen alueelle.

Niin sanottu Lauri Nordbergin kierros on jäämässä raitiovaunuilta 2 (Kaivopuistoon) ja 7 (Meilahteen) pois. Ne kääntyvät suoraan Pasilan sillan ylitettyään etelään. Tuleva ratikka Kalasatamaan käyttää Nordbergin kierrosta kääntymiseen ja siis kiertää koko silmukan.

Nordean kampuksen kaava Aleksis Kiven kadulla eteenpäin

Tämä oli meillä 14.5. ja nyt se menee nähtävillä olon jälkeen eteenpäin ilman mainittavia muutoksia. Teollisuuskadun alueesta on kehittymässä voimakas työpaikkakeskittymä.

HOAS:ille tonttivaraus opiskelija-asuntoja varten Kuninkaantammessa

Oikeastaan tontti varataan arkkitehtikilpailun järjestämistä varten, mutta kun pyydetään fyysistä tonttia, on kai tarkoitus rakentaa myös asuntoja.
Toivottavasti tietävät mitä tekevät. Kuninkaantammen lähellä en tiedä mitään opinahjoja. Alue on kiva, mutta tuleeko näistä asunnoista kovin haluttuja, jos matkat ovat pitkät.

Marriot-hotellille tontti Jätkäsaaresta

Alan mennä laskuissa sekaisin. Monesko hotelli tämä on Jätkäsaaressa? Huoneita 124.

Mikko Särelän aloite Helsinginkadun asemasta

Särelä esittää,että Kallion asukkaiden yhteyksiä parannetaan rakentamalla lähiliikenteen asema Helsinginkadulle. Esittelijän mielestä tämä olisi hyvä, mutta Pisara tekee siitä kuitenkin tarpeettoman. Ei tarpeetonta, mutta aseman mahduttaminen alueelle tulisi vähän hankalaksi. Se sopisi radan länsipuolelle, mutta aika huonosti itäpuolelle.
Esittelijän mukaan alue on täyteen rakennettu, joten uusi asema ei kehittäisi maankäyttöä. No jaa, olen nähnyt toisenlaisiakin ajatuksia.

28 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.10.2019

  1. Konversio toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi on yleensä vähän pulmallinen, ja esittelijäkin lienee vedonnut siihen? Lopputulos on harvoin taloudellisesti kannattava tai sitten se ei ole teknisesti laadukas & elinkaareltaan pitkä. On parempi purkaa ja rakentaa tilalle kokonaan uusi runko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tuo Helsinginkadun (tai Linnanmäen, jos myyvempää nimeä halutaan) asema olisi todella tärkeä. Parantaisi yhteyksiä pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolelta Lintsin lisäksi mm. Olympiastadionille ja Oopperaan sekä moniin työpaikkoihin. Toki myös asukkaiden yhteydet varsinkin keskustasta ulos päin paranisivat.

    Peruste ettei sille enää oikein ole käyttöä Pisaran jälkeen on huono, ihan siitä syystä että Pisara on niin kallis ettei sen toteutumiselle ole minkäänlaisia takeita. Pari asemalaituria (vähän yksinkertaistaen) olisi niin halpa tehdä, että ne voisi vaikka purkaa jos jäisivät Pisaran jälkeen joskus 2030-luvulla täysin vaille käyttöä.

    Voisi myös olla tutkimisen arvoista, saisiko tästä asemasta Pisaran lähiliikenne-edut ja saisiko sen tuoman lisätilan kiskoille järjestettyä jotenkin muuten. Kaikki paukut lentorataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pekka Klärck:
      Pari asemalaituria (vähän yksinkertaistaen) olisi niin halpa tehdä, että ne voisi vaikka purkaa jos jäisivät Pisaran jälkeen joskus 2030-luvulla täysin vaille käyttöä.

      Samaa mieltä siitä, että asema pitäisi tehdä nyt eikä odotella Pisaraa kymmeniä vuosia. Kyse ei kuitenkaan ole ihan mistä tahansa ”parista asemalaiturista”. Kaupunkiratojen asemat on nykyään speksattu kolmen Flirt-yksikön junille, joilla on mittaa 225 m. Kehäradan asemat ovat tämän kokoisia. Kaupunkiratojen raideparit ovat Helsinginkadun kohdalla rata-alueen ulommaiset kummallakin puolella. Uusi laituri tarvittaisiin siis molemmin puolin, minimissään keskilaituri, eli raideparin väliin, ja matkustajille ali/ylikulut. Keskellä raidealuetta olevien kaukoliikenteen raiteiden linjaukseen todennäköisesti ei voi paljon puuttua. Tässä jouduttaisiin välttämättä louhimaan Linnunlaulun kallioita vähän lisää, ja muutenkin tulisi sovittamista. Toki silti helppoa ja halpaa kuin saippua samankokoisiin tunneliasemiin verrattuna.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tosiaan vähän yksinkertaistin. Toisaalta oikeastaan kaikki maan päälle rakennettavat ratarakenteet ovat, kuten kirjoitit, helppoja ja halpoja tunnelirakenteisiin verrattuna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mikko H: Samaa mieltä siitä, että asema pitäisi tehdä nyt eikä odotella Pisaraa kymmeniä vuosia. Kyse ei kuitenkaan ole ihan mistä tahansa ”parista asemalaiturista”. Kaupunkiratojen asemat on nykyään speksattu kolmen Flirt-yksikön junille, joilla on mittaa 225 m. Kehäradan asemat ovat tämän kokoisia.

        Tähän on Espoon päättäjillä olemassa ratkaisu: Tehdään uudesta asemasta vain kahden junayksikön mittainen rahan säästämiseksi ja kutistetaan samalla junat koko verkostolla sen mittaisiksi. Vapautuvalle laituritilalle voidaan perustaa ulkoilmakirppiksiä kesäaikaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tuo Nordean iso investointi kampuksen laajentamiseen vahvistaa Pasilan ja Kalasataman välistä akselia Teollisuuskadulla. Päättäjien pitäisi kiirehtiä ratikkayhteyden saamista Pasilasta Kalasatamaan, nimenomaan Teollisuuskatua pitkin. Nyt on tekeillä ratikkayhteys Kalasatamasta Pasilaan jostakin ”metsien” kautta pitkää reittiä koukaten. Näiden toteuttamisjärjestys olisi pitänyt olla toisin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Porkkala:
      Tuo Nordean iso investointi kampuksen laajentamiseen vahvistaa Pasilan ja Kalasataman välistä akselia Teollisuuskadulla. Päättäjien pitäisi kiirehtiä ratikkayhteyden saamista Pasilasta Kalasatamaan, nimenomaan Teollisuuskatua pitkin. Nyt on tekeillä ratikkayhteys Kalasatamasta Pasilaan jostakin ”metsien” kautta pitkää reittiä koukaten. Näiden toteuttamisjärjestys olisi pitänyt olla toisin päin.

      Keski-Pasilan alle on juuri rakennettu yksityisautoille yli 100 miljoonan osin maanalaiset tiejärjestelyt ja sinne on suora TUNNELIyhteys myös Teollisuuskadulta. Jos Teollisuuskadulle varataan kaistat raitiovaunuille, se ei voi olla enää 2+2 -kaistainen kaupunkimoottoritie Itäväylän jatkeena.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ketähän varten tuollainen asema pitäisi pääradan tukkeeksi rakentaa, kun alueella ei asu juuri ketään? Vai onko seuraavassa vaiheessa ehkä tarkoitus urbanisoida myös Eläintarhan urheilupuisto, Töölönlahden rannat ja Alppipuiston ja Linnanmäen kalliot?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Siinä on ihan vieressä muutaman sadan metrin säteellä myös viitisen tuhatta työpaikkaa. Kuntatalo, Diakonissalaitos, MLL… Linnnamäki ja Olympiastadion on kävelymatkan päässä.

      Ei tämä asema ole niinkään kalliolaisia varten, vaan alueelle töihin tai muuten tuleville ja toisaalta Helsinginkadun ratikoihin vaihtamiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”Kuninkaantammen lähellä en tiedä mitään opinahjoja. Alue on kiva, mutta tuleeko näistä asunnoista kovin haluttuja, jos matkat ovat pitkät.”

    Parin kilometrin päästä Myyrmäestä löytyy yksi Metropolian kampus, jonne taitaa päästä Kuninkaantammesta bussilla 560.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Risto Koivunen:
      ”Kuninkaantammen lähellä en tiedä mitään opinahjoja. Alue on kiva, mutta tuleeko näistä asunnoista kovin haluttuja, jos matkat ovat pitkät.”

      Parin kilometrin päästä Myyrmäestä löytyy yksi Metropolian kampus, jonne taitaa päästä Kuninkaantammesta bussilla 560.

      Ja bussilla 560 pääsee myös Kuninkaantammesta Myllypuron uudelle kampukselle. Ja kuka tietää mitä tulevaisuudessa opiskellaan missäkin. Mielestäni on vain positiivista, jos koulutuspaikkoja sijoitetaan ydinkeskustan ulkopuolelle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteissa näkyy, että ”pyöräliikenteen laatukäytävä” tarkoittaa yhä Länsi-Pasilassa kummallista suhrua, jossa eksyin ensimmäiset viisi vuotta Helsingissä asuessani, sen jälkeen 2-3 liikennevaloja Idästä Länteen tai toisinpäin kuljettaessa. Miten olisi vetää pyörätie maan tasoa pitkin, ei siltaa, ja sieltä nostaa rampilla radanvarsi-Baanalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Olisi hullua rakentaa uusi asema Helsinginkadulle hidastamaan junien kulkua ja työmatkaliikennettä Helsinkiin, kun 1-2 minuutin päässä molemmissa suunnissa on kaksi Suomen suurinta rautatieasemaa, joista on erinomaiset liikenneyhteydet joka suuntaan eri puolille kaupunkia.

    Särelä on kaupitellut tätä Helsinginkadun asemaa ennenkin, eikä näytä nyt haluavan luopua ajatuksestaan millään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asema ilman asukkaita:
      Olisi hullua rakentaa uusi asema Helsinginkadulle hidastamaan junien kulkua ja työmatkaliikennettä Helsinkiin, kun 1-2 minuutin päässä molemmissa suunnissa on kaksi Suomen suurinta rautatieasemaa, joista on erinomaiset liikenneyhteydet joka suuntaan eri puolille kaupunkia.

      Särelä on kaupitellut tätä Helsinginkadun asemaa ennenkin, eikä näytä nyt haluavan luopua ajatuksestaan millään.

      Aseman tarkoitus olisi nimenomaan palvella Töölön, Eläintarhan ja Alppiharjun aluetta mukaanlukien Linnanmäki, Stadion ja Ooppera, myöhemmin myös ”Helsinki garden”ia. Nykyisin lähimmiltä juna-asemilta, olkoot että ovat Suomen suurimmat, kestää puoli tuntia kävellä eikä ratikka ole juuri nopeampi.

      Halvimmalla päästäisiin jos asemalla pysähtyisivät vain länsisuunnan kaupunkiratojen junat eli rantaradan A-junat sekä kehärataa Myyrmäen suuntaan menevät, silloin ei tarvittaisi kalliota louhia eikä pyörätietä hävittää, mikä on radan itäpuolen leventämisen esteenä. Eläintarhan kohdalla on tilaa siirtää läntisintä raidetta sen verran länteen päin että saadaan laituri mahtumaan kahden raiteen väliin, koska satamarata purettiiin siitä kohtaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Siitä asemastahan hyötyisi juuri ne junalla kulkevat työmatkalaiset, joiden työpaikka on Töölössä tai Kalliossa, ja taitaisi tuosta päästä Hakaniemeenkin nopeammin (kunhan vaihto on järkevä) kuin Pasilasta tai Päärautatieasemalta. Asemaa suunnitellaan vain kaupunkijunille, jotka jo nyt pysähtyvät joka asemalla. Näillä junilla kulkijoiden matka tosiaan hidastuisi vähän, mutta heidän ehkä kannattaisi vaihtaa harvemmin pysähtelevään junaan jo aiemmin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Asema ilman asukkaita:
      Olisi hullua rakentaa uusi asema Helsinginkadulle hidastamaan junien kulkua ja työmatkaliikennettä Helsinkiin

      Olisi hullua olla tekemättä asemia sinne, missä on vieressä koko Suomen, ei pelkästään Helsingin, tiheimmin asuttuja kortteleita. Jos työpaikka ei satu olemaan viiden minuutin kävelymatkan päässä Kaivokadusta, niin Eläintarhan asema hyvin todennäköisesti nopeuttaisi junalla kulkevien työmatkaa paljon huomattavan paljon.

      Paljon hullumpi tapaus on esimerkiksi Ilmalan asema, jonka lähellä ei ole käytännössä yhtään mitään ja joskus aikanaan Pohjois-Pasilan valmistuttua se tulee silti olemaan saavutettavuudeltaan surkeimmasta päästä, kun se käytännössä on keskellä Hakamäentien kaupunkimotarin ramppeja ja kaukana alueen suuristakin kohteista, kuten Ylen/Maikkarin/muiden toimitiloista, Hartwall-areenasta, yms.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mitä tarkoittaa Lauri Nordbergin kierros? Kuka hän oli/on? Ilmeisesti myötävaikutti Itä-Pasilan ratikan linjaukseen 1970-luvulla, millaisin intressein? Kuulostaa mielenkiintoiselta.

    Itä-Pasilan lyhyt radanpätkä ja linjan 9 pidentäminen sinne vuonna 1976 (uudella linjanumerolla 2) oli ensimmäinen merkittävä rataverkon laajennus sitten 1930-luvun ja ensimmäinen, joka toteutettiin sen jälkeen kun raitiotiet ylipäätään oli päätetty säilyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lauri Nordberg oli Enemmistö ry:n aktiiveja ja demarien edustaja klaupunkisuunnittelulautakunnassa. Virkemiesten ehdotus seiskan reitiksi oli suoraan nordenskjöldinkadulta ylös Pasilankatua Pasilan sillalle, koska ”superseiskasta” haluttiin nopea, mutta Nordberg ajoi lautakujnnassa läpi kannan, että seiska kiertää asutuksen kautta ja tulee sillalle Pasilankatua pohjoisesta päin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Lauri Nordberg oli Enemmistö ry:n aktiiveja ja demarien edustaja klaupunkisuunnittelulautakunnassa. Virkemiesten ehdotus seiskan reitiksi oli suoraan nordenskjöldinkadulta ylös Pasilankatua Pasilan sillalle, koska ”superseiskasta” haluttiin nopea, mutta Nordberg ajoi lautakujnnassa läpi kannan, että seiska kiertää asutuksen kautta ja tulee sillalle Pasilankatua pohjoisesta päin.

        Kiitos! Kyse olikin siis Länsi-, eikä Itä-Pasilasta. Sieltä muistan lukeneeni siitä, että poliitikot päättivät tuosta pitemmästä lenkistä virkamiesten tahdon vastaisesti, mutta taustoja en tiennyt. Harvalla meistä on ”oma” raitiotie…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Helsinginkadun asemasta eivät Kallion ja Töölön työssäkävijät juurikaan hyötyisi, koska asema on keskellä ei mitään ja sieltä olisi pitkä kävelymatka joka suuntaan. Jos taas aikoo vaihtaa Helsinginkadulla raitiovaunuun, niin sen voi tehdä yhtä hyvin Pasilassa ilman uusia asemiakin.

    Ja Pasilasta pääsee joka paikkaan muuallekin. Eikös ne raitiovaunut ajelemista varten ole tarkoitettu? Tähän Gardeniaan taas on lyhyempi kävelymatka Pasilasta kuin Helsinginkadulta, joten sitäkään varten ei siis tarvitse ruveta uusia asemia rakentelemaan. Ja Oopperan katsojat tuskin haluavat helmojaan kastella Helsinginkadulla, kun ratikkapysäkki on pääovella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asema ilman asukkaita:
      Helsinginkadun asemasta eivät Kallion ja Töölön työssäkävijät juurikaan hyötyisi, koska asema on keskellä ei mitään ja sieltä olisi pitkä kävelymatka joka suuntaan. Jos taas aikoo vaihtaa Helsinginkadulla raitiovaunuun, niin sen voi tehdä yhtä hyvin Pasilassa ilman uusia asemiakin.

      Jos katsot, mihin kaikkialle linjoilla 1 ja 8 pääsee, niin tuosta tulisi merkittävä vaihtoasema. Rautatieaseman kautta kiertämiseen ja siellä ratikkaan vaihtamiseen ei puoli tuntia ylimääräistä riitä, jos Kaivokadulta pitää lähteä kolistelemaan ratikalla käytännössä takaisin pohjoiseen. Pasilan kautta pääsee niinikään kiertämällä pariin samaan paikkaan, mutta pääosin täysin eri alueille kuin 8 ratikalla ja tosiaan nekin linjat Pasilan kautta kiertävät paljon pidempään.

      Jos joukkoliikennematka on puoli tuntia pidempi kuin voisi olla, se tarkoittaisi samaa kuin että autolla pitäisi käydä pyörähtämässä naapurikaupungin kehätien rampilla ja ajaa takaisin, jotta voi jatkaa matkaa keskustaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kaivokadulta ei tarvitse kolistella ratikalla pohjoiseen, koska Pasilasta voi kolistella etelään. Pasilaan on juuri valmistumassa uusi joukkoliikenneterminaali, josta on kattavat yhteydet eri puolille kaupunkia joka suuntaan sekä busseilla että raitiovaunuilla. Eihän jokaisella kaupunginosalla voi olla omaa juna-asemaa.

    Uuden juna-aseman perustamista ei myöskään kannata perustaa nykyisiin raitiovaunulinjoihin, koska raitiolinjojen reitithän muuttuvat vähintään kerran vuodessa, kuten olemme saaneet havaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asema ilman asukkaita:
      Kaivokadulta ei tarvitse kolistella ratikalla pohjoiseen, koska Pasilasta voi kolistella etelään. Pasilaan on juuri valmistumassa uusi joukkoliikenneterminaali, josta on kattavat yhteydet eri puolille kaupunkia joka suuntaan sekä busseilla että raitiovaunuilla. Eihän jokaisella kaupunginosalla voi olla omaa juna-asemaa.

      Pasilan kohdalla suunnitelmat ovat vielä levällään vaikka uusi asema valmistuu parin viikon päästä. Katujärjestelyt ovat vielä pahasti tukossa ja monta vuotta joutuu ”kolistelemaan” vielä nykyisiä linjoja.

      Lähijunat ovat käytännössä Helsingin metroverkon laajennus joilla tehdään n 200.000 matkaa päivässä, ja junat todella pysähtyvät joka kaupunginosassa joiden kautta radat ylipäänsä menevät. Ainoa poikkeus on Alppila/Eläintarha josta puuttuu asema. Pasilan ja keskustan väli on yli 3 km ja muita yhtä pitkiä etäisyyksiä asemien välilä saa mennä Kirkkonummelle tai Tuusulaan asti etsimään. Jos nyt pari junalinjaa pysähtyisi tällä asemalla niin se lisää matka-aikaa minuutilla näiden junien osalta, joten tuskin on keltään pois.

      Asema ilman asukkaita:
      Uuden juna-aseman perustamista ei myöskään kannata perustaa nykyisiin raitiovaunulinjoihin, koska raitiolinjojen reitithän muuttuvat vähintään kerran vuodessa, kuten olemme saaneet havaita.

      Tuo pitää paikkansa. Helsinginkadun ratikkakiskot ovat vajaakäytössä joten jokin täydentävä linja sinne ilman muuta tulisi, jos tulisi rautatieasemakin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Simuloimallahan sen näkisi, olisiko Hesarin asemasta mihinkään. Voisi olla. Kuitenkin Pasilan uusi asema rakennetaan kauppakeskuksen ehdoilla, vaihdosta ratikkaan ei suunnitelmien mukaan tule sujuvaa ja Rautatieasemallahan vaihtomatka on minimissään 300 metriä, junan mitan verran enemmän, jos on väärässä päässä junaa.

    Hesarille olisi muutamalla kymmenellä miljoonalla toteutettavissa todella helppo ja laadukas vaihto junasta raitiovaunuun, käytännössä liukuportaat asemalaiturilta raitiovaunupysäkille, ja Hesarin raitiotie on pikaratikkalaatua Töölöön, verrattain laadukas myös Kurviin.

    Olisi tuossa vähintään aseman hinnan edestä tonttimaatakin, jos olisi halua alueelle rakentaa. Lisäksi Kalliossa ja Töölössä on pysäkinvälin päässä potentiaalia täydennysrakentamiselle.

    Ehdottomasti selvittämisen arvoinen hanke. Myös sen verran maltillinen, ettei Pisara ole syy lykätä ennen kuin siitä on rakentamispäätös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kokeilukulttuurihenkinen kevytversio Hesarin asemasta syntyisi helposti rakentamalla sivulaiturit vain rata-alueen ulkolaidoille eli käytännössä Leppävaaran kaupunkiradan pohjoisen suunnan ja Keravan kaupunkiradan etelän suunnan raiteille, ja väärän suunnan matkustajille (ja kauempaa tuleville) vaihto Pasilassa. Plus sporapysäkki ja suojatiet sinne sillan alle. Raiteiden siirtoa ja ties mitä vaativan paremman ratkaisun voi sitten toteuttaa myöhemmin, jos Pisara ei lähde toteutumaan parin seuraavankaan viisivuotissuunnitelman aikana, ja tietysti vain, jos asemalla tuollaisenaankin on käyttäjiä.

    HSL:n viestinnälle yksisuuntainen asema on toki varmasti mahdoton asia kommunikoida (voi katsoa esimerkkiä vaikka Pariisin tai Nykin metrokartoista) eikä kai mitään tällaista saa liikkeelle ilman vähintään kahdeksannumeroista hintalappua, mutta tulipahan ehdotettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.