Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.8.2019

Johanneksen puiston puistosuunnitelma

Puisto pannaan kuntoon 1,6 miljoonan euron voimin. Näitä puistoja pitäisi pitää paljon paremmassa kunnossa, mutta hyvä että edes tämä.

Osana puistoa on Johanneksen kenttä, joka säilytetään ja jonka pintamateriaaliksi ollaan ottamassa harmaa hiekkatekonurmi. Jalkapalloa harrastava poikani protestoi voimakkaasti. Hiekkatekonurmella ei hänen mukaan voi pelata mitään, jossa on riski kaatua. Se on kuin hiekkapaperille kaatuisi.

Samaa pelaamisen estävää pintaa suunnitellaan tiettävästi myös Katajanokalle.

Kaupunkiympäristön budjettiesitys

Aivan mahdottoman iso paketti, jonka kokonaisuuden hahmottaminen on luottamusmiehille ylivoimaista. Siks on riskinä, että poliitikot valitsevat muutaman yksityiskohdan ja antavat niille aivan suhteettoman painon.

Joitakin sivuhuomautuksia:

Helsingin kiinteistöomaisuus on valtava rahantekokone. Kaupungin maaomaisuus on miljardien eurojen arvoinen. Kukaan ei itse asiassa tiedä, kuinka arvokas se, on, koska taseessa maaomaisuus on räikeästi aliarvostettu. Ihan helposti budjetista ei auennut, paljonko kaupunki saa maaomaisuudesta tuloja, mutta arvioisin että neljännesmiljardin. (Myyntitulo ei ole sellaisenaan tuloa, koska menetetään se myyty maa. Vuokratuotoista taas pitää poistaa sisäiset vuokrat, koska ne eivät ole tuloa kaupungille kuin siinä mielessä, että jos tontin omistaisi jokin muu taho, kaupunki joutuisi maksamaan siitä vuokraa.)

En ole lainkaan varma, että sen hallinnointi on organisoitu. Kirjoitan tästä erillisen jutun, kunhan ehdin.

Tontinluovutus kangertelee Kaupunki on jäänyt tavoitteesta tonttien luovuttamisessa asuntotuotantoon. Ennen pullonkaulana oli kaavoitus. Nyt ei saada myydyksi tai vuokratuksi tontteja. Jos ongelmana on liian vähäiset henkilöresurssit, se on korjattava heti. Yksi virkamies tuottaa tuloja kymmenien miljoonien edestä, mahdollistaa satojen miljoonien eurojen arvoisen asuntotuotannon, mikä vastaa ehkä tuhatta asuntoa. Ei tällaista pullonkaulaa voi hyväksyä!

Puistojen kunnostukseen on liian vähän rahaa Puistojen kunta on aivan olennainen tekijä asuinalueiden arvostukselle ja viihtyisyydelle. Saisiko kokoomuksen ymmärtämään edes tämän: kilpailussa hyvistä veronmaksajista hyvä asuinympäristö on Helsingin valtti Espooseen päin.

Talousarvioaloitteet

Budjetin yhteydessä vastataan suureen joukkoon valtuutettujen talousarvioaloitteita. Käsittelen niistä vain kahta, joita toinen on tietysti omani.

Yliopiston metroaseman pohjoinen sisäänkäynti

Tämä sisäänkäynti sijoittuisi suunnilleen Liisankadun päähän, mahdollisesti Varsapuistoon. Se nopeuttaisi metromatkustajien matkaa useilla minuuteilla. Esittelijä suhtautuu asiaan suopeasti, mutta sanoo, että oikea ajankohta on, kun ratikkaympäristöä muutetaan Kruunusiltojen valmistuttua.
Jos jokin investointi on kannattava (hyödyt ylittävät pääomakustannukset) viiden vuoden kuluttua, se on mitä ilmeisemmin kannattava jo vuoden kuluttua. Siksi haluaisin kiirehtiä tätä – ellei ole perusteita väittää, että investoinnin tekeminen ennen Kruunusiltoja tulisi jostain ihmeellisestä syystä kalliimmaksi.

Kaisa Hernbergin aloite pikaratikoiden jouduttamisesta

Hernberg esittää, että ratikkalinjan pitäisi olla valmis jo, kun ensimmäiset talot valmistuvat. Lausunnossa sanotaan, että voidaanhan sitä aluksi käyttää bussia.

Nyt kannattaa muistaa kaupungin rooli suurena maanomistajana. Ratikka nostaa asuntojen ja siten myös tonttien arvoa. Siksi linjan on oltava olemassa kun tontit myydään tai vuokrataan tai valmistumassa hyvin pian sen jälkeen. Muuten ratikan tuoma arvonnousu jää kaupungilta saamatta. (Saatan kirjoittaa tästäkin oman tarinan.) Investoinnin lykkääminen maksaa kaupungille siis silkkaa rahaa.

Toiseksi ratikasta on enemmän hyötyä, jos se on olemassa heti. Silloin asuntoihin muuttaa niitä, joiden työ- tai muihin matkoihin tuo ratikka erityisen hyvin sopii.

Puotilan ostarin puretaan ja tilalle uusi ostari ja asuntoja

Pitkällisen kiistelyn jälkeen esitetään, että Puotilan vanha ostari puretaan ja tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen asuintalo, jonka alakerrassa on vastaava määrä liiketilaa. Mittakaava poikkeaa vähän ympäristön taloista.

Herttoniemen metroasema peruskorjataan ja päälle rakennetaan asuntoja ja liiketilaa

Herttoniemen metroasema on vähän surullisen oloinen. Nyt se on tarkoitus panna uuteen uskoon. Samalla sen päälle rakennetaan 20 000 k-m2 asuntoja ja liiketilaa.

On oikeastaan aika hassua, että metroasemat tehtiin alun perin niin, ettei niiden päällä ole mitään. Kaavoituksessa oli totuttu kaksiulotteisuuteen. Kaava katsoo tonttia ylhäältä ja kaavaan merkitään se käyttö, mikä tontilla on. Ajatus, että olisi monta käyttötarkoitusta päällekkäin, tuntui vieraalta. Kaavoitusta koskevat lakipykälätkin oli kirjoitettu vähän tässä hengessä. Siksi meillä on myös yksikerroksisia ostoskeskuksia.

Hanke toteutetaan kilpailuna, jossa hakijoiden pitää esittää oma suunnitelmansa ja tarjoutua toteuttamaan se.

 

 

1 thought on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.8.2019

  1. OS:
    ”Yliopiston metroaseman pohjoinen sisäänkäynti

    Tämä sisäänkäynti sijoittuisi suunnilleen Liisankadun päähän, mahdollisesti Varsapuistoon. Se nopeuttaisi metromatkustajien matkaa useilla minuuteilla. Esittelijä suhtautuu asiaan suopeasti, mutta sanoo, että oikea ajankohta on, kun ratikkaympäristöä muutetaan Kruunusiltojen valmistuttua.”

    Toivottavasti kruununhakalaiset osaavat arvostaa sitä, että alueelle on saatu julkista liikennettä puolustava kuntapäättäjä. Jos vaikka yhteydet vaihteeksi kohenisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.