_

Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä

Banaaninviljelyä uhkaa sienitaudin vuoksi katastrofi, joka uhkaa viedä banaanit kaupoista tai ainakin moninkertaistaa niiden hinnan. Katso HS.fi

Suomessa myytävät banaanilajikkeet ovat kaikki Cavendish-banaania. Muitakin lajikkeita on, mutta ne ovat ominaisuuksiltaan olennaisesti heikompia. Yksi vielä parempi oli, mutta se tuhoutui jo kauan sitten samaan sienitautiin.

Pitäisi saada nopeasti uusi banaanilajike, joka on ominaisuuksiltaan cavendishin luokkaa, mutta pystyisi torjumaan sienitaudin.

Se voidaan tehdä hitaasti risteyttämällä tai nopeasti geeniteknologialla. Muu maailma päätyy varmaankin geeniteknologiaan, mutta nykysääntöjen mukaan EU:hun ei saa tuoda geenimuunneltuja elintarvikkeita. Tietysti selviämme ilman banaaneja, mutta banaaninviljelijät eivät selviä.

Geeniteknologiaan liittyy riskejä, jos kokonaan uudenlainen lajike lasketaan luontoon. Itse asiassa tämä nykyinen kriisi on lievästi sukua tälle ongelmalle. Tuo cavendish-lajike on nimittäin steriili ja leviää siksi istukkaina eikä suvullisesti. Kaikki banaanipuut ovat siten alun perin samaa yksilöä (tai peräisin vähälukuisesta määrästä yksilöitä, tiedot ovat ristiriitaisia). Kun geneettistä vaihtelua ei ole, tulos on se mikä se nyt on.

On minusta kuitenkin eri asia istuttaa apinasta saatu geeni vehnään kuin tehdä geenisiirto, joka olisi periaatteessa tehtävissä risteyttämällä. Siis vaikka siirtää banaaniin geeni toisesta banaanista.

Kasvinjalostuksessa geenimuuntelun kieltoa kierretään tutkimalla ensin sopivaa lajiketta geeniteknologialla ja kun hyvä lajike on löydetty, tuottamalla sama lopputulos risteyttämällä – tai ainakin väittämällä, että niin on tehty. En tiedä, miten tämä jälkimmäinen on turvallisempi kuin se edellinen, jos tulos kuitenkin on sama. Erityisesti minua on aina ihmetyttänyt se, että juuri geeniteknologia on nostettu yksin tikun nokkaan. Samanaikaisesti kasvinjalostuksessa käytetään keinona satunaisten mutaatioiden tuottamista säteilyttämällä. Sehän voi synnyttää millaisen monsterin tahansa.

Banaanit eivät ole ainoa ongelma. Ilmastonmuutos muuttaa kasvien kasvuolosuhteita nopeammin kuin luonnonvalinta ehtii niitä sopeuttaa. Tämä ongelma ei koske vain ruokakasveja vaan esimerkiksi suomalaisia metsiä. Puustomme on vastustuskyvytön monia etelän tuhoisia vastaan, koska ominaisuudesta ei ole ollut hyötyä maassa, jossa talvi tappaa kylmänarat tuholaiset. Kun ilmasto lämpenee, etelän tuholaiset leviävät tänne. Voisimme tietysti tuottaa kuusen taimia Saksasta, mutta ne eivät taas olisi sopeutuneet pimeisiin talviin ja ylivaloisiin kesiin. Tämän asian kanssa voi tulla yhtäkkiä kiire.

Pitäisi siis hyväksyä geeniteknologia ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa samaan tulokseen olisi päästävissä hitaasti risteyttämällä – siis geenien siirtäminen saman lajin sisällä toisesta lajikkeesta toiseen.

Yksi kysymys alan asiantuntijoille. Geenit eivät ole irrallaan vaan sidottuina toisiinsa kromosomeissa. Jos haluamme säilyttää geenin A ja vaihtaa geenin B, mutta onnettomuudeksemme ne sijaitsevat samassa kromosomissa, tämäkin on ymmärtääkseni tehtävissä tuhansia kertoja risteyttämällä, koska kromosomit joskus katkeilevat, mutta kuinka hidasta se on?

 

 

Tagged ,

37 thoughts on “Pitäisi sallia geenimuunnellut lajikkeet, jotka ovat jalostettavissa risteyttämällä

  1. Jätettäköön nimi nyt mainitsematta, mutta eräs varsin pitkän linjan puoluetoverisi on esittänyt argumentin, että geenimuuntelua ei pidä sallia lainkaan, koska jos se sallitaan, niin sitä käytetään kuitenkin väärin ja ennenkaikkea koska sitä käytetään etupäässä torjunta-aineita sietävien lajikkeiden kehittämiseen ja siten käytetään lisää torjunta-aineita.

    Olen kyllä tästä hänen kanssaan eri mieltä, ja olen kanssasi suunnilleen samoilla linjoilla; Tarvitsemme monipuolisemman käsityksen ja tarkemmin mietityn bioetiikan joka perustuu ennen kaikkea riskienhallintaan hieman samaan tapaan kuin lääketieteessä on mietitty jo pitkään. Eli potentiaaliset haitat ja hyödyt pitä punnita niin, ettei tehdä kategorisia päätöksiä suuntaan taikka toiseen.

    En tunne noiden risteytysten tarkkoja yksityiskohtia, koska tämä ei ole minun alaani. Riskienhallinnasta tiedän kuitenkin jotain. Se, että kielletään jokin suurena riskinä ja samalla otetaan vielä suurempia (ja tuntemattomampia) riskejä toisaalla, ei ole rationaalista politiikkaa.

    Tosin eipä näitä asioita koskaan ole analyyttisesti muutenkaan tarkasteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Oikea kysymys on kuitenkin ”mitä sitten?”. Hedelmäbanaani, samoin kuin kaakao ja muut lähinnä jälkiruokaa tuottavat kasvit eivät mitenkään ole ihmiselle välttämättömiä. Kuitenkin nämä saavat palstatilaa ja maailmanlopunennusteita tulee solkenaan.

    Näissä on kuitenkin kysymys mielettömistä, suurista taloudellisista arvoista, että eiköhän joku ratkaisu keksitä nopeastikin.

    Lopulta Del Monte-mies sanoo kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Banaani kasvatetaan trooppisissa oloissa sademetsistä raivatuilla pelloilla käyttäen alipalkattua riistotyövoimaa. Se kerätään raakana, laivataan länsimaihin, kypsytetään keltaiseksi tarkoin säädellyissä oloissa tehtaissa, kasataan torneiksi kaupoissa myytäväksi eurolla parilla kilo ja lopulta sisus syödään. Ei ole itsestään selvää, että tämän teollisen toiminnan tulisi jatkua.

    Kasvien ja muidenkin eliöiden kannalta nyt on käynnissä ilmastoon liittyvä tapahtuma, josta ei tulisi puhua ilmastonmuutoksena vaan ilmastoräjähdyksenä. Kasvit ovat kehittyneet prosessissa, jonka aikaskaala on tuhansia vuosia. Nyt käynnissä oleva ilmastoräjähdys tapahtuu muutamassa vuosikymmenessä. Eli vähintään satoja ja usein tuhansia kertoja nopeammin kuin se vauhti, jolla kasvit ja muut eliöt ovat tottuneet mukautumaan elinolosuhteiden muutoksiin. Huomioiden ekosysteemien monimutkaisuuden ja ihmisen äärimmäisen rajalliset mahdollisuudet hallita sitä, tämä banaanitapaus on valitettavasti vain hyvin terävän jäävuoren huipun kärki, mutta toki esimerkkinä konkreettinen. Mainitut pohjoisen havumetsävyöhykkeen ongelmat ovat jo selvästi suuremman mittakaavan juttu.

    Mutta aimo annoksen itsekästä kansallistunnetta rinnassaan omaava kotitarveviljelijä voi olla ainakin hetkellisesti huoleton ja tyytyväinen: vauhdilla lämpenevät kesät tuovat vuosi vuodelta paremman sadon täällä pohjolan perukoilla. Ja Lidlistä saa edullisesti siemeniä, jotka ovat hyväksi havaittuja vastaavissa olosuhteissa kauppaketjun kotimaassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä:
      Kasvien ja muidenkin eliöiden kannalta nyt on käynnissä ilmastoon liittyvä tapahtuma, josta ei tulisi puhua ilmastonmuutoksena vaan ilmastoräjähdyksenä.

      Kuulostaa vieläkin vähän miedolta – kuinka olisi ”ilmastoydinräjähdys” tai ”ilmastosupernova”?

      Ilmastoguru Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ei ole vielä riistäytynyt käsistä, mutta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”

      Pitkän linjan ilmatieteen asiantuntija ei näe perusteita maailmanlopun ennusteille, joita on nyt liikkeellä yhä enemmän.

      ”Ei tästä maailmanloppua tule, maailma vain muuttuu harmaammaksi. Osalla planeetasta elinolot muuttuvat vaikeammiksi, mutta ihmisiä on elänyt vaikeissakin oloissa”, Taalas sanoo.

      Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen ratkaisu ei vaadi yksilöltä askeettista elämää eikä lastenteosta luopumista.

      ”Ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan tehdä hyvillä mielin. Isot asiat tehdään valtiotasolla. Jos alat elämään skeemamunkin elämää, ei maailma sillä pelastu”, Taalas sanoo.

      Ilmastotutkimuksen jonkinlainen pyhä kirja ovat IPCC:n raportit. Nyt niitä myös käytetään hyväksi samaan tapaan.

      ”IPCC:n raportteja on luettu kuin Raamattua, haetaan tiettyjä jakeita, joista haetaan perusteita omille ääriajatuksille. Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”, Taalas sanoo.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ksee: Kuulostaa vieläkin vähän miedolta – kuinka olisi “ilmastoydinräjähdys” tai “ilmastosupernova”?

        Ilmastoguru Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ei ole vielä riistäytynyt käsistä, mutta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”

        Myös nämä ovat kuvaavia termejä kuvaamaan muutoksen rajuutta. Toki maapallon olosuhteissa on sen historian aikana ollut muitakin räjähdyksenomaisia muutoksia eikä yksikään niistä toki ole elämää saanut maapallolta kokonaan tuhottua. Eihän se onnistuisi edes kaikki ydinaseet yhdellä kertaa räjäyttämällä. Mutta kyllä siinä rytäkässä jotain muutakin ihmisen rakentamaa tuhoutuu kuin banaanintuotantoinfra.

        On helppo yhtyä Taalaksen näkemyksiin: …kehottaa keskittymään ilmastonmuutoksen torjunnassa isoihin asioihin. ”On ollut sellaista haahuilun meininkiä. Suomelle järkeviä keinoja on syytä harkita tarkkaan.”

        Toistaiseksihan Suomessa ei ole tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi käytännössä mitään. Muoviroskan sijoittaminen sekajäteastian sijaan muovikeräysastiaan kun ei tällä kertaa aivan riitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Koti-isä:

        Toistaiseksihan Suomessa ei ole tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi käytännössä mitään. Muoviroskan sijoittaminen sekajäteastian sijaan muovikeräysastiaan kun ei tällä kertaa aivan riitä.

        Suomessa on vesivoimaloita aika paljon ja ydinvoimaakin käytetään Olkiluoto kolmosen tullessa käyttöön enenevässä määrin. Minusta on aika hurjaa väittää, että näillä toimilla, joilla kuitenkin korvataan hiilidioksidia tuottavaa sähköntuotantoa, ei olisi ollut minkäänlaista vaikutusta ilmastonmuutokseen. Kyllä pitää tehdä lisää ja kyllä näitäkin on tehty jostain muusta syystä kuin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta ilman niitä meillä olisi enemmän hiilivoimaloita tai sitten ostaisimme ulkomailta hiilellä tuotettua sähköä enemmän. Lisää ydinvoimaa ja lisää uusiutuvia niin sillä saadaan korvattua hiilidioksidia tuottavaa sähköntuotantoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Suomi on pohjoinen, harvaan asuttu, rikas maa.Siinä viiteryhmässä pärjäämme kohtuullisesti.Voimme toki tehdä enemmän.

        Suomi on ilmastoltaan aika mukava. Ruotsi pohjoisena maana päästää vähemmän, mitä Italia, Espanja tai Ranska. Veikkasin edelleen, että kuumimmat maat, joissa on varaa kuluttaa päästävät eniten co2 päästöjä?

        Huomasin tämän yhdessä maailman köyhimmistä maista vieraillessani. Viimeisen kymmen vuoden aikana on tullut ilmastoinnit käytännössä lähes kaikkiin suurten kaupunkien kiinteistöihin. Kuumassa ilmanalassa se tuo tehoa ja talouskasvua jos mikä.

        Veikkaan, että koko päiväntasaaja tulee kohtapuolin heittämällä ohi pohjoisten maiden energiankulutuksesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. ft maailmalla: Suomi on ilmastoltaan aika mukava. Ruotsi pohjoisena maana päästää vähemmän, mitä Italia, Espanja tai Ranska.

        Totta. Ruotsin maantiteellisenä etuna on se, että siellä on Skandien takia käytössä huomattavan paljon vesivoimaa. Suomeen verrattuna lisäetuna on, että suurin osa sen väestöstä asuu Helsingin eteläpuolella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Suomi kuuluu maailman suurimpiin co2-päästöjhiin asukasta kohden.

        Suomen CO2-päästöt henkeä kohden ovat suunnilleen samalla tasolla kuin olivat 1970 ja kohta laskevat edelleen, kun OL3 tulee tuotantoon. Sähköntuotannossa ei ole sen jälkeen paljoakaan enää rutistettavissa. Tietenkin sen jälkeen jää edelleen lämmitys, liikenne, teollisuus ja maatalous. Talot ovat jo nyt suht hyvin eristettyjä, jote lämmityksessä ei ole paljoakaan parannettavissa, jollei siirrytä sähkölämmitykseen kaukolämmöstä. Liikennepäästöt vähenevät koko ajan ja riippuvat aika lailla teknologisesta kehityksestä (sähköautojen käyttööntulosta). Ilman globaalia päästökauppaa teollisuuden alasajo johtaisi vain siihen, että samat päästöt tuotetaan jossain muualla. Sama on ainakin osin totta maatalouden suhteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Samuli Saarelma: Suomen CO2-päästöt henkeä kohden ovat suunnilleen samalla tasolla kuin olivat 1970 ja kohta laskevat edelleen, kun OL3 tulee tuotantoon. Sähköntuotannossa ei ole sen jälkeen paljoakaan enää rutistettavissa. Tietenkin sen jälkeen jää edelleen lämmitys, liikenne, teollisuus ja maatalous. Talot ovat jo nyt suht hyvin eristettyjä, jote lämmityksessä ei ole paljoakaan parannettavissa, jollei siirrytä sähkölämmitykseen kaukolämmöstä. Liikennepäästöt vähenevät koko ajan ja riippuvat aika lailla teknologisesta kehityksestä (sähköautojen käyttööntulosta). Ilman globaalia päästökauppaa teollisuuden alasajo johtaisi vain siihen, että samat päästöt tuotetaan jossain muualla. Sama on ainakin osin totta maatalouden suhteen.

        Energian käytössä on kaksi puolta, tuotanto ja kulutus. Tällä hetkellä suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin suuruusluokkaa neljän maapallon resurssit. Tai sitten meidän täytyy todeta afrikkalaisille ja aasialaisille ja ylipäänsä kehittyvien maiden asukkaille, että heidän täytyy kuluttaa neljäsosa siitä, mikä on meidän tasomme, koska sattuvat asumaan eri maassa tai maanosassa.

        Asunnon lämmitysenergian tarve laskee noin 5%, kun lämpötilaa laskee asteella. Samaan päästään, jos asumispinta-alaa on 5% vähemmän. Kaksion pinta-ala on 25% pienempi kuin kolmion, vastaten karkeasti jo viittä lämpöastetta. Eli talvella 20 astetta kaksiossa ja 15 astetta kolmiossa kuluttavat energiaa yhtä paljon.

        Liikenteessä ja syömisessä kulutuksen radikaali vähentäminen on kaikkein helpointa ja kivuttominta. Ei tarvitse kuin muuttaa asennetta. Yksityisautoilun vaihtaminen omin voimin tapahtuvaan liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen on mahdollista perusterveillä ihmisillä aina, kun matka on alle 5 km tai liikutaan kaupunkialueilla tai niiden välillä. Kukaan ei voi väittää, että olisi välttämätöntä syödä lihaa 80 kg vuodessa, myös 8 kg riittää. Lentomatkailussa hinnan porrastaminen matkan keston mukaan leikkaisi tehokkaasti pikakäyntejä, jotka voisi hoitaa etäyhteydellä tai korvata lähimatkailulla. Tai jos haluaa käydä kerran vuodessa Lapissa, juna ja jopa lentäminen ovat selvästi ekologisempia ratkaisuja kuin kuljettaa omaa autoa edestakaisin Suomen päästä päähän.

        Kulutuksen järkevöittäminen laskee suoraan energian tuotantoa. Tuotannossa ainut kestävä perusratkaisu pohjoisessa on tuulivoima. Tyynet hetket katetaan varastoidulla vesi- ja biovoimalla, joita tällä hetkellä käytetään perusvoiman tuotantoon. Ydinvoima tuottaa vuosikausiksi perusvoimaa, kun voimalat kerran on menty rakentamaan. Ja banaanit voidaan syödä tropiikissa, missä ne kasvavatkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Koti-isä:
        Toistaiseksihan Suomessa ei ole tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi käytännössä mitään.

        Kun mikään ei kelpaa.

        Vaikkapa Asuntojen eristysmääräyksiä on nostettu moneen otteeseen, niin nopeasti että varmasti tulee vielä harmaita hiuksia.

        Aina voi tietenkin tehdä enemmän, mutta toisaalta kun ei ole löytynyt intoa tehdä kunnon asioita (esim. sarjassa ydinvoimaloita koko sähköntuotannon dekarbonisoimiseksi) niin turha se on alkaa toteuttamaan vihreiden tolkuttoman kallista feelgood-politiikkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. ksee: Kuulostaa vieläkin vähän miedolta – kuinka olisi “ilmastoydinräjähdys” tai “ilmastosupernova”?

        Ilmastoguru Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ei ole vielä riistäytynyt käsistä, mutta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”

        en nyt ruve lukemaan noita tarkemmin mutta olen törmännyt tilanteeseen etä joskus joutuu valitsemaan kahden ääripään väliltä. voihan jotain mustamaalata kärjistetyksi mutta se ei tee toisia automaattisesti paremmaksi.

        tämä on myös propaganda-taktiikka että leimataan joku äärihulluiluksi ja saadaan ns. meidän puoli näyttämään normaalilta vaikka todellisuudessa on huonompi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Koti-isä: Banaani kasvatetaan trooppisissa oloissa sademetsistä raivatuilla pelloilla käyttäen alipalkattua riistotyövoimaa. Se kerätään raakana, laivataan länsimaihin, kypsytetään keltaiseksi tarkoin säädellyissä oloissa tehtaissa, kasataan torneiksi kaupoissa myytäväksi eurolla parilla kilo ja lopulta sisus syödään. Ei ole itsestään selvää, että tämän teollisen toiminnan tulisi jatkua.

      Jos näillä ihmisillä on jokin parempi keino hankkia elantonsa, miksi he eivät sitä tee? Millä tavoin tämän muun elannon tekisi mahdolliseksi nykyisen bananiviljelyn romahtaminen? Ekologien kannalta ruoan rahtaamisessa valtamerten takaa ehkä pitäisi tehdäkin muutoksia, mutta ”alipalkatun riistotyövoiman käyttö” on ollut sama koko historian ajan, sielä missä työvoimalla ei ole muita kilpailutekijöitä etunaan kuin halpuus. Mitä nyt sitten 1700-1800 luvun Suomesta puhuttaessa näitä ensimmäisiä kapitalisteja pidetään suunilleen laupiaina samarialaisina, muualla ne ovat tai olivat riistäjiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ei ole mitään geenimuuntelua vastaan, mutta eikö koko banaanien rahtaus etelästä pohjoiseen ole periaatteessa järjetöntä?

    Eikö samantien voisi kehittää banaaneja, jotka kasvavat ympäri vuoden S ja K -ryhmien paikallisissa kasvattamoissa?

    https://yle.fi/uutiset/3-10960300
    https://yle.fi/uutiset/3-9904236
    https://www.apu.fi/artikkelit/mansikka-alin-kasvistehdas-tampereen-vanhassa-tehdashallissa-saattaa-ratkaista-ruokapulan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kasvihuoneiden lämmittäminen talvella vatii aivan älyttömän määrän energiaa vs. kuljettaminen etelästä. Kotimainen tammikuussa kasvatettu kurkku mahtaa olla jo ympäristörikos 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty:
        Kasvihuoneiden lämmittäminen talvella vatii aivan älyttömän määrän energiaa vs. kuljettaminen etelästä. Kotimainen tammikuussa kasvatettu kurkku mahtaa olla jo ympäristörikos

        Hmmm… vuonna 2013 suomalaisten kasvihuoneyritysten kokonaisenergiankulutus oli n. 10 TWh (Luke) ja äkkiä laskien OL3 tulee tuottamaan hukkalämpöä esim. 90% käyttöasteella sellaiset 22 TWh(?).

        No, ”atoomibanaanit” (tai -tomaatit/-kurkut jne.) ovat tietysti jopa geenejä sisältäviä GMO-tuotteita kammottavampi juttu, joten unohdetaan koko idea.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        RKP aikanaan esti hankkeen, että tomaatteja olisi alettu viljellä Loviisassa ja käytetty ydinvoimalan jätelämpöä. Lämpö ei kuitenkaan yksi riitä. Kaamosaikana tarvitaan myös valoa, koska fotosynteesi.

        Kasvihuoneessa on tapahtunut vallankumous. Aiemmin lähinnä poistettiin lattioilta kulkuväylät erilaisilla liukuvilla rakenteilla, jotta saatiin koko valaistu ala käyttöön. Valaisimet olivat 400 tai 600 W spna valaisimia. 1000 W ja 250 W valaisimia oli myös, mutta taloudellisimpaan w/m3 arvoon taidettiin päästä useimmiten noilla 400 W valoilla. Kasvihuone pysyi lämpimänä valojen avulla aika pitkälti. Nuo myös säteilevät, joten valo ei jää kokonaisuudessaan kasvihuoneen yläosaan. Aikoinaan kun tuli kylmempää, niin pistettiin öljypoltin tulille ja saatiin tilaan vielä lisäksi sitä hiilidioksidia, jolla saa kasvit kasvamaan.

        Nykyisin valo tulee pienemmällä teholla. Lämmön tarve tai eristäminen on tulee tarpeeseen. Kaamosaikana eristetty peltihalli olisi varmaan parempi kasvihuone kuin nykyiset? Näin hatusta ravisteltuna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Ossi Saresoja:
        Ruoan kuljetus laivoilla on halpaa ja muodostaa melko pienen osan ruoan päästöistä. Suomessa kasvatus vaatisi tod.näk. enemmän energiaa.

        Olisi kiva nähdä faktaa siitä, että paljonko saastuttaa rahdattu banaani verrattuna kasvihuonebanaaniin.

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.2cnqmy

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. OS: ”Banaaninviljelyä uhkaa sienitaudin vuoksi katastrofi, joka uhkaa viedä banaanit kaupoista tai ainakin moninkertaistaa niiden hinnan.”

    Aikoinaan Suomi kansanäänestytettiin EU:hun lupaamalla halpoja banaaneita. Jos hinta moninkertaistuu, niin kansanäänestys on tietysti uusittava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Geenimuuntelua pitäisi käyttää myös lisäämään lajien kykyä sitoa hiiltä enemmän ja nopeammin. Mitä se sitten tarkoittaisikaan – kasvin kasvamista nopeammin, tiiviimmäksi, suuremmaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. tuleva isä:
      Geenimuuntelua pitäisi käyttää myös lisäämään lajien kykyä sitoa hiiltä enemmän ja nopeammin. Mitä se sitten tarkoittaisikaan – kasvin kasvamista nopeammin, tiiviimmäksi, suuremmaksi?

      Mitä nyt asiaa on ihan sivusta seurannut, niin ainakin fotosynteesin tehostamiseksi kehitellään kaikenlaista:

      Discovery of a bottleneck relief in photosynthesis may have a major impact on food crops

      ”We tested the effect of increasing the production of the Rieske FeS protein, and found it increases photosynthesis by 10 percent,” said lead researcher Dr. Maria Ermakova from the ARC Centre of Excellence for Translational Photosynthesis (CoETP).

      ”The Rieske FeS protein belongs to a complex which is like a hose through which electrons flow, so the energy can be used by the carbon engine of the plant. By overexpressing this protein, we have discovered how to release the pressure of the hose, so more electrons can flow, accelerating the photosynthetic process,” said Dr. Ermakova, who works at The Australian National University (ANU) Centre Node.

      Scientists Tweak Photosynthesis and Boost Crop Growth by 40 Percent

      Over two years, the research team attempted to develop a more efficient version of photorespiration. Testing through 1,700 plants, they created three. These new methods of photorespiration use alternate sets of promoters and genes, allowing plants to achieve the same results while expending far less energy.

      In field studies, these engineered plants were able to develop plants faster, grow taller, and produce around 40 percent more biomass.

      No, Euroopassa tällaisia ”kammotuksia” ei tulla näkemään, koska EU on syöksymässä biotekniikassa ja maanviljelyssä takaisin pimeälle keskiajalle – ja eturintamassa näyttää olevan lähes kaikki ”totuuden jäkeisät aikaa” vastaan taistelevat ”rationaalisen päätöksen teon” ritareina esiintyvät poliitikot.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jos oletetaan että A. thaliana on sopiva malli viljelykasveille, odotusarvoisesti saataisiin noin 1,6 meioottista rekombinaatiota per 17 miljoonaa nukleotidia eli 3744 geeniä (kromosomi 4):

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1356134/

    Tietty geeni pitäisi saada risteytyksessä siirtymään kahden lajikkeen välillä – käytännössä tämä tapahtuisi niin että toisesta lajikkeesta siirtyy rekombinaatiossa kokonainen kromosomin käsivarsi jossa tuo geeni sijaitsee, eli saataisiin mukana koko joukko muitakin geenejä. Rekombinaatio voisi kohdistua silloin mihin tahansa kohtaan halutusta geenistä sentromeeriseen suuntaan, eli geenin sijainti kromosomin käsivarressa merkitsisi jotain todennäköisyyde kannalta.

    Mutta jos haluttaisiin segregoida geeni yksinään, tarvitaan paljon enemmän risteytyksiä koska rekombinaatioiden pitää kohdistua pienehkölle alueelle juuri geenin ympärillä. Tarvittava aika ja risteytysten määrä riippunee siten eniten halutusta tarkkuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Crispillä voi käsittääkseni siirtää melko tarkasti dna:ta jolloin B-geenin vaihto hoituisi varmaan helpoiten deaktivoimalla se (roskaa sisään/väliin) ja liittämällä B:n toinen versio jonnekin muualle genomiin, esim. eri kromosomiin, jos se olisi jostain syystä toivottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty: Kun mikään ei kelpaa.

    Vaikkapa Asuntojen eristysmääräyksiä on nostettu moneen otteeseen, niin nopeasti että varmasti tulee vielä harmaita hiuksia.

    Aina voi tietenkin tehdä enemmän, mutta toisaalta kun ei ole löytynyt intoa tehdä kunnon asioita (esim. sarjassa ydinvoimaloita koko sähköntuotannon dekarbonisoimiseksi) niin turha se on alkaa toteuttamaan vihreiden tolkuttoman kallista feelgood-politiikkaa.

    Sillä, että muutaman ylisuuren asunnon lämmitystä tai eristystä on hieman optimoitu, ei vielä maailmaa pelasteta. Tai muuteta sitä faktaa, että suomalaisten hiilijalanjälki on yksi maailman suurimmista. Eli harmaita hiuksia on tosiaan luvassa. Ydinvoimaloiden sarjatuotannossa Suomi on EU:n johtava maa, tälläkin hetkellä rakenteilla on peräti kaksi laitosta.

    Suurin osa ilmastolle myönteisistä muutoksista on sellaisia, että ne eivät maksa mitään, tai ne tulevat itse asiassa nykyjärjestelmää edullisemmaksi: pienemmät asunnot, turhan yksityisautoilun lopettaminen, eläinperäisen ravinnon syönnin kohtuullistaminen, lentojen vähentäminen, kertakäyttökulutuksen lopettaminen jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä: Ydinvoimaloiden sarjatuotannossa Suomi on EU:n johtava maa, tälläkin hetkellä rakenteilla on peräti kaksi laitosta.

      Ja jokainen voimalaitos on oma yksilönsä, eri toimittaja, eri omistaja. Eihän se ole mitään sarjatuotantoa nähnytkään vaan lähempänä artesaanihommaa.

      ”Suurin osa ilmastolle myönteisistä muutoksista on sellaisia, että ne eivät maksa mitään”

      Muutetaan luoliin, asumiskustannuksetkin nollautuvat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Koti-isä: suomalaisten hiilijalanjälki on yksi maailman suurimmista.

      Hmm, tässä listaa maailman maista CO2-päästöjen mukaan. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions

      Asukaslukuun suhteutettuna Suomi (8.4 t/asukas) on aika lähellä EU:n keskitasoa (7.0) ja Kiinaa (7.7). Se on luokaa puolet USAn (15.8) tai Kanadan (16.9) tasosta, Palausta (64.9) nyt puhumattakaan. Samoilla leveysasteilla olevista maista suuremmat päästöt ovat Norjassa, Islannissa, Venäjällä, Virossa ja Kanadassa. Ainoa suunnilleen samalla leveysasteella Suomen alle menevä maa on Ruotsi, jossa on enemmän vesi- ja ydinvoimaa.

      Jos sitten katsotaan kirjaimellisesti jalanjälkeä, eli suhteutetaan päästöt väestön sijaan pinta-alaan, niin ainoa Euroopan maa, joka pääsee alle Suomen tason on Latvia, kun moni Euroopan maa on kertaluokkaa korkeammalla tasolla, EU:n keskitason ollessa luokkaa 5 kertaa Suomea suurempi.

      Koti-isä: Suurin osa ilmastolle myönteisistä muutoksista on sellaisia, että ne eivät maksa mitään, tai ne tulevat itse asiassa nykyjärjestelmää edullisemmaksi: pienemmät asunnot, turhan yksityisautoilun lopettaminen, eläinperäisen ravinnon syönnin kohtuullistaminen, lentojen vähentäminen, kertakäyttökulutuksen lopettaminen jne.

      Miten nyt määrittelet ”eivät maksa mitään”? Suunnilleen kaikki luettelemasi asiat tarkoittavat elintason laskua. Itse ymmärtäisin keinon, joka ”ei maksa mitään” sellaisena, että sitä käyttämällä ei joudu tinkimään mistään asiasta. Tietenkin voidaan siirtyä NL:sta tuttuun systeemiin, että ihmiset eivät saa ostaa mitään, mitä he oikeasti haluaisivat ostaa, mutta rahaa kyllä kaikilla on vaikka kuinka roppakaupalla. Sinun laskutavallasi tällainen muutos ei olisi ”maksanut mitään”, vaan sen sijaan ihmille kaikki olisi ”edullisempaa”.

      Mitä pienempiin asuntoihin muuttamiseen tulee, niin suomalaiset asuvat jo nyt Pohjoismaalaisittain pienimmissä asunnoissa (https://op.media/chydenius/megatrendit/oma-koti-kullan-kallis-nain-eri-tavalla-euroopassa-asutaan-f6b61dbada2f43ae9d691ad57ade21a4)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. en nyt ruve kinastelemaan soininvaaran pointeista, ehkä juuri noin että suunnilleen samaa lajiketta voidaan manipuloida mutta selkeästi ulkopuolisia ominaisuuksia pitäisi varoa, esim ei-kasvi geenit kasveihin.

    geeni-patentit pitäisi kieltää tosin, tai ainakin selkeästi rajata vain tutkimuskustannuksiin. ja jos joku olisi onnistunut kehittää jotain hyvääkin niin joku muu voisi jatkokehittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ”Itse asiassa tämä nykyinen kriisi on lievästi sukua tälle ongelmalle. Tuo cavendish-lajike on nimittäin steriili ja leviää siksi istukkaina eikä suvullisesti.”

    Geenitekniikan käyttäminen ei kylläkään auta tuota asiaa, vaan todennäköisesti päin vastoin. Geenimuokkauksen lopputuote olisi todennäköisesti myöskin yksi klooni, johon vastustuskyky Panaman taudille olisi jollain konstilla saatu aikaan, ja sitä sitten lisättäisiin suvuttomasti, koska se on nopein ja kätevin tapa. En tunne banaanikasvin elämää sen tarkemmin. Varmaan muokkaus olisi mahdollista tehdä suvullisesti lisääntyvään lajikkeeseen, johon aikaa myöten voisi syntyä variaatiota. Variaation ongelma vaan on, että geenimuokkauksen aikaansaannokset voivat siinä hävitä.

    Säteilyttämisen vertaaminen nykyiseen geenitekniikkaan ontuu. Säteilyttäminen vaurioittaa DNA:ta, ja solun korjausmekanismit sitten paikkaavat, vaurion laajuudesta riippuen enemmän tai vähemmän alkuperäiseen kuosiin. Geenitekniikan avulla kasveihin on siirretty geenejä mm. eläinkunnasta ja bakteereista, ja luotu teollisille tuholaismyrkyille vastustuskykyisiä lajikkeita ym.. Tämmöistä ei säteilyttämällä tapahdu (siis että esim. kalan geeni loikkaisi maissiin). Toisaalta kasveissa luonnostaan esiintyvät virukset pystyvät siirtämään mukanaan geneettistä materiaalia yksilöstä toiseen, ja myös kromosomista toiseen samassakin yksilössä, mikä voi aiheuttaa kerralla huomattavasti isompia muutoksia kuin säteily.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Säteilyttämällä saadaan maissiin kalan geenit ja alienienkin geenit, kun tarpeeksi monta yksilöä säteilytetään. Kustannuksista en tiedä. Eikä edes tiedetä, mitä muuttui ja miten.

    Geenimuuntelussa ja jopa geenisiirrossa päätetään itse, mitä muutetaan ja miten. Tuhat kertaa tarkempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. P.A.: Eikä edes tiedetä, mitä muuttui ja miten.

      Toki se voidaan selvittää. DNA:n sekvensoiminen, eli emäsjärjestyksen lukeminen, on nykyään suhteellisen halpaa jopa kokonaisen yksilön genomin osalta, jos kyseisen lajin perimä on jo kertaalleen luettu (kuten tavallisimpien viljelykasvien on).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. P.A.:
      Säteilyttämällä saadaan maissiin kalan geenit ja alienienkin geenit, kun tarpeeksi monta yksilöä säteilytetään. Kustannuksista en tiedä. Eikä edes tiedetä, mitä muuttui ja miten.

      Geenimuuntelussa ja jopa geenisiirrossa päätetään itse, mitä muutetaan ja miten. Tuhat kertaa tarkempaa.

      Se on juuri tällä tavalla. Uusi Cavendish-tyyppinen lajike voitaisiin tehdä vaikkapa seuraavasti:

      1. Etsitään banaanilajike joka sietää sienitautia.

      2. Muokataan tästä lajikkeesta geenimuuntelulla Cavendish-tyyppinen tai istutetaan Cavendish-lajikkeeseen sienitautia sietävät geenit.

      3. Muokataan tästä vaikkapa perinteisellä jalostuksella useita eri variaatioita jotka kaikki kestävät sienitautia. Tämä kohta on ”optional” mutta monen lajikkeen käyttö rinnakkain lisäisi varmuutta. Eri lajikkeita voisi muutella kestämään kuivuutta tms. paremmin.

      4. Ongelma ratkaistu.

      Kaikki tämä olisi ihan helppo toteuttaa nykytekniikalla ja muualla maailmassa näin varmaan tulee tapahtumaankin. Harmi kun EU on GMO jälkijunassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Missä vaiheessa muka apinan geenejä on istutettu vehnään ? Mitä sillä haluttaisiin saavuttaa ? Vai onko esimerkin kirjoittajalla tarkoituksellinen tavoite leimata GMO vastenmieliseksi käyttämällä rinnastusta apinaan ? GMO-vehniä muutenkaan ei näy olleen markkinoilla. Merkittävin nykyään käytössä oleva GMO-viljelykasvien valikoima ovat maissi, soijapapu, puuvilla, peruna ja sinimailanen. (USDA) Esimerkiksi vasta viljelyyn tulossa oleva ns. ”kultainen riisi”, joka säilöö beetakaroteenia siemeniinsä, pelkkien lehtiensä lisäksi, on GMO-lajike, mutta kyseiset geenit eivät ole peräisin apinalta eikä sialta, saati kalalta, vaan muilta kasveilta ja maaperäbakteerilta. Tämä kultainen riisi lisäksi on vapaasti pienviljelijöiden käytettävissä ja siemenaineistoltaan viljelijän omaan käyttöön jatkettavissa oleva lisenssi.

    Kuinka moni ihminen on muuttunut tomaatiksi syötyään tomaatin geenejä ? Tällainen epäily kun on suurella yleisöllä geeniteknologiasta. Ihmisellä on genomissaan muustakin eliökunnasta löytyviä geenejä, virusten jäänteistä puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.