Poliisin vaatimus Vartian Compensate-säätiön keräysluvasta pakottaa muuttamaan lakia

Poli­isin mukaan Antero Vart­ian Com­pen­sate-säätiön toim­inta saat­taa vaa­tia rahankeru­u­lu­van. Säätiölle voi mak­saa rahaa omien hiilipäästö­jen kom­pen­soimis­es­ta. Säätiö käyt­tää rahat aiheutetun sotkun siivoamis­es­ta, eli kerää esimerkik­si met­sit­tämäl­lä mut­ta myös muul­la tavoin vas­taa­van määrä hiilid­iok­sidia ilmakehästä.

Poli­isin mukaan tämä ei ole kau­pan käyn­tiä vaan hyvän­tekeväisyyt­tä, kos­ka mak­sa­ja ei saa itselleen mitään muu­ta kuin hyvän mie­len. Hän ei omista niitä pui­ta, jot­ka säätiö istut­taa. Sik­si tämä rin­nas­tuu rahan keräämiseen vaik­ka las­ten­sairaalan rak­en­tamista varten.

Jos poli­isi pitää tulk­in­tansa voimas­sa, eduskun­nan on muutet­ta­va rahankeru­u­lakia. Tuon saman logi­ikan mukaan nimit­täin sähköy­htiöt eivät saisi myy­dä vihreää sähköä, kos­ka siinäkään osta­ja ei saa itselleen mitään muu­ta kuin hyvän oman­tun­non. On vain abstrak­tisti rahoit­ta­mas­sa sitä, että verkkoon syötetään esimerkik­si tuulisähköä. Aivan ident­ti­nen asia sen kanssa, että mak­saa puiden istu­tuk­ses­ta. Melkein kaikil­la lentoy­htiöil­lä on nyt mah­dol­lisu­us mak­saa päästö­jen kom­pen­saa­tios­ta lentolipun yhtey­dessä. Ne oli­si­vat siis kaik­ki lait­to­mia – Suomes­sa, mut­ta eivät muualla.

Var­tia voisi tietysti hakea keräys­lu­van, mut­ta asia ei täl­lä ratkea. Säätiön tarkoi­tus on solmia yhteistyö­sopimuk­sia esimerkik­si ener­giay­htiöi­den ja lentoy­htiöi­den kanssa siitä, että mak­su säätiölle sisäl­tyy lentolip­pu­un tai kaukoläm­pölasku­un. Myös näi­den yhteistyökump­panien pitäisi hakea keräyslu­pa ja main­in­ta tästä pitäisi olla niiden yhtiöjärjestyk­sessä. Toisin sanoen poli­isin tulk­in­ta tekee kom­pen­saa­tion täysin mah­dot­tomak­si – ei vain Vart­ian säätiön kohdal­la vaan kaikkien muidenkin alal­la toimivien kohdalla.

Tämä nyt ainakin pitää siinä lain­muu­tok­ses­sa kor­ja­ta, sil­lä siihen sinän­sä liit­tyy perus­teui­ta, että itse säätiö voisi rahankeru­u­lu­van tarvi­ta. Voisi­han joku hui­jarikin perus­taa tuol­laisen säätiön ja käyt­tää rahat ihan muuhun tarkoituk­seen. Täl­laisen hui­jauk­sen tor­ju­mi­nen sopii kuitenkin parem­min säätiölain puolelle.

16 vastausta artikkeliin “Poliisin vaatimus Vartian Compensate-säätiön keräysluvasta pakottaa muuttamaan lakia”

  1. Valitet­tavasti ver­taus sähköön ontuu. Sähköverkkoon on joka het­ki sähkön­myyjien toimitet­ta­va sama teho joka kulute­taan. Jos joku myisi tuulisähköä toimit­ta­mat­ta sitä niin verkko rom­ah­taisi siihen. Ei kenellekkään muulle sähkön myyjälle sovi että joku muu kerää rahat ja he joutu­vat tuot­ta­maan sen sähkön ilmaiseksi.

    Tietenkään aina ei tuule jol­loin tuulivoiman myyjä joutuu ”lainaa­maan” sähköä muil­ta rahaa vas­taan mut­ta sähkön alku­perä­taku­un puit­teis­sa hän joutuu sen saman määrän mak­samaan takaisin tuulivoimana myöhem­min. Siis, kun ostat tuulisähköä niin joka iki­nen kulut­ta­masi KWh on tuulivoimaa.

    Sinän­sä, olen aiem­minkin ollut kri­it­ti­nen Var­ti­jan liike­toim­inta­mallin eli tuon kom­pen­saa­tion suh­teen. Kaiketi sit­ten minäkin voisin ostaa hehtaarin met­sää, myy­dä puut tehtaalle ja sit­ten myy­dä met­si­tyk­sen ”kom­pen­saa­tioina” ?

    Jos Com­pen­sate oikeasti mak­saisi todel­lisen hin­nan mitä fos­si­ilisen hiilen sit­o­mi­nen mak­saa eli sitoisi ilmas­ta hiilid­iok­sidia ja pump­paisi sen van­hoi­hin öljylähteisi­in niin tilanne olisi toinen. Nyt kyseessä on anekaup­paa jol­la fos­si­ilisen ener­gian käyt­täjille myy­dään hyvä mieli ja jätetään tuleville sukupolville se todel­li­nen kus­tan­nus mitä fos­si­ilisen hiilen sidon­nas­ta aiheutuu.

    Eli rahankeräys­lakia on tulkit­tu oikein ja Com­pen­sat­en toim­inta on erit­täin kan­natettvaa ja hyödyl­listä kehitysapua.

  2. Jos poli­isi pitää tulk­in­tansa voimas­sa, eduskun­nan on muutet­ta­va rahankeru­u­lakia. Tuon saman logi­ikan mukaan nimit­täin sähköy­htiöt eivät saisi myy­dä vihreää sähköä, kos­ka siinäkään osta­ja ei saa itselleen mitään muu­ta kuin hyvän oman­tun­non. On vain abstrak­tisti rahoit­ta­mas­sa sitä, että verkkoon syötetään esimerkik­si tuulisähköä. Aivan ident­ti­nen asia sen kanssa, että mak­saa puiden istu­tuk­ses­ta. Melkein kaikil­la lentoy­htiöil­lä on nyt mah­dol­lisu­us mak­saa päästö­jen kom­pen­saa­tios­ta lentolipun yhtey­dessä. Ne oli­si­vat siis kaik­ki lait­to­mia – Suomes­sa, mut­ta eivät muualla.

    En ole lakimies, mut­ta luulen eron ole­van siinä, että nois­sa tapauk­sis­sa kaup­paan kokon­aisu­udessaan liit­tyy vastike. Kulut­ta­ja saa kuitenkin lennon tai sähköä, vaik­ka niihin liit­tyvä lisä­mak­su ei itse kulut­ta­jalle muu­ta toisikaan kuin hyvää mieltä. Com­pen­sate ei taas ilmeis­es­ti ainakaan vielä tar­joa mitään muu­ta vastiket­ta kuin hyvää mieltä.

    1. Ossi Sare­so­ja: En ole lakimies, mut­ta luulen eron ole­van siinä, että nois­sa tapauk­sis­sa kaup­paan kokon­aisu­udessaan liit­tyy vastike. Kulut­ta­ja saa kuitenkin lennon tai sähköä, vaik­ka niihin liit­tyvä lisä­mak­su ei itse kulut­ta­jalle muu­ta toisikaan kuin hyvää mieltä. Com­pen­sate ei taas ilmeis­es­ti ainakaan vielä tar­joa mitään muu­ta vastiket­ta kuin hyvää mieltä.

      eh, eikös com­pen­sate-mak­su nimeno­maan tule jonkin tuot­teen hin­nan päälle kom­pen­soimaan sen CO2-päästöt? Eli vastik­keel­lisu­us on erit­täin väkevä, ja aivan vas­taa­va kuin lentoy­htiön tar­joa­mas­sa päästökom­pen­saa­tios­sa tai vaik­ka K‑kaupan koti­maisille tuot­ta­jille mak­set­tavis­sa lisämaksuissa.

      1. Rolle: eh, eikös com­pen­sate-mak­su nimeno­maan tule jonkin tuot­teen hin­nan päälle kom­pen­soimaan sen CO2-päästöt?

        Com­pen­sate ei tai­da myy­dä mitään tuot­tei­ta tai palveluita?

  3. > sähköy­htiöt eivät saisi myy­dä vihreää sähköä
    > …
    > Ne oli­si­vat siis kaik­ki lait­to­mia – Suomessa

    Sähköy­htiöt ja lentoy­htiöt mak­sa­vat saa­mas­taan rahas­ta veron (alv.) val­ti­olle ja kas! rahankeräys muut­tuukin lailliseksi.

    Mak­saako Com­pen­sate-säätiö arvon­lisäveron saamis­taan myyn­neistä? ja mik­si juuri tämän (Vihreän) säätiön pitäisi saa­da val­tion suo­jelu mak­samat­ta suo­jelu­ra­haa arvon­lisäveron muodossa?

  4. Joskus 1980-tai 90-luvul­la oli jos­sain lehdessä april­lip­i­la että on tul­lut myyn­ti­in suo­datin joka suo­dat­taa pois pis­torasi­as­ta ydin­voimal­la tuote­tun sähkön. Sitä se “vihreä sähkö” käytän­nössä on!

  5. Rahankeru­ulupi­en kanssa on olta­va tiukkoina, alal­la on ollut aivan liian paljon hui­jauk­sia. Yri­tyk­set käyt­tävät ilmastopani­ikkia jo nyt hyödyk­seen täysin luokat­tomas­sa main­on­nas­sa. Osmon mainit­se­mat sähköy­htiöt anta­vat aivan vääristyneen kuvan tuot­teen­sa ilmas­to­vaiku­tuk­sista. Varus­ta­mo valkope­see turhan, ympäristöa kuor­mit­ta­van matkustelun root­toripur­jeel­la, jon­ka hyödyt ovat aika kyseenalaiset. 

    Osmon esit­tämä lakimuun­nos ei ole ongel­ma­ton. Jos kuka tahansa voi kerätä rahaa ilman lupaa ja sanoa että ne menee Vart­ian säätiölle, mah­tuu mukaan myös hui­jar­it. Säätiö voi hyvin hoitaa lupa­pros­essin keräävän yri­tyk­sen puoles­ta, mikäli asia on vil­pitön. Vaik­ka Var­tia olisi kuin­ka ihana per­soona, on lain olta­va sama kaikille.

    1. Yrjö Tuomi­nen: Osmon esit­tämä lakimuun­nos ei ole ongel­ma­ton. Jos kuka tahansa voi kerätä rahaa ilman lupaa ja sanoa että ne menee Vart­ian säätiölle, mah­tuu mukaan myös hui­jar­it. Säätiö voi hyvin hoitaa lupa­pros­essin keräävän yri­tyk­sen puoles­ta, mikäli asia on vil­pitön. Vaik­ka Var­tia olisi kuin­ka ihana per­soona, on lain olta­va sama kaikille.

      Hui­jarienko tääl­lä pitäisi sanel­la, miten lakia kun­nioit­tavien yri­tys­ten pitäisi toimia? Kyl­lä rahankeräys­la­ki on jäänyt jon­nekin kauas 1900-luvulle ja kaipaa kipeää uud­is­tus­ta joka vas­taa kaiken­laiseen dig­i­tal­isaa­tion ja joukko­ra­hoituk­sen haasteisi­in. Rikol­liset lin­naan, muille työrauha.

  6. Ehkä ongel­man voisi ratkaista sil­lä, että kulut­ta­ja ostaisi ihan konkreet­tisen palvelun. Siis vaikka­pa yhden puun istuttamisen.

    1. peter:
      Ehkä ongel­man voisi ratkaista sil­lä, että kulut­ta­ja ostaisi ihan konkreet­tisen palvelun. Siis vaikka­pa yhden puun istuttamisen.

      Puun istut­ta­mi­nen Suomes­sa mak­saa vajaas­ta kymmen­estä sen­tistä aina muu­tami­in kym­meni­in sentteihin.

      Hehtaar­ille menee tuhatkun­ta runkoa.

      Saisiko Saharaa istutet­tua 100 euroa hehtaari?

      Voin ostaa muu­ta­man hehtaarin…

  7. Suomen lain­säädän­tö on ongel­malli­nen myös joukko­ra­hoituk­ses­sa. Sik­si jotkut ovat läht­e­neet yri­tysideansa kanssa Atlantin toiselle puolelle, jos­sa rahaa saa kerätä.

  8. Olen eri mieltä tästä väitteestä:

    “Jos poli­isi pitää tulk­in­tansa voimas­sa, eduskun­nan on muutet­ta­va rahankeru­u­lakia. Tuon saman logi­ikan mukaan nimit­täin sähköy­htiöt eivät saisi myy­dä vihreää sähköä, kos­ka siinäkään osta­ja ei saa itselleen mitään muu­ta kuin hyvän oman­tun­non. On vain abstrak­tisti rahoit­ta­mas­sa sitä, että verkkoon syötetään esimerkik­si tuulisähköä. Aivan ident­ti­nen asia sen kanssa, että mak­saa puiden istu­tuk­ses­ta. Melkein kaikil­la lentoy­htiöil­lä on nyt mah­dol­lisu­us mak­saa päästö­jen kom­pen­saa­tios­ta lentolipun yhtey­dessä. Ne oli­si­vat siis kaik­ki lait­to­mia – Suomes­sa, mut­ta eivät muualla.”

    Ei vihreän sähkön myymi­nen ole tietenkään kiel­let­tyä, vaan kau­pal­lista eli ARVONLISÄVERON alaista toim­intaa EU:ssa säädet­ty­jen arvon­lisävero­tuk­sen yleis­ten peri­aat­tei­den mukaises­ti. Päästöoikeuk­sien kaup­paamises­sa ei ole mitään ongel­maa niin kauan kuin perii ja mak­saa myyn­nistään verot, kuten alan muutkin toim­i­jat tekevät. Jos ei mak­sa vero­ja, sit­ten pitää yleen­sä olla rahankeru­ulu­pa, jos avoimesti pyytää yleisöltä ja yri­tyk­siltä rahaa.

    Tosin kyl­lä vihreän sähkön osta­jista ainakin osa saa muu­takin etua kuin vain hyvän oman­tun­non. Esimerkik­si VR käyt­tää lasken­nal­lis­es­ti päästöt­tömän sähkön ostamis­taan markki­noin­tiar­gu­ment­ti­na, jol­la on kau­pal­lista arvoa. Samoin osa yri­tyk­sistä main­os­taa kom­pen­soivansa omien lento­jen­sa päästöjä, eli käytän­nössä päästöoikeuk­sien ostoil­la saate­taan koit­taa ostaa nimeno­maan omaa toim­intaa tuke­vaa argu­men­toin­ti­aineis­toa, jol­la yri­tys voi olla näh­nyt kau­pal­lista arvoa.

    1. Rahankeräys­lais­sa on todet­tu: “Rahankeräyk­sel­lä tarkoite­taan toim­intaa, jos­sa yleisöön vetoa­mal­la kerätään vastik­keet­ta rahaa. Rahan lahjoit­ta­jana keräyk­seen osal­lis­tu­jalle saa antaa vastik­keek­si ain­oas­taan rahankeräys­lu­van saa­jan tai keräyk­sen tun­nuk­sen (keräys­tun­nus), jol­la ei ole itsenäistä taloudel­lista vaihdanta-arvoa.”

      Jos rahan anta­ja saa taloudel­lista merk­i­tys­tä omaa­van vastik­keen rahoilleen, rahankeru­u­lakia ei sovel­leta (täl­löin sovel­letaan herkästi kuitenkin arvon­lisävero­lakia, jos liike­vai­h­to ylit­tää 10 000 €/vuosi). Rahankeru­u­lakia ei sovel­leta myöskään sil­loin, jos oste­tun päästökom­pen­saa­tion voi kau­pa­ta eteen­päin. Jos antaa itsenäistä taloudel­lista vai­h­dan­ta-arvoa omaa­van vastik­keen, arvon­lisäverov­elvol­lisu­uskysymys tulee myöskin esiin.

  9. “Tuon saman logi­ikan mukaan nimit­täin sähköy­htiöt eivät saisi myy­dä vihreää sähköä, kos­ka siinäkään osta­ja ei saa itselleen mitään muu­ta kuin hyvän omantunnon.”

    Ei tää kyl­lä nyt ver­taudu. Sähkön osta­ja­han saa rahalleen vasti­neek­si sähköä. Sähköä voi halutes­saan ostaa eri laatu­ja. Sama kuin banaani ver­sus luo­mubanaani. Vart­ian säätiölle mak­set­tu raha taas on ymmärtääk­seni irroitet­tu kokon­aan päästön aiheut­ta­neesta tuot­teesta tai palvelus­ta, jon­ka kulut­ta­ja on ostanut jostain muualta.

    Sinän­sä viher­sähköt kyl­lä voisikin kieltää, kun ne ovat viher­pe­sua, kuten täl­läkin blogilla on mon­esti todettu.

  10. Kai tässä se suurin ero “vihreään sähköön” tms. on se, että tässä rahaa kerää 3. osapuoli?
    Har­val­la sähkö­fir­mal­la on eril­listä säätiötä keräämässä ympäristöpennejä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.