Markkinaliberaali liikennepolitiikka (2) Autoliikennettä kannattaa rajoittaa hinnalla eikä jonoilla.

Tämä kir­joi­tus kos­kee liiken­net­tä isos­sa kaupungis­sa, jos­sa liiken­teen käytössä ole­va tila on aina niuk­ka. Maaseu­tuli­iken­net­tä tämä ei koske lainkaan, joten sen kaltaisia kom­ment­te­ja ei kan­na­ta kirjoittaa.

Olen ollut peräkkäis­inä vuosi­na työ­matkalla Bangkokissa ja Sin­ga­pores­sa. Bangkok oli suo­ma­laisen autoil­i­jan unel­ma. Autoilua ei kahli­ta mitenkään, autot ovat halpo­ja ja ben­sa puoli-ilmaista. Sin­ga­pores­sa autoilu taas on todel­la kallista.

Lop­putu­los on, että Bangkokissa autol­la ei tee oikeas­t­aan mitään, kos­ka kävellen pääsee parem­min eteen­päin. Sin­ga­pores­sa liikenne toimii moit­teet­tomasti. Liiken­net­tä on paljon, mut­ta ruuhkia ei lainkaan.

Sin­ga­poren liiken­nepoli­ti­ik­ka on äärim­mäisen ratio­naal­ista. On las­ket­tu, kuin­ka paljon auto­ja kaupun­gin katu­verkkoon mah­tuu ja päätet­ty, että enem­pää ei tule. Auton omis­tamiseen tarvi­taan lupa, joi­ta huu­tokau­pataan ker­ran kuus­sa. Lupa on voimas­sa kymme­nen vuot­ta ja se on jälki­markki­nakelpoinen. Jos sitä ei enää tarvitse, sen voi myy­dä pois. En tiedä, paljonko lupa nyt mak­saa, mut­ta vuon­na 2013 se mak­soi 60 000 euroa, eli 500 €/kk. Olen kir­joit­tanut tästä tarkem­min kir­joituk­ses­sa “Auto Sin­ga­pores­sa”.

 

Oheises­sa kuvas­sa on hah­motet­tu autoista niiden käyt­täjille koitu­va kokon­aishyö­tyä. Tässä kuvios­sa ei ole mukana autoilus­ta ulkop­uolisille aiheutu­vaa ulkoista hait­taa. Jos auto­ja ei ole yhtään, kokon­aishyö­ty on luon­nol­lis­es­ti nol­la. Kun auto­jen määrä kas­vaa, kokon­aishyö­ty kas­vaa aluk­si suun­nilleen suh­teessa auto­jen määrään, mut­ta sit­ten autot alka­vat hai­ta­ta toisi­aan ruuhkien muo­dos­sa. Jos­sain vai­heessa kokon­aishyö­ty kään­tyy laskuun.

Sin­ga­pores­sa päämääräk­si otet­ti­in mak­si­moi­da autoista koitu­va kokon­aishyö­ty. Bangkokissa autoilua rajoit­ti vain se, että osa poten­ti­aal­i­sista auton han­kki­joista tote­si, ettei kulku­pelil­lä tee oikein mitään, kos­ka kadut ovat liian ruuhkaisia.

On vaikea löytää perustei­ta väit­teelle, että Sin­ga­poren liiken­nepoli­ti­ik­ka on autoil­i­joiden etu­jen vas­taista. On ehdot­tomasti järkeväm­pää rajoit­taa auto­jen määrää hin­nal­la sen sijaan, että sitä rajoite­taan ruuhkil­la. Ruuhkien tuot­ta­ma hait­ta ja har­mi ei tuo­ta mitään, mut­ta ruuhka­mak­su­ista tulee rahaa kas­saan. Jar­ru­tusen­er­gia ote­taan taval­laan talteen.

Moni kaupun­ki, esimerkik­si Oslo, Tukhol­ma, Göte­borg ja Lon­too, ovat otta­neet käyt­töön ruuhka­mak­su­ja rajoit­taak­seen ruuhkaisek­si kas­vanut­ta liiken­net­tä. Sin­ga­pores­sa mak­su on todel­la korkea, kos­ka kaupun­ki on hyvin tiheästi raken­net­tu niin, että mak­si­maa­li­nen määrä auto­ja tarkoit­taa noin 90 autoa tuhat­ta asukas­ta kohden. Muual­la on pär­jät­ty vähemmällä.

Tukhol­mas­sa mak­su on ajanko­hdas­ta riip­puen 1–3 euroa. Se on vähen­tänyt autoli­iken­net­tä 20 % ja tehnyt autol­la liikku­mis­es­ta olen­nais­es­ti sujuvampaa.

Ruuhka­mak­sut käyt­töön ottaneil­la kaupungeil­la on yksi yhteinen piirre: yksikään ei ole niitä pois­tanut, kos­ka vaiku­tuk­set ovat olleet niin hyviä.

Tämä siis yleis­totea­muk­se­na. Seu­raavis­sa kir­joituk­sis­sa sukel­lan aiheeseen syvem­mälle ja otan huomioon autoil­i­joiden edun lisäk­si myös autoilun ulkoiset hai­tat. Jos­sakin vai­heessa kir­joi­tan vielä joukkoli­iken­teen hinnottelusta.

53 vastausta artikkeliin “Markkinaliberaali liikennepolitiikka (2) Autoliikennettä kannattaa rajoittaa hinnalla eikä jonoilla.”

  1. O.S:“Ruuhkamaksut käyt­töön ottaneil­la kaupungeil­la on yksi yhteinen piirre: yksikään ei ole niitä pois­tanut, kos­ka vaiku­tuk­set ovat olleet niin hyviä.”

    Suomen kan­nat­taisi olla viisaampia kuin muual­la maail­mas­sa. Akti­ivisel­la alue­poli­ti­ikalla vaiku­tamme siten, että ei syn­ny ruuhkaisia asum­isti­hen­tymiä. Helsin­gin kasvua tulee rajoit­taa edelleen kehit­tämäl­lä maaseutukaupunkeja.

    Iso­jen fir­mo­jen hallinnon ja myyn­nin sijoit­ta­mi­nen maaseu­tukaupunkei­hin tehdään veroe­duin niin hal­vak­si, että se ohjaa tähän hajasi­joit­tamiseen. Asum­i­nen ja autol­la liikku­mi­nen onkin Helsingis­sä jo niin kallista ja han­kalaa, että se ohjaa kehi­tys­tä oikeaan suun­taan. Ruuhka­mak­suin ja tietullein voidaan tuo­ta hyvää kehi­tys­tä vau­dit­taa entisestään.

    1. Eemil:
      O.S:”Ruuhkamaksut käyt­töön ottaneil­la kaupungeil­la on yksi yhteinen piirre: yksikään ei ole niitä pois­tanut, kos­ka vaiku­tuk­set ovat olleet niin hyviä.”

      Suomen kan­nat­taisi olla viisaampia kuin muual­la maail­mas­sa. Akti­ivisel­la alue­poli­ti­ikalla vaiku­tamme siten, että ei syn­ny ruuhkaisia asum­isti­hen­tymiä. Helsin­gin kasvua tulee rajoit­taa edelleen kehit­tämäl­lä maaseutukaupunkeja.

      Iso­jen fir­mo­jen hallinnon ja myyn­nin sijoit­ta­mi­nen maaseu­tukaupunkei­hin tehdään veroe­duin niin hal­vak­si, että se ohjaa tähän hajasi­joit­tamiseen. Asum­i­nen ja autol­la liikku­mi­nen onkin Helsingis­sä jo niin kallista ja han­kalaa, että se ohjaa kehi­tys­tä oikeaan suun­taan. Ruuhka­mak­suin ja tietullein voidaan tuo­ta hyvää kehi­tys­tä vau­dit­taa entisestään.

      Jos nämä “maaseu­tukaupun­git” jonne toim­into­ja sijoitet­taisi­in oli­si­vat neliön, jon­ka ulko­lai­dat kulk­i­si­vat Por­voon, Tam­pereen, Turun ja Hang­on kaut­ta, sisäpuolel­la niin ok, muuten en kan­na­ta aja­tus­ta hajasi­joite­tus­ta Suomes­ta. Autoilu ei saa olla itse­tarkoi­tus miten yhdyskun­tia suunnitellaan.

    2. Eemil:
      Iso­jen fir­mo­jen hallinnon ja myyn­nin sijoit­ta­mi­nen maaseu­tukaupunkei­hin tehdään veroe­duin niin hal­vak­si, että se ohjaa tähän hajasijoittamiseen. 

      Ajatuk­sen­juok­suasi on hie­man vaikea seu­ra­ta. Yhteiskun­nan siis kan­nat­taisi tukea yri­tyk­siä tekemään ratkaisu­ja, joista on niille hait­taa? Mitä yhteiskun­nal­lista hyö­tyä Suomelle ja sen yri­tyk­sille koi­tu­isi siitä, että yri­tys­ten tuot­tavu­us ja kil­pailukyky huonon­i­si­vat? Kaupun­git kas­va­vat joka puolel­la maail­maa sen takia, että se on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, kos­ka se esim. mah­dol­lis­taa pidem­mälle vie­dyn erikois­tu­misen ja työnjaon.

  2. Ehdot­tomasti, jos jotenkin varmis­te­taan että kyseessä on ruuhka­mak­su, eikä vain rahankeräysmaksu.
    Jyväskylän parkki­mak­sut ovat hyvä esimerk­ki puh­taas­ta rahankeräyk­ses­tä. Siel­lä täy­tyy mak­saa pysäköin­nistä myös aiko­nia jol­loin noin 80–90% keskus­tan parkkiru­uduista on tyhjillään.

    Kos­ka olemme Suomes­sa niin epäilen jos­sain vai­heessa käyvän seuraavaa:
    1. Mak­su­ja kerätään ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolella
    JA
    2. Mak­su­ja kerätään ruuh­ka-aluei­den ulkopuolella

    Epäilen­pä että useim­mil­la vihreil­lä ajatuk­se­na on yksinker­tais­es­ti vähen­tää autoilua oli­pa aika mikä tahansa, ei ain­oas­taan ruuh­ka-aikoina. Siitä huoli­mat­ta puhutaan häveiläästi vain ruuhk­ista. Jos tarkoi­tus on lisäk­si vähen­tää autoilua ihan vain vaikka­pa meluhait­to­jen vähen­tämisek­si (oikeas­t­aan ain­oa perustelu “ruuhka“maksulle sun­nun­taina kel­lo 07:00), sekin tulisi ker­toa hyvis­sä ajoin etukäteen.

    1. Sylt­ty: Epäilen­pä että useim­mil­la vihreil­lä ajatuk­se­na on yksinker­tais­es­ti vähen­tää autoilua oli­pa aika mikä tahansa, ei ain­oas­taan ruuh­ka-aikoina. Siitä huoli­mat­ta puhutaan häveiläästi vain ruuhk­ista. Jos tarkoi­tus on lisäk­si vähen­tää autoilua ihan vain vaikka­pa meluhait­to­jen vähen­tämisek­si (oikeas­t­aan ain­oa perustelu ”ruuhka”maksulle sun­nun­taina kel­lo 07:00), sekin tulisi ker­toa hyvis­sä ajoin etukäteen. 

      Ruuh­ka tarkoit­taa käytän­nössä sitä, kun autoil­i­jat hait­taa­vat toisiaan. 

      Jos joku tei­ni räl­lää mopol­la tai bemar­il­la sen omakotiko­rt­telin ympäri huvikseen, niin kyl­lä siitä on hait­taa, vaikkei se ruuhkaa aiheut­taisikaan. Mik­sei sama pätisi kaupungis­sa kaik­keen liikenteeseen?

      Muuten autoista koitu­va hait­ta jalankulk­i­joille ja lähiseudun asukkaille jne. on kiis­ta­ton riip­pumat­ta siitä, että aiheut­ta­vatko ne autot ruuhkan vaiko eivät. Jokainen ohi aja­va auto nos­taa katupö­lyä ilmaan, saas­tut­taa vähin­tään melul­la, jos ei renkaista irtoaval­la kumimuhjul­la, jar­rupö­lyl­lä ja polt­to­moot­to­ri­au­to­jen tapauk­ses­sa myös kaiken­laisil­la palokaa­suil­la ja pien­hiukkasil­la yms.

      Minus­ta on ihan kohtu­ullista, että hai­tan aiheut­ta­jat mak­sa­vat kor­vaus­ta haitas­ta kär­si­jöille. Jos hai­tan hin­noit­telu johtaa autoilun vähen­tämiseen kun kus­tan­nuk­set nou­se­vat autoilus­ta saadun hyö­dyn yläpuolelle, niin sit­ten­pähän se on niin. Kokon­aisu­tili­teetin mak­si­moin­ti on paljon parem­pi tavoite, kuin kokon­aisautoilun maksimointi.

      1. Sepi: Minus­ta on ihan kohtu­ullista, että hai­tan aiheut­ta­jat mak­sa­vat kor­vaus­ta haitas­ta kärsijöille

        Joo, mut­ta sil­loin ptääkin lopet­taa ruuhka­mak­su­ista ja jonoista jauhami­nen ja puhua ihan vaan verosta.

      2. Sylt­ty: Joo, mut­ta sil­loin ptääkin lopet­taa ruuhka­mak­su­ista ja jonoista jauhami­nen ja puhua ihan vaan verosta. 

        Ei, vaan lopet­taa veroista jauhami­nen ja puhua ihan vain ulkoisvaikutuksista.

  3. Kuin­ka on poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista opti­moi­da autoli­iken­teen ja liiken­neväylien suhde kadun­vuokra­mak­su­ja käyt­täen? Onhan otet­ta­va huomioon

    – Sotavet­er­aan­it. Aiotko viedä heiltä viimeisenkin leivänkan­nikan pöy­dästä liikennemaksulla.
    — Van­huk­set. Ainakin entisille pormestareille pitää saa­da erivapaus.
    — Jakeluli­ikenne. Pitääkö mak­sun välil­lis­es­ti kohdis­tua köy­hään kansanosaan, joka joutuu kau­pas­ta hake­maan ruokansa. Autoil­i­joita­han tässä pitää verottaa.
    — Pako­laiset. Tämä todel­la köy­hä kansanosa, joka joutuu jo muutenkin rahan puut­teessa aja­maan kat­sas­ta­mat­tomil­la ja vaku­ut­ta­mat­tomil­la autoil­la, pitääkö heiltä estää pääsy keskustaan.
    — Tak­sit. Miten käy tak­sien työl­listävän vaiku­tuk­sen kanssa — oi noi­ta vähäo­saisia, jot­ka joutu­vat taksin rat­ti­in — jos liiken­ner­a­joituk­set koske­vat taksejakin.
    — Entä homot ja LGTB ihmiset? Kos­keeko mak­su heitäkin? Ainakin tiet­ty­i­hin rav­in­toloi­hin pitää olla vapaa pääsy! Eihän kaupun­ki voi olla niin jul­ma, että …

    Luet­te­lo on lop­u­ton, kun jokaisen poli­it­tisen ryh­mit­tymän pitää saa­da omat poikkeuk­sen­sa maksuvelvollisuuteen.

    Entä sit­ten mak­su­alueen sisäi­nen mak­sun jakautuminen.

    – Jos rikkaiden alueelle — tai minne tahansa — määrätään isom­pi mak­su (kos­ka heil­lä on varaa mak­saa), on siitä seu­rauk­se­na seg­re­goi­tu­mi­nen: köy­hät eivät tule mei­dän alueellemme ajelemaan.
    — Tähänkin on jokaisel­la poli­it­tisel­la jär­jestöl­lä sanansa sanottavana.

  4. Tirsk. Juuri­han Ode todisti autoilun ole­van ihan hel­vetin kallista (ja onhan se, vaan ei ihan niin kallista kuin väi­tit) ja nyt se onkin liian halpaa.

  5. Lop­putu­los on, että Bangkokissa autol­la ei tee oikeas­t­aan mitään, kos­ka kävellen pääsee parem­min eteenpäin. 

    Ei ole help­poa kävelem­i­nenkään ihan minne tahansa. Kaupunkia lävistävät isot kadut ja moot­tori­ti­et ovat merkit­tävä este, kos­ka suo­jateitä tai ylikulkusil­to­ja on aika har­vas­sa. (Tosin niitä sen­tään on, jois­sain kehit­tyvien tai kehi­tys­maid­en kaupungeis­sa saavutet­tavu­ud­es­ta jalan kulkien ei ole välitet­ty ollenkaan.)

  6. Sin­ga­poren on kaupunki­val­tio joka on noin väk­ilu­vul­taan 5 ker­taa PK-seu­tua suurem­pi samankokoisel­la alueel­la. Gaussinkäyräl­lä pääkaupun­ki sijoit­tuisi Sin­ga­poren vasem­malle puolle. Eli lisäämäl­lä autoilua Helsingis­sä sen tuo­ma kokon­aishyö­ty kasvaisi. 

    Todel­lisu­udessa tiivistämisel­lä ja julkisen­li­iken­teen paran­tamisel­la pystytään vähen­tämään 1–2 pros­ent­tiyk­sikköä suomenkokon­ais­päätöistä. Kun ote­taan huomioon näi­den urban­istien lem­pikeino­jen saa­ma huomio että hin­ta on ehkä tehokkaampiakin keinoja. 

    Kyl­lä autoli­iken­teestä on hait­to­ja, mut­ta ne tule­vat vähen­tymään lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ilman sähköistämistä Suomen autoilul­la ei ole tule­vaisu­ut­ta, sen jo viimeisetkin dinosauruk­set saisi­vat ymmärtää. Enem­män pitäisi miet­tiä mis­tä polt­toain­everon laskus­ta mene­tyt tulot saataisi­in kor­vat­tua, ehkä ratkaisu olisi val­tion oma kiin­teistövero joka perus­tu­isi asun­non hintaan.

  7. Jos Suomes­sakin rajoitet­taisi­in autoilun määrää kuten Sin­ga­pores­sa, niin aivan var­masti mei­dän joukkoli­iken­teemme lip­pu­jen hin­nat nousi­si­vat taivaisiin.

    1. Pahoin pelkään että tämä väite on toden­su­un­tainen. Vain yksi­ty­isautoli­iken­teen luo­ma kil­pailu pitää joukkoli­iken­teen hin­nat kuris­sa. Kun­tapoli­itikoil­la on insen­ti­ivi nos­taa bud­jet­tia laa­dit­taes­sa nyt tap­pi­ol­lisia hin­to­ja heti jos vai­h­toe­htoa ja kil­pailua ei ole.

      1. JV:
        Pahoin pelkään että tämä väite on toden­su­un­tainen. Vain yksi­ty­isautoli­iken­teen luo­ma kil­pailu pitää joukkoli­iken­teen hin­nat kuris­sa. Kun­tapoli­itikoil­la on insen­ti­ivi nos­taa bud­jet­tia laa­dit­taes­sa nyt tap­pi­ol­lisia hin­to­ja heti jos vai­h­toe­htoa ja kil­pailua ei ole.

        Ihan mie­lenki­in­nos­ta: Mik­si joukkoli­ikenne ei voisi itse kil­pail­la keskenään? Onnibus­si lisäsi kil­pailua reip­paasti pitkän matkan liiken­teessä. Mik­sei kil­pailu toimisi myös kaupunkien sisäisessä liikenteessä?

      2. Sepi: Ihan mie­lenki­in­nos­ta: Mik­si joukkoli­ikenne ei voisi itse kil­pail­la keskenään? Onnibus­si lisäsi kil­pailua reip­paasti pitkän matkan liiken­teessä. Mik­sei kil­pailu toimisi myös kaupunkien sisäisessä liikenteessä?

        Joukkoli­ikenne on jo nyt vah­vasti sub­ven­toitua eikä ikinä pyörisi vapaara­hoit­teise­na tässä laa­ju­udessa. Välil­lä näkyy kan­nan­ot­to­ja jois­sa joukkoli­iken­teen tukem­i­nen pitäisi lopet­taa kokon­aan kos­ka lyhyel­lä tähtäimel­lä se on kun­nan bud­jetis­sa ain­oas­taan meno­erä. “Mak­sakoon jokainen oman kyytinsä.”

        Monop­o­li sal­lii vapaan hin­noit­telun ja jos kun­nalli­nen joukkoli­ikenne olisi ain­oa järkevä tapa liikkua mihinkään, en epäile het­keäkään etteikö sil­lä alet­taisi nopeasti täyt­tää kun­tien rahakirstua.

    2. Tavalli­nen Teknikko:
      Jos Suomes­sakin rajoitet­taisi­in autoilun määrää kuten Sin­ga­pores­sa, niin aivan var­masti mei­dän joukkoli­iken­teemme lip­pu­jen hin­nat nousi­si­vat taivaisiin. 

      Mihinkähän tuon arviosi peru­s­tat? Joukkoli­iken­teen lip­pu­jen hin­nat määrää Helsingis­sä HSL, joka on demokraat­tis­es­ti johdet­tu laitos. Sama on tilanne muis­sa suuris­sa kaupungeis­sa. Mik­si näis­sä siir­ryt­täisi­in joukkoli­iken­teen käyt­tämiseen lyp­sylehmänä, kun joukkoli­iken­net­tä käyt­täisi val­taosa väestöstä? Eikö demokraat­ti­nen kon­trol­li päin­vas­toin lask­isi lipunhintoja?

      Toisaal­ta maaseudul­la, jos­sa joukkoli­ikenne on markki­nae­htoisem­paa, kysyn­nän lisään­tymi­nen lisäisi myös tar­jon­taa ja kil­pailua, mikä estäisi rahastuksen.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Joukkoli­iken­teen lip­pu­jen hin­nat määrää Helsingis­sä HSL, joka on demokraat­tis­es­ti johdet­tu laitos. Sama on tilanne muis­sa suuris­sa kaupungeis­sa. Mik­si näis­sä siir­ryt­täisi­in joukkoli­iken­teen käyt­tämiseen lyp­sylehmänä, kun joukkoli­iken­net­tä käyt­täisi val­taosa väestöstä? Eikö demokraat­ti­nen kon­trol­li päin­vas­toin lask­isi lipunhintoja? 

        Samaa ihmettelin. Onhan nyt aika selvää, että jos joku dra­maat­ti­nen joukkoli­iken­teen hin­nanko­ro­tus tapah­tu­isi, niin asia olisi automaat­tis­es­ti heti seu­raavien kun­tavaalien muu­ta­man aivan keskeisim­män tee­man joukos­sa, ellei jopa kaikkein keskeisin.

        Voihan sitä tietysti pelätä, että poli­itikot muo­dostaisi­vat jonkin­laisen kartellin ja pyrk­i­sivät ole­maan kil­pailemat­ta toisi­aan vas­taan tätä asi­aa lyömäaseena käyt­täen. Mut­ta sil­loin ollaan jo aika syväl­lä jos­sain pub­lic choice ‑teo­ri­an vain­o­harhai­sis­sa äärimuodoissa.

  8. R.Silfverberg:“Jos nämä ”maaseu­tukaupun­git” jonne toim­into­ja sijoitet­taisi­in oli­si­vat neliön, jon­ka ulko­lai­dat kulk­i­si­vat Por­voon, Tam­pereen, Turun ja Hang­on kaut­ta, sisäpuolel­la niin ok, ”

    Ei , vaan mainit­se­masi kehän ulkop­uolel­la ja mah­dol­lisim­man tasais­es­ti läpi Suomen. Mik­si ihmeessä laa­jen­taa kaupunke­ja, joiden raja tulee heti vas­taan meren muo­dos­sa ? Lajen­t­a­mi­nen kysei­sis­sä kaupungeis­sa on mah­dol­lista ain­oas­taan sisä­maa­han päin. Täl­löin syn­tyy kaupun­gin sisälle eri­ar­voisia aluei­ta, jois­sa hin­tata­so pomp­paa pil­vi­in meren läheisyydessä. 

    Hajasi­joi­tus­ta puolta­vat kaik­ki yhteiskun­nal­liset, sosi­aaliset ja taloudel­liset tek­i­jät. Otta ihan minkä tahansa esimerkik­si, niin tämä pätee. Esim. van­hus­ten hoit­a­mi­nen mah­dol­lis­tuu tas­a­puolis­es­ti, kun kai­ki alueet ovat tasa-arvoises­sa tilanteessa keskenään. 

    Miten köy­hät , syr­jäy­tyvät kun­nat huole­hti­vat asukkaistaan, kun väestö­jakau­ma on vinoutunut ? Tarvi­taanko rikkaiden kaupunkien köy­häi­na­pua syr­jäseuduille entistä enem­män ? Mitä ihmeen järkeä on pyrk­iä tuol­laiseen tilanteeseen ehdoin tahdoin ?

    1. Eemil:
      R.Silfverberg:”Jos nämä ”maaseu­tukaupun­git” jonne toim­into­ja sijoitet­taisi­in oli­si­vat neliön, jon­ka ulko­lai­dat kulk­i­si­vat Por­voon, Tam­pereen, Turun ja Hang­on kaut­ta, sisäpuolel­la niin ok, ”

      Ei , vaan mainit­se­masi kehän ulkop­uolel­la ja mah­dol­lisim­man tasais­es­ti läpi Suomen. Mik­si ihmeessä laa­jen­taa kaupunke­ja, joiden raja tulee heti vas­taan meren muo­dos­sa ? Lajen­t­a­mi­nen kysei­sis­sä kaupungeis­sa on mah­dol­lista ain­oas­taan sisä­maa­han päin. Täl­löin syn­tyy kaupun­gin sisälle eri­ar­voisia aluei­ta, jois­sa hin­tata­so pomp­paa pil­vi­in meren läheisyydessä. 

      Hajasi­joi­tus­ta puolta­vat kaik­ki yhteiskun­nal­liset, sosi­aaliset ja taloudel­liset tek­i­jät. Otta ihan minkä tahansa esimerkik­si, niin tämä pätee. Esim. van­hus­ten hoit­a­mi­nen mah­dol­lis­tuu tas­a­puolis­es­ti, kun kai­ki alueet ovat tasa-arvoises­sa tilanteessa keskenään. 

      Miten köy­hät , syr­jäy­tyvät kun­nat huole­hti­vat asukkaistaan, kun väestö­jakau­ma on vinoutunut ? Tarvi­taanko rikkaiden kaupunkien köy­häi­na­pua syr­jäseuduille entistä enem­män ? Mitä ihmeen järkeä on pyrk­iä tuol­laiseen tilanteeseen ehdoin tahdoin ?

      Kysymys on, mis­sä menee raja miten paljon suo­ma­laiset halu­a­vat mak­saa haja-asu­tuk­sen ylläpitämis­es­tä, siis sel­l­ais­ten ihmis­ten jot­ka eivät tee töitä maat­aloudessa tai met­säsek­to­ril­la vaan asu­vat “muuten vaan ” maal­la vaik­ka käyvät töis­sä kaupungissa?

      Paras olisi jos maal­ta kaupunki­in työn perässä muut­taville mak­set­taisi­in kor­vaus tyhjilleen jäävästä asun­nos­ta, ja että van­huk­set enem­män tai vähem­män pakol­la siir­retään ihmis­ten ilmolle jos­sa asian­mukainen hoito voidaan järjestää.

      1. R.Silfverberg: Kysymys on, mis­sä menee raja miten paljon suo­ma­laiset halu­a­vat mak­saa haja-asu­tuk­sen ylläpitämis­es­tä, siis sel­l­ais­ten ihmis­ten jot­ka eivät tee töitä maat­aloudessa tai met­säsek­to­ril­la vaan asu­vat ”muuten vaan ” maal­la vaik­ka käyvät töis­sä kaupungissa?

        Et nyt oikein ymmär­rä. Kysymys on Suomen tas­a­puolis­es­ta kehit­tämis­es­tä, jol­loin ei tarvi­ta mitään avus­tuk­sia mihinkään suun­taan. Nythän vir­ta kul­kee maa­sudul­ta kaupunkien hyväk­si. Tätä vinoumaa vas­taan tulee har­joit­taa viisas­ta kaupun­ki- ja alue­poli­ti­ikkaa, markki­navoimat eivät osaa sellaista.

      2. Eemil: Nythän vir­ta kul­kee maa­sudul­ta kaupunkien hyväk­si. Tätä vinoumaa vas­taan tulee har­joit­taa viisas­ta kaupun­ki- ja alue­poli­ti­ikkaa, markki­navoimat eivät osaa sellaista. 

        Vrt.: “Nythän vir­ta kul­kee K‑marketista S‑markettiin. Tätä vinoumaa vas­taan tulee har­joit­taa viisas­ta poli­ti­ikkaa, markki­navoimat eivät osaa sellaista.”

      3. Eemil: Nythän vir­ta kul­kee maa­sudul­ta kaupunkien hyväksi.

        Mil­lä taval­la vir­ta muka menee kaupunkien hyväksi?

      4. Eemil: Et nyt oikein ymmär­rä. Kysymys on Suomen tas­a­puolis­es­ta kehit­tämis­es­tä, jol­loin ei tarvi­ta mitään avus­tuk­sia mihinkään suun­taan. Nythän vir­ta kul­kee maa­sudul­ta kaupunkien hyväk­si. Tätä vinoumaa vas­taan tulee har­joit­taa viisas­ta kaupun­ki- ja alue­poli­ti­ikkaa, markki­navoimat eivät osaa sellaista. 

        Kaik­ki hajasi­joit­ta­mi­nen mak­saa enem­män kuin keskit­tämi­nen, kos­ka maaseudul­la ei voi har­joit­taa tehokkaasti muu­ta kuin alku­tuotan­toa, ja jalostusaste jää väistämät­tä heikom­mak­si kuin kaupungeis­sa sijait­se­vis­sa elinkeinois­sa, ja rahal­liset tuo­tot ja verot kanssa. Käytän­nössä koko palvelusek­tori joka on suuri työl­listäjä kaupungis­tuneis­sa yhteiskunnsis­sa katoaisi, tai sen ylläpi­to tulisi mak­samaan mielettömästi. 

        Men­estyk­sekästä hajasi­joit­tamista ja alue­poli­ti­ikkaa har­ras­taa yksi ain­oa maa maail­mas­sa, Nor­ja, ja se johtuu val­tavista öljy­tu­loista. Siel­lä val­tio tukee hajasi­joit­tamista kos­ka sil­lä on varaa siihen ilman että kaupunki­lais­ten tarvit­see tin­kiä elin­ta­sostaan, siel­lä on aito valinannanvapaus.

        Suomea ei voi ver­ra­ta Nor­jaan kos­ka meil­lä ei ole niin hel­posti saatavil­la ole­vaa raa­ka-ainet­ta jol­la on niin suuri kysyn­tä maail­man­markki­noil­la kuin öljyllä. 

        Suomes­sa täy­delli­nen hajasi­joi­tus edel­lyt­täisi joko feo­daalisen yhteiskun­ta­järjestyk­sen palaut­tamisen niin että maa­ta ja tuotan­to­laitok­sia omis­ta­vat saa­vat pitää maa­ta omis­ta­mat­to­mia läh­es­tulkoon orji­na, tai vai­h­toe­htois­es­ti Pohjois-kore­an tyyp­pistä dik­tatu­uria jos­sa on pieni, kaupungeis­sa asu­va hal­lit­se­va luok­ka, ja miliisi/armeija pitämässä suur­ta maatyöläisjoukkoa kurissa.

      5. Eemil: Et nyt oikein ymmär­rä. Kysymys on Suomen tas­a­puolis­es­ta kehit­tämis­es­tä, jol­loin ei tarvi­ta mitään avus­tuk­sia mihinkään suun­taan. Nythän vir­ta kul­kee maa­sudul­ta kaupunkien hyväk­si. Tätä vinoumaa vas­taan tulee har­joit­taa viisas­ta kaupun­ki- ja alue­poli­ti­ikkaa, markki­navoimat eivät osaa sellaista.

        Älä Eemil viit­si höpöt­tää. Korves­sa tarvi­taan aina kaupunkien raho­ja, kos­ka väli­matkat ovat pitkät, väkeä vähän ja tä,än takia kaikkien palvelu­iden jär­jestämi­nen kallista. Jokainen kepu­lainen met­säkylän johta­ja, jopa Mikko Kärnä (enti­nen Enon­tek­iön kun­nan­jo­hta­ja), aina argu­men­toi näin että rah­hoo pitäisi saada.

        Tilan­net­ta jos­sa peräkylille ei tarvi­ta kaupunkien rahaa, ei tule.

  9. “Lop­putu­los on, että Bangkokissa autol­la ei tee oikeas­t­aan mitään, kos­ka kävellen pääsee parem­min eteenpäin.”

    Tätä kir­joit­taes­sani Bangkokin AQ-indek­si on 144, joka tarkoit­taa sitä, että ilman­laatu aiheut­taa toden­näköis­es­ti oire­i­ta herkille ihmisille. Jos­sain kohdis­sa kaupunkia näyt­tää ole­van yli 150, jota pide­tään yleis­es­ti vaar­al­lisen rajana.

    Autol­la matkustet­taes­sa saat suo­date­tun sisäil­man. Suo­da­tus toimii niin tehokkaasti, että olet käytän­nössä suo­jas­sa siltä pahal­ta, jolle muuten altis­tu­isit. Vält­täisin tuos­sa ilmas­sa pidem­piaikaista oleskelua ja hengästyt­tävää liikun­taa en alka­isi har­ras­ta­maan ilman­laadus­sa, joka ei ole hyvää. Käve­ly, etenkin reipas käve­ly on saataises­sa ilmas­tossa väl­tet­tävää toimintaa.

    1. ft maail­mal­ta:
      ”Lop­putu­los on, että Bangkokissa autol­la ei tee oikeas­t­aan mitään, kos­ka kävellen pääsee parem­min eteenpäin.”

      Tätä kir­joit­taes­sani Bangkokin AQ-indek­si on 144, joka tarkoit­taa sitä, että ilman­laatu aiheut­taa toden­näköis­es­ti oire­i­ta herkille ihmisille. Jos­sain kohdis­sa kaupunkia näyt­tää ole­van yli 150, jota pide­tään yleis­es­ti vaar­al­lisen rajana.

      Autol­la matkustet­taes­sa saat suo­date­tun sisäil­man. Suo­da­tus toimii niin tehokkaasti, että olet käytän­nössä suo­jas­sa siltä pahal­ta, jolle muuten altis­tu­isit. Vält­täisin tuos­sa ilmas­sa pidem­piaikaista oleskelua ja hengästyt­tävää liikun­taa en alka­isi har­ras­ta­maan ilman­laadus­sa, joka ei ole hyvää. Käve­ly, etenkin reipas käve­ly on saataises­sa ilmas­tossa väl­tet­tävää toimintaa.

      Paradok­saal­is­ta­han tässä on se, että ko. huonon ilman­laadun suurin syy taitaa olla run­sas liikenne. Eli suo­jau­tu­ak­seen itse aiheut­ta­mal­taan saas­teelta täy­tyy lin­noit­tau­tua omaan saas­teen­tuot­ta­jaan. Joku saat­taisi pitää täl­laista tilan­net­ta jopa järjettömänä.

      1. Jaakko: Paradok­saal­is­ta­han tässä on se, että ko. huonon ilman­laadun suurin syy taitaa olla run­sas liikenne. Eli suo­jau­tu­ak­seen itse aiheut­ta­mal­taan saas­teelta täy­tyy lin­noit­tau­tua omaan saas­teen­tuot­ta­jaan. Joku saat­taisi pitää täl­laista tilan­net­ta jopa järjettömänä.

        Jos ilmas­sa on reilum­min savusumua, niin taitaa käy­dä niin, että pakop­utkesta tulee vähem­män 2,5 ja 10 par­tikkele­ja, mitä imuil­mas­sa menee sisään. Tähän vielä lisäk­si ne kuu­tiot, jot­ka vede­tään raitisil­ma­suo­dat­ti­men läpi.

        Esim tääl­lä Shang­hais­sa ei ole enää pieniä polt­to­moot­tor­e­i­ta. Jokaises­sa skoot­teris­sa on sähkö­moot­tori. Vihreän määrä on kym­menker­tais­tunut keskus­tan alueel­la kymme­nen viime vuo­den aikana

      2. ft maail­mal­ta: Jos ilmas­sa on reilum­min savusumua, niin taitaa käy­dä niin, että pakop­utkesta tulee vähem­män 2,5 ja 10 par­tikkele­ja, mitä imuil­mas­sa menee sisään. Tähän vielä lisäk­si ne kuu­tiot, jot­ka vede­tään raitisil­ma­suo­dat­ti­men läpi.

        Esim tääl­lä Shang­hais­sa ei ole enää pieniä polt­to­moot­tor­e­i­ta. Jokaises­sa skoot­teris­sa on sähkö­moot­tori. Vihreän määrä on kym­menker­tais­tunut keskus­tan alueel­la kymme­nen viime vuo­den aikana

        Luulin että puhuimme Bangkokista.

  10. “Joukkoli­iken­teen lip­pu­jen hin­nat määrää Helsingis­sä HSL, joka on demokraat­tis­es­ti johdet­tu laitos.”

    “HSL:n hal­li­tus valvoo kun­tay­htymän etua, jär­jestää sen hallinnon ja päät­tää toim­inta­pe­ri­aat­teista. Lisäk­si hal­li­tus muun muas­sa päät­tää tak­soista ja tar­if­feista, toimi­alueen­sa joukkoli­iken­teen palve­lu­tar­jon­nan määrästä ja laadus­ta sekä han­kit­tavas­ta liiken­teestä ja liikennöintisopimuksista.

    Yhtymäkok­ous val­it­see HSL:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan, vara­puheen­jo­hta­jan sekä jäsenet. Hal­li­tuk­sen toimikausi on kun­nal­lis­vaa­likausi eli neljä vuot­ta. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 jäsen­tä eli puheen­jo­hta­ja, vara­puheen­jo­hta­ja sekä 12 muu­ta jäsen­tä. Näil­lä kaikil­la on henkilöko­htainen varajäsen.

    Hal­li­tuk­sen paikka­jako määräy­tyy jäsenkun­tien perus­pääo­mao­suuk­sien mukaan. Helsingillä on…”

    Ei tuos­sa edes yritetä sanoa että HSL olisi jotenkin demokraat­tis­es­ti johdet­tu laitos. Paikka­jakokin määrätään euroilla.

    1. Asiantun­ti­ja minäkin:
      ”Joukkoli­iken­teen lip­pu­jen hin­nat määrää Helsingis­sä HSL, joka on demokraat­tis­es­ti johdet­tu laitos.”

      ”HSL:n hal­li­tus valvoo kun­tay­htymän etua, jär­jestää sen hallinnon ja päät­tää toim­inta­pe­ri­aat­teista. Lisäk­si hal­li­tus muun muas­sa päät­tää tak­soista ja tar­if­feista, toimi­alueen­sa joukkoli­iken­teen palve­lu­tar­jon­nan määrästä ja laadus­ta sekä han­kit­tavas­ta liiken­teestä ja liikennöintisopimuksista.

      Yhtymäkok­ous val­it­see HSL:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan, vara­puheen­jo­hta­jan sekä jäsenet. Hal­li­tuk­sen toimikausi on kun­nal­lis­vaa­likausi eli neljä vuot­ta. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 jäsen­tä eli puheen­jo­hta­ja, vara­puheen­jo­hta­ja sekä 12 muu­ta jäsen­tä. Näil­lä kaikil­la on henkilöko­htainen varajäsen.

      Hal­li­tuk­sen paikka­jako määräy­tyy jäsenkun­tien perus­pääo­mao­suuk­sien mukaan. Helsingillä on…”

      Ei tuos­sa edes yritetä sanoa että HSL olisi jotenkin demokraat­tis­es­ti johdet­tu laitos. Paikka­jakokin määrätään euroilla. 

      HSL on tyyp­illi­nen kun­tay­htymä. Eli jäsenkun­nat lähet­tävät sen hallintoon omien luot­ta­muselin­ten­sä val­it­se­mat poli­it­tiset päät­täjät. Näi­den ääni­val­lat ja hal­li­tuk­sen paikka­jako määräy­tyvät HSL:n perus­sopimuk­sen mukaan kulu­van vuo­den alun väestöo­suuk­sien suh­teessa, kuitenkin niin, ettei yksikään kun­ta voi käyt­tää yli puol­ta äänistä. (12. pykälä) Hal­li­tuk­sen jäsen­määrät määräy­tyvät vas­taavasti. (15. pykälä) Ne eivät siis riipu perus­pääo­mao­suuk­sista, jot­ka vas­taisi­vat vuo­den 2009 väestöti­lan­net­ta (6. pykälä) ja tarkaste­taan väestö­suhtei­den muuttues­sa merkit­tävästi. Linkkisi anta­ma tieto on väärin. 

      Eikö tämä ole demokra­ti­aa? Suomen kun­nis­sa demokra­tia toteu­tuu kaikil­la muil­lakin aloil­la siten, että kun­ta­laiset val­it­se­vat val­tu­us­ton ja val­tu­us­to val­it­see lau­takun­nat. Epä­suo­raa­han se on, mut­ta tosi­asi­as­sa se on tehokkaampi tapa kuin vali­ta kaik­ki luot­ta­muse­limet suo­ral­la kansan­vaalil­la. Siitä tulisi demokra­t­ian irviku­va, sil­lä juuri kukaan ei jak­saisi ja ehtisi selvit­tää kaikkien luot­ta­muselin­ten ehdokkaista itselleen paras­ta vaan äänestäisi joka tapauk­ses­sa puolueen perus­teel­la. (Amerikkalai­sis­sa vaaleis­sa voi olla samaan aikaan kym­meniä yksit­täisiä paikko­ja auki. Mitä luulette, kuin­ka moni jak­saa pohtia vaikka­pa tul­van­tor­jun­ta­lau­takun­nan vara­jäse­nen vaalia kovin perus­teel­lis­es­ti? Ei niistä käy­dä edes mitään vaalikamppailua.)

  11. Hieno piirre Helsingis­sä on, että vält­tämätön tarve keskus­tas­sa käyn­tei­hin on laskenut voimakkaasti. Palve­lut pelaa­vat hienos­ti myös kehä 1 ulkop­uolel­la ja jos työ­paikkakin sijait­see muual­la kuin keskus­tas­sa, niin käyn­nit siel­lä voi olla hel­posti luok­ka 10 krt/vuosi.

    Juuri liikku­misen vaikeus ja hitaus on selit­tävä tek­i­jä, mik­si työ­paikko­jen kasvu kehä 1/3 var­rel­la on niin vah­vaa. Itsel­läni kävi niin, että aikaisem­min työ­mat­ka Pohjois-Helsingistä keskus­taan (julk­isil­la) kesti mil­tei tun­nin ovelta ovelle. Nyt vas­taa­van pitu­inen työ­mat­ka kehä 3 var­rel­la ole­valle työ­paikalle (oma­l­la autol­la) kestää 15 min­u­ut­tia. Toisin sanoen todel­li­nen työai­ka lyheni n 1,5 tun­ti päivässä, eli koko luokkaa 350 tun­tia vuodessa. Juuri tämän joh­dos­ta kyn­nys ottaa vas­taan uusi työ keskus­tas­sa on nous­sut min­ul­la erit­täin korkeaksi.

    Intu­ati­ivi­nen fiilik­seni onkin, että tämä voisi olla yksi selit­tävä tek­i­jä, mik­si kyvykkäit­ten työn­tek­i­jöi­den rekry­toimi­nen voi olla keskus­tas­sa sijait­seville työ­nan­ta­jille haaste.

    1. Kim­mo:

      Intu­ati­ivi­nen fiilik­seni onkin, että tämä voisi olla yksi selit­tävä tek­i­jä, mik­si kyvykkäit­ten työn­tek­i­jöi­den rekry­toimi­nen voi olla keskus­tas­sa sijait­seville työ­nan­ta­jille haaste. 

      Työ­paikko­jen sijain­ista on ollut aikaisem­minkin keskustelua.
      Todel­lisu­udessa “kyvykkäitä työn­tek­i­jöitä” on yhtä lail­la keskus­tas­sa kuin lähiöi­den työ­paikois­sa, ne ovat vain eri aloil­la. Esim finanssi ja lakipalve­lut sekä yliopis­to­jen human­is­tit, media-alan ihmiset sekä ylipään­sä maan hallinnolli­nen ja taloudelli­nen johto tun­tuu viihtyvän val­lan hyvin kaupun­gin ytimessä.

    2. Kim­mo:
      Juuri liikku­misen vaikeus ja hitaus on selit­tävä tek­i­jä, mik­si työ­paikko­jen kasvu kehä 1/3 var­rel­la on niin vah­vaa. Itsel­läni kävi niin, että aikaisem­min työ­mat­ka Pohjois-Helsingistä keskus­taan (julk­isil­la) kesti mil­tei tun­nin ovelta ovelle. Nyt vas­taa­van pitu­inen työ­mat­ka kehä 3 var­rel­la ole­valle työ­paikalle (oma­l­la autol­la) kestää 15 min­u­ut­tia. Toisin sanoen todel­li­nen työai­ka lyheni n 1,5 tun­ti päivässä, eli koko luokkaa 350 tun­tia vuodessa. Juuri tämän joh­dos­ta kyn­nys ottaa vas­taan uusi työ keskus­tas­sa on nous­sut min­ul­la erit­täin korkeaksi. 

      Näin­hän tämä on, jos sat­ut asumaan käteväl­lä etäisyy­del­lä nykyis­es­tä työ­paikas­tasi. Onko puolisol­la sit­ten yhtä lyhyt mat­ka, on sit­ten toinen jut­tu. Kun henkilöl­lä tai hänen puolisol­laan tulee aika vai­h­taa työ­paikkaa, tilanne muut­tuu aika lail­la. Jos työ­paikat ovat hajau­tuneena pitkin Kehä I‑III:sta, on toden­näköistä että uusi työ­paik­ka osuu sit­ten huo­mat­tavasti kauemmaksi.

      Keskus­tan saavutet­tavu­us eri suun­nil­ta on omaa luokkaansa. Eikä lounaan syömisek­si tarvitse tyy­tyä työpaikkaruokalaan.

      Meitä on toki mon­een junaan, mut­ta itse nautin siitä, että töi­hin ehtii pyöräl­läkin (ark­ili­ikun­ta) ja että joukkoli­iken­teel­lä pääsee sinne myös järki­a­jas­sa. Istues­sa junassa/ratikassa tms. ehtii lukea aamun lehteä, toisin kuin autoa ajaessa.

    3. Kim­mo: Intu­ati­ivi­nen fiilik­seni onkin, että tämä voisi olla yksi selit­tävä tek­i­jä, mik­si kyvykkäit­ten työn­tek­i­jöi­den rekry­toimi­nen voi olla keskus­tas­sa sijait­seville työ­nan­ta­jille haaste.

      Hyvä huomio, nykya­jan ihmi­nen halu­aa myös elämän­laat­ua, ei pelkästään isoa palkkaa. 

      Laa­jen­nan hie­man per­spek­ti­iviä. Kaupunki­fanaatikot väit­tävät , ettei maaseu­tukaupunkei­hin voi sijoit­taa iso­ja fir­mo­ja ja val­tion keskusvi­ras­to­ja työn­tek­i­jöi­den saatavu­u­den vuok­si. Ei saa muka palkat­tua kyvykkäitä johta­jia johonkin huitsin nevadaan. Taas yksi urbaani­le­gen­da , joka perus­tuu vääri­in lähtöoletuksiin.

      Ensin­näkin mikään työte­htävä varsinkin joh­dos­sa ei ole liian vaikea hand­la­ta normi­jär­jel­lä. Toisek­si, jos huip­putyön­tek­i­jät eivät suos­tu lähtemään/hakemaan kyseisiä sijoi­tu­s­paikko­ja, niin palkataan paras hak­i­ja. Tuli­joi­ta riit­tää. Se , että huip­pu­jo­hta­jil­la on ole­mas­sa verkos­to, on yliar­vostet­tu jut­tu. Hyväveli-jär­jestelmä on kehi­tyk­sen tulp­pa ja joutaakin his­to­ri­an yöhön. 

      Säästetään myös palkkakus­tan­nuk­sis­sa, ja rahaa voidaan mak­saa enem­män työn tek­i­jöille, yri­tyk­sen tärkeim­mälle osalle. Säästöä tulee myös halvem­mis­sa kiinteistökustannuksissa .

      1. Eemil:

        Laa­jen­nan hie­man per­spek­ti­iviä. Kaupunki­fanaatikot väit­tävät , ettei maaseu­tukaupunkei­hin voi sijoit­taa iso­ja fir­mo­ja ja val­tion keskusvi­ras­to­ja työn­tek­i­jöi­den saatavu­u­den vuok­si. Ei saa muka palkat­tua kyvykkäitä johta­jia johonkin huitsin nevadaan.Taas yksi urbaani­le­gen­da , joka perus­tuu vääri­in lähtöoletuksiin.

        Ensin­näkin mikään työte­htävä varsinkin joh­dos­sa ei ole liian vaikea hand­la­ta normi­jär­jel­lä. Toisek­si, jos huip­putyön­tek­i­jät eivät suos­tu lähtemään/hakemaan kyseisiä sijoi­tu­s­paikko­ja, niin palkataan paras hak­i­ja. Tuli­joi­ta riit­tää. Se , että huip­pu­jo­hta­jil­la on ole­mas­sa verkos­to, on yliar­vostet­tu jut­tu. Hyväveli-jär­jestelmä on kehi­tyk­sen tulp­pa ja joutaakin his­to­ri­an yöhön. 

        Säästetään myös palkkakus­tan­nuk­sis­sa, ja rahaa voidaan mak­saa enem­män työn tek­i­jöille, yri­tyk­sen tärkeim­mälle osalle. Säästöä tulee myös halvem­mis­sa kiinteistökustannuksissa . 

        Jos laa­jen­netaan työvoimatarvet­ta koske­maan kaikkia eikä vain johtoa, joka on aina etuoikeutetus­sa ase­mas­sa, niin har­vaa nyky­istä kaupunki­laista todel­lisu­udessa kiin­nos­taa muut­to maaseudulle. Osaa ehkä mut­ta ei riit­tävästi. Väi­teesi että yri­tys­tä johta­maan kel­paa kuka tahansa ei nyt oikei nat­saa. Maal­la yri­tyk­set ovat usein per­heyri­tyk­siä ja johto aina omas­ta per­heestä, mut­ta niil­läkin on keskinäi­nen hyväve­liv­erkos­to joka estää että uusia kil­paile­via yri­tyk­siä ei pääse syntymään. 

        Taval­liselle palka­nsaa­jalle maal­la asum­i­nen on paljon työlääm­pää kuin kaupungis­sa ja voi tul­la kalli­imak­si kanssa. Palvelu­ja ei ole kuin nimek­si, kau­pat, koulut ja työ­paikat kaukana, ton­tit ja raken­nuk­set vaa­ti­vat jatku­vaa ylläpi­toa, talon läm­mit­tämi­nen vaatii joko puiden tekoa tai öljyä, pihat ja isoille teille liit­tyvät pikku­ti­et pitää itse kola­ta lumes­ta, mitään kun­nal­lis­tekni­ikkaa ei vält­tämät­tä ole, kaivovesi voi olla ter­vey­delle haitallista jne. 

        Maal­ta saa kun­nol­lisia ja vain vähän huoltoa vaa­tivia nykyaikaisia ener­giapi­he­jä talo­ja vain isol­la rahal­la, eli käytän­nössä mak­sa­vat yhtä paljon kuin kaupunki­a­sun­to jos­sa kun­nal­lis­tekni­ik­ka toimii ja taloy­htiö vas­taa ylläpi­dos­ta, ja voi keskit­tyä todel­liseen vapaa-ajan viettoon. 

        Maal­la asu­vat eivät voi kovin hel­posti vai­h­taa työ­paikkaa joten palkat ja työe­hdot ovat huonom­mat kuin kaupungeis­sa. Siitä pitävät per­heyri­tys­ten johto ja “paikalli­nen sopimi­nen” huolen. 

        Maal­ta puut­tuvat ne huvit ja kult­tuuriri­en­not mitkä kaupungis­sa on, tai niiden luokse pääsemiseen on aina ajet­ta­va autoa, jol­loin pitää olla raitis. Ain­oa mah­dol­lisu­us naut­tia alko­holi­juomista on vetää kalsarikän­nit kotona, tai sit­ten pitää olla syn­tynyt joko usko­vaisek­si tai olla kyky olla välit­tämät­tä “maal­li­sista” asioista, tai ryhtyä hult­tiok­si joka viis veisaa laeista ja sään­nöistä, jon­ka vuok­si maaseudul­lakin esi­in­tyy ihme kyl­lä rikollisuutta.

        Maalle muut­ta­jista aika moni on toki koulutet­tu, mut­ta heil­lä on joko per­in­tö tms pesä­mu­na tai toimii lääkärinä tai vas­taavas­sa julkisen sek­torin hyvä­palkkaises­sa viras­sa jon­ka avul­la voi elää lev­eäm­min kuin syn­type­r­äiset maalaiset. Joka tapauk­ses­sa nuorel­la miesh­enkilöl­lä joka muut­taa kaupungista maalle on paras olla mor­sian tai vaimo omas­ta takaa mukana kos­ka parisuhde­markki­natkin ovat rajal­liset ts vapai­ta naisia ei ole. Maalle muut­to kaupungista, jos ei ole riit­tävästi rahaa, vaatii siis enem­män aikaa ja vaivaa elämän jär­jestämisek­si siedet­täväk­si. Jos halu­aa naut­tia maalaiselämästä kaupungis­sa voi men­nä naimisi­in aidon maalaisen kanss­sa joka sis­us­taa kodin talon­poikais-esineil­lä ja osaa valmis­taa perinneruokia. 

        Tietysti jos tulee jokin katas­trofi niin maaseudul­la elin­tarvike ym huolto toimii keskimäärin parem­min kuin kaupungeis­sa, mut­ta sel­l­ais­ten katas­trofien toden­näköisyys on pieni. Suo­ma­laisil­la on nykyään mah­dol­lisu­us muut­taa mui­hin EU-mai­hin, joten maaseu­tu­in­toil­i­jat voivat vali­ta isom­mas­ta joukos­ta provinsse­ja ja eri­laista tapaa viet­tää maalaiselämä, kuin mitä Suo­mi tarjoaa.

      2. Näin maalaise­na kom­mem­toisin todel­la mie­lenki­in­toista ana­lyysi­asi. Ennen kaikkea halu­aisin huo­maut­taa, että “maaseu­tu” käsit­tää nykyään käytännössä
        A) maakun­takeskuk­set ja isom­mat seutukuntakeskukset
        B) kuntakeskukset
        C) varsi­naisen maaseudun

        Nämä ovat ihan eri­laisia asumisen näkökulmasta.

        R.Silfverberg: Jos laa­jen­netaan työvoimatarvet­ta koske­maan kaikkia eikä vain johtoa, joka on aina etuoikeutetus­sa ase­mas­sa, niin har­vaa nyky­istä kaupunki­laista todel­lisu­udessa kiin­nos­taa muut­to maaseudulle. Osaa ehkä mut­ta ei riit­tävästi. Väi­teesi että yri­tys­tä johta­maan kel­paa kuka tahansa ei nyt oikei nat­saa. Maal­la yri­tyk­set ovat usein per­heyri­tyk­siä ja johto aina omas­ta per­heestä, mut­ta niil­läkin on keskinäi­nen hyväve­liv­erkos­to joka estää että uusia kil­paile­via yri­tyk­siä ei pääse syntymään. 

        Maakun­takeskuk­sis­sa on kyl­lä muitakin kuin per­heyri­tyk­siä. Maaseudul­la ja kun­takeskuk­sis­sa per­heyri­tyk­set ovat val­lit­se­via, mut­ta niis­sä kyl­lä kun­nan­jo­hto tekee var­masti parhaansa, että saataisi­in kun­taan yri­tyk­siä. Yleen­sä noil­la paikoil­la tuotan­nol­liset yri­tyk­set eivät kil­paile keskenään vaan paljon laa­jem­mil­la markkinoilla. 

        Taval­liselle palka­nsaa­jalle maal­la asum­i­nen on paljon työlääm­pää kuin kaupungis­sa ja voi tul­la kalli­imak­si kanssa. Palvelu­ja ei ole kuin nimek­si, kau­pat, koulut ja työ­paikat kaukana,tontit ja raken­nuk­set vaa­ti­vat jatku­vaa ylläpi­toa, talon läm­mit­tämi­nen vaatii joko puiden tekoa tai öljyä, pihat ja isoille teille liit­tyvät pikku­ti­et pitää itse kola­ta lumes­ta, mitään kun­nal­lis­tekni­ikkaa ei vält­tämät­tä ole, kaivovesi voi olla ter­vey­delle haitallista jne. 

        Maal­ta saa kun­nol­lisia ja vain vähän huoltoa vaa­tivia nykyaikaisia ener­giapi­he­jä talo­ja vain isol­la rahal­la, eli käytän­nössä mak­sa­vat yhtä paljon kuin kaupunki­a­sun­to jos­sa kun­nal­lis­tekni­ik­ka toimi­i­ja taloy­htiö vas­taa ylläpi­dos­ta, ja voi keskit­tyä todel­liseen vapaa-ajan viettoon. 

        Tämä väite pitää paikkaansa vain sikäli kuin kolauk­selle ja puu­tarhan­hoidolle las­kee korkean hin­nan. Puu­tarhan­hoitoa useim­mat pitävät rentou­tu­misen muo­tona. Kolaus vie kyl­lä aikaa, mut­ta toisaal­ta se kor­vaa osan ilta­treenistä. Läm­mit­tää voi öljyn lisäk­si myös sähköl­lä joko suo­raan tai maaläm­pöä hyö­dyn­täen, mikä on erit­täin vai­va­ton­ta. Ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka on kaikissa kun­takeskuk­sis­sa ja yleen­sä pari kilo­metriä niiden lievealueellakin.

        Ener­giapi­hiy­destä puhut tot­ta, mut­ta tämä kos­kee myös van­ho­ja ker­rostalo­ja. Uuden, ener­giate­hokkaan talon saa rak­en­ta­mal­la tai osta­mal­la. Oma koke­muk­seni tältä vuosikymmeneltä on se, että maalaiskun­nan keskus­taa­ja­maan saa raken­net­tua hyvän omakoti­talon alle 2500 euron neliöhin­taan. Maapo­h­jan arvo kaa­va-alueel­la on muu­ta­ma euro neliömetriltä.Välittömät asumiskus­tan­nuk­set jäävät n. 300 euroon kuus­sa. Osta­mal­la saa halvem­mal­la. Tämä on erit­täin merkit­tävästi halvem­pi hin­ta kuin helsinkiläisel­lä kerrostaloasunnolla. 

        Maal­la asu­vat eivät voi kovin hel­posti vai­h­taa työ­paikkaa joten palkat ja työe­hdot ovat huonom­mat kuin kaupungeis­sa. Siitä pitävät per­heyri­tys­ten johto ja ”paikalli­nen sopimi­nen” huolen. 

        Pitää paikkaansa eri­tyis­es­ti ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä. Asumiskus­tan­nuk­set ovat niin paljon halvem­mat, että pienem­mäl­lä pal­ka­lla saa saman elin­ta­son, ja työ­nan­ta­ja osaa hin­noitel­la tämän palkkaan.

        Maal­ta puut­tuvat ne huvit ja kult­tuuriri­en­not mitkä kaupungis­sa on, tai niiden luokse pääsemiseen on aina ajet­ta­va autoa, jol­loin pitää olla raitis. Ain­oa mah­dol­lisu­us naut­tia alko­holi­juomista on vetää kalsarikän­nit kotona, tai sit­ten pitää olla syn­tynyt joko usko­vaisek­si tai olla kyky olla välit­tämät­tä ”maal­li­sista” asioista, tai ryhtyä hult­tiok­si joka viis veisaa laeista ja sään­nöistä, jon­ka vuok­si maaseudul­lakin esi­in­tyy ihme kyl­lä rikollisuutta.

        Kom­ment­tisi ker­too ehkä enem­män sinus­ta kuin maaseudus­ta. Kult­tuuriri­en­to­jen vähäisyys on kyl­lä ongel­ma, mut­ta maakun­nis­sa on yllät­tävän elävä kult­tuu­ri­tar­jon­ta. Lisäk­si niis­sä pääsee helpom­min osak­si kaupun­gin sivistyneistöä ja kult­tuurista ydin­joukkoa kuin suuris­sa kaupungeis­sa. Tämä on merkit­tävä etu, sil­lä ihmisen hyvänolon­tunne poh­jau­tuu hänen naut­ti­maansa sosi­aaliseen ase­maan. Pikkukaupungis­sa ja ‑kun­nas­sa on help­poa olla kult­tuurista ylälu­okkaa, vaik­ka pääkaupunkiseudul­la olisi tavalli­nen pikku­virkamies. Malo hic primus quaem Romae secundus…

        Jos elää maaseu­tukaupun­gin omako­tialueel­la, iltari­en­noista voi pala­ta koti­in kävellen tai pyöräl­lä. Jos elää maaseudul­la, alko­holi­juo­mia nau­ti­taan kotona tai kuskin kanssa. Sivistynyt ihmi­nen osaa naut­tia niistä muutenkin kuin kalsarikän­nit vetämäl­lä, eikä rait­tiuskaan ole pahaksi. 

        Maalle muut­ta­jista aika moni on toki koulutet­tu, mut­ta heil­lä on joko per­in­tö tms pesä­mu­na taitoimii lääkärinä tai vas­taavas­sa julkisen sek­torin hyvä­palkkaises­sa viras­sa jon­ka avul­la voi elää lev­eäm­min kuin syn­type­r­äiset maalaiset. Joka tapauk­ses­sa nuorel­la miesh­enkilöl­lä joka muut­taa kaupungista maalle on paras olla mor­sian tai vaimo omas­ta takaa mukana kos­ka parisuhde­markki­natkin ovat rajal­liset ts vapai­ta naisia ei ole. Maalle muut­to kaupungista, jos ei ole riit­tävästi rahaa, vaatii siis enem­män aikaa ja vaivaa elämän jär­jestämisek­si siedet­täväk­si. Jos halu­aa naut­tia maalaiselämästä kaupungis­sa voi men­nä naimisi­in aidon maalaisen kanss­sa joka sis­us­taa kodin talon­poikais-esineil­lä ja osaa valmis­taa perinneruokia. 

        Olen par­in­muo­dos­tuk­ses­ta samaa mieltä. Se on isois­sa kaupungeis­sa paljon helpom­paa kuin edes maakun­takaupungeis­sa. Ja rahat­ta maaseudul­la on ikävä elää. Surkeam­paa asuin­paikkaa kuin jokin kirkonkylän kun­nalli­nen vuokra-asun­to ei ole. Asuinkus­tan­nuk­set ovat korkei­ta, naa­pu­rit poh­jasakkaa eikä ole omaa pihaa. Tai oikeas­t­aan maal­la on nimeno­maan han­kala elää omaisu­udet­ta. Jos omis­taa omakoti­talon, jol­la on säälli­nen piha ja pienenkin palan met­sää, voi säästää ruoka­menois­sa todel­la mukavasti pitämäl­lä peruna­maa­ta ja läm­mit­tämäl­lä omil­la puil­la. Talon remon­tit jäävät tekemät­tä, mut­ta se kestää siedet­tävässä kun­nos­sa yllät­tävän kauan. 

        Tuon viimeisen kohdan osalta huo­maut­taisin, että se ker­too todel­la paljon. Ei maalaiselämää ole asum­i­nen perinne-esineil­lä koris­tel­lus­sa asun­nos­sa. Maalaiselämää on se, että lapset pää­sevät oves­ta juok­se­maan kesäil­mal­la pal­jain jaloin oma­lle pihalle ja siitä edelleen met­sään. Että itse voi lähteä hiih­tolenkille oma­l­ta pihal­ta. Että taivaal­la näkee Linnunradan.

      3. Eemil, oletko koskaan rekry­toin­ut ketään? 

        Jos kat­so­taan vaikka­pa teknistä henkilökun­taa, niin isot kaupun­git jois­sa on AMK:n lisäk­si yliopis­tossakin teknilli­nen tiedekun­ta (Tam­pere, pks, Oulu) ovat aivan yliv­er­taisia paikko­ja rekry­toi­da mui­hin kasvukeskuk­si­in näh­den (esim. Turku, Jyväskylä), puhu­mat­takaan ei-kasvukeskuksista. 

        Tämä on mei­dän oma koke­mus, kun meil­lä on toimip­is­teitä eri paikois­sa. En menisi ikinä perus­ta­maan toimip­is­tet­tä jon­nekin pikkupaikkakunnalle.

        “Tuli­joi­ta riittää.”

        Juu, ei muu­ta kuin amm­mat­tik­oulupo­h­jal­ta lääkäriksi.

      4. Eemil: Hyvä huomio, nykya­jan ihmi­nen halu­aa myös elämän­laat­ua, ei pelkästään isoa palkkaa. 

        Laa­jen­nan hie­man per­spek­ti­iviä. Kaupunki­fanaatikot väit­tävät , ettei maaseu­tukaupunkei­hin voi sijoit­taa iso­ja fir­mo­ja ja val­tion keskusvi­ras­to­ja työn­tek­i­jöi­den saatavu­u­den vuok­si. Ei saa muka palkat­tua kyvykkäitä johta­jia johonkin huitsin nevadaan.Taas yksi urbaani­le­gen­da , joka perus­tuu vääri­in lähtöoletuksiin.

        Ensin­näkin mikään työte­htävä varsinkin joh­dos­sa ei ole liian vaikea hand­la­ta normi­jär­jel­lä. Toisek­si, jos huip­putyön­tek­i­jät eivät suos­tu lähtemään/hakemaan kyseisiä sijoi­tu­s­paikko­ja, niin palkataan paras hak­i­ja. Tuli­joi­ta riit­tää. Se , että huip­pu­jo­hta­jil­la on ole­mas­sa verkos­to, on yliar­vostet­tu jut­tu. Hyväveli-jär­jestelmä on kehi­tyk­sen tulp­pa ja joutaakin his­to­ri­an yöhön. 

        Kun nyt tästä on omako­htaista koke­mus­ta, niin pakko kom­men­toi­da. Tuli joku vuosi sit­ten toimit­tua johto­ryh­män jäse­nenä ja pääl­likkö­ta­sol­la eräässä keskisu­ures­sa teol­lisu­usyri­tyk­sessä maaseu­tupitäjässä 70 km päässä yliopis­tokaupungista. Tun­ti suun­taansa tuli pen­delöi­tyä, onnek­si autopoolis­sa (viikko kuukaud­es­ta ratis­sa). Autopooli vain tarkoit­ti, etten ehtinyt viedä enkä hakea las­tani päiväkodista (klo 6:55 piti jo olla lähtö­paikalla ja takaisin ehdin vas­ta klo 17 jäl­keen), autopoolis­sa kun oli riip­pu­vainen tois­t­en työajoista.

        Tuotan­toon toki sai pysyvää työvoimaa, mut­ta toim­i­henkilöistä ja siitä ylöspäin pen­delöi paikalle 50 km päästä tai kauem­paa puo­let. Tämä poruk­ka, minä mukaan­luet­tuna, oli todel­la kiin­nos­tunut löytämään työtä paljon lähempää kotia. Vai­h­tu­vu­us oli sen mukaista, jopa muu­ta­man kuukau­den välein vai­h­tu­via toimihenkilöitä.

        Aja­tus muut­tamis­es­ta työ­paikan perässä syr­jäseudulle ei todel­lakaan kiin­nos­tanut: ei ollut mitään var­muut­ta, että työ­suhde jatkuisi lop­ut­tomi­in, joten sen varaan ei voin­ut heit­täy­tyä (ei toden­näköistä että löytäisi paikkakunnal­ta uuden); puoli­son työ oli sil­loisen kotimme lähel­lä yliopis­tokaupungis­sa; las­ten koulu ja kaver­it; ja se, että meille elämisen laatu tarkoit­ti, että käve­ly­matkan päässä on rav­in­toloi­ta (eri­laisia, ei vain yhtä), kahviloi­ta, kir­jas­to, kon­sert­te­ja ja mui­ta palveluita.

        Toki tun­nen itsekin ihmisiä, jot­ka halu­a­vat päästä met­sästämään kotiovelta lähdet­tyään. Ei kukaan kiel­lä heitä maalle muut­ta­mas­ta. Min­ulle riit­tää, että met­sään pääsee halutes­saan polkupyöräl­lä tai vaik­ka bussilla.

  12. Helsinki­in yksi­ty­is­li­iken­nemak­su jos­ta kerä­tyt varat laite­taan julkisen liiken­teen halpu­ut­tamiseen. Julki­nen liikenne kallis­tuu koko ajan niin jär­jet­tömästi! Ei kan­na­ta edes helsinkiläisen 1–3 pv julk­ista käyt­tävän ostaa kk lip­pua. Ei mitään ruuhka­mak­su­ja sat­un­naisille rekoille, vaan tuplataan park­keer­aushin­nat kaduil­la ja myös kaupunki­laisille. Ja vuosi­mak­sul­la lupa pitää kaupunki­au­toa. Ker­ta­mak­su turisteille

    1. Jutta.juttu:
      Helsinki­in yksi­ty­is­li­iken­nemak­su jos­ta kerä­tyt varat laite­taan julkisen liiken­teen halpu­ut­tamiseen. Julki­nen liikenne kallis­tuu koko ajan niin jär­jet­tömästi! Ei kan­na­ta edes helsinkiläisen 1–3 pv julk­ista käyt­tävän ostaa kk lippua. 

      Ei tosi­aan kan­na­ta ostaa kuukausilip­pua, jos ajaa yhdestä kolmeen päivää kuus­sa. Sil­loin kan­nat­taa ostaa vuorokausi-tai arvolip­pu­ja. Sen sijaan, jos ajaa edes ker­ran päivässä, kan­nat­taa ostaa kuukausilip­pu. Se mak­saa kak­si euroa päivässä. Arvolip­pu mak­saa 2,20.

      Se, että HSL myy arvolip­pu­ja mobi­il­isovel­luk­sel­la, jos­sa niistä saa viral­lisen kuitin, on muuten iso käde­no­jen­nus ulkopaikkakun­ta­laisille fir­moille. Sel­l­aisen lipun saa matkalasku­un ongelmit­ta ja siitä saadaan vielä alv-palau­tus. Yri­tyk­selle mobi­il­isovel­luk­sen arvolipuil­la matkus­ta­va työn­tek­i­jä aiheut­taa siis vain tasan kah­den euron kus­tan­nuk­sen AB-alueel­la. Aiem­min olisi pitänyt joko luot­taa omaa arvolip­puaan käyt­tävän työn­tek­i­jän sanaan ja jät­tää alv per­imät­tä val­ti­ol­ta, tai sit­ten ostaa kertalippu.

  13. Kilo­metri­mak­sut heti käyt­töön, kiitos. Kan­takaupungis­sa ajet­ta­neen autoil­la noin puoli miljoon­aa kilo­metriä vuorokaudessa (tai jotain sinne päin), sum­mit­tais­ten laskelmien mukaan näille 0,20€/km tekee vuodessa 36 miljoon­aa euroa, muualle Kehä 1 sisään 0,10€/km tekee toiset 36 miljoon­aa. Höys­tet­tynä vaik­ka vielä klo. 7.00–10.00 ja 15.00–18.00 tuplana nuo, niin rahaa kilisee kas­saan 100 miljoon­aa vuodessa. Sadal­la miljoon­al­la kyl­lä mak­saat tun­nelin käyt­töku­lut, korkoku­lut ja lyhen­nyk­set sekä päälle vielä rak­en­taa koko keskus­tan käve­ly- ja pyöräkaduk­si. Kaiken lisäk­si autoli­ikenne vähe­nee, se myös suju­voituu ja päästöt vähenevät, mut­ta tämä lie­neekin ongel­ma eräille tahoille, siinä kun ei raip­paa annetakaan autoa tarvitseville.

  14. 10 vuodessa sekä Sin­ga­poren väestö että yksi­ty­isauto­jen lukumäärä ovat kas­va­neet 11 %. Mut­ta ajoko­rt­tien määrä on kas­vanut yli 40 %! (data.gov.sg)

    Voiko autoilun hin­tara­joituk­ses­ta johtaa jonkin mekanis­min, joka selit­tää tämän?

    1. TapaniK:
      10 vuodessa sekä Sin­ga­poren väestö että yksi­ty­isauto­jen lukumäärä ovat kas­va­neet 11 %. Mut­ta ajoko­rt­tien määrä on kas­vanut yli 40 %! (data.gov.sg)

      Voiko autoilun hin­tara­joituk­ses­ta johtaa jonkin mekanis­min, joka selit­tää tämän? 

      Arvauk­se­na, olisiko Sin­ga­poreen mah­dol­lis­es­ti ilmaan­tunut jonkin­lainen yhteiskäyt­töau­to­jen järjestelmä?

    2. TapaniK:

      10 vuodessa sekä Sin­ga­poren väestö että yksi­ty­isauto­jen lukumäärä ovat kas­va­neet 11 %. Mut­ta ajoko­rt­tien määrä on kas­vanut yli 40 %! (data.gov.sg)

      Voiko autoilun hin­tara­joituk­ses­ta johtaa jonkin mekanis­min, joka selit­tää tämän?

      Hel­posti. Kun vero­tus kohdis­tuu Sin­ga­pores­sa auton omis­tamiseen, se johtaa siihen, että auto­jen kokon­ais­lukumäärää kan­nat­taa pitää pienenä, ja edis­tää auto­jen yhteiskäyt­töä. Autot viet­tävät sil­loin vähem­män aikaa pysäköin­tipaikalla. Käyt­tö­pain­ot­teinen vero­tus taas johtaa isom­paan autokan­taan, ja pienem­pään suorit­teeseen per ajoneu­vo. Suomes­sakin autokan­nan kasvua rajoit­ti ennen EU-jäsenyyt­tä erit­täin korkea autovero. Kun auton ost­a­mi­nen on mah­dol­lista alle 1000 eurol­la ja omis­t­a­mi­nen on nyt mah­dol­lista alle 1000 euron vuosiku­luil­la (käytön kulut tule­vat toki päälle), voi autokan­ta olla isokin, kos­ka ihmisil­lä on varaa seisot­taa edullisia van­ho­ja auto­ja. Sin­ga­pores­sa on estet­ty halpo­jen van­ho­jen auto­jen tuon­tia markki­noille, mut­ta Suomes­sa se ei nykyään onnis­tu, kos­ka EU:n sisämarkkinat.

  15. Bangkokissa liikenne on suju­voitunut ilmeis­es­ti jonkin ver­ran sen jäl­keen, kun sinne on raken­net­tu mak­sullisia ohi­tusteitä. Ruuhkat ovat niil­lä teil­lä, joi­ta köy­hem­mät joutu­vat aja­maan. Varakkaam­mat ohit­ta­vat ruuhkia mak­sullis­ten tei­den kaut­ta. Mut­ta Bangkok­ista puut­tuu risteyk­sistä yhä aika suurelta osin mm. liiken­neval­ot. Ruuhkien syynä Bangkokissa on osin köy­hyys: kun ihmiset ovat niin pien­i­t­u­loisia, ei kaupungillakaan ole varaa ostaa kun­nol­lista liiken­teeno­h­jaustekni­ikkaa. Sin­ga­poren BKT per asukas on yli 7‑kertainen Thaimaa­han ver­rat­tuna. Sin­ga­pore on vauras maa, ja sen liiken­nejär­jestelmäkin on teknis­es­ti edis­tyk­selli­nen. Thaimaas­sa sen sijaan on paljon todel­la köy­hää väkeä, mikä näkyy myös liikennejärjestelmässä.

  16. Hyö­dyn mak­si­moin­ti oikeal­la hin­noit­telul­la. Juuri näin. Hiukan ihme­tyt­tää että ilman lain­muu­tok­sia täl­lais­ten hait­tavero­jen tulot eivät päädy hai­tan kär­si­jöille, hallinnol­lis­es­ti vaikka­pa siis mielu­um­min Helsin­gin kaupungille, kuin val­ti­olle. Onko poli­it­tista tah­toti­laa kor­ja­ta tämä epäkohta?

  17. Soin­in­vaara kirjoitti:

    ” En tiedä, paljonko lupa nyt mak­saa, mut­ta vuon­na 2013 se mak­soi 60 000 euroa, eli 500 €/kk. Olen kir­joit­tanut tästä tarkem­min kir­joituk­ses­sa ”Auto Singaporessa”.”

    Löysin asi­as­ta tuoreen laskel­man, jos­sa tarkastelti­in Yhdys­val­to­jen dol­lareis­sa uuden Hon­da Civic-i-VTEC ‑ajoneu­von omis­tuk­sen kus­tan­nusten muo­dos­tus­ta Sin­ga­pores­sa. Kallein yksit­täi­nen kus­tan­nus on Cer­tifi­cate of Enti­tle­ment ‑mak­su, joka per­itään uud­es­ta autos­ta. Se on pros­en­tu­aalis­es­ti suurem­pi kuin Suomen autovero. Lisäk­si ilmeis­es­ti 10 vuo­den omis­tuk­sen jäl­keen pitää mak­saa rek­isteröin­nin jatko­mak­su, jos halu­aa käyt­tää yli 10-vuot­ta rek­isteris­sä jo ollut­ta autoa jatkos­sakin. Pysäköin­ti Sin­ga­pores­sa on ilmeis­es­ti hal­paa, mut­ta auto­jen omis­tuk­sen vero­tus on niin suur­ta, että moni jät­tää auton osta­mat­ta. Kus­tan­nus­rakenne näyt­tää tältä:

    Reg­is­tra­tion Fees S$220
    Open Mar­ket Val­ue (OMV) S$19,370
    Excise Duty (20% of OMV) S$3,874
    Cer­tifi­cate of Enti­tle­ment (COE) S$26,170
    Addi­tion­al reg­is­tra­tion Fee (ARF) S$19,370
    Vehi­cle Emis­sions Scheme (VES) S$0
    Oth­ers S$19,539
    Final Price of Car S$88,543

    COE:n hin­nan­muo­dos­tuk­sen peri­aat­teista ker­ro­taan tässä: https://www.lta.gov.sg/content/ltaweb/en/roads-and-motoring/owning-a-vehicle/vehicle-quota-system/certificate-of-entitlement-coe.html
    Ilmeis­es­ti hin­ta muo­dos­tuu tar­jouskil­pailun kaut­ta kahdesti kuukaudessa.

  18. Helsingis­sä ei kan­na­ta ostaa kk lip­pua edes vaik­ka käyt­tää viikoit­tain 2–4 matkaa viikossa

  19. Täyt­tää soopaa. Suomes­sa ei ole ruuhkia. Kävin tänään Suu­tar­i­las­ta oma­l­la autol­la Foo­ru­mis­sa lyhyessä palaveris­sa. Aikaa meni 1,5 tun­tia, pysäköin­ti mak­soi 10€ ja dieseliä paloi 1,2 litraa. Ajanko­h­ta oli sama, kun ilmas­tovouhot­ta­jat mekkaloi­vat Eduskun­tat­alol­la. Liikenne sujui todel­la jouhevasti.

  20. Ruuhka­mak­su Helsin­gin ja Tam­pereen kan­takaupungeis­sa olisi eri­no­mainen tapa tukea maakuntia.

    1. JV:
      Ruuhka­mak­su Helsin­gin ja Tam­pereen kan­takaupungeis­sa olisi eri­no­mainen tapa tukea maakuntia.

      Myös Espoo ja Van­taa kiit­täi­sivät päätöstä. Moni fir­ma lähtisi Stadista kuin kup­pa Töölööstä. Vapaavuori ja Soin­in­vaara voisi­vat sit­ten yhdessä taivastel­la näivet­tymistä ja keskus­tan muut­tumista biletyskeskukseksi.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.