Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

Markkinatalous näytti toisen maailmansodan jälkeen lempeät kasvonsa teollisuusmaissa. Jokseenkin kaikki pääsivät osallisiksi kulutustason noususta. Ay-liike avitti kasvavan kakun jakamisessa, mutta pääsääntöisesti siitä on kiittäminen hyvää tasapainoa työmarkkinoilla. Lähes kaikki kelpaisivat töihin eikä huonolla palkalla saanut töihin ketään.

Sitten kaikki muuttui. Muutos alkoi Yhdysvalloista, jossa palkka-asteikon alimman puoliskon reaalipalkat eivät ole kohonneet 1970-luvun jälkeen. Vähän koulutettuja tarvitaan vähemmän.

Presidentti Trump syyttää globalisaatiota. Valmistavaa teollisuutta on mennyt Kiinaan, mutta valtaosa työpaikkakadosta johtuu automaatiosta, digitalisaatiosta ja kaupungistumisesta.

Suomessakin palkkajakauma on polarisoinut. Keskeltä on poistunut satojatuhansia hyviä ammattiduunarin töitä. Tilalle on tullut korkeapalkkaisia asiantuntijatehtäviä ja matalapalkkaista palvelutyötä. Kasvu keskittyy viiden yliopistokaupungin ympärille.

Suomessa hyvinvointiyhteiskunta on saanut hyvin kopin kehityksestä. Eriarvoisuusmittareissa ei näy juuri muutosta vuoden 2000 jälkeen. Tulonjakoa mittaava gini-kerroin esimerkiksi ei ole noussut.

Taidamme mitata eriarvoisuutta puutteellisesti. Jos menettää tulevaisuudenuskonsa, menettää lähes kaiken. On ikävää, jos yksilö menettää tulevaisuudenuskonsa, mutta yhteiskuntarauha vaarantuu, jos kokonaiset alueet menettävät.

Vaikka Ranskan keltaliivimellakat alkoivat dieselöljyn hinnasta, pontimena oli tunne, että hallitus tukee vain pariisilaista eliittiä ja antaa suurimman osan maasta taantua.

Liberaali demokratia on hävinnyt demokraattisissa vaalit toisensa jälkeen populismille ja autoritääristä hallinto kaipaaville: Yhdysvallat, Britannia, Puola, Unkari, Italia, Turkki ja Venäjä.

Ellemme halua joukon jatkoksi, politiikassa tarvitaan kunnon käänne vasempaan.

Käänne vasempaan, mutta vasemmistopuolueiden lääkkeet eivät tässä toimi. Kaipuu menneisyyteen ei kelpaa ohjeeksi.

Ay-liikkeen lääke eriarvoisuutta vastaan on nostaa alimpia palkkoja. Se kuulostaa mukavalta, mutta siitä seuraa kasvava työttömyys. Pelkän peruskoulun suorittaneet saavat keskimäärin samaa palkkaa kuin keskiasteen suorittaneet, mutta niinpä heidän työttömyysasteensa onkin 23 %.

Kun politiikka tuottaa työttömyyttä, korjataan ongelma lisäämällä tulonsiirtoja. Tämän tien päässä ei siinnä onnelaa, vaan hyvinvointivaltion hidas rapistuminen.

Ei pidä hinnoitella ihmisiä pois työmarkkinoilta, ellemme halua jakautunutta yhteiskuntaa, mutta työssä käyvien köyhyyttäkään emme tarvitse.

Tarvitsemme vapaammin määräytyviä palkkoja työllisyyden vuoksi ja täydentäviä tulonsiirtoja tuloerojen vuoksi. Kokonaisuus on sosiaalisesti tasa-arvoisempi kuin pienten palkkaerojen ja korkean työttömyyden vaihtoehto.

Täydentäviä tulonsiirtoja maksetaan vuosi vuodelta enemmän asumistuen nimellä. Niiden huono puoli on tuen sitominen asumiseen, mikä häiritsee asuntomarkkinoita.

Kannatan niukkaa perustuloa, mutta en koska se yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa vaan koska se ratkaisisi ristiriidan työllisyyden ja tuloerojen välillä.

Markkinatalous on osoittanut valtavan voimansa – hyvässä ja pahassa. Se on alistettava hyvän palveluun sen sijaan, että sen voima tuhottaisiin.

Vasemmisto esittää ratkaisuksi täydentävien tulonsiirtojen sijasta laajaa palkkatuen käyttöä. Se on parempi kuin ei mitään, mutta rahan kierrättäminen työnantajan kautta sitoo työntekijän työantajaan, oli tämä millainen ääliö hyvänsä. Miksi työväenliike tällaista kannattaa? Sen lisäksi palkkatuki soveltuu vain vakiintuneille työpaikoille, jolloin suuri osa potentiaalisista työpaikoisa jää sivuun.

Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia tuottamaan samalla korkea työllisyys että pienet tuloerot! Mukaan tarvitaan vahva vihreä sävy torjumaan hintaohjauksella pahan tekoa ympäristölle, mutta se on toisen tarinan aihe. Sikäli se kuitenkin liittyy tähän aiheeseen, että paras keino ympäristötuhoja vastaan on haittojen verottaminen – markkinamekanismin käyttö on tehokasta myös ympäristöpolitiikassa. Se taas tuo kaivattuja verotuloja ilman, että työn verotusta pitää nostaa.

Tässä on vain se hankaluus, että oikealla kannatetaan markkinaliberalismia mutta ei niin vahvasti sosiaalista tasa-arvoa ja vasemmalla sosiaalista tasa-arvoa mutta ei markkinaliberalismia.

 

===

Kirjoitus on julkaistu vähän lyhyemmässä muodossa Haastaja-palstalla Nykypäivä-lehdessä.

86 thoughts on “Vasemmistolaista markkinaliberalismia

  1. ”Tarvitsemme vapaammin määräytyviä palkkoja työllisyyden vuoksi ja täydentäviä tulonsiirtoja tuloerojen vuoksi. ”

    Ei tuo kyllä minusta ihan hirveän vasemmistolaiselta kuulosta, pikemminkin maltilliselta oikeistolaisuudelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jos seurauksena on tasaiempi tulonjako, se on jossain mielessä vasemmistolaista. Mutta nämä akselithan ovat vähän liikkeessä.

        Aika harva oikeistolainen kannattaa epätasaista tulonjakoa itsessään, vaikka on valmis hyväksymään suuremman epätasaisuuden kuin vasemmistolainen. Jos hoidetaan talouspolitiikka hyvin, niin kyllä se helposti johtaa tasaisempaan tulonjakoon kuin palkkojen ja työttömyyden maksimointiin tähtäävä vasemmistolainen politiikka.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: Aika harva oikeistolainen kannattaa epätasaista tulonjakoa itsessään

        Joo, mutta tarpeeksi oikeistolainen voi vastustaa sitä, että otetaan veroilla tuloja rikkaammilta ja annetaan köyhemmille. Vähintään Osmon kuvaama politiikka on vasemmistolaisempaa kuin vaihtoehto, joka muuten sama paitsi ettei tulonsiirtoja olisi tai ne olisivat pienempiä.

        Se, missä oikeiston ja vasemmiston raja menee, vähän subjektiivista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Syltty: Aika harva oikeistolainen kannattaa epätasaista tulonjakoa itsessään, vaikka on valmis hyväksymään suuremman epätasaisuuden kuin vasemmistolainen. Jos hoidetaan talouspolitiikka hyvin, niin kyllä se helposti johtaa tasaisempaan tulonjakoon kuin palkkojen ja työttömyyden maksimointiin tähtäävä vasemmistolainen politiikka.

        Mitä on ”hyvin johdettu talouspolitiikka”? Kenties samaa kuin ”oikeistolainen talouspolitiikka”?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Oikeistolainen talouspolitiikka on historian valossa ollut erittäin huonoa. Aina suhdanteiden kuuentuessa ryhdytään kiihkomielisest6i alentamaan verotusta ja kiihduyttämään ylikuumwentumista. (1989, 2007 viimeksi) kun pitäisi tehdä toisin päin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Oikeistolainen talouspolitiikka on historian valossa ollut erittäin huonoa. Aina suhdanteiden kuuentuessa ryhdytään kiihkomielisest6i alentamaan verotusta ja kiihduyttämään ylikuumwentumista. (1989, 2007 viimeksi) kun pitäisi tehdä toisin päin.

        Onko (keskusta)vasemmistolainen talouspolitiikka ollut sen parempaa? Suhdannehuipulla tehtaillaan urakalla uusia tulonsiirtoja ja muita pysyviä menoautomaatteja. Laskusuhdanteessa taas mistään ei voi leikata (koska ”saavutetut edut”), joten talous halvaannutetaan lopullisesti kiristämällä verotusta.

        Koska poliitikot kaikissa aatesuunnissa pystyvät vain etupäässä sotkemaan talouden kiertokulkua de facto myötäsyklisellä talouspolitiikalla, niin loogisesti paras vaihtoehto olisi antaa heille mahdollisimman vähän keinoja sössiä asioita. Ei tässä nyt varmaan ihan yövartijavaltioon asti täydy mennä, mutta pari aimo harppausta siihen suuntaan kuitenkin.

        Samalla keskuspankeilta pitäisi viedä myös mahdollisuudet elvytykseen yms. – ehkä keskuspankiirit kannattaisi korvata yksinkertaisella sähköaivolla, joka simppelin algoritmin avulla huolehtisi ainoastaan siitä, että liikkeellä olevan rahan määrä on passeli.

        Kaikki tämä vaatisi tietysti sellaisen ajatustavan muutoksen, että hyväksyttäisiin talouden syklisyys ikään kuin luonnonlakina – ja tunnustettaisiin se, että tällaisten ”luonnonvoimien” ohjailuyritykset saavat vain pahempaa tuhoa aikaiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. ksee: Onko (keskusta)vasemmistolainen talouspolitiikka ollut sen parempaa?

        On?

        Kaikki tämä vaatisi tietysti sellaisen ajatustavan muutoksen, että hyväksyttäisiin talouden syklisyys ikään kuin luonnonlakina – ja tunnustettaisiin se, että tällaisten “luonnonvoimien” ohjailuyritykset saavat vain pahempaa tuhoa aikaiseksi.

        Entiseen aikaan, silloin kun minäkin opiskelin kansantaloustiedettä ja vielä siihen aikaan kun työskentelin talouselämässä, pula-aikoja, kriisejä, pidettiin ikäänkuin luonnollisina ja asiaankuuluvina ilmiöinä, jotka jokseenkin säännöllisesti palasivat ja siis kuuluivat taloudellisen elämän normaaliin menoon. Katsottiin, että ne oli jätettävä talouselämän itseparantavien voimien selvitettäväksi. Kansantaloustieteessä oli huomattavana osana erityinen konjunktuurioppi, joka käsitteli näitä ilmiöitä. Pitkälle ei siinä kuitenkaan päästy. […] Olen havainnut, että nyttemmin on, järkevästi kyllä, todettu: ”Taloudelliset lamatilat ovat ihmisten teoista aiheutuvia ilmiöitä” – näin kirjoitti äsken eräs asiantuntija amerikkalaisessa aikakauslehdessä. Taloudelliset kriisit eivät ole luonnon voimista riippuvia välttämättömyyksiä – katovuosista yms. johtuvat suhdanteiden vaihtelut ovat paikallisia ja vähemmän merkityksellisiä. Tämän tosiasian tunnustamisesta on tehty johtopäätökset. […] Nyttemmin on huomattu tarkoituksenmukaisimmaksi jo ajoissa ryhtyä toimiin kriisien estämiseksi. Niinpä Yhdysvalloissa on nyttemmin varauduttu monenlaisilla hallituksen toimenpiteillä estämään suuremman lamatilan syntymistä. […] Tämä uusi katsantokanta ja menettely on, luullakseni, yksityiseen yritteliäisyyteen pohjautuvan yhteiskunnan menestymisen kannalta välttämätön. Sellaista taloudellista iskua ja romahdusta kuin vv. 1929–33, joka Amerikasta levisi Eurooppaan aiheuttaen ei vain taloudellista vaan myös pahaa poliittista tuhoa, yhteiskunta tuskin enää kestäisi. Että hallitusten toimenpiteet voivat johtaa erehdyksiin, on mahdollista, mutta ne ovat vähemmän vahingollisia kuin sokeasti hävitystä ympärilleen levittävät pulat ja romahdukset.

        (J. K. Paasikivi, uudenvuodenpuhe 1956)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Tommi Uschanov:

        (J. K. Paasikivi, uudenvuodenpuhe 1956)

        Totta kai talous on tulos yksittäisten ihmisten toimista – haastavaksi tilanteen tekee vain se, ettei kyse ole mistään simppelistä summauksesta vaan valtavasta vuorovaikutusten verkostosta, jossa yksittäisten ”agenttien” käytös muuttuu jatkuvasti oppimisen ja mukautumisen myötä. Tällaisille järjestelmille on tyypillistä voimakas itseorganisoituminen – mikä taas tekee niiden kontroilloimisesta vaikeaa (100% suunnitelmataloudessakin ihmiset luovat taustalle varjotalouden mustan pörssin kauppoineen jne.)

        Toki yksinkertainen mekanistinen näkemys taloudesta on viehättänyt länsimaisiakin päättäjiä iät ajat – huipussaan tämä taisi olla joskus 2. maailmansodan jälkeen, kun päättäjillä oli suuria vaikeuksia sanoa hyvästit sotatalouden heille tuomalla vallalla. Oikeastaan ainoastaan jossain hävinneissä maissa uskallettiin koittaa jotain mutta – ja tulokset olivatkin taloudelliselta kannalta mahtavia – kunnes vasemmisto pilasi asian tulojen tasauksilla ja saavutetuilla eduila (esim. Italia).

        No, vaikka Paasikiven turinoita viimevuosidan puolenvälin henkisestä ilmapiiristä tässä suhteessa on tietysti mielenkiintoista lukea, niin – vaikka poliitikot ehkä niin halusivat mielellään ajatella – ei taloustieteissä vallinnut mikään yksimielisyys suunnitelmatalouden suunnattomasta ylivertaisuudesta.

        Esim. F. A. Hayek, The Use of Knowledge in Society

        D. Leen kirjoittamasta esittelytekstistä:

        If you want to learn as much as possible about economics from just one article, read Friedrich A. Hayek’s “The Use of Knowledge in Society,” published in the September 1945 issue of The American Economic Review. First, no other article explains the economic problem as clearly. Second, none provides a better understanding of the superiority of market economies. Third, it exposes one of the most deplorable fallacies in the standard approach to teaching economics. Finally, it throws a spotlight on the dangerous ignorance of economic planning.

        Sinänsä vähän hassua, että suunitelmatalouden / ”valtiojohtoisen markkinatalouden” kannattajat haukkuvat liber(t)alisteja naiveista näkemyksistä talouden lainalaisuuksien suhteen – samaan aikaan ko. porukka perustaa koko oman uskonsa johonkin mekanistiseen, deterministiseen (kansan)talousaparaattiin – jonka sivusta törröttää vipuja, nuppeja ja säätimiä, joita taitavasti hivelemällä saa (kansan)talouden ohjattua vaikka taskuparkkiin ahtaalla sivukadulla.

        (PS. 1930-luvun lama on seurausta valtion ja keskuspankin toimillaan rakentamasta 1920-luvun kuplasta – ja laman pituus oli seurausta samojen tahojen toilailusta, joka hidasti talouden elpymistä. Ja jostain kumman syystä tätä sitten pidetään vahvana perusteluna suunnitelmatalouden puolesta…)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. ksee: 1930-luvun lama on seurausta valtion ja keskuspankin toimillaan rakentamasta 1920-luvun kuplasta – ja laman pituus oli seurausta samojen tahojen toilailusta, joka hidasti talouden elpymistä.

        Lähinnä kyse oli liian tiukasta rahapolitiikasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Ossi Saresoja: 1920

        Yhdysvaltain tulli päätös 1929 niin sanotulla Smoot–Hawley lailla asetti 20 000 tuonti tavaralle tulli jotka nousivat vuodessa 20 %:lla. Tätä tariffi säädöstä on pidetty Yhdysvalloissa suurimpana syynä 1930-luvun lamalle. Presidentti FDR kumosi tullit 1934 osana New Deal elvytyspolitiikkaa

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Rahul Somani: Tätä tariffi säädöstä on pidetty Yhdysvalloissa suurimpana syynä 1930-luvun lamalle.

        Minun käsitykseni mukaan sitä on pidetty vain pienehkönä osana laman syitä, vaikka se lamaa pahensikin. Lamahan oli jo alkanut ennen tuota lakia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Ossi Saresoja: Minun käsitykseni mukaan sitä on pidetty vain pienehkönä osana laman syitä, vaikka se lamaa pahensikin. Lamahan oli jo alkanut ennen tuota lakia.

        Kyllä amerikkalaiset taloustieteilijät ihan valtavirran tasolla ovat pitäneet tuota Smooth ja Hawley lakia yhtenä syynä lamaan. Vaikka pörssi oli ylikuumentunut jo 1920-luvun puolella niin Smooth ja Hawley laki oli laman pituuden kannalta merkittävä tekijä. Se vaikutti etenkin työllisyyteen negatiivisesti. Smooth ja Hawley laki tuli itse asiassa esiin vuoden 1993 presidentinvaaleissa kun demokraattien varapresidentti ehdokas Al Gore väitteli talouspolitiikasta sitoutumattoman ehdokkaan Ross Perotin kanssa tulli politiikasta. Al Gore viittasi juuri Perotin kanssa NAFTA:sta. Taustalla oli Smooth ja Hawley laki koska Perot oli protektionismin kannalla ja Al Gore viittasi että korkeat tariffit olivat Smooth ja Hawley lain takia merkittävä syy 1930-luvun laman pituuteen. Tämä väittely löytyy YouTubesta CNN:in kanavalta . Olen sen itse katsonut. Suosittelen. Siinä Al Gore lopuksi lahjoittaa taulun Ross Perotille jossa on senaattori Reed Smootin ja edustajainhuoneen edustajan Willis C. Hawleyn ryhmäkuva.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Rahul Somani: Kyllä amerikkalaiset taloustieteilijät ihan valtavirran tasolla ovat pitäneet tuota Smooth ja Hawley lakia yhtenä syynä lamaan.

        Kuka esimerkiksi? (Olen siis toki samaa mieltä siitä, että laki oli haitallinen, mutta käsittääkseni huono rahapolitiikka oli suurempi tekijä.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Ossi Saresoja: Lähinnä kyse oli liian tiukasta rahapolitiikasta.

        Öh? Kyllä rahapolitiikka oli 1920-luvulla löysää ja kuplan syynä oli nimenomaan se, että keskuspankki kasvatti rahanmäärää ja alhaiset lainakorot johtivat kaikenlaiseen (reaalitalouteen perustumattomaan) spekulointiin.

        Ludvig von on hyvin todennut:

        Credit expansion cannot increase the supply of real goods. It merely brings about a rearrangement. It diverts capital investment away from the course prescribed by the state of economic wealth and market conditions. It causes production to pursue paths which it would not follow unless the economy were to acquire an increase in material goods. As a result, the upswing lacks a solid base. It is not real prosperity. It is illusory prosperity. It did not develop from an increase in economic wealth. Rather, it arose because the credit expansion created the illusion of such an increase. Sooner or later it must become apparent that this economic situation is built on sand.

        Joku voisi nähdä tässä varoituksia myös tämän päivän keskuspankkiireille, mutta tuskinpa yksikään näkee tilanteessa mitään huolestuttavaa – kunnes jotain osuu tuulettimeen ja voimalla…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. ksee: Öh? Kyllä rahapolitiikka oli 1920-luvulla löysää ja kuplan syynä oli nimenomaan se, että keskuspankki kasvatti rahanmäärää ja alhaiset lainakorot johtivat kaikenlaiseen (reaalitalouteen perustumattomaan) spekulointiin.

        Kuluttajahintainflaatio ei käsittääkseni ennen lamaa ollut korkea (ja taisi olla jopa negatiivinen), joten rahapolitiikka ei ollut löysää vaan tiukkaa.

        Kuten Milton Friedman on sanonut, alhaiset korot eivät yleensä kerro siitä, että rahapolitiikka olisi löysää, vaan siitä, että se on ollut tiukkaa.

        Tässä video, jossa Friedman puhuu laman syistä:

        https://youtu.be/7qR0aDvggS8

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. ksee: 1930-luvun lama on seurausta valtion ja keskuspankin toimillaan rakentamasta 1920-luvun kuplasta

        Perussyy tuohon lamaan oli paljon yksinkertaisempi: traktori.

        Traktorin tulo maataloudesta elävän USA:n pelloille ajoi kymmeniä miljoonia yksinkertaisia maatalouden perustöitä tekeviä työntekijöitä pois pelloilta. Tämän porukan työllistyminen uusiin tehtäviin tapahtui hitaammin kuin mitä maataloudesta vapautui uutta työvoimaa.

        Seurasi työttömyys.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. K-Veikko: Perussyy tuohon lamaan oli paljon yksinkertaisempi: traktori.

        Traktorin tulo maataloudesta elävän USA:n pelloille ajoi kymmeniä miljoonia yksinkertaisia maatalouden perustöitä tekeviä työntekijöitä pois pelloilta. Tämän porukan työllistyminen uusiin tehtäviin tapahtui hitaammin kuin mitä maataloudesta vapautui uutta työvoimaa.

        Seurasi työttömyys.

        Tuo esimerkkisi pätee lähinnä preerioiden plantaasi talouteen. Traktorin tulo oli varmaan vapautti työvoimaa Yhdysvaltain keskilännessä mutta myös niin sanotut Dust Bowl (”pölytuuli”) vaikutti maatalouden työttömyyteen jonka seurauksena moni lähti kaupunkeihin itärannikolle etsimään töitä. Samaan aikaan pörssi ylikuumenemi ja Smooth ja Hawley asetus astui voimaan. Dust Bowlin (pölytuuli) vaikutus on jäänyt unohduksiin mutta sitä kannattaa tutkia lisää sen vaikutusta Yhdysvaltain keskilännen maataloudessa 1930-luvun laman aikana. Maatalouden vaikutus Yhdysvaltain lamaan oli kyllä pieni mutta se aiheutti Yhdysvaltain sisäisen muuttoliikkeen jota kutsutaan The Great migration to the North termillä. Suurin osa väestöstä oli afroamerikkalaiset pieniviljelijät jotka olivat toisen luokan kansalaisia ja kokivat segregaatiota muun muassa työnhaussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. K-Veikko: Traktorin tulo maataloudesta elävän USA:n pelloille ajoi kymmeniä miljoonia yksinkertaisia maatalouden perustöitä tekeviä työntekijöitä pois pelloilta. Tämän porukan työllistyminen uusiin tehtäviin tapahtui hitaammin kuin mitä maataloudesta vapautui uutta työvoimaa.

        Seurasi työttömyys.

        Vaikka tuo selittäisi työttömyyden (mitä en usko), se ei selittäisi tuotannon laskua laman aikana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. Osmo Soininvaara:
        Oikeistolainen talouspolitiikka on historian valossa ollut erittäin huonoa. Aina suhdanteiden kuuentuessa ryhdytään kiihkomielisest6i alentamaan verotusta ja kiihduyttämään ylikuumwentumista. (1989, 2007 viimeksi) kun pitäisi tehdä toisin päin.

        On vähän vaikeaa nähdä, että vasemmistolla ei ollut mitään tekemistä 2007 jättimäisten palkankorotusten kanssa. Ammattiliitot ja työväenpuolueet ovat käytännössä yhtä puuta (Antti Rinne, anyone?). Nehän Suomen lopullisesti upottivat, kun kustannukset nousivat vuosituloilla, vaikka talous jo sukelsi.

        Nyt vielä nähdään kuinka Rinne näyttää tekevän ihan saman virheen kuin Katainen sairaanhoitajien kanssa, joten siitäkin valittamisen voi lopettaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      19. Syltty: On vähän vaikeaa nähdä, että vasemmistolla ei ollut mitään tekemistä 2007 jättimäisten palkankorotusten kanssa. Ammattiliitot ja työväenpuolueet ovat käytännössä yhtä puuta (Antti Rinne, anyone?). Nehän Suomen lopullisesti upottivat, kun kustannukset nousivat vuosituloilla, vaikka talous jo sukelsi.

        Nyt vielä nähdään kuinka Rinne näyttää tekevänihan saman virheen kuin Katainen sairaanhoitajien kanssa, joten siitäkin valittamisen voi lopettaa.

        Eikö tämä läppä siitä miten Sari Sairaanhoitaja tuhosi Suomen talouden ole jo aika väsynyt? Palkankorotukset olivat suuria siksi että vuosikausia oli kitkuteltu nollalinjalla tai vähän sen yli ja takana oli valtava nousukausi josta tietenkin tavallinenkin duunari halusi osansa. Ja Suomi ei kyllä tasan tarkkaan kyykännyt niihin. Nokian puhelimien menekki ei romahtanut siksi että ne olivat liian kalliita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      20. Niin olisihan se hassua jos poliitikot voisivat noin helposti ja nopeasti tuhota talouden kuin Ode antaa ymmärtää. Oletettavasti parin miljardin elvytyspaketti korjaisi ihan vastaavasti suuremmatkin ongelmat.

        Sehän tarkoittaisi että Sipilä kikyineen käytännössä myös pelasti Suomen talouden, vaikutukset taisivat olla samaa luokkaa tai jopa enemmän.

        Kyllä Sari-kampanja olit tyhmä, se oli taloudellista sabotaasia, mutta ei se yksin kyllä Suomen taloutta kaatanut. Kyllä se oli ihan perinteinen työmarkkinapolitiikka joka vain pitkän hyvän kauden päätteeksi riistäytyi käsistä ja vielä eurossa, jota ei voi devalvoida.

        Uskon siis että ay-pomot osaavat pyytää nousukaudella muhkeita korotuksia ilman poliitikkojakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      21. Osmo Soininvaara:
        Sari sairaanhoitaja oli ääliömäinen kampanja, mutta se rikos kansantaloutta kohtaan oli ryhtyä alentamaan suu vaahdossa veroja, kun ylikuumeneminen toi valtion kassaan niin paljon rahaa.

        Nyt olen utelias kuulemaan mihin ne rahat sitten olisi pitänyt käyttää, jos ei veronalennuksiin? Itse nimittäin näen kyllä paljon vaarallisempiakin käyttökohteita ylimääräisille varoille valtion kassassa kuin sen, että niitä kerätään vähän vähemmän seuraavana vuonna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      22. Nyt olen utelias kuulemaan mihin ne rahat sitten olisi pitänyt käyttää, jos ei veronalennuksiin?

        Rahoja ei olisi pitänyt käyttää lainkaan tai jos lainoja oli erääntymässä, maksaa pois valtion velkaa. Suhdanteidern ylikuumentuessa valtion tulee jäähdyttää suhdanteita vetämällä rahaa pois kansantaloudesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      23. Osmo Soininvaara: Rahoja ei olisi pitänyt käyttää lainkaan tai jos lainoja oli erääntymässä, maksaa pois valtion velkaa. Suhdanteidern ylikuumentuessa valtion tulee jäähdyttää suhdanteita vetämällä rahaa pois kansantaloudesta.

        Ok, en olisi uskonut sinun olevan näin niinistöläinen, mutta samaa mieltä tuosta. Jos rahaa jää yli, maksetaan ennemmin velkoja kuin lasketaan veroja tai luodaan uusia syömävelan lähteitä. Mitään hillittömiä säästöjä valtion ei normaalisti ole tarkoitus kerätä, mutta siinäkin meidän väestöpyramidi muodostaa semmoisen poikkeustilan, että jokunen euro ylijäämää laitettuna jonnekin pahan päivän varalle ei olisi ollenkaan huono idea. Nythän hallitus näyttää pistävän rahaa haisemaan, vaikka budjetti on alijäämäinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      24. Jukkis: Ok, en olisi uskonut sinun olevan näin niinistöläinen, mutta samaa mieltä tuosta.

        Keynesiläinen vastasyklinen finanssipolitiikka ei todellakaan ole niinistöläistä. Niinistölle keynesiläisyys on niin suuri mörkö, että hän kymmenen vuotta sitten haukkui silloista valtiovarainministeri Jyrki Kataista ”jonkinlaisesta puolikeynesiläisyydestä”, koska jo se oli hänelle liikaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      25. Tommi Uschanov: Keynesiläinen vastasyklinen finanssipolitiikka ei todellakaan ole niinistöläistä. Niinistölle keynesiläisyys on niin suuri mörkö, että hän kymmenen vuotta sitten haukkui silloista valtiovarainministeri Jyrki Kataista “jonkinlaisesta puolikeynesiläisyydestä”, koska jo se oli hänelle liikaa.

        Varmaankin, mutta toisaalta 90-luvun lopulla valtionvarainministeri Niinistöä moitittiin ”kiiluvasilmäisestä velanmaksusta”, koska nousukauden verotuloilla olisi pitänyt tehdä kaikenlaista hyvää. Ja viimeinen vm Niinistön budjetti taisi olla puhdas vaalibudjettti, muistelen minä.

        Kai tässä puhuttiin Sauli Niinistöstä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      26. Syltty: Varmaankin,mutta toisaalta 90-luvun lopulla valtionvarainministeri Niinistöä moitittiin ”kiiluvasilmäisestä velanmaksusta”, koska nousukauden verotuloilla olisi pitänyt tehdä kaikenlaista hyvää. Ja viimeinen vm Niinistön budjetti taisi olla puhdas vaalibudjettti, muistelen minä.

        Kai tässä puhuttiin Sauli Niinistöstä?

        Itse viittasin Sauli Niinistöön ja nimenomaan häneen ainakin minun mielessäni henkilöityneeseen draiviin maksaa Suomen velkoja pois toimiessaan valtionvarainministerinä. Nyt jälkiviisaana voidaan todeta, että oli aiheellinen paikka sitä pelivaraa siihen käyttää, koska oli ensin Vanhasella ja sitten Kataisella enemmän pelivaraa ottaa lisää lainaa (ottivatko tarpeeksi / liikaa ja käyttivätkö sitä fiksusti / tyhmästi, siihen en aio ottaa kantaa, hoitakoon sen historiankirjoittajat sata vuotta eteenpäin). Saa nähdä milloin meillä seuraavan kerran on yhteiskuntana mahdollisuus velkoja lyhennellä, kun ainakin allekirjoittanutta väestöpyramidi ja huoltosuhde huolestuttavat kovasti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      27. Tommi Uschanov
        Niinistölle keynesiläisyys on niin suuri mörkö, että hän kymmenen vuotta sitten haukkui silloista valtiovarainministeri Jyrki Kataista “jonkinlaisesta puolikeynesiläisyydestä”, koska jo se oli hänelle liikaa.

        Puolikeynesiläisyys on sitä, että hyvinä aikoina otetaan velkaa ja laitetaan haisemaan, kun kerran on rahaa, ja huonoina aikoina sitten otetaan velkaa ja laitetaan haisemaan, koska elvytys.

        Valtiovarainministerinä Niinistö ajoi itse kokokeynesiläistä politiikkaa ja on sen jälkeen valittanut, että vastasyklinen politiikka nousukaudella on äärimmäisen vaikeaa.

        Elvytyksessäkin Suomessa lisähankaluutena on vientipainotteinen talous, elvyttäminen ei pelasta vientiyrityksiä. Rakennuspuolellakin suuret infrahankkeet ovat hankalia, niiden käynnistäminen kestää vuosia. Toisaalta taas sitten vaikka asuntorakentamisessa on myös pullonkauloja, viime laman aikaan elvytettiin niin että kaupungin asuntotuotantoimisto valitteli sosiaaliseen tuotantoon sopivien tonttien loppuvan, kun Helsingissä ei haluttu toistaa 90-luvun laman virheitä ja rakentaa pelkkiä vuokrataloja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      28. Pekka Pessi: Valtiovarainministerinä Niinistö ajoi itse kokokeynesiläistä politiikkaa ja on sen jälkeen valittanut, että vastasyklinen politiikka nousukaudella on äärimmäisen vaikeaa.

        Kertoisiko tämä siitä, että demokratian käyttäminen talouden ohjaamiseen, on varsin huono keino? Juuri nousukausi tuntuu olevan se kaikkein vaikein paikka, kun olisi varaa sekä valtion lisäkulutukseen että verojen alentamiseen ja molempiin on valtava huuto kansan suunnasta, joka edellisestä lamasta toivuttuaan vihdoinkin toivoo hieman helpotusta tilanteeseen, mutta jonka huuto poliitikkojen pitäisi jättää huomiotta ja sen sijaan kiristää veroja ja maksaa velkaa pois.

        Laskukaudella kansa on yleensä helpompi saada jopa jonkinlaisen vyönkiristyksen taakse, koska se nähdään välttämättömänä toimena.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      29. Pekka Pessi: Valtiovarainministerinä Niinistö ajoi itse kokokeynesiläistä politiikkaa

        Ei ajanut, vaan jos puolikeynesiläisyys määritellään niin kuin itse tulkitsit sen, tämän puolikeynesiläisyyden peilikuvaa: nousukaudella kiristetään ja laskukaudella kiristetään yhtä lailla.

        ja on sen jälkeen valittanut, että vastasyklinen politiikka nousukaudella on äärimmäisen vaikeaa.

        Mikä on lähde tälle hämmästyttävälle väitteelle? Mieleeni ei nimittäin tule yhtään julkista lausuntoa, jossa Niinistö olisi koskaan koko uransa aikana kannattanut yhtä ainutta menolisäystä mihinkään, saati että hän olisi kannattanut niitä perustellen tätä kannatustaan vastasyklisellä finanssipolitiikalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      30. Tommi Uschanov: Ei ajanut

        Niinistön ollessa valtiovarainministerinä ei ollut mitään varsinaisia taantumia, mitä nyt kasvu 2002 vähän notkahti. Mutta toki 2003 budjetti oli Sylttyä lainatakseni vähän sellainen vaalibudjetti.

        Mikä on lähde tälle hämmästyttävälle väitteelle? Mieleeni ei nimittäin tule yhtään julkista lausuntoa, jossa Niinistö olisi koskaan koko uransa aikana kannattanut yhtä ainutta menolisäystä mihinkään, saati että hän olisi kannattanut niitä perustellen tätä kannatustaan vastasyklisellä finanssipolitiikalla.

        Seuraavaksi voisin hämmästyttää varmaan kertomalla että vesi on märkää ja lumi kylmää? Vähän haastetta peliin. Mutta eikun vain tänne hämmästymään:

        http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      31. Pekka Pessi: Seuraavaksi voisin hämmästyttää varmaan kertomalla että vesi on märkää ja lumi kylmää? Vähän haastetta peliin. Mutta eikun vain tänne hämmästymään:

        http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2003&lang=fi&maindoc=/2003/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:

        Siltä osin kuin tuossa perustellaan jotain, niin ensinnäkin siinä perustelee eduskunnan valtiovarainvaliokunta eikä Sauli Niinistö, ja toiseksi perustelut eivät sisällä mitään makrotaloustieteellisiä koulukuntakannanottoja suuntaan taikka toiseen. Mikä ei tule yllätyksenä, koska sellaisia ei ole keltaisessa budjettikirjassa ollut tapana esittää ylipäänsä koskaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      32. Osmo Soininvaara:
        Sari sairaanhoitaja oli ääliömäinen kampanja, mutta se rikos kansantaloutta kohtaan oli ryhtyä alentamaan suu vaahdossa veroja, kun ylikuumeneminen toi valtion kassaan niin paljon rahaa.

        Osa veronalennuksista osui todella pahasti suhdannemielessä, mutta osa osui taas suoraan jäähtymisen (tuurilla).

        Mutta esimerkiksi omalla alallani palkat lähtivät aivan liian kovaan nousuun jo loppuvuodesta 2007 kun siis loppuvuodesta 2007 alkavalle 12kk ajanjaksolle tuli yli 6% yleiskorotukset ja seuraavalle 12 kk jaksolle vielä 5% lisää ajoittain loppuvuodelle 2008 ja alkuvuodelta 2009, siis, keskelle pudotusta! Kaikki neuvoteltu syksyllä 2007. Tällaisilla korotuksilla bisnes kuin bisnes kyllä tyssää melko nopeasti.

        Tuskinpa Vanhasen veronalennukset muutamassa kuukaudessa aiheuttivat palkkojen karkaamisen käsistä. Voidaan tietenkin spekuloida, paljonko tieto alennuksista vaikutti palkkaneuvotteluihin ja paljonko ne vaikuttivat lopulta liukumiin, mutta vaikka myönnän alennusten tulleen huonoon aikana (itsekin paheksuin niitä aikanaan, minusta olisi pitänyt säästää ja inhosi Kokoomuksen SS-kampanjaa alusta saakka) selvästi palkat karkasivat hyvissä ajoin ennen veronalennusten efektiivisen vaikutusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      33. Osmo Soininvaara:
        Oikeistolainen talouspolitiikka on historian valossa ollut erittäin huonoa. Aina suhdanteiden kuuentuessa ryhdytään kiihkomielisest6i alentamaan verotusta ja kiihduyttämään ylikuumwentumista. (1989, 2007 viimeksi) kun pitäisi tehdä toisin päin.

        Vuonna 1989 Suomessa oli Holkerin hallitus jossa oli valtiovarainministerinä Erkki Liikanen joten oliko demareiden politiikka tuolloin oikeistolaista? Vuonna 2007 oli Vanhasen II hallitus jossa oli valtiovarainministerinä Jyrki Katainen mutta hallituksessa oli myös Vihreät. Oliko se oikeistolainen talouspolitiikka. Hallituksen väri ei vaikuta mitenkään. Holkerin hallitus oli sinipuna. Vanhasen II hallitus oli porvari hallitus jossa oli mukana Vihreät oliko se perinteinen porvari hallitus? Vuonna 1989 talouden ylikuumenemisen syyt oli Suomen Pankin valuutta politiikka jossa purettiin viimeinen sodanjälkeinen valuutta sääntely. Vuonna 2007 maailmanlaajuinen talous oli vielä hyvässä hapessa. Ongelma tuli 2008 lokakuussa . Vuoden 1989 ongelma oli enemmän siinä että clearing kauppa Neuvostoliiton kanssa loppui ja se aiheutti 15% aukon kansantaloudessa mutta samalla kotimaisen kysynnän ylläpitämisen takia tehtiin veron kevennys päätös. Vihreät teki silloin budjetti sovun Holkerin hallituksen kanssa. Tämä kaikki löytyy uudesta Erkki Liikasen kirjasta. Vuoden 2007 kilpailukyky menetettiin koska Tehy vaati hoitajille suurta palkankorotusta joka oli ollut muille alojen kanssa jäljessä. Siinä kohtaa muu ay-liike tuli ahneeksi ja vaati lisäys. Yleislakko oli lähes ovella ja hallitus suostui koska demarit tekivät ay-liikkeen puolesta oppositiossa politiikkaa eduskunnassa. Paavo Lipponen itse piti Tehyn työmarkkina taistelua edes vastuuttomana 2007. Kyllä ay-liike voi myös sotkea talouden Tupon kautta yhtä hyvin kuin hallitukset. Keskitetyt tupot Suomessa ovat olleet myös talouden ylikuumenemisen syyt. Oli hallituksen väri mikä hyvänsä niin yleislakko on ollut ay-liikkeelle aina kiristyksen avain. Vuoden 1956 yleislakon jälkeen ay-liike on aina pelotellut yleislakolla. Demarit ovat menneet Ay-liikeen kelkkaan koska he pelkäävät historiallisesti vuoden 1956 tilannetta. K.A. Fagerholm hävisi presidentinvaalit koska yritti ottaa pesäeroa Ay-liikeeseen. Viimeksi kun demarit ottivat ison pesäeron Ay-liikeeseen oli Lipposen hallitusten kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      34. Liikasen budjettiesitys oli vielä kuosissa, mutta eduskunnassa Iiro Viinasen johtama valtiovarauinvaliokunta eki siitä todellisen vaalibudjetin. Suomen pankki joutui REvalvoimaan markan hillitäkseen ylikuumenemista ja velkaantumista. Kaikki tämä ennen Venäjän kaupan romahdusta. Kilpailukyky onnistuttii sössimään sitä ennen.
        Vihreät eivät olleet Vanhasen hallituksessa.
        Tuo ”budjettisopu” Liikkasen kanssa koski maailman ensimmäistä hiilidiksidiveroa, jonka solmimisesta olen perin ylpeä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Syltty:
      “Tarvitsemme vapaammin määräytyviä palkkoja työllisyyden vuoksi ja täydentäviä tulonsiirtoja tuloerojen vuoksi. ”

      Ei tuo kyllä minusta ihan hirveän vasemmistolaiselta kuulosta, pikemminkin maltilliselta oikeistolaisuudelta.

      Kuten Osmo totesi, akselit ovat vähän liikkeessä. Oikeisto perinteisesti on peräänkuuluttanut henkilökohtaista vastuuta omasta elämästään, joka nyt on periaatteessa hieman ristiriidassa täydentävien tulonsiirtojen kanssa. Omat tulothan ovat, varsinkin oikeiston mielestä, lähtökohtaisesti omaa ansiota ja aikaansaannosta.
      Lisäksi oikeisto vaalitenteissä aika selkeästi päätyy kannalle että ’suuremmat tuloerot ovat perusteltuja palkitsemis/kannustus mielessä’, sitä voi sitten pohtia että miten kääntelet ja ohjaat verotusta siten että alimmille tuloportaille saadaan riitävä toimeentulo ja samaan aikaan pitäisi vielä palkita ylimpiä ryhmiä matalamalla verotuksella ja korkeammilla tuloilla jne. Toisin sanoen lupaillaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.
      Itselle ei ole kyllä vielä selvinnyt miten oikeisto ihan käytännössä varmistaa työstä kuin työstä elinkelpoisen palkkion, käytännön ehdotukset kun ovat luokkaa että lyödään AY-liike maihin niin palkat lähtevät jotenkin maagisesti nousuun. Yhdysvaltojen pitkäaikaisen palkkastagnaation, minkä Osmokin mainitsi, on esitetty johtuvan mm. työväen heikosta neuvotteluasemasta eli heikosta AY-liikkeestä. Oikeistokaan ei ole varsinainen suuri palkkatuen kannattaja, joten odotan mielenkiinnolla lisätietoa miten Oikeisto edes käytännössä toteuttaa nuo täydentävät tulonsiirrot jotka Syltty mainitsee oikeistolaiseksi, lähes kaikki Oikeiston aloitteet tuntuvat pyrkivän vähentämään tulonsiirtoja ja myös levittämään veropohjaa tasaisemmaksi.

      Ehkä kuitenkin oikea ero oikeiston ja vasemmiston välillä on vain siinä minkälaiset tuloerot ja alimmat palkat ryhmät näkevät kohtuullisiksi ja tätä kautta tulonsiirtojen ’sopiva’ määrää riippuu ihan siitä missä se oman ryhmän tasapainopiste on. Suomessa oikeisto ilmeisesti näkee että täällä on jo liiankin pienet tuloerot ja tällä logiikalla myös tulonsiirtoja on liikaa.

      Vielä kyynisemmin voisi todeta, kuten on tieteellisesti osoitettu melko luotettavasti, että ihmiset keskimäärin äänestävät oman etunsa mukaisesti, jolloin suurituloiset vastustavat verotusta ja tulonsiirtoja, suuren omaisuuden omistavat vastustavat omaisuusveroja. Vastapuolella sairaat, työttömät ja pienipalkkaiset kannattavat suurempia tulonsiirtoja itselleen jotka tietenkin kustannetaan muiden maksamilla veroilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist:

        Ehkä kuitenkin oikea ero oikeiston ja vasemmiston välillä on vain siinä minkälaiset tuloerot ja alimmat palkat ryhmät näkevät kohtuullisiksi ja tätä kautta tulonsiirtojen ‘sopiva’ määrää riippuu ihan siitä missä se oman ryhmän tasapainopiste on. Suomessa oikeisto ilmeisesti näkee että täällä on jo liiankin pienet tuloerot ja tällä logiikalla myös tulonsiirtoja on liikaa.

        Itse tunnustaudun oikeistolaisemmin ajattelevaksi ja näkisin, että olet tavallaan oikeassa tiivistelmäsi kanssa, mutta ainakin omalla kohdallani molemmissa on pieniä vivahde-eroja. Tuloerojen osalta en näe mitään syytä tai järkeä ehdoin tahdoin kasvattaa niitä. Olen vaan enemmänkin turhautunut siitä, että meillä on maailman kahdeksanneksi pienimmät tuloerot, jotka ovat kaiken lisäksi pysyneet lähes muuttumattomina viimeisen vuosikymmenen ja siitä huolimatta vasenta laitaa kuuntelemalla tulee semmoinen olo, että Suomen suurin ongelma on massiiviset tuloerot ja niiden hyytävän nopea kasvutahti. Itse laittaisin paukut ja resurssit jonnekin ihan muualle yhteiskunnallisten ongelmien korjaamiseksi (joita ehdottomasti on olemassa ja joiden korjaamiseksi ilomielin maksan veroja) ja miettisin tilanteen uudelleen tuloerojen osalta, jos ja kun ne olisivat kasvaneet vaikkapa niin, että Suomessa on maailman 20. pienimmät tuloerot.

        Tulonsiirtojen osalta olet jälleen oikeassa, että niitä on mielestäni liikaa, mutta niitä on ennen kaikkea liikaa joissa rahaa siirretään samalta porukalta samalle porukalle. Tulonsiirtoja pienimmille desiileille pidän ehdottomasti järkevinä ja niiden määrän kasvattamisessa en näe mitään merkittäviä ongelmia, mutta se, että keskiluokkaiset maksavat tulonsiirtoja keskiluokkaisille tai parhaassa tapauksessa vieläpä korkeammille tulodesiileille en näe mitään järkeä. Periaatteessa voi ajatella, että kyse on vaan rahan siirtämisestä taskusta toiseen eli homma toimii enemmän tai vähemmän neutraalisti, mutta reaalimaailmassa mikään transaktio ei ikinä tapahdu ilman pientä kitkaa ja siihen kitkaan hukkuu merkittävä määrä lainsäätäjien, viranomaisten ja kansalaisten aikaa ja resursseja, kun mietitään miten suuret rahasummat kulkevat Suomessa kunnallisten ja valtiollisten elimien läpi. Aikaa ja resursseja, jotka jälleen olisi järkevämpi kohdistaa siihen eniten tarpeessa olevaan porukkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jukkis: Olen vaan enemmänkin turhautunut siitä, että meillä on maailman kahdeksanneksi pienimmät tuloerot, jotka ovat kaiken lisäksi pysyneet lähes muuttumattomina viimeisen vuosikymmenen ja siitä huolimatta vasenta laitaa kuuntelemalla tulee semmoinen olo, että Suomen suurin ongelma on massiiviset tuloerot ja niiden hyytävän nopea kasvutahti.

        Itse olen mielestäni melko vasemmistolainen, mutta suoraan sanottuna vasemmiston poliittinen retoriikka on karannut todellisuudesta ja aikaa sitten ja keskittyy mielestäni lähinnä saavutettujen etujen puolustamiseen. Sosiaaliturvajärjestelmän korjaus paremmin nykypäivään sopivaksi pitäisi tehdä ja totuus on kyllä se, että jos ei vasemmisto sitä kehitä eteenpäin niin kyllä sen oikeisto ennen pitkää ’korjaa’. Lopputulos tosin ei välttämättä sitten miellytä vasemmistoa. Kokoomuksenkin ehdotuksessa on hyviä puolia, samoin Liberan/Lepomäen perustilimallissa. Nyt olisi hallituksella hieno tilaisuus poimia parhaat ideat kaikilta ja tehdä se uudistus ennen kuin joku muu tekee sen heidän puolestaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Jukkis: Tulonsiirtoja pienimmille desiileille pidän ehdottomasti järkevinä ja niiden määrän kasvattamisessa en näe mitään merkittäviä ongelmia, mutta se, että keskiluokkaiset maksavat tulonsiirtoja keskiluokkaisille tai parhaassa tapauksessa vieläpä korkeammille tulodesiileille en näe mitään järkeä.

        Järki on motivaatiopsykologisissa näkökohdissa. Ihmiset ovat valmiita maksamaan veroja vain sellaisten toisten ihmisten hyväksi, joiden he kokevat kuuluvan samaan moraaliseen yhteisöön kuin he itse, ja tulonsiirrot keskiluokan sisällä ovat eräs tärkeimmistä tavoista sitouttaa tähän veronmaksuun.

        Että asia on näin, näkyy mielestäni a) siitä, ettei missään päin maailmaa ole yhtään valtiota, jossa alimmat desiilit saisivat nykyisten Pohjoismaiden suuruiset tulonsiirrot mutta keskidesiilit eivät; ja b) maapallon tasolla köyhimmät desiilit löytyvät ihan muualta kuin Suomesta, mutta kukaan ei silti ehdota, että tulonsiirrot tulisi suunnata köyhien suomalaisten sijaan näille desiileille – argumentoiden itsesi kaltaiseen tapaan, että silloin samalla rahalla saataisiin eniten aikaan.

        On myös hieman kyynisempi näkökohta, jonka eräs kommentti eräässä toisessa blogissa yli kahdeksan vuotta sitten kiteytti niin hyvin, että se jäi pysyvästi mieleeni ja muistin sen yhä ulkoa lähes sanasta sanaan:

        On tärkeää tajuta, ettei hyvinvointivaltio ole mikään köyhäinapulaitos. Ei ole mikään vahinko, että se jakaa rahaa avokätisesti keskiluokalle. Se on nimenomaan sen tarkoitus. Keskiluokka haluaa, että verojen vastineeksi voi olla huolehtimatta raha-asioista. Keskiluokka ei halua säästää lasten tekoa, lasten koulutusta, omaa eläkettään tai mahdollista työttömyyttä tai sairautta varten. Onhan se tietysti vähän hassua, mutta toisaalta myös tosi mukavaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tommi Uschanov: Järki on motivaatiopsykologisissa näkökohdissa. Ihmiset ovat valmiita maksamaan veroja vain sellaisten toisten ihmisten hyväksi, joiden he kokevat kuuluvan samaan moraaliseen yhteisöön kuin he itse, ja tulonsiirrot keskiluokan sisällä ovat eräs tärkeimmistä tavoista sitouttaa tähän veronmaksuun.

        Että asia on näin, näkyy mielestäni a) siitä, ettei missään päin maailmaa ole yhtään valtiota, jossa alimmat desiilit saisivat nykyisten Pohjoismaiden suuruiset tulonsiirrot mutta keskidesiilit eivät; ja b) maapallon tasolla köyhimmät desiilit löytyvät ihan muualta kuin Suomesta, mutta kukaan ei silti ehdota, että tulonsiirrot tulisi suunnata köyhien suomalaisten sijaan näille desiileille – argumentoiden itsesi kaltaiseen tapaan, että silloin samalla rahalla saataisiin eniten aikaan.

        On myös hieman kyynisempi näkökohta, jonka eräs kommentti eräässä toisessa blogissa yli kahdeksan vuotta sitten kiteytti niin hyvin, että se jäi pysyvästi mieleeni ja muistin sen yhä ulkoa lähes sanasta sanaan:

        On tärkeää tajuta, ettei hyvinvointivaltio ole mikään köyhäinapulaitos. Ei ole mikään vahinko, että se jakaa rahaa avokätisesti keskiluokalle. Se on nimenomaan sen tarkoitus. Keskiluokka haluaa, että verojen vastineeksi voi olla huolehtimatta raha-asioista. Keskiluokka ei halua säästää lasten tekoa, lasten koulutusta, omaa eläkettään tai mahdollista työttömyyttä tai sairautta varten. Onhan se tietysti vähän hassua, mutta toisaalta myös tosi mukavaa.

        Ymmärrän tämän näkökulman ja en epäile sen olevan osaltaan tätä oikeuttamassa, mutta tämä kitkaan hukkuvan ajan ja resurssien määrä on Suomen kaltaisessa paljon tulonsiirtoja tekevässä valtiossa niin suuri, että kovasti silti kannattaisin uudelleenpohdintaa. Vaikka sitten sitä kautta, että tehdään tulonsiirroista automaattisia perustulon kaltaisella järjestelyllä ja sitä kautta saataisiin hukkaprosentti pienemmäksi valtion ja kuntien kautta kierrätetyistä rahoista. Singaporen kaltaista tilijärjestelmää blogisti on myös esitellyt niin positiivisessa sävyssä, että sen kokeileminen kiehtoisi, sillä siinähän kitka poistuisi ihan niinkin yksinkertaisella keinolla kuin laittamalla ne rahat jokaisen kansalaisen omiin nimiin. Nyt meillä käytetään hyvin paljon ihmisten aikaa molemmilla puolilla Kelan tiskiä minun (ja mielestäni myös yhteiskunnan) näkökulmasta täysin hyödyttömään ja tuottamattomaan työhön, kun toinen osapuoli perustelee eri dokumentein miksi tämä tulonsiirto pitäisi tulla ja toinen vahtii, että tuleeko se myöntää vai ei.

        Lisäksi sivunoottina tuo poimintasi, että keskiluokan ei tarvitse näitä juttuja miettiä vaan voi surutta sanoutua irti vastuusta omasta elämästään on todennäköisesti häiritsevän totta, mutta tulee samalla puremaan montaa 80- ja 90-luvulla syntyneitä nilkkaan, kun eläkejärjestelmä vetelee viimeisiään meidän eläkeiän osuessa kohdalle. Aniharva säästää mitään eläkettään varten, joko koska ei pysty tai koska luottaa eläkejärjestelmäämme ja kylmää tulee kyyti olemaan, kun tämä todellisuus lävähtää kasvoille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Juhana Vartiaisella on hyvä perustelu rahan jakamisella keskiluokalle: hv-valtio toimii käytännössä jättimäisenä vakuutuslaitoksena, eikä ihmisten tarvitse ottaa joka asiaan erillistä vakuutusta tai säästää. Samalla tulonsiirtojen ja palveluiden hyväksyttävyys säilyy korkeana, koska ”services for the poor are poor services”.

        Mutta liika on aina liikaa. Työttömyyseläkeputki ja kotihoidon tuki noin alkajaisiksi. Rahaa pitäisi myös enemmän suunnata sinne, missä se vaikuttaa eniten sieltä, missä se vaikuttaa vähiten. Esimerkiksi vaikkapa vanhempien oikeutta pilata lastensa elämä pitäisi rajoittaa kovalla kädellä nykyisestä (ehdotus, joka ei ole varmasti vasemmistolaisuutta nähnytkään).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Syltty:
        Juhana Vartiaisella on hyvä perustelu rahan jakamisella keskiluokalle: hv-valtio toimii käytännössä jättimäisenä vakuutuslaitoksena, eikä ihmisten tarvitse ottaa joka asiaan erillistä vakuutusta tai säästää. Samalla tulonsiirtojen ja palveluiden hyväksyttävyys säilyy korkeana, koska ”services for the poor are poor services”.

        Niin – pelkässä hyväksyttävyyden korostamisessa unohtuu asian toinen puoli – mittavat tulonsiirrot kaikissa tuloluokissa motivoivat myös ihmisiä maksimoimaan omaa etuaan eli tässä tapauksessa vastaanottamiaan tulonsiirtoja. Kaksi selkeintä reittiä tähän on tietysti toisaalta omalle ryhmälle tulonsiirtoja ajavien poliitisten ryhmien suosiminen ja toisaalta ahkera erilaisten porsaanreikien hyödyntäminen.

        Varmaankin yksityishenkilöiden asuntosijoittamisen voisi nähdä asumistuen (takaisin)rahastuksena? Entäpä sitten sekava ja vaikeselkoinen tukiviidakko, joka saa heikoimmassa asemassa olevat luovuttamaan alkumetreillä ja kituuttamaan ilman tukia – tämäkin varmaan sopii monelle järjestelmän hyödyntämisen hallitsevalle.

        Voisi kai väittää, että hyväksyttävyyden tavoittelu on johtanut järjestelmään, joka jättää monet todellisen avun tarvitsevat pulaan, jossa tuet suuntautuvat väärille ryhmille ja jota on mahdoton muuttaa järkevämmäksi tai päivittää muuttuvia tarpeita vastaavaksi – koska kaikilla on pelissä saavutettuja etuja. Kärjistettynä väitteenä voisi esittää sen, että muutokset (leikkaukset, ”kannustimet”) suuntautuvat vain heikoimmissa asemissa oleviin, koska heidän poliittinen voimansa on olematonta.

        Sosiaalidemokraattisella universaalien palveluiden ja tulosiirtojen sekamelskalla on siis saatu luotua oikea osaoptimointien suo, jota ei voi kuivattaa, koska kukaan ei ole valmis luopumaan omasta kakunpalastaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Syltty:
        Juhana Vartiaisella on hyvä perustelu rahan jakamisella keskiluokalle: hv-valtio toimii käytännössä jättimäisenä vakuutuslaitoksena, eikä ihmisten tarvitse ottaa joka asiaan erillistä vakuutusta tai säästää. Samalla tulonsiirtojen ja palveluiden hyväksyttävyys säilyy korkeana, koska ”services for the poor are poor services”.

        Mutta liika on aina liikaa. Työttömyyseläkeputki ja kotihoidon tuki noin alkajaisiksi.Rahaa pitäisi myös enemmän suunnata sinne, missä se vaikuttaa eniten sieltä, missä se vaikuttaa vähiten. Esimerkiksi vaikkapa vanhempien oikeutta pilata lastensa elämä pitäisi rajoittaa kovalla kädellä nykyisestä (ehdotus, joka ei ole varmasti vasemmistolaisuuttanähnytkään).

        Ilmiöllä on nimi ”Paradox of Redistribution” jonka lanseerasi tai ainakin popularisoi ruotsalaistutkijat vuonna 1998. Näyttää tosiaan siltä, että kun ennen kaikkea keskiluokka otetaan julkisten palvelujen piiriin, niin niiden laatu paranee ja–mikä tärkeintä–niiden vaikuttavuus niihin todellisiin avuntarvitsijoihin (eli köyhemmät kansanosat) paranee vielä entisestään.

        Tämä on hyvin järkeenkäypää. Keskiluokka on parempi pitämään poliittista painetta palvelujen laadussa. Samaa näkee Yhdysvalloissa myös siinä, että paremmin toimeentulevilla asuinalueilla on paremmat julkiset koulut. Tämä ei johdu pelkästään suuremmista verotuloista vaan vanhempien suuremmasta aktiivisuudesta ja kyvystä koulujen ”vahtimisessa.” Samoin poliisit partioi ahkerammin ja säntillisemmin keskiluokkaisten alueilla, koska muuten äänestettäisiin poliisipäällikkö vaihtoon.

        Se, että keskiluokka on palvelujen piirissä on myös omiaan vähentämään niiden kantamaa stigmaa. Yhdysvalloissa esimerkiksi julkinen liikenne mielletään sosiaalipalveluksi, ikäänkuin köyhäinavuksi, eikä niinkään kaikkien kansalaisten liikenneratkaisuna. Ja tästä syystä sen laatu on usein niin surkeaa, kun ei äänestäjiä kiinnosta sitä parantaa.

        Eli jos haluat parantaa julkisten palvelujen laatua (erityisesti niiden, joiden on tarkoitus auttaa köyhimpiä), tarjoa niitä myös keskituloisille!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Jukkis: Olen vaan enemmänkin turhautunut siitä, että meillä on maailman kahdeksanneksi pienimmät tuloerot, jotka ovat kaiken lisäksi pysyneet lähes muuttumattomina viimeisen vuosikymmenen ja siitä huolimatta vasenta laitaa kuuntelemalla tulee semmoinen olo, että Suomen suurin ongelma on massiiviset tuloerot ja niiden hyytävän nopea kasvutahti.

        Täysin samaa mieltä. Julkisuudessa puhutaan lähes yksinomaan bruttotulojen eroista, joissa Suomi on gini-indeksillä mitattuna kohtalaisen korkealla, kerroin noin 0.43, ja unohdetaan, että täällä tasataan eroja veroilla ja tulonsiirroilla todella merkittävästi. Ne huomioiva gini-kerroin on noin 0.27. OECD-maista vain Irlanti tasaa tuloeroja enemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. > Markkinatalous on osoittanut valtavan
    > voimansa hyvässä ja pahassa. Se on
    > alistettava hyvän palveluun sen sijaan,
    > että sen voima tuhottaisiin.

    Kuka sen alistaa? Valtioko? — Mutta silloinhan emme puhukaan enää markkinataloudesta.

    Sen määritteleminen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuuluu yhteiskunnalle, siis kansalle. Ei valtiolle. Valtion tehtävä on toimia kansan hyväksi. Ei alistaa kansaa hyvän palvelukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. K-Veikko:
      > Markkinatalous on osoittanut valtavan
      > voimansa hyvässä ja pahassa. Se on
      > alistettava hyvän palveluun sen sijaan,
      > että sen voima tuhottaisiin.

      Kuka sen alistaa? Valtioko? — Mutta silloinhan emme puhukaan enää markkinataloudesta.

      Sen määritteleminen, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kuuluu yhteiskunnalle, siis kansalle. Ei valtiolle. Valtion tehtävä on toimia kansan hyväksi. Ei alistaa kansaa hyvän palvelukseen.

      Valtiot eli hallinnot ympäri maailman ”alistaa” markkinataloutta mennen tullen. Esimerkiksi ohjaamalla kulutusta ja sitä kautta tuotantoa verojen kautta. Subventoimalla kustannuksia mielivaltaisesti milloin millekin alalle. Jättämällä toimialoja tai asioita sääntelyn ulkopuolelle kun taas toisia säännellään. Lista on loputon. Suurimmaksi osaksi näitä päätöksiä ohjailee valitettavasti se, kenellä on isoin säkki joka jollekin ministerinretkulle kannetaan.

      Mitään laissez-fairea ei ole olemassakaan (hyvä niin, täyttä anarkiaa ei kaipaa kukaan), mutta pikemminkin jonkinasteista suunnitelmataloutta. Aivan kuten liike-elämä on pääosin neljännesvuosittain auditoitavaa suunnitelmataloutta.

      Hyvän ja pahan erottamiseen ei mitään monimutkaisia mietintöjä tarvita. Hyväksi voi laskea sellaiset asiat, joiden avulla turvataan pitkällä aikavälillä tuleville sukupolville vähintään se, mitä itsellämmekin on. On sitten kyse kohtuullisesta elintasosta, luonnosta ja elinympäristöstä tai vaikka harrastuksista ja niin edespäin. Valitettavasti tällä hetkellä mennään siinä pahassa suunnassa, että annetaan kaikkien kahmia sen mitä irti saa ja seuraavista ei niin väliä. 80-luvulla Suomessakin vallitsi vielä jokin alkeellinen sivistyksen ja suhteellisuudentajun taso asioiden suhteen, kun pohjattomat ahmatit oli jotensakin ruodussa. Ja syystäkin olivat; mitä enemmän jokainen kahmii itselleen, sitä kauemmaksi ajaudumme yhteiskunnan käsitteestä, kun jokainen on vain invidiuaalisesti itseään varten. Tämä tuntuu unohtuneen.

      Moraalinen, sivistyksellinen ja oikeudenmukaisuuden sekä suhteellisuuden rappio johtaa lopulta yhteiskuntarauhan tuhoutumiseen. Siinä mietittävää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Olen tästä täsmälleen eri mieltä. Alhaisia palkkoja ei tarvita, koska ne tuottavat tuottamatonta työtä. Jos ihminen uhraa täyden työajan tehtävään, jota pidetään tarpeellisena, on hänen saatava siitä kunnialliseen elämään riittävä elanto.

    Jos taas teetetään tarpeetonta työtä, se ei ole tarpeellista vaan alentaa kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta. Tarpeetonta työtä, siis sellaista, mistä ei haluta maksaa täyttä hintaa, voidaan yrittää teettää vaikka maahanmuuttajilla, joilla ei ole vaihtoehtoja koska tarvitsevat perusteen oleskelulupaan. Postilla on pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajatyövoimasta lajittelutehtävissä, missä työnopastus onnistuu vähäiselläkin kielitaidolla ja Posti on siirtänyt tämän osaamisensa varhaisjakeluun, mikä on nykyisin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien käsissä kuten siivousalakin.

    Siivous on esimerkki tarpeellisestä työstä jota väitetään tuottamattomaksi mutta auta armias jos pomon huone on aamulla sotkuinen eikä aamun lehti ole tullut! Yön ahertaja ei ole tehnyt tehtäväänsä!

    Ajatus, että ihmiset ylipäätään ansaitsevat palkkansa, on kohtuullisen suuripiirteinen käsitys todellisuudesta. Suuri osa pienipalkkaisista töistä on kuitenkin sellaisia, että niissä toiminta on tarkkaan seurattavissa joten voisi olettaa, että pienipalkkaiset yleensä hoitavat leiviskänsä, mikä on myös mitattavissa ettei vahingossakaan makseta liikaa palkkaa kuten metron lyhentäjille tai vastaaville negatiivisen tuottavuuden aiheuttajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olli Saarinen:
      Olen tästä täsmälleen eri mieltä. Alhaisia palkkoja ei tarvita, koska ne tuottavat tuottamatonta työtä. Jos ihminen uhraa täyden työajan tehtävään, jota pidetään tarpeellisena, on hänen saatava siitä kunnialliseen elämään riittävä elanto.

      Tällaisen ay-henkisen ajattelun vuoksi Suomessa on paljon ihmisiä työvoiman ulkopuolella ja verrattain kehittymätön palvelusektori.

      Jos ihminen haluaa tehdä työtä, mutta hänen tuottavuutensa ei ole häävi, korporativisesti on päätetty, ettei hänellä ole oikeutta tehdä työtä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mauno Monni: Tällaisen ay-henkisen ajattelun vuoksi Suomessa on paljon ihmisiä työvoiman ulkopuolella ja verrattain kehittymätön palvelusektori.

        Jos ihminen haluaa tehdä työtä, mutta hänen tuottavuutensa ei ole häävi, korporativisesti on päätetty, ettei hänellä ole oikeutta tehdä työtä.

        Onko Suomessa paljonkin ihmisiä jotka haluaisivat tehdä matalan tuottavuuden työtä mutta ei anneta? ”Eppäillä tuota soppii.”
        Varmaan Destia palkkaisi lapiomiehiä jos he tulisivat töihin sellaisella palkalla että tulisivat halvemmaksi kuin kaivinkone. Muttei taida olla tulijoita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Olli Saarinen: Alhaisia palkkoja ei tarvita, koska ne tuottavat tuottamatonta työtä.

      Jos taas teetetään tarpeetonta työtä, se ei ole tarpeellista vaan alentaa kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta.

      Esität uuden määritelmän työn tuottavuudelle. Vakiintunut määritelmä on oleellisesti erilainen.

      Keskimääräinen tuottavuus on tässä yhteydessä merkityksetön, sillä myös matalan tuottavuuden työ lisää BKT:ä, jos se tuottaa yhtään lisäarvoa.

      Olli Saarinen: Jos ihminen uhraa täyden työajan tehtävään, jota pidetään tarpeellisena, on hänen saatava siitä kunnialliseen elämään riittävä elanto.

      Tämä on oikea ja inhimillinen näkökulma, mutta oleellista on, pitääkö pelkän työsuorituksen tuottaa kunnialliseen elämään riittävä elanto, vai syntyykö kunnialliseen elämään riittävä elanto työn ja siihen liittyvän tai liittymättömän (esim. perustulo) tuen turvin.

      Ei meidän kaikkien työn tulos käy kaupaksi markkinahinnalla. Nykyinen systeemi ajaa heidät työttömäksi. Ei hyvä, sillä töissä olosta seuraa kuitenkin myös muita ”tuloja” kuin pelkkä palkka.

      OS: ”Vasemmisto esittää ratkaisuksi täydentävien tulonsiirtojen sijasta laajaa palkkatuen käyttöä. Se on parempi kuin ei mitään, mutta rahan kierrättäminen työnantajan kautta sitoo työntekijän työantajaan, oli tämä millainen ääliö hyvänsä. Miksi työväenliike tällaista kannattaa? ”

      Todella hyvä kysymys. Olen vuosien varrella nähnyt monta monituista kertaa, että yksi ja sama ihminen on yhdessä työpaikassa luuseri, mutta toisessa mestari, ja monet sävyt siltä väliltä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio:

        Keskimääräinen tuottavuus on tässä yhteydessä merkityksetön, sillä myös matalan tuottavuudentyö lisää BKT:ä, jos se tuottaa yhtään lisäarvoa.

        Vastasin tähän alempana Rollelle, kun oli leveämpi pals.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Olli Saarinen:
      Postilla on pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajatyövoimastalajittelutehtävissä, missä työnopastus onnistuu vähäiselläkin kielitaidolla ja Posti on siirtänyt tämän osaamisensa varhaisjakeluun, mikä on nykyisin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien käsissä kuten siivousalakin.

      Päästiin siis ajankohtaiseen aiheeseen. Tuoko on syy Postin työehtoshoppailulle? Suurin osa postilaisista joita palkanalennukset koskevat ovat ymmärtääkseni syntyperäisiä Suomen kansalaisia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Päästiin siis ajankohtaiseen aiheeseen. Tuoko on syy Postin työehtoshoppailulle? Suurin osa postilaisista joita palkanalennukset koskevat ovat ymmärtääkseni syntyperäisiä Suomen kansalaisia.

        Kyseessä on maailman paras kolmikantainen ja yleissitova järjestelmä ja tässäkin postin tapauksessa sehän toimii juuri kuten on ajateltukin toimivan. Ei mitään paikallista sopimista, ehdot riippuvat yleissitovasta tessistä joka on olemassa työntekijöiden parhaaksi.

        😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Palkkatuki on kyllä ihan roskaa. Olen kerran käyttänyt, mutta henkilö oltiin palkkaamassa joka tapauksessa.

    Postin kohdalla nähdään hyvin negatiivisen tuottavuuskehityksen ongelmallisuus. Ennen yhtiölle arvokkaiden kirjeiden jakajat jakavat nyt vitosella Kiinasta rahteineen tuotuja paketteja, mutta palkkaus on yhä korkea männävuosien TES, ja muutoksia vastaan tapellaan kovasti. Yleistä mielipidettä vastaan väitän, että tj on miljoonansa ansainnut jos saa tiputettua Postin palkkakulut kestävälle tasolle. Sen jälkeen tosin jakelun luotettavuutta on parannettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Palkkatuki on kyllä ihan roskaa. Olen kerran käyttänyt, mutta henkilö oltiin palkkaamassa joka tapauksessa.

      Postin kohdalla nähdään hyvin negatiivisen tuottavuuskehityksen ongelmallisuus. Ennen yhtiölle arvokkaiden kirjeiden jakajat jakavat nyt vitosella Kiinasta rahteineen tuotuja paketteja, mutta palkkaus on yhä korkea männävuosien TES, ja muutoksia vastaan tapellaan kovasti. Yleistä mielipidettä vastaan väitän, että tj on miljoonansa ansainnut jos saa tiputettua Postin palkkakulut kestävälle tasolle. Sen jälkeen tosin jakelun luotettavuutta on parannettava.

      Pitäisikö ennemmin tehdö jotain sille että Suomen Posti ei joudu tappiolla jakamaan kiinalaiskrääsää?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Krtek:
      Palkkatuki on kyllä ihan roskaa. Olen kerran käyttänyt, mutta henkilö oltiin palkkaamassa joka tapauksessa.

      Postin kohdalla nähdään hyvin negatiivisen tuottavuuskehityksen ongelmallisuus. Ennen yhtiölle arvokkaiden kirjeiden jakajat jakavat nyt vitosella Kiinasta rahteineen tuotuja paketteja, mutta palkkaus on yhä korkea männävuosien TES, ja muutoksia vastaan tapellaan kovasti. Yleistä mielipidettä vastaan väitän, että tj on miljoonansa ansainnut jos saa tiputettua Postin palkkakulut kestävälle tasolle. Sen jälkeen tosin jakelun luotettavuutta on parannettava.

      Tällä kertaa Posti on alentamassa pakettilogistiikan palkkausta, jota varten on perustettu oma yhtiö, johon työntekijät on siirretty liikkeenluovutuksella. Siirto koskee lajittelukeskuksia, joissa ei käsitellä kirje- ja lehtipostia, Vantaa, Lieto(Turku) ja Seinäjoki.

      Johto väittää haluavansa kilpailijoiden tasoiset ”reilut ehdot”. Yksikään kilpailija ei taida noudattaa Media- ja teollisuusliittojen tekemää sopimusta, vaan esim. AKT:n terminaalisopimusta.
      Posti haluaa alittaa kilpailijoiden työehdot halvemmalla medialiiton sopimuksella. Herää kysymys, että haluaako valtio-omistaja aloittaa logistiikka-alalla negatiivisen palkkakilpailun. Jos näin on, niin johto on tosiaan ison palkkansa ansainnut.
      Eikä tässä ole kysymys johdon palkoista. Ison yrityksen johtajalla on iso palkka.

      Tässä on persuilla tuhannen taalan paikka reilun kolmen vuoden päästä iskeä demarien sivustaan.
      Keskusta on jo Sipilän toimesta menettänyt asemansa isona puolueena. Sipilä muuten yritti jo neljä vuotta sitten alentaa Postin palkkoja, ilmoittaen ettei asiassa ole mitään neuvoteltavaa. Kunnes AKT uhkasi tukilakolla ja Sipilä yllättäen ilmoitti aina olleensa sopimusyhteiskunnan kannattaja.

      Nyt kun homma tuntuu onnistuvan demarien pääministerikaudella, niin vaalien alle asti antavat asian olla, sitten persut aloittavat rummutuksen kuinka demarit ovat olleet luomassa nälkäpalkka-alaa, johon rahdataan halpatyövoimaa Välimeren yli.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”Sikäli se kuitenkin liittyy tähän aiheeseen, että paras keino ympäristötuhoja vastaan on haittojen verottaminen – markkinamekanismin käyttö on tehokasta myös ympäristöpolitiikassa. Se taas tuo kaivattuja verotuloja ilman, että työn verotusta pitää nostaa.”

    Teoriassa asia voisi olla noin. Mutta käytännössä ongelmana on se, että maapallosta suurin osa on verovapaata aluetta. Ympäristöhaittojen verotus on ainakin toistaiseksi pystytty kohdentamaan vain pieneen osan maapallon manterealueista. Merialueista pääosa on kokonaan verotusten ulkopuolella, ja mantereestakin huomattava osa on joko verovapaata haittaverojen osalta tai alhaisesti verotettua. Joillain paikallista vahinkoa aiheuttavilla alueilla ympäristöverotus on ollut hyvin tehokas keino. Esimerkiksi suomalainen jäteverotus on ollut vaikutuksiltaan suorastaan loistelias ja kyennyt saamaan aikaan isoja muutoksia. Haittaverotus tuntuu toimivan etenkin lähihaittoja tuottaviin asioihin. Eräillä toisilla alueilla ympäristöpoliittinen ohjaus verotuksella ei ole tuntunut kovin hyvin toimineen, vaan johtaneen lähinnä päästöjen siirtymiseen toiseen kohtaan maapalloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Vuosikymmenestä ja sadasta toiseen sosialistit ovat olleet ongelmissa heti, kun kapitalismilla koottu varallisuus on ehditty jakaa ja uutta jaettavaa ei enää kerry. On jaettava sitten koottu sosialisoimalla (vallankumouksen tapauksessa) tai verottamalla (rauhanomaisemman reformaation tapauksessa) aina se lopulta loppuu. Ja vallankumouksen tapauksessa hyvinkin nopeasti.

    Tähän saakka sosialismi on perustunut lähinnä oman maan kapitalistien keräämien pääomien haltuunottoon. Nyt presidentti Xi on kehittänyt teemasta uuden variaation. Hän on päättänyt rosvota ensin kaikki maailman kapitalistit ennen kuin jakaa kenellekään mitään. Saas nähdä, miten tämä taktiikka toimii.

    Länen demokratiat, jotka Kiina on köyhdyttänyt, muuttuvat humanistin painajaiseksi. Renesanssinerojen jälkeläisistä on tulossa feministejä tai populisteja. Evankeliumin nimi ei heille ole sosialismi.

    Ymmärrän Soininvaaran huolen, vaikka en usko hänen hahmottelemansa teoreettisen pakoreitin houkuttelevuuteen. Oli antikapitalismin nimenä sitten kommunismi, sosialismi, kansallissosialismi, fasismi, anrkismi, anarkosyndikalismi tai peräti ”vasemmistolainen markkinaliberalismi” niin aina päädytään jonkinlaiseen pulatalouteen.

    Mitään asiaa ei maailmassa ole inhimillistetty niin paljon kuin kapitalismia. Se inhimillistäminen on maksanut miljoonia ja taas miljoonia ihmishenkiä. Pelkästään Kiinassa tehdyn ihmimillistämisen osalta puhutaan yleensä selvästi yli viidestäkymmenestä miljoonasta.

    Näkymätön käsi on. Sen voi antaa rikastuttaa yhteiskuntia. Mutta jos sen suututtaa, se kyllä pystyy kurjistamaankin meidät. Lisää tulonsiirtoja ja kohta meillä ei ole edes siirtokalustolle enää mitään käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Niinpä, kun ajetaanvain ideologisilla ajovaloilla näin käy. Systeeminen ajattelu ei ole kovin helppoa. Yhtä hyvin voisi sanoa että ratkaisu on oikeistolainen tasa-arvo kuin että vasemmistolainen markkinaliberalismi. Meillä ei kyllä taida olla olemassa markkinaliberalismin mitään muotoa juur nyt. Umpikorporatiivinen 70-luvun ajattelu jyllää edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Olli Saarinen says:

    ”Jos taas teetetään tarpeetonta työtä, se ei ole tarpeellista vaan alentaa kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta.”

    Argumentaatiosi on nyt hataraa ja ristiriitaista. Ensinnäkään työ ei ole tarpeetonta, jos siitä ollaan valmiita maksamaan yhtään mitään. Toisekseen, kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta parantaa kaikki työ. Jos ei tee työtä ollenkaan, silloin erityisesti alentaa keskimääräistä tuottavuutta. Ja kolmanneksi tietenkin on moraalinen ongelma, että osa väestöstä ei tee työtä, vaan elää työtä tekevien siivellä. Tämä vähentää kiinnostusta veronmaksuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rolle:
      Olli Saarinen says:

      “Jos taas teetetään tarpeetonta työtä, se ei ole tarpeellista vaan alentaa kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta.”

      Argumentaatiosi on nyt hataraa ja ristiriitaista.

      Keskimääräisen tuottavuuden tarkastelu riippuu näkökulmasta. Itse uskon tässä dynaamisiin vaikutuksiin.

      On totta, että jos työtön tekee tunninkin työtä viikossa, tilastoituu se kansantuotteen lisäykseksi ja samalla lisää työikäisten keskimääräistä tuotosta pienen tuntiansion verran. Käytännössä kuitenkin voi käydä, että työnopastukseen ja -ohjaukseen kuluu paremmin palkattua aikaa niin paljon, että nettomääräisesti tuottavuus alenee.

      Tarkastellaan tilannetta, missä työkykyinen ihminen on palkattu alipalkalla, mikä ei riitä elämiseen ja vaatii sossusta täydennystä. Sitten vaaditaan, että kaikesta työstä on maksettava kunnon palkka. Tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko työ on tarpeellista, jolloin siitä voidaan maksaa kunnon palkka mistä normaalissa kilpailutilanteessa tosin seuraa tulonjakovaikutuksia, tai työ on tarpeetonta, jolloin tekijä jää työttömäksi.

      Työkykyinen työtön kuitenkin tuntee työn imua, jos työstä maksetaan riittävästi eikä tarvitse jäädä roikkumaan jonkun avustuskepin päähän.

      Sellainen työnantaja, jonka toiminta on perustunut alipalkattuun työhön, joutuu ehkä vaikeuksiin. Tällöin on kaksi vaihtoehtoa: työnantaja järkeistää toimintaansa tai työnantaja häipyy markkinoilta.

      Kaikki vaihtoehdot tervehdyttävät taloutta.

      (1) Kun tarpeellista työtä tekevä työntekijä palkkautuu riittävän suurella ansiolla tulonjakovaikutuksin, muuttuvat tuotantosuhteet ja tulonjako terveemmiksi.
      (2) Jos palkankorotus tekee kykenevän työntekijän työttömäksi, kannustaa kohonnut palkkataso häntä hakeutumaan uuteen työhön.
      (3) Kun tarpeetonta työtä teettänyt työantaja joutuu järkeistämään toimintonsa, saadaan sama tuotos ehkä vähemmällä mutta paremmin palkatulla työvoimalla tai keksitään uutta toimintaa.
      (4) Lopettaneen kannattamattoman työnantajan tuotokseen liittynyt kysyntä ohjautuu muuanne luoden uusia työtilaisuuksia.

      Alipalkatun työn teettäminen johtaa käänteisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja välittömiin sosiaaliturvamenoihin.

      Olen kannattanut perustuloa sosiaaliturvan tehokkaaksi toteuttajaksi sillä edellytyksellä, ettei sen varassa tehdä tuottamatonta palkkatyötä. Tämä edellyttää riittävän korkeita minimituntipalkkoja ja sovitetuista työttömyyspäivärahoista luopumisen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Olli Saarinen: Käytännössä kuitenkin voi käydä, että työnopastukseen ja -ohjaukseen kuluu paremmin palkattua aikaa niin paljon, että nettomääräisesti tuottavuus alenee.

        (Oletan, että sekä Rolle että sinä tarkoitetti sanaa ”tuotanto” eikä ”tuottavuus”.)

        Jos paremmin palkattua aikaa kuluu niin paljon, ettei työ ole työnantajalle sen arvoista pienelläkään palkalla, niin oletettavasti eivät silloin palkkaa. Työnantaja voi toki tehdä virheitä, mutta oletettavasti osaa ainakin muita paremmin arvioida tätä.

        Tältä osin argumenttisi ei ole kovin hyvä. Mitäpä luulisit vaikka liittojen ajattelevan, jos heille argumentoisi, ettei alipalkkausta tarvitse TES:eissä kieltää, koska se jo muutenkin työnantajille kannattamatonta ja häviää siksi itsestään? Enpä usko, että menisi läpi.

        Olli Saarinen: Tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko työ on tarpeellista, jolloin siitä voidaan maksaa kunnon palkka mistä normaalissa kilpailutilanteessa tosin seuraa tulonjakovaikutuksia, tai työ on tarpeetonta, jolloin tekijä jää työttömäksi.

        Sen, onko työ tarpeetonta vai ei, raja ei mene siinä, onko palkka ”kunnon palkka” tai riittääkö se elämiseen. Raja menee siinä, onko palkan arvo suurempi kuin (potentiaalisen) työntekijän vapaa-aika.

        Jos ihminen joutuu elämään joko kokonaan tai osittain tuilla, ei ole syytä, miksei ainakin osa tuloista voisi tulla myös palkasta. Varsinkin, jos ihminen vapaa-ehtoisesti menee töihin vaikka saa myös tukia, on silloin palkka selvästi sen arvoista (varsinkin, jos osa kuluu veroihin tai tukien alenemaan).

        Olli Saarinen: Kun tarpeellista työtä tekevä työntekijä palkkautuu riittävän suurella ansiolla tulonjakovaikutuksin, muuttuvat tuotantosuhteet ja tulonjako terveemmiksi.

        Oletettavasti työntekijä kyllä menisi paremmin palkattuu töihin, jos hän sellaiseen pääsisi (eikä sellainen työ olisi jostain muusta syystä huonompaa). Todennäköisesti matalien palkkojen kieltäminen ei saa ihmisiä menemään töihin korkeammalla palkalla vaan vaan pois töistä kokonaan.

        Olli Saarinen: Jos palkankorotus tekee kykenevän työntekijän työttömäksi, kannustaa kohonnut palkkataso häntä hakeutumaan uuteen työhön.

        Mutta se taas ei luo vastaavaa työn kysyntää (johon työntekijä olisi voinut hakea joka tapauksessa, jos sellaista olisi ollut).

        Olli Saarinen: Kun tarpeetonta työtä teettänyt työantaja joutuu järkeistämään toimintonsa, saadaan sama tuotos ehkä vähemmällä mutta paremmin palkatulla työvoimalla tai keksitään uutta toimintaa.

        Mutta tämä on sitten oletettavasti vähemmän kustannustehokas vaihtoehto, koska muuten työnantaja olisi valinnut sen joka tapauksessa, jolloin olemme sitten kaikki köyhempiä. Toiminta voi myös loppua kokonaan.

        Olli Saarinen: Lopettaneen kannattamattoman työnantajan tuotokseen liittynyt kysyntä ohjautuu muuanne luoden uusia työtilaisuuksia.

        Mutta ei kuitenkaan ihmisille, joiden tuottavuus ei ylitä minimipalkan rajaa, koska muutenhan se olisi ollut heillä vaihtoehtona muutenkin. He vain jäävät työttömiksi ja me kaikki olemme sitten köyhempiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ossi Saresoja:
        Sen, onko työ tarpeetonta vai ei, raja ei mene siinä, onko palkka “kunnon palkka” tai riittääkö se elämiseen. Raja menee siinä, onko palkan arvo suurempi kuin (potentiaalisen) työntekijän vapaa-aika.

        Yleisesti ottaen mulla on sellainen käsitys että normi hyvinvointivaltioissa matalapalkkaisimmat työt tekevät ne joilla on aikaa ja ylimääräisen rahan tarvetta, vaikka saavat tukea elämiseen jostain muualta. Eli esim alaikäiset teinit jotka asuvat vanhempien luona, opiskelijat jotka saavat opintotukea, sairauden tms syyn takia työrajoitteiset jotka saavat eläkettä tms, ja sittten se ryhmä josta ei saa puhua mutta joita kuitenkin on: luvattomasti maassa oleskelevat. Joillakin aloilla, kuten matkailussa, esiintyy ihan työpaikkaturismia. Pääsee unelmien matkakohteeseen ja sulle maksetaan siitä että siivoat hotelleissa, tarjoilet ravintoloissa tai hoidat hiihtohissiä.

        Ossi Saresoja:
        Mutta ei kuitenkaan ihmisille, joiden tuottavuus ei ylitä minimipalkan rajaa, koska muutenhan se olisi ollut heillä vaihtoehtona muutenkin. He vain jäävät työttömiksi ja me kaikki olemme sitten köyhempiä.

        Puhuminen ihmisistä joiden tuottavuus ei ylitä minimipalkan rajaa on aika syyllistävää. Mikä noin heikon tuottavuuden voi aiheuttaa? Muuten terve aikuinen voi joutua väärälle alalle, tekemään töitä joita hän ei hallitse. Silloin hänen pitää vaihtaa alaa ja työpaikkaa ja ongelma ratkaistu. Tilalle tulee sellainen joka osaa työn paremmin.

        Sivistysmaassa ei ole edes laillista mitoittaa työtä niin raskaiksi että jos työtä tehdään normityöajalla, ei se tuota edes minimipalkan edestä, ja että ”jonkun muun” on maksettava erotus. Sellaisia töitä voidaan olettaa että vain vangit tai muulla tavalla vapautensa menettäneet voivat joutua tekemään, mutta ei vapailla työmarkkinoilla. Me emme elä 1800-lukua enää. Mistä tuollaiset ajatukset oikein kumpuaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Puhuminen ihmisistä joiden tuottavuus ei ylitä minimipalkan rajaa on aika syyllistävää.

        Jos joku ihminen ei saa työtä minimipalkalla mutta pienemmällä palkalla saisi, niin kai sitten hänen marginaalinen tuottavuutensa on näiden palkkojen välissä, ainakin potentiaalisen työnantajan mukaan. Ei kai siitä puhuminen ole syyllistävää. Se, kenen ”syytä” tilanne on, on aivan eri asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kuin tilauksesta kirjoitti (HS 2.9) emeritus professori Antti Hautamäki:”Kiky-sopimus ei johda reaalisen kilpailukyvyn paranemiseen eikä näytä lisäävän yritysten investointihalukkuutta. Sen sijaan kiky-sopimus lisää työntekijöiden ja työnantajien vastakkainasettelua. Se vaikeuttaa työehtosopimusten saamista aikaan tilanteessa, jossa tarvittaisiin sellaisia työelämän uudistuksia, jotka luovat edellytyksiä innovaatioille ja työn tuottavuuden kasvulle”

    Mistä saadaan työpaikat? Näin minä sen olen ymmärtänyt :
    Ei hyvinvointimme riipu työntekijöiden määrästä. Parempi olisi, että työntekijöitä korvataan innovaatioilla., siis uudella tekniikalla, uusilla materiaaleilla ja keksinnöillä. Sellainen kasvattaa työn tuottavuutta.
    Tätä termiä poliitikot eivät mielellään mainitse, koska työn tuottavuus ei parane ilman, että vähennetään työväkeä. Työn tuottavuuden kasvattamien on kuitenkin terveen talaouskasvun edellytys. Vasta kun työntekijöitä on korvattu tehokkailla innovaatioilla, maamme on kilpailukykyinen ja vienti vetää niin, että vaurastumme muiden menestyvien maiden tahdissa.
    Senjälkeen rahaa riittää myös kansalaisille jaettavaksi, jotta kulutuskysyntä kasvaa. Tärkein työllistäjä ovat kansalaisten omasta kulutuksesta johtuvat palvelut, ei viennin työpaikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ainakin Tampereella on ollut työvoimapula viimeiset 20 vuotta, ihan perustasonkin 2000€/kk työpaikoissa. Jos on sairas, alkoholisti, osatyökykyinen tms. niin tietenkin on vaikeampaa työllistyä.

    Tekemättömiä töitä näkyy joka puolella. Itse IT-alan osaajana (palkkani on Suomen 10% kovatuloisimman joukossa) teen suurimman osan ajastani suorittavia perustöitä, koska ei vain löydy tekijöitä. Työpaikkoja on toimistooni auki jatkuvasti, mutta kukaan ei hae.

    Kaikki työikäiset sukulaiseni, jotka ovat työttöminä, ovat jollain tapaa sairaita tai työkyvyttömiä. En vain oikein ymmärrä keskustelua työpaikkojen puutteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TL: Työpaikkoja on toimistooni auki jatkuvasti, mutta kukaan ei hae.

      Anteeksi epäilykseni, mutta lähes poikkeuksetta, kun olen nähnyt netissä työntekijöiden puutteesta huutelijoita ja kysynyt linkkiä ilmoitukseen, en ole sitä saanut.

      Saisikohan sinulta? Nyt olisi hyvä tilaisuus mainostaa täyttymättömiä työpaikkoja. Hyvällä onnella löytyisi tekijäkin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Junttipulla Savosta: Anteeksi epäilykseni, mutta lähes poikkeuksetta, kun olen nähnyt netissä työntekijöiden puutteesta huutelijoita ja kysynyt linkkiä ilmoitukseen, en ole sitä saanut.

        Saisikohan sinulta? Nyt olisi hyvä tilaisuus mainostaa täyttymättömiä työpaikkoja. Hyvällä onnella löytyisi tekijäkin.

        http://www.mol.fi

        IT-alalla on joillain osa-alueilla vastaava tilanne kuin lääkäreillä. Ketään ei löydy vaikka tarjoaisi 10000€/kk. Kaikki ovat jo töissä, ja lisäpalkka menisi vain veroihin.

        Trendi on nykyään se, että osaajat siirtyvät yksityisyrittäjiksi laskuttamaan oman osakeyhtiön kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. TL: http://www.mol.fi

        IT-alalla on joillain osa-alueilla vastaava tilanne kuin lääkäreillä. Ketään ei löydy vaikka tarjoaisi 10000€/kk. Kaikki ovat jo töissä, ja lisäpalkka menisi vain veroihin.

        Trendi on nykyään se, että osaajat siirtyvät yksityisyrittäjiksi laskuttamaan oman osakeyhtiön kautta.

        Jep jep. Mutta tässähän ei sitten ole kiinni siitä etteivät ihmiset viitsisi tulla töihin koska sossusta saa enemmän rahaa tjsp. Se viisikymppinen rakennusinsinööri tai 25-vuotias amkilainen ei muutu it-osaajaksi tai lääkäriksi sillä että häneltä otetaan tuet pois ja sanotaan että mene hippi töihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Kyllähän nousukaudella töitä on, se vain saattaa vaatia muuttamista. Toisin kuin 70-luvulla, tämä päivänä työttömät eivät lähde sankoin joukoin liikkeelle, eivät välttämättä toiseen maakuntaan eivätkä varmasti naapurimaahan asti.

        Tämä lienee tukien tarkoituskin, mutta turha väittää ettei töitä olisi, siitä vain ei välttämättä ”kannata” hakea pitkin Suomea kaiken vaivan, rahankulun, yms. takia. ( muutto, ei enää vapaa-aikaa, palkka ei välttis kovin hyvä, työ raskasta, hommat voi loppua seuraavassa taantumassa jne).

        Tämä on systeemin ominaisuus ja tarkoituksella rakennettu sosiaalitukien avulla. Ärsyttää kuitenkin väitteet, että töitä vain ei löydy eikä sille mitään mahda. Kun taantuma tulee niin tämäkin muuttuu, mutta just nyt töitä kyllä löytyy ihan kohtuudella, jos on valmis muuttamaan ja tekemään mitä tahansa ja on ylipäätänsä työkykyinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. TL: http://www.mol.fi

        IT-alalla on joillain osa-alueilla vastaava tilanne kuin lääkäreillä. Ketään ei löydy vaikka tarjoaisi 10000€/kk. Kaikki ovat jo töissä, ja lisäpalkka menisi vain veroihin.

        Trendi on nykyään se, että osaajat siirtyvät yksityisyrittäjiksi laskuttamaan oman osakeyhtiön kautta.

        Toi sun linkkisi menee TE-toimiston sivulle.

        Olen IT-alalla ja halukas tulemaan jopa alle 10.000 €/kk töihin, aika paljonkin, jos työ on pk-seudulla ja vakituinen työsuhde.

        Minne voin lähettää hakemuksen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. TL:
      Ainakin Tampereella on ollut työvoimapula viimeiset 20 vuotta, ihan perustasonkin 2000€/kk työpaikoissa. Jos on sairas, alkoholisti, osatyökykyinen tms. niin tietenkin on vaikeampaa työllistyä.

      Tekemättömiä töitä näkyy joka puolella. Itse IT-alan osaajana (palkkani on Suomen 10% kovatuloisimman joukossa) teen suurimman osan ajastani suorittavia perustöitä, koska ei vain löydy tekijöitä. Työpaikkoja on toimistooni auki jatkuvasti, mutta kukaan ei hae.

      Kaikki työikäiset sukulaiseni, jotka ovat työttöminä, ovat jollain tapaa sairaita tai työkyvyttömiä. En vain oikein ymmärrä keskustelua työpaikkojen puutteesta.

      Itse katson työpaikkojen puutetta vähän laajemmasta vinkkelistä. Ihan minä tahansa hetkenä julkisessa haussa on 20-30 000 työpaikkaa. Eli siellä TE-keskuksien listoilla, joista useimmiten niitä katsotaan. Työttömiä taas on ihan minä tahansa hetkenä kymmenkertainen määrä, riippuu vähän luokittelutavasta, mutta itse käytän ”laajan työttömyyden” lukemaa, joka on vähän lähempänä kaiketi todellisuutta. Tätä minä kutsun työpaikkapulaksi. Ja onhan tuossakin vielä sellainen ongelma, että palkanmaksuhalukkuus on romahtanut kaikenlaisten palkattomien orjatyökokeiluiden, -harjoitteluiden sun muiden vipstaakien vuoksi.

      Ihan kuriositeetista kysyn, että onko tuo sinun avoin työpaikkasi sellainen, jossa ”alussahan palkka ei ole kovin korkea”, johon hakija vastaa ”tuottavuuteni ei ole kovin korkea siihen asti, kunnes on” ? Useimmiten pitkään auki olevissa työpaikoissa on jokin oleellinen vika hakijan kannalta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. KooPee: Ihan kuriositeetista kysyn, että onko tuo sinun avoin työpaikkasi

        En ole työnantaja, mutta olen ollut mukana useissa kasvavissa yrityksissä joihin on palkattu ja tasaisesti palkataan ihmisiä. Näissä yrityksissä on ollut avoimia paikkoja useita vuosia jatkuvasti auki.

        Tietynlaisista osaajista on jatkuva pula, ja se estää esimerkiksi laajemman kansainvälisen liiketoiminnan.

        Asiantuntijoista on ollut pulaa vuosia, samoin esimerkiksi hoitajista, poliiseista, kuljettajista tai rakennustyömiehistä.

        Ja tuota työvoimapulaa on ollut viimeiset 10 vuotta. Mutta ymmärrän toki että kaikista ei vain ole enää nykypäivän työelämään.

        Paikallinen sopiminen, perustulo, joustot työehdoissa ja pienten töiden helpompi teettäminen mahdollisesti auttavat asiaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. OSn “Vasemmistolainen markkinaliberalismi” on sanapari-hirviö, jossa ei ole mitään järkeä.

    Vasemmisto viittaa sosialismiin, jonka kokeilut ovat tunnetusti johtaneet tehottomaan talouteen, mittaamattomiin inhimillisiin kärsimyksiin ja putoamiseen tekniikan kiihtyvästä kehityksestä.

    Sen sijaan moderni tekniikka yhdistettynä markkinataliberalismiin on toiminut draiverina sille, että miljardien ihmisten hyvinvointi on noussut ennennäkemättömälle tasolle.

    Jos ihan oikeasti haluaa parantaa Suomen taloutta ja kansan hyvinvointia, pitää palauttaa vapaalle suomalaiselle miehelle ja naiselle hänen Perustuslain 2 luvun mukaiset perusoikeutensa.

    6 § Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

    Nythän tämä ei ole voimassa, sillä kuulumattomuus jonkun ulkoparlamentaarisen porukan perustamaan ammattiyhdistykseen tunnetusti vähentää oikeuksia.

    15 § Omaisuuden suoja: Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

    Tämäkään ei ole voimassa, sillä pidän perusoikeuden vastaisena sitä, että verotuksella pakkolunastetaan kansalaiselta jopa yli 50% hänen omalla työllään ansaitsemasta omaisuudesta.

    Lisäksi kannattaa ottaa huomioon Kilpailulaki 12.8.2011/948

    1 § Lain tarkoitus: Tämän lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.
    Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta.

    Ja sitten skandaali: 2 § Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita.

    Tästä johtuvat, perustuslain vastaiset työvoimakartellit pitää heti lopettaa.

    Lisäksi pitää purkaa Hakaniemen veroparatiisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Muutama näkökohta työttömistä työnhakijoista, joihin itsekin olen joskus kuulunut. Yksityisellä sektorilla palkataan kyllä uutta väkeä, jos uusi työntekijä tuottaa työnantajalle palkkansa sekä sivukulujensa verran + riskit ja pääoman kattavan katteen. On hieman huonoa valittaa työvoiman puutteesta kärsivälle työnantajalle, että nostaisi palkkoja. Palkkoja voi nostaa jos asiakas maksaa enemmän kuin ennen. Aina ei maksa. Lähtökohdan pitäisi olla, että tulonsiirrot ovat sitten niille, joille ei tosiaankaan töitä ole ja mahdollisesti pienen palkan päälle jos tuottavuus ei muuten riitä. En kannata köyhyyttä kenellekään, joten jonkinlainen perustuloratkaisu tähän olisi minunkin mielestäni paras ratkaisu.

    Isompi ongelma ovat työt, joihin ei kuka tahansa sovi ja joihin tarvitaan yhä enemmän tekijöitä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Meillä ei ole oikein varaa siihen, että työvoimareserviä on työttömänä eikä samaan aikaan tarpeellisiin yhteiskunnan töihin saa tekijöitä. Tähän kaipaisin viisaammilta ratkaisuja.

    Sitten on yksi ongelma, jota harvemmin ääneen sanotaan: työntekijän arvo työpaikalla voi olla myös negatiivinen. Minullakin on ollut yksi työllistetty, joka koko ajan järjesti ohjauksen tarvetta niin, että henkilö oli liian kallis ilmaisenakin. Toisaalta toimeen tarttuva ja oma-aloitteinen opiskelija ottaa työt haltuunsa palkallisenakin harjoittelijana ja jatkaa mielellään ja työpaikan riemuksi seuraavanakin kesänä sekä talvella keikkailemassa.

    Sitten vielä: yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että vankilasta vapautuneetkin työllistyisivät ja pääsisivät kiinni normaalielämään – puhumattakaan entisestä vangista itsestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara:
    Liikasen budjettiesitys oli vielä kuosissa, mutta eduskunnassa Iiro Viinasen johtama valtiovarauinvaliokunta eki siitä todellisen vaalibudjetin. Suomen pankki joutui REvalvoimaan markan hillitäkseen ylikuumenemista ja velkaantumista. Kaikki tämä ennen Venäjän kaupan romahdusta. Kilpailukyky onnistuttii sössimään sitä ennen.
    Vihreät eivät olleet Vanhasen hallituksessa.
    Tuo “budjettisopu” Liikkasen kanssa koski maailman ensimmäistä hiilidiksidiveroa, jonka solmimisesta olen perin ylpeä.

    Clearing kaupan viimeinen sopimus tehtiin juuri tuolloin 1989. Siitä ei koskaan Neuvostoliitto maksanut loppuun asti. Vuonna 1989 romahdusta ei tullut. Se tuli suurella volyymilla 1991 elokuussa. Esko Aholta voi tiedustella lisää. Kilpailukyky onnistuttiin sössimään Ay-liikeen toimesta koska se ajoi laajamittaista keskitettyä Tupoa jossa demarit etenkin Louekoski tuki sitä. Syy oli kotimaiset sektorit ei vienti teollisuus. Vihreät olivat mukana Vanhasen II hallituksessa kun Sari sairaanhoitajasta päätettiin. Ministereinä oli Tuija Brax (oikeusministeri), Anni Sinnemäki ja Tarja Cronberg (työministerinä). Siinäkin oli syynä se että vienti sektori oli saanut aiemmin suuret palkankorotukset mutta Tehyn palkat olivat jääneet jälkeen ja näin ollen kun Sari sairaanhoitajasta päätettiin niin muut liitot tulivat ahneeksi. Paavo Lipponen itse totesi asiasta kun Risto Uimosen kirja Juha Sipilästä julkaistiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara:
    Sari sairaanhoitaja oli ääliömäinen kampanja, mutta se rikos kansantaloutta kohtaan oli ryhtyä alentamaan suu vaahdossa veroja, kun ylikuumeneminen toi valtion kassaan niin paljon rahaa.

    Ylikuumeneminen tuli siitä että kansainvälinen talous oli Kiinan kasvun takia hyvin vo

    Osmo Soininvaara:
    Väite, että vasemmisto on synonyymi sosialismille on yksinkertaisesti epähistoriallinen.

    Vasemmistolainen talouspolitiikka johon liitetään markkinatalouden logiikka on kutsuttu Länsi-Euroopassa joko blairiläiseksi, lipposlaiseksi, schöderiläiseksi tai perssonilaiseksi talouspolitiikaksi. Ranska on ollut tässä poikkeus. Siellä ei esimerkiksi Sosialistinen puolue koskaan kunnolla hyväksynnyt markkinatalouden. Francois Mitterandin presidentin kauden toisella kaudella kurssia yritettiin kääntää kohti vasemmistolaista markkinataloutta mutta Ranskan ay-liike pisti yleislakon päälle ranskalaiseen tapaan. Nämä muut mainitsemani Länsi-Euroopan sosiaalidemokraatit pääministerit joutuivat kuitenkin oman puolueensa vasemmisto siiven kohteeksi. Blair, Schöder, Lipponen ja Persson eivät ole kovinkaan suosittuja nykyään oman puolueensa keskuudessa vaan poliittisen oikeiston. Paavo Lipponen on esimerkki hyvin suosittu kokoomuksen edustajien keskuudessa koska hänellä oli hyvä yhteistyö silloisen kokoomuslaisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa. Pitäisikö vasemmistolainen markkinataloudelle keksiä parempi nimi? Britanniassa sitä kutsutaan blairiläiseksi talouspolitiikaksi. Nyt Jeremy Corbynin linja on ihan muuta se on vanhan Harold Wilsonin uudempi muoto. Sosialisointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.