Onko hyvinvointivaltio todella pysäyttänyt tuloerojen sosiaalisen periytyvyyden?

Mullis­ta­va tulos: suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on hävit­tänyt kaiken ympäristötek­i­jöistä johtu­van tulo­ero­jen periy­tyvyy­den niin, että vain geneet­tiset syyt ovat jäl­jel­lä. Voiko tämä olla totta?

Neljä suo­ma­laista talousti­eteil­i­jää Pekka Ilmakun­nas (Aal­to), Ari Hyyti­nen (Han­ken), Edvard Johans­son (Åbo Akade­mi) ja Otto Toiva­nen (Aal­to) on selvit­tänyt gee­nien osu­ut­ta tulo­ero­jen periy­tyvyy­dessä kak­sosten avul­la. Tutkimus on ladat­tavis­sa tästä.  Tutkimuk­ses­sa käytetään hyväk­si sitä, että ident­tisil­lä kak­sosil­la on yhteinen per­imä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la vähän yli puo­let kro­mo­someista on yhteisiä. Vähän yli, kos­ka tutkimuk­seen otet­ti­in vain samaa sukupuol­ta ole­via kak­sosia, jot­ta sukupuolten väliset, miesten ja nais­ten väliset tulo­erot eivät sotk­isi asetel­maa. Aineis­tona oli­vat jok­seenkin kaik­ki Suomes­sa vuosi­na 1950–57 syn­tyneet samaa sukupuol­ta ole­vat kak­soset, joiden tulo­ja tarkastelti­in vuosi­na 1990–2009, jol­loin tutkimuk­sen kohtei­den iät tutk­i­tus­sa tulo­jen­hankkimis­vai­heessa vai­hte­liv­at 34 vuodes­ta 59 vuoteen.

Näin syn­tyy tutkimusasetelma:

Ident­tiset kak­soset: sama ympäristö, sama perimä

Epäi­dent­tisen kak­soset: sama ympäristö, eri perimä

Huo­mat­takoon, että yhteinen ympäristö on tässä laa­jem­min ymmär­ret­ty kuin yhteis­ten van­hempi­en sosi­aa­li­nen taus­ta: toden­näköis­es­ti sama koulu ja siis samat opet­ta­jat, sama pihapi­iri ja niin edelleen.

Yritän selvit­tää omin sanoin, miten tutkimus tehti­in niin kuin olen sen ymmärtänyt. Koko aineis­ton tulo­jen var­i­anssi jaet­ti­in kah­tia, kak­sosparien sisäiseen var­i­anssi­in ja kak­sosparien väliseen var­i­anssi­in. Kak­sosparien väli­nen var­i­anssi kuvasi tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä. Tämä periy­tyvyys jaet­ti­in geneet­tiseen periy­tyvyy­teen ja sosi­aaliseen periytyvyyteen.

Geneet­tisen periy­tyvyy­den osu­us esti­moiti­in ver­taa­mal­la sis­arparien sisäistä var­i­anssia ident­tisil­lä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la. Ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat keskenään enem­män saman­laisia kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väliset erot. Tämä epäi­dent­tis­ten kak­sosten suurem­pi sisäi­nen var­i­anssi kuvasi geneet­ti­sistä eroista aiheutu­vaa varianssia.

Kos­ka ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat selvästi lähempänä toisi­aan kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten, per­imäl­lä oli siis vaiku­tus­ta.  Epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let yhteisiä kro­mo­some­ja, joten myös osa hei­dän saman­laisu­ut­taan on perin­nöl­listä. Hei­dän osaltaan yhteisen per­imän vaiku­tus oletet­ti­in puolek­si siitä, mitä se on ident­tisil­lä kak­sosil­la. Tämän perus­teel­la voiti­in päätel­lä geneet­tisen per­imän kokonaisvaikutus.

Näin saati­in tulo­ero­jen periy­tyvyys jae­tuk­si kah­teen kom­po­nent­ti­in, geneet­tiseen per­imään ja olo­suhteisi­in. Yllät­täen geneet­ti­nen per­imä selit­ti tulo­ero­jen periy­tyvyy­den läh­es kokon­aan. Se selit­ti miehillä tulo­ero­jen vai­htelus­ta 40 % naisil­la ja vähän yli 50 % miehillä. Lop­pu­osa vai­htelus­ta ei seli­ty tulo­ero­jen periy­tyvyy­del­lä lainkaan, vaan on tämän tutkimuk­sen kannal­ta satunnaisvaihtelua.

Tulos on niin mullis­ta­va, että sitä on vaikea uskoa. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio olisi tämän mukaan pystynyt pysäyt­tämään tulo­ero­jen sosi­aalisen periy­tyvyy­den jok­seenkin kokon­aan niin, että jäl­jelle on jäänyt vain geneet­ti­nen periy­tyvyys. Tämä on lois­ta­va tulos hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­ta, mut­ta samal­la vähän pes­simisti­nen. Kun on tehty kaik­ki mitä on voitu, enem­pää ei voi­da tehdä kuin kieltämäl­lä vapaa par­in­muo­dos­tus. Kaik­ista yllät­täv­in­tä on, että tulos kos­ki vuosien 1950–57 kohort­te­ja, jot­ka oli­vat eläneet maail­mas­sa, jos­sa ikälu­ok­ka jaet­ti­in 11-vuo­ti­aina oppik­oulu­un ja kansalaisk­oulu­un meneviin.

Huo­mat­takoon, että tulos pätee vain Suomes­sa, kos­ka aineis­to on Suomes­sa. Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus ehkä vielä onkin yhtä suuri muual­lakin (ei sekään ole var­maa, kos­ka Suo­mi on hyvin homogeeni­nen maa myös geneet­tis­es­ti) sosi­aa­li­nen periy­tyvyys on jyrkem­pi­en luokkara­jo­jen mais­sa var­masti suurem­paa – puhu­mat­takaan maista, jois­sa tosi­asi­as­sa toimii kastilaitos.

Voisiko tulos kuitenkin olla väärä? 

Olen tot­tunut epäilemään kovin yllät­täviä tutkimus­tu­lok­sia. Mikä on liian yllät­tävää ollak­seen tot­ta, ei yleen­sä ole totta.

Löy­dän tutkimuk­ses­ta kak­si poten­ti­aal­ista virhelähdettä.

  • Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus arvioiti­in olet­ta­mal­la, että ident­tisil­lä kak­sosil­la geneet­tisen per­imän vaiku­tus on kaksinker­tainen epäi­dent­tisi­in ver­rat­tuna. Suun­nilleen näin minäkin olisin sen tehnyt, mut­ta en ole var­ma, että geneet­tis­ten ero­jen tuot­ta­ma var­i­anssi on kuvat­ul­la taval­la addi­ti­ivi­nen. En tiedä tästä asi­as­ta mitään, joten en myöskään tiedä, tietääkö joku.[1]
  • Sis­arusten saman­laiset valin­nat. Se, että kak­sosten tulot ovat lähel­lä toisi­aan, ei vält­tämät­tä johdu pelkästään geneet­tis­es­tä saman­laisu­ud­es­ta ja per­hetaus­tas­ta, vaan siitä, että kak­soset tekevät saman­laisia elämän­val­in­to­ja, esimerkik­si menevät samaan koulu­tuk­seen. Tämä liioit­telee tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä, kos­ka saman­laisu­us ei johdu saman­lais­es­ta per­hetaus­ta eikä saman­lais­es­ta biol­o­gis­es­ta per­imästä vaan sis­aruk­sen matkimis­es­ta. Jos tämä koskisi yhtäläis­es­ti kaikkia kak­sosia, se ei vaikut­taisi tulok­se­na saatavaan geneet­tisen per­imän osu­u­teen, jol­loin itse asi­as­sa huo­maisimme, että per­hetaus­tan sosi­aa­li­nen osu­us on vielä esti­moitua pienempi.
    Toden­näköis­es­ti kuitenkin ident­tis­ten kak­sosten väli­nen side on vielä vahvem­pi kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väli­nen, jol­loin tämä antaa liian suuren esti­maatin geneet­tis­es­tä periy­tyvyy­destä. (Jos epäi­dent­tis­ten kak­sosten tapauk­ses­sa sis­aruk­sen matkimisen osu­us on puo­let siitä mitä ident­tisil­lä, esti­maat­ti sosi­aaliselle periy­tyvyy­delle olisi taas kohdallaan?)

Nämä kak­si huo­mau­tus­ta voivat jonkin ver­ran hor­jut­taa tulosta, mut­ta itse asi­as­sa en usko niiden hor­jut­ta­van sitä paljon.

Mut­ta on min­ul­la kol­maskin huo­mau­tus, joka menee taas eri suun­taan. Sen mukaan tutkimus aliarvioisi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Kun epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let samo­ja kro­mo­some­ja, oletet­ti­in, että hei­dän osaltaan geneet­tisen per­imän osu­us on puo­let. Entä se toinen puoli, oli­vatko ne kro­mo­somit arvot­tu niin, että ne vas­ta­si­vat sat­un­naiso­to­s­ta väestöstä?  Puoli­son val­in­ta on kaikkea muu­ta kuin sat­un­naista eikä se ole ollut sat­un­naista edel­li­sis­säkään sukupolvis­sa. Eikö tämä menetelmä siis aliarvioi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Mut­ta jos jo näin saati­in aikaan se, että koko tulo­ero­jen sosi­aa­li­nen periy­tyvyys saati­in lähelle nol­laa, ei kai se nyt sen­tään negati­ivi­nenkään voin­ut olla? (Voisin kek­siä monia syitä, mik­si se voisi olla negati­ivi­nen, mut­ta pide­tään nyt kuitenkin toinen jal­ka maassa.)

Vielä yksi huo­mau­tus: 1950-luvul­la syn­tyneil­lä kohort­eil­la sosi­aa­li­nen liikku­vu­us oli hyvin suur­ta, kos­ka muutet­ti­in kaupunkei­hin ja eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­tanut maao­maisu­us jäi maalle.

= = = =

Mullis­ta­va tutkimus joka tapauk­ses­sa. Ja huo­mat­takoon: taas talousti­eteen tutk­i­jat asial­la, vaik­ka aihe kuu­luu mitä ilmeisim­min sosi­olo­gian alaan.

 

[1] Olisin itse asi­as­sa tehnyt tämän vähän toisin, mut­ta tulos olisi tuskin ollut kovin eri­lainen. Jos min­ul­la joskus ei ole mitään muu­ta tekemistä, yritän laskea läpi, olisiko se min­un paljon yksinker­taisem­pi tapa todel­lisu­udessa ident­ti­nen tässä käytet­tyyn tavan kanssa.

95 vastausta artikkeliin “Onko hyvinvointivaltio todella pysäyttänyt tuloerojen sosiaalisen periytyvyyden?”

  1. Oliko tutkimuk­ses­sa mukana ver­rokkeina taval­lisia sis­aruk­sia (joil­la on eri­laisem­pi per­imä kuin ei-ident­tisil­lä kaksosilla)?

    1. Tutkimuk­sis­sa ei voitu lait­taa mui­ta kun kak­sosia, kos­ka sil­loin ei olisi ver­rokkia siitä, miten samas­sa per­heessä ja osoit­teessa samaan aikaan joku toinen pär­jäsi. Tulois­sa on voimakas kohort­ti­vaiku­tus, joten eri aikaan syn­tyneil­lä sis­aruk­sil­la voi olla jo tämänkin vuok­si eri­laiset tulot aikuisiässä.

    2. Ei kai taval­lisil­la sis­aruk­sil­la ole keskimäärin sen eri­laisem­paa per­imää kuin ei-ident­tisil­lä kaksosilla?

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Ei kai taval­lisil­la sis­aruk­sil­la ole keskimäärin sen eri­laisem­paa per­imää kuin ei-ident­tisil­lä kaksosilla? 

        Taval­lis­ten sis­arusten per­imä on kai läh­es yhtä eri­lainen kuin ei-ident­tisil­lä kak­sosil­la. Kak­soslap­sil­la on tosin keskimääräisi­in sis­aruk­si­in ver­rat­tuna yleen­sä keskimääräistä enem­män sel­l­aista per­imää, joka ennus­taa kak­sos­raskausten korkeam­paa toden­näköisyyt­tä. Sel­l­ainen per­imä on vas­taavasti edis­tänyt kak­sos­raskau­den tuloa hei­dän vanhemmillaan.

        Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Sis­arten saman­laiset valin­nat. Se, että kak­sosten tulot ovat lähel­lä toisi­aan, ei vält­tämät­tä johdu pelkästään geneet­tis­es­tä saman­laisu­ud­es­ta ja per­hetaus­tas­ta, vaan siitä, että kak­soset tekevät saman­laisia elämän­val­in­to­ja, esimerkik­si menevät samaan koulu­tuk­seen. Tämä liioit­telee tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä, kos­ka saman­laisu­us ei johdu saman­lais­es­ta per­hetaus­ta eikä saman­lais­es­ta biol­o­gis­es­ta per­imästä vaan sis­aren matkimisesta.”

        Kyse ei ole vain sis­arusten saman­lai­sista valin­noista, vaan myös hei­dän läpipi­irin­sä val­in­to­jen saman­laisu­ud­es­ta kak­sosten kannal­ta. Esimerkik­si koulu- ja har­ras­tus­val­in­to­jen saman­laisu­udessa kyse ei ole vält­tämät­tä sis­aren matkimis­es­ta, vaan van­hempi­en päätök­ses­tä, joka helpot­taa samal­la hei­dän elämään­sä, kun van­hempi selviää asioimal­la kah­den luokanopet­ta­jan sijaan yhden opet­ta­jan kanssa saman­laisin koulu­a­join, kun van­hempi voi viedä lapset samal­la ker­taa har­ras­tuk­si­in samaan paikkaan samaan aikaan ja niin edelleen. Vas­taavasti lähipi­iri puolestaan har­ras­taa herkästi tasa-arvoisek­si koke­maansa toim­intaa, eli antaa kak­so­sista molem­mille esimerkik­si samat lah­jat syn­tymäpäivänä, jon­ka kak­soset yleen­sä viet­tävät käytän­nön syistä kak­sossynt­täreinä ainakin lapsi­na sen sijaan, että molem­mat viet­täi­sivät eri syntymäpäiväjuhlat.

        Ident­tisil­lä kak­sosil­la ympäristö hei­jas­tuu vielä saman­laisem­pana kuin epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la, kos­ka moni muista ihmi­sistä ei osaa erot­taa, kum­mas­ta ident­tis­es­tä kak­sos­es­ta on kyse, ja sik­si ympäristö niin koulus­sa, har­ras­tuk­sis­sa kuin joskus vielä työelämässäkin kohtelee ident­ti­sistä kak­so­sista Mat­tia Pekkana ja päin­vas­toin — toisin kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten kohdal­la tapah­tuu. Ident­ti­nen kak­so­nen voi näi­den ulkonäön saman­laisu­u­den vuok­si saa­da kehu­ja toisen ident­tisen kak­sosen onnis­tu­mis­es­ta tai moit­tei­ta toisen epäon­nis­tu­mi­sista, mikä voi vielä voimis­taa ident­tis­ten kak­sosten kiin­nos­tusten kohtei­den kohden­tu­mista keskenään saman­laisi­in suun­ti­in. Epäi­dent­tiset kak­soset tun­nis­te­taan toi­sis­taan parem­min, jol­loin hei­dän kasvuym­päristön­sä on tältä osin olen­nais­es­ti eri­lainen kuin ident­tisil­lä kaksosilla.

  2. “Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus arvioiti­in olet­ta­mal­la, että epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la geneet­tisen per­imän vaiku­tus on kaksinker­tainen epäident­tisi­in ver­rat­tuna.” Kirjoitusvirhe?

    Tuo suurten ikälu­okkien aikoi­hin tapah­tunut sosi­aa­li­nen sekoit­tumi­nen lie­nee osin myös koulu­tuk­sen voimakkaan laa­jen­tu­misen ja koulu­tus­ta vaa­tivien työte­htävien voimakkaan kasvun vaiku­tus­ta? Tätä nykyä koulu­tuk­sen määrä ei kas­vane enää samaa vauh­tia sukupolves­ta toiseen, mikä vähen­tää luon­taista sekoittumista.

    Mitä siis tarkoi­tan, on: jos edel­lisessä sukupolves­sa olisi vaik­ka korkeak­oulutet­tu 10 % ikälu­okas­ta, seu­raavas­sa 25 % ja sitä seu­raavas­sa 40 %, on suuri osa korkeak­oulu­opiske­li­joista tul­ta­va korkeak­oulut­ta­mat­tomista per­heistä. Jos korkeak­oulu­tuk­sen osu­us pysyy 40‒50 % paikkeil­la sukupolves­ta toiseen, voi korkeak­oulu­tuk­seen riit­tää korkeak­oulutet­tu­jen van­hempi­en lap­sia eikä korkeak­oulut­ta­mat­tomista per­heistä enää pääse niin paljon nuo­ria sekaan. Tämä siis sosi­aalisen periy­tyvyy­den vahvistajana.

    1. […] jos edel­lisessä sukupolves­sa olisi vaik­ka korkeak­oulutet­tu 10 % ikälu­okas­ta, seu­raavas­sa 25 % ja sitä seu­raavas­sa 40 %, on suuri osa korkeak­oulu­opiske­li­joista tul­ta­va korkeak­oulut­ta­mat­tomista per­heistä. Jos korkeak­oulu­tuk­sen osu­us pysyy 40‒50 % paikkeil­la sukupolves­ta toiseen, voi korkeak­oulu­tuk­seen riit­tää korkeak­oulutet­tu­jen van­hempi­en lap­sia eikä korkeak­oulut­ta­mat­tomista per­heistä enää pääse niin paljon nuo­ria sekaan. Tämä siis sosi­aalisen periy­tyvyy­den vahvistajana.

      Tämän lisäk­si sosi­aalisen periy­tyvyy­den voisi olet­taa vahvis­tu­van sitä kaut­ta, että aikaisem­mis­sa ikälu­okissa mah­dol­lisuuk­sia sosi­aaliseen liikku­miseen koulut­tau­tu­mal­la on ollut enem­män, joten koulut­ta­mat­tomis­sa voisi olet­taa ole­van koroste­tun paljon henkilöitä, jot­ka eivät näe koulut­tau­tu­mista tavoitelta­vana ja jos näin on, tietoinen suh­tau­tu­mi­nen koulu­tuk­seen siir­tynee hel­posti edelleen?

  3. “Tämä on lois­ta­va tulos hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­ta, mut­ta samal­la vähän pes­simisti­nen. Kun on tehty kaik­ki mitä on voitu, enem­pää ei voi­da tehdä kuin kieltämäl­lä vapaa parinmuodostus.”

    Tämä ei muuten vält­tämät­tä ole tot­ta enää joskus tule­vaisu­udessa. Geen­imuun­nel­tu­jen vau­vo­jen aikakausi koit­ta­nee jo muu­ta­man vuosikymme­nen sisällä.

  4. Samat tutk­i­jat ovat julkaisseet läh­es samal­la otsikol­la ja ilmeis­es­ti samal­la tukimu­sainestol­la jo vuon­na 2013. En jak­sanut tai osan­nut selvit­tää miltä osin tulok­set ovat uusia. En muista että sil­loinen tutkimus olisi herät­tänyt mitään julk­ista keskustelua. Veikkaan että ei herätä nytkään, vaik­ka selvää tietysti on että näil­lä tulok­sil­la (jos tot­ta) on raju­ja politiikkaseurauksia.

    1. Se on sama tutkimus. Talousti­eteessä on tapana, että tutkimus julka­istaan ensin netis­sä work­ing pape­ri­na ja sit­ten ehkä vas­ta vuosia myöhem­min ver­tais­arvioidus­sa lehdessä.

  5. Tulos ei liit­tyne mihinkään suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion eri­ty­ispi­irteisi­in, kos­ka kuten tutkimuk­sen taulukos­ta 1 näkyy, suo­ma­laiset tulok­set ovat täysin lin­jas­sa USA:ssa, Aus­tralias­sa, Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa tehty­jen vas­taavien tutkimusten kanssa. Se, että geeniper­imä selit­tää enem­män (usein 100 % kuten tässä) suku­lais­ten saman­laisu­ud­es­ta kuin kasvuym­päristö, on myös läh­es uni­ver­saali tulos käyt­täy­tymis­geneti­ikas­sa. Näin ei ole vain ansio­tu­lo­jen kaltaisen muut­tu­jan osalta vaan käytän­nössä kaikkien ihmis­ten välil­lä vai­htele­vien omi­naisuuk­sien. Eric Turkheimer on tiivistänyt yleiset käyt­täy­tymis­ge­neet­tiset sään­nön­mukaisu­udet kolmeen lakiin:

    1) Kaikkien ihmis­ten välil­lä vai­htele­vien omi­naisuuk­sien geneet­ti­nen periy­tyvyysaste on >0.

    2) Gee­nien vaiku­tus on suurem­pi kuin samas­sa per­heessä kas­vamisen vaikutus.

    3) Suuri osa ihmis­ten välil­lä vai­htele­vien omi­naisuuk­sien var­i­anssin­sa ei ole selitet­tävis­sä sen puoleen gee­nien kuin per­heym­päristönkään vaiku­tuk­sel­la eli se on “sat­un­nais­vai­htelua”.

    Kak­sos­tutkimuk­set perus­tu­vat useisi­in ole­tuk­si­in, joi­ta voi olla vaikea tes­ta­ta yksit­täistapauk­sis­sa. Osmon mainit­se­ma valikoi­va par­in­muo­dos­tus kas­vat­taa erimu­nais­ten kak­sosten geneet­tistä saman­laisu­ut­ta, mikä yleen­sä johtaa periy­tyvyysas­teen aliarvioimiseen. Toisaal­ta esimerkik­si ident­tis­ten ja erimu­nais­ten kak­sosten ympäristötek­i­jöi­den olet­ta­mi­nen saman­laisik­si voi johtaa periy­tyvyysas­teen yliarvioimiseen. Kos­ka eri ole­tuk­sien rikkomi­nen vetää tulok­sia päin­vas­taisi­in suun­ti­in eikä yleen­sä vaiku­ta suuresti tulok­si­in, kak­sos­tutkimuk­sia pide­tään varsin luotettavina.

    Tutkimuk­sen voi muuten lukea tääl­lä.

  6. Eikös ei-ident­tisil­lä kak­sosil­la ja muil­la sis­aruk­sil­la ole yhtä samanlainen/erilainen perimä?

    1. Eikös ei-ident­tisil­lä kak­sosil­la ja muil­la sis­aruk­sil­la ole yhtä samanlainen/erilainen perimä?

      On, mut­ta niil­lä on eri syn­tymävu­osi ja muutenkin eri­laiset olo­suh­teet, jol­loin olo­suhde­tek­i­jää ei voi­da vakioida.

  7. Eikö olisi kan­nat­tanut tutkia myös ident­tisiä kak­sosia eri ympäristöis­sä ja ver­ra­ta niitä ident­tisi­in kak­sosi­in samas­sa ympäristössä, jot­ta ympäristön ja gee­nien merk­i­tyk­sen olisi saanut luotet­tavam­min selville? Tietenkin kak­sosia, jot­ka on sijoitet­tu eri per­heisi­in, on vaikeampi löytää.

    1. Kak­soset, jot­ka ovat sijoitet­tuna eri per­heisi­in, tule­vat hajon­neesta kodista. Aika huono ver­ra­ta ehjästä kopdista tuleviin.

      1. Mielestäni, jos kak­soset on adop­toitu vau­vana eri per­heisi­in, ei per­he ole lapsen näkökul­mas­ta hajon­nut. Kaik­ki lapset ei edes tiedä ole­vansa adoptoituja.
        Ymmär­ryk­seni mukaan adop­tio­pros­es­si valikoi vain per­heitä, joil­la on hyvät kas­va­tusedel­ly­tyk­set, ja näin ollen en ver­taisi adop­tiop­er­heis­sä ja hajon­neis­sa per­heis­sä kas­vanei­ta lapsia.
        Toki voitaisi­in ver­ra­ta ident­tisiä kak­sosia eri per­heis­sä ja ei-ident­tisiä kak­sosia eri per­heis­sä, jol­loin per­heen rikkinäisyys ei vai­htele. Tässä säi­lyy edelleen koe­henkilöi­den haas­teelli­nen rekrytointi.

      2. M:
        Mielestäni, jos kak­soset on adop­toitu vau­vana eri per­heisi­in, ei per­he ole lapsen näkökul­mas­ta hajon­nut. Kaik­ki lapset ei edes tiedä ole­vansa adoptoituja.
        Ymmär­ryk­seni mukaan adop­tio­pros­es­si valikoi vain per­heitä, joil­la on hyvät kas­va­tusedel­ly­tyk­set, ja näin ollen en ver­taisi adop­tiop­er­heis­sä ja hajon­neis­sa per­heis­sä kas­vanei­ta lapsia.
        Toki voitaisi­in ver­ra­ta ident­tisiä kak­sosia eri per­heis­sä ja ei-ident­tisiä kak­sosia eri per­heis­sä, jol­loin per­heen rikkinäisyys ei vai­htele. Tässä säi­lyy edelleen koe­henkilöi­den haas­teelli­nen rekrytointi. 

        Ongel­mana on se, että kak­soset jot­ka annetaan adop­tioon ovat geneet­tis­es­ti hajon­neesta per­heestä. Jos on — oli tai ei, mut­ta jos — niin että geen­it vaikut­ta­vat toden­näköisyy­teen lait­taa lapset adop­tioon, niin nämä syn­tymässä eri per­heisi­in adop­toidut lapset ovat hyvin vinoutunut otos. Tämän vuok­si ne pitäisi valikoi­da sel­l­aisel­la pros­es­sil­la joka kom­pen­soi sen vinouman joka syn­tyy siitä että valikoidaan etupäässä niitä jot­ka anta­vat lap­sia adoptioon. 

        Täl­löin ei saataisi kovinkaan isoa oto­s­ta. Mikä on toden­näköisyys että van­hem­mat joutu­vat auto-onnet­to­muu­teen matkalla syn­ny­tys­laitok­selle, molem­mat van­hem­mat kuol­e­vat mut­ta ident­tiset kak­soset selviävät hengis­sä ja annetaan eri per­heisi­in adop­tioon? Täl­laisia ei var­maan ole ollut yhtään.

      3. tiedemies: niin nämä syn­tymässä eri per­heisi­in adop­toidut lapset ovat hyvin vinoutunut otos.

        Vinoutunut toki, mut­ta mik­si sil­lä pitäisi olla merk­i­tys­tä tulok­si­in? Siis jos hyväksytään tutkimuk­sen tulkin­nan peru­so­le­tus, että nuo geneet­tiset vaiku­tuk­set ovat addi­ti­ivisia. Jos lapsen mah­dol­lis­es­ti van­hem­mal­taan per­imäl­lä omi­naisu­udel­la antaa omat lapsen­sa toden­näköisem­min adop­tioon ei ole merk­i­tys­tä tulota­soon, niin sil­lä ei ole merk­i­tys­tä. Jos sil­lä on merk­i­tys, niin eikö se sit­ten ole geneet­ti­nen vaiku­tus siinä kuin mikä tahansa muukin? Kaksinker­tainen ident­tisil­lä ei-ident­tisi­in kak­sosi­in näh­den (poh­jao­le­tus).

        Jos ympäristöl­lä ei ole vaiku­tus­ta asi­aan yleis­es­ti, niin ei kai sil­lä pitäisi olla vaiku­tus­ta vaik­ka otos vinoutet­taisi­in val­it­se­mal­la siihen vain pun­tukkaiset, vasenkä­tiset, he joiden isän ÄO jol­lain stan­dard­itestil­la on vähin­tään yhden keskipoikkea­man keskiar­von yläpuolel­la, tai vaik­ka sit­ten nämä syn­ny­tys­laitok­sel­la adoptoidut.

        Ver­tailua ei tehtäisi adop­toitu­jen ja ei-adop­toitu­jen las­ten välil­lä vaan kaik­ki oli­si­vat adop­toitu­ja, joko samaan, tai eri perheeseen.

  8. Kun on tehty kaik­ki mitä on voitu, enem­pää ei voi­da tehdä kuin kieltämäl­lä vapaa parinmuodostus.

    Mah­dol­lis­es­ti tule­vaidessa voidaan tehdä. Pitää vain ottaa IVF stan­dard­i­tavak­si lisään­tyä, tutkia alkioiden geen­it ja vali­ta se, jolle geen­it ennus­ta­vat paras­ta tulosta (jol­lain järkeväl­lä kri­teeristöl­lä). Täl­lais­es­ta IVF-alkioiden valin­nas­ta on uuti­soin­ut ainakin The Guardian:

    https://www.theguardian.com/society/2019/may/24/ivf-couples-could-be-able-to-choose-the-smartest-embryo

    Tässä on toki pari muttaa:

    Ensin­näkin, tämä saat­taa vain nos­taa kek­simääräisiä tulok­sia, mut­tei vähen­tää vähen­tää var­i­anssia. Toisaal­ta on mah­dol­lista, että var­i­anssi vähe­nee, jos tehokkaim­min saadaan pois­tet­tua pahim­mat kehi­tyshäir­iöt. Lisäk­si myös keskimääräi­nen paran­nus on toki hyvä asia.

    Toisek­si, on ole­mas­sa ris­ki, että tämä jää parem­min toimeen­tule­van luokan etuoikeudek­si. Tähän olisikin syytä alkaa melko pian vas­ta­ta tar­joa­mal­la mah­dol­lisu­us julkisel­la sek­to­ril­la kaikille.

  9. Tutkimus ei tietenkään ole sosi­olo­gien tekemä, tuloshan on ihan väärä. Kaik­ki erot, sukupuol­ta myöten ovat sosi­aal­isia kon­struk­tioi­ta joi­ta pitää agres­si­ivisel­la poli­ti­ikalla tasata

  10. Otsikon kysymyk­seen: ei ole. Sama tutkimus 80- tai 90-luvul­la syn­tyneil­lä antaisi huo­mat­tavasti tylym­män tuloksen.

  11. Näin lap­siper­heen isälle aika masen­ta­va tulos, jos tilanne on se että mikään kas­va­tus­ratkaisuni ei kykene vas­tus­ta­maan yhteiskun­nan tas­apäistämisjär­jestelmää, eikä vaiku­ta lop­ul­ta oikein mitenkään mihinkään, vaan geenir­ulet­ti on ratkaissut jo kaiken.

    Toisaal­ta tämä imp­likoisi, että jopa ihmis­ten, jot­ka pitävät äärim­mäis­es­tä tas­apäistämis­es­tä, pitäisi tode­ta että tilanne on jo ihan hyvä (pait­si sikäli kuin kyseessä on aiem­min mainit­tu korkeak­oulu­tuk­sen kasvue­fek­ti) eikä äärim­mäisille jatko­toimen­piteille ole kum­mem­paa tarvet­ta. Tokikaan näin ei käy, kos­ka sil­loin tämän koulukun­nan poli­itikot tek­i­sivät itsen­sä tarpeet­tomik­si. Eihän ongelmien kor­jaa­jana esi­in­tyvä voi myön­tää, että ongel­maa ei itse asi­as­sa olekaan. Ainakaan vasem­mistop­uoluei­den tuskin siis voi odot­taa tästä tutkimuk­ses­ta innostuvan.

    Tuo koulu­tu­so­suuk­sien kas­vami­nen on tietysti sem­moinen temp­pu, mitä ei tietysti voi lop­ut­tomi­in tehdä (vrt. Rooman val­takun­ta). Ilmeis­es­ti vielä kuitenkin aio­taan yrit­tää, mut­ta 100 % on tietysti absolu­ut­ti­nen raja – ellei sit­ten koulu­tus­in­flaa­tion vuok­si tehdä niin, että koulu­tusuria piden­netään ajal­lis­es­ti, kunnes lop­ul­ta kaik­ki opiskel­e­vat kak­sikym­men­tä tutk­in­toa ja kukaan ei työsken­tele päivääkään sil­lä alal­la, mihin on kouluttautunut.

    1. Sepe­teus: Toisaal­ta tämä imp­likoisi, että jopa ihmis­ten, jot­ka pitävät äärim­mäis­es­tä tas­apäistämis­es­tä, pitäisi tode­ta että tilanne on jo ihan hyvä (pait­si sikäli kuin kyseessä on aiem­min mainit­tu korkeak­oulu­tuk­sen kasvue­fek­ti) eikä äärim­mäisille jatko­toimen­piteille ole kum­mem­paa tarvetta. 

      Riip­puu, mitä tarkoit­taa jatko­toimen­piteil­lä. Sille, että sosioekonomi­nen luok­ka periy­tyy, voi olla vaikea tehdä mitään (joskaan en heti näe, miten vaik­ka arval­la tule­va luok­ka olisi sen parem­pi). Sen sijaan näi­den luokkien (netto)tulojen eroa on ehkä mah­dol­lista pienen­tää vero­tuk­sel­la ja tulon­si­ir­roil­la. Se ei ehkä lisäisi liikku­vu­ut­ta luokkien välil­lä, mut­ta eron kaven­nut­tua liik­keel­lä olisi muutenkin vähem­män väliä.

    2. Sepe­teus:
      Näin lap­siper­heen isälle aika masen­ta­va tulos, jos tilanne on se että mikään kas­va­tus­ratkaisuni ei kykene vas­tus­ta­maan yhteiskun­nan tas­apäistämisjär­jestelmää, eikä vaiku­ta lop­ul­ta oikein mitenkään mihinkään, vaan geenir­ulet­ti on ratkaissut jo kaiken.

      Toisaal­ta tämä imp­likoisi, että jopa ihmis­ten, jot­ka pitävät äärim­mäis­es­tä tas­apäistämis­es­tä, pitäisi tode­ta että tilanne on jo ihan hyvä (pait­si sikäli kuin kyseessä on aiem­min mainit­tu korkeak­oulu­tuk­sen kasvue­fek­ti) eikä äärim­mäisille jatko­toimen­piteille ole kum­mem­paa tarvet­ta. Tokikaan näin ei käy, kos­ka sil­loin tämän koulukun­nan poli­itikot tek­i­sivät itsen­sä tarpeet­tomik­si. Eihän ongelmien kor­jaa­jana esi­in­tyvä voi myön­tää, että ongel­maa ei itse asi­as­sa olekaan. Ainakaan vasem­mistop­uoluei­den tuskin siis voi odot­taa tästä tutkimuk­ses­ta innostuvan.

      Ei kan­na­ta nyt tehdä liial­lisia johtopäätök­siä, tulosten mukaan vain ns. kasvuym­päristön vaiku­tus katosi ja jäl­jelle jäävä selitet­tävis­sä ole­va osu­us oli kak­sosver­tailun perus­teel­la per­in­töön perus­tu­vaa ja lop­ut 45%-60% sat­un­nais­vai­htelua, toisin sanoen vaiku­tuk­sia joi­ta ei tutkimuk­sen aineis­tol­la voi selit­tää, mut­ta tutkimuk­sen sanoin: “indi­vid­ual-spe­cif­ic (non-shared envi­ron­men­tal)”. Tietysti voi ottaa fatal­is­tisen asen­teen ja olet­taa että tämä on täysin puh­das­ta sat­un­nais­vai­htelua jota ei voi mitenkään selit­tää, vai­h­toe­htois­es­ti voi ajatel­la että tämä on ympäristön vaiku­tus­ta lop­puelämän aikana eli yhä van­hem­mat, ystävät, työ­paik­ka, työkaver­it, har­ras­tuk­set jne. kuten itse artikke­li listaa.

      Lisäk­si tutkimus ottaa kan­taa nimeno­maan kan­taa per­imän vaiku­tuk­seen, tässä ei tutkit­tu sosi­aal­is­ten tulo­ero­jen suo­raa periy­tyvyyt­tä van­hem­mil­ta lap­sille, vaan per­imän vaiku­tus­ta tulo­ero­jen muo­dos­tu­miseen. Sosi­aa­li­nen periy­tyvyys vain oli vakioitu, kiitos kak­sosparien, per­imän vakioin­ti taas tapah­tui täl­lä ident­ti­nen, ei-ident­ti­nen jaol­la. Van­hem­mil­ta saatu per­imähän on sat­tuman kaup­paa jon­ka jo itse tutkimus osoit­taa kos­ka tässä ver­rataan ei-ident­tisiä kak­sosia ident­tisi­in kak­sosi­in. Toisin sanoen mielestäni Osmo käyt­tää vähän huonos­ti kuvaavia sanaval­in­to­ja kuvailleessaan tutkimuk­sen tulok­sia kir­joit­ta­mal­la tulo­ero­jen sosi­aalis­es­ta periy­tyvyy­destä vaik­ka kyse on per­imän vaiku­tuk­ses­ta tulo­eroi­hin. Asi­at toki suo­ranais­es­ti hipo­vat toisi­aan mut­ta eivät ole sama asia.

      Ja korostan vielä että sil­loinkin kun alkuelämän ympäristötek­i­jät ja per­imä vakioiti­in niin per­imä selit­ti ain­oas­taan 40–54% var­i­anssista, eli tuos­sa jää aika paljon tilaa muille muut­tu­jille eli elämälle kodista muu­ton jäl­keen kun ympäristöt erkanevat.

  12. En lukenut, mut­ta find toim­into ei löytänyt aineis­tos­ta sanaa “cp” “pal­sy” tai “cereb*”

    CP:n toden­näköisyys kak­sois­raskaudessa on hat­tuvaki­ol­la jostain mie­len syövereistä kaivet­tuna jos­sain 3–5 ker­taises­sa. Samal­la Stet­son-Har­ri­son menetelmäl­lä jatkaen tämä kohdis­tuu ain­oas­taan toiseen, joten toden­näköisyys sille, että toises­sa kak­so­sista on jotain merkit­tävää osaa ehkä jos­sain määrin sotkea asetel­maa. Etenkin, kun aineis­ton keru­uai­ka menee tuonkin ver­ran his­to­ri­aan, jol­loin syn­näreil­lä tuli toden­näköis­es­ti aika paljon enem­män aivo­vam­maa, mitä nykyisin. 

    En sano, että tämä sot­kee, mut­ta sanon, että tämä voi olla asia, joka ehkä pitäisi huomioi­da ja joka ehkä onkin huomioitu.

    Jos aiheut­taa keskustelua, niin tarken­nel­laan ajatusta

    1. Tätä sik­iö­vau­rio asi­aa minäkin tässä ihmettelin. Jos se kos­kee yleen­sä vain toista, sil­loin­han kak­sosten välisen var­i­anssin pitäisi olla suuri. Tämä vetää tulosta siihen suun­taan, että geneet­tisen per­imän vaiku­tus olisi vielä esti­moitua suurempi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Tätä sik­iö­vau­rio asi­aa minäkin tässä ihmettelin. Jos se kos­kee yleen­sä vain toista, sil­loin­han kak­sosten välisen var­i­anssin pitäisi olla suuri. Tämä vetää tulosta siihen suun­taan, että geneet­tisen per­imän vaiku­tus olisi vielä esti­moitua suurempi.

        Geneti­ikan osu­u­den erot­telu ei ole noin suoraviivaista.

        Fetaali trans­fu­u­sio oirey­htymä esi­in­tyy Suomes­sa noin 10%:lla sik­iöistä ident­tis­ten kak­sos­raskausten kohdal­la. Osu­us on sen ver­ran iso, että tuol­laiset asi­at voisi olla syytä huomioi­da tuol­lai­sis­sa tutkimuk­sis­sa, jos tah­do­taan erotel­la nimeno­maan geneti­ikan roo­lia ihmis­ten myöhem­mässä tuloke­hi­tyk­sessä. Fetaali trans­fu­u­sio oirey­htymä on nimeno­maan ident­tisi­in kak­sos­raskauk­si­in liit­tyvä oirey­htymä, joka liit­tyy kak­sosten jaka­maan istukkaan, ja sen esi­in­tyessä vau­ri­oi­ta saa­vat yleen­sä nimeno­maan molem­mat ident­ti­sistä kak­so­sista. Epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on eri istukat, ja hei­dän kehi­tyk­sen­sä siltä osin erkaan­tuu kasvuym­päristön osalta jo kohdus­sa. Epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la sik­iö­vau­ri­oiden var­i­anssi on isom­pi kuin ident­tisil­lä kaksosilla.

      2. Duodec­imis­sä kir­joitet­ti­in vuon­na 2018 yhteisen istukan omaavien kak­sosten raskauk­sista näin:

        “noin 10 %:ssa tapauk­sista sik­iöi­den omien istuk­ka-aluei­den välil­lä esi­in­tyvät epäedulliset yhdys­suonet johta­vat fetofe­taaliseen trans­fu­u­sio-oirey­htymään (twin-twin trans­fu­sion syn­drome, TTTS). Siinä toinen kak­so­sista (luovut­ta­jasik­iö) luovut­taa ver­ta kak­sospar­illeen (saa­jasik­iö), jol­loin tämän verenkier­to ylikuor­mit­tuu lisään­tyneen ver­i­tilavu­u­den seu­rauk­se­na, mikä johtaa lap­sive­den liikarun­sauteen (poly­hy­dram­nion). Ylikuor­mi­tus vaikut­taa sydä­men toim­intaan haitallis­es­ti ja johtaa lop­ul­ta sik­iön sydä­men vajaa­toim­intaan ja hydrop­si­in. Luovut­ta­jasik­iö sen sijaan näivet­tyy kehit­tyvän hypo­v­olemi­an myötä, kun lap­sive­den määrä samal­la vähen­tyy (oligo­hy­dram­nion). ”

        TTTS:n seu­rauk­sista todettiin:
        “Ilman asian­mukaista hoitoa TTTS johtaa arvi­ol­ta 90 %:ssa tapauk­sista peri­nataa­likuole­maan tai vakavaan pitkäaikais­sairas­tavu­u­teen (9). Aiem­min yleis­es­ti hoitona käytet­ty­jen tois­tu­vien amniore­duk­tioiden jäl­keen vähin­tään toinen kak­so­sista selviy­tyi 56 %:ssa tapauk­sista, ja laser­hoidon aloit­tamisen myötä luku suureni 76 %:iin (1). Istukoiden toi­sis­taan erot­tamiseen tähtäävien tekni­ikoiden yhtey­dessä niiden tapausten, jois­sa ainakin yksi lap­si selviy­tyy, määrä on lisään­tynyt jopa 84 — 91 %:iin, ja tapausten, jois­sa molem­mat lapset selviy­tyvät, 64 — 85 %:iin (1,10 — 13).”

        Kak­sos­tutkimusten otan­ta­an ei osu sel­l­aisen kak­sos­raskau­den läpi käyneitä, jois­sa toinen kak­so­sista on kuol­lut, kos­ka otan­ta­an ote­taan mukaan vain eläviä kak­sosia. Sen sijaan mukaan otok­seen voivat tul­la sel­l­aiset ident­tiset kak­soset, jois­sa sekä niin san­ot­tu luovut­ta­jasik­iö että saa­jasik­iö ovat kohdus­sa vau­roituneet, mut­ta jääneet molem­mat silti henkiin.

  13. en ole var­ma, että geneet­tis­ten ero­jen tuot­ta­ma var­i­anssi on kuvat­ul­la taval­la additiivinen

    Minä veikkaisin, että tosi­aan tuotet­tu var­i­anssi ei lin­eaarisel­la tuloast­eikol­la ole addi­ti­ivi­nen. Tämä siis sen vuok­si, että tulo­jakau­mal­la on niin pak­su hän­tä. Tämä intu­itioni ei mitenkään liity juuri geenei­hin, vaan luulisin saman pätevän muillekin tuloi­hin vaikut­taville tekijöille.

    Ehkä olisi parem­pi vali­ta jokin toinen asteikko. Ehkä tulot voisi kuva­ta log­a­r­it­misel­la asteikol­la. Vai­h­toe­htois­es­ti ne voisi skaala­ta monot­o­nisel­la muun­nok­sel­la, joka pakot­taa jakau­man nor­maal­i­jakau­mak­si (vähän ÄO:n tyyliin).

    1. Selitet­tävä muut­tu­ja oli tutkimuk­ses­sa nimeno­maan tulo­jen logaritmi.

      1. OK, se kuu­lostaa vähän järkeväm­mältä. (En tul­lut toi­saisek­si kuin vähän selailleek­si tutkimusta.)

    2. Gee­nien vaiku­tuk­ses­sa pitu­u­teen ja ÄO:hon ei liene havait­tu mitään suuria poikkeamia addi­ti­ivi­su­ud­es­ta, joten ei ole ainakaan biol­o­gista syytä hylätä addi­ti­ivi­su­u­den ole­tus tässä tutkimuksessa.

      1. Gee­nien vaiku­tuk­ses­sa pitu­u­teen ja ÄO:hon ei liene havait­tu mitään suuria poikkeamia addi­ti­ivi­su­ud­es­ta, joten ei ole ainakaan biol­o­gista syytä hylätä addi­ti­ivi­su­u­den ole­tus tässä tutkimuksessa.

        Ote­tan esimerk­ki: jos 185 cm pitkä tien­aa 5 % enem­män kuin 170 cm pitkä, tien­aako 2 m pitkä vas­taavasti 5 % enem­män kuin 185 cm pitkä?

      2. Olli S:
        Gee­nien vaiku­tuk­ses­sa pitu­u­teen ja ÄO:hon ei liene havait­tu mitään suuria poikkeamia addi­ti­ivi­su­ud­es­ta, joten ei ole ainakaan biol­o­gista syytä hylätä addi­ti­ivi­su­u­den ole­tus tässä tutkimuksessa.

        Per­in­teis­es­ti kak­sos­tutkimuk­sis­sa on käyet­ty mallia, jos­sa isältä ja äidiltä per­i­tyt geen­imuodot vaikut­ta­vat addi­ti­ivis­es­ti. Melko tuoreen metatutkimuk­sen (Pol­d­er­man et al., “Meta-analy­sis of the her­i­tabil­i­ty of human traits based on fifty years of twin stud­ies”, Nature Genet­ics, 2015) mukaan yksinker­tainen addi­ti­ivi­nen malli selit­tää huonos­ti havain­not noin yhdessä kolmes­ta tutk­i­tus­ta periy­tyvästä omi­naisu­ud­es­ta, joiden joukos­sa on pitu­us. Ote sivul­ta 708 (kur­sivoin­ti minun): 

        “Of the top 20 most inves­ti­gat­ed spe­cif­ic traits, we found that for 12 traits the majority
        of indi­vid­ual stud­ies were con­sis­tent with a mod­el where vari­ance was sole­ly due to addi­tive genet­ic vari­ance and non-shared envi­ron­men­tal vari­ance, where­as the pat­tern of monozy­got­ic and dizy­got­ic twin cor­re­la­tions was incon­sis­tent with this mod­el for 8 traits, sug­gest­ing that, apart from addi­tive genet­ic influ­ences and non-shared envi­ron­men­tal influ­ences, either or both non-addi­tive genet­ic influ­ences and shared envi­ron­men­tal influ­ences are need­ed to explain the observed pat­tern of twin cor­re­la­tions (Table 2). These eight traits were con­duct dis­or­ders, height, high­er-lev­el cog­ni­tive functions, […]”

        Periy­tyvyys­tutkimuk­set ylipäätään ovat taipu­vaisia yliarvioimaan periy­tyvyyt­tä: löy­det­ty­jen asso­sioitu­vien gee­nien on todet­tu selit­tävän vain pienehkön osan arvioidus­ta “geneet­tis­es­tä var­i­anssista”. Puhutaankin “pimeästä aineesta”, jon­ka tiede­tään ole­van, mut­ta jota ei nähdä. 

        Yksi seli­tys tähän mys­teeri­in on, että käyte­tyt mallit eivät huomioi per­imän ja ympäristön (ei-addi­ti­ivisia) yhteis­vaiku­tuk­sia. Gee­nien keskinäiset yhteis­vaiku­tuk­set (dom­i­nanssi ja epis­ta­sia) lienevät merkityksettömämpiä.

      3. Aika ajatel­la: Periy­tyvyys­tutkimuk­set ylipäätään ovat taipu­vaisia yliarvioimaan periy­tyvyyt­tä: löy­det­ty­jen asso­sioitu­vien gee­nien on todet­tu selit­tävän vain pienehkön osan arvioidus­ta “geneet­tis­es­tä varianssista”.

        Jos tutkit­tu omi­naisu­us riip­puu erit­täin mon­es­ta geenistä ja jokaisen yksit­täisen geenin vaiku­tus on pieni, eikö sil­loin juuri ole helpom­paa löytää (vaik­ka kak­sois­tutkimuk­sis­sa) juuri koko geno­tyypin kokon­ais­vaiku­tus kuin yksit­täis­ten gee­nien vaikutus?

      4. Ossi Sare­so­ja: Jos tutkit­tu omi­naisu­us riip­puu erit­täin mon­es­ta geenistä ja jokaisen yksit­täisen geenin vaiku­tus on pieni, eikö sil­loin juuri ole helpom­paa löytää (vaik­ka kak­sois­tutkimuk­sis­sa) juuri koko geno­tyypin kokon­ais­vaiku­tus kuin yksit­täis­ten gee­nien vaikutus?

        Tässä oli kyse siitä, että paikan­ne­tu­il­la geeneil­lä onnis­tu­taan selit­tämään vähem­män kuin, mitä kak­sos­tutkimusten perus­teel­la on arvioitu. Näin käy varsinkin sil­loin, kun vaikut­tavia geene­jä on paljon ja kunkin vaiku­tus on ver­rat­tain pieni. Syitä tähän on ainakin kak­si: Ensin­näkin mon­en geenin tapauk­ses­sa on suurem­pi tarve “luot­taa” addi­ti­ivisi­in mallei­hin, kos­ka mah­dol­lisia yhteis­vaiku­tuk­sia olisi liikaa — tilas­tolli­nen voima jäisi olemat­tomak­si. Toisek­si geene­jä tavataan har­avoi­da per­imän markkereil­la, jot­ka mah­dol­lis­es­ti ain­oas­taan kor­reloi­vat varsi­nais­ten funk­tion­aal­is­ten geeni­vari­ant­tien kanssa, mikä lisää kohi­naa. Ks. esim. Mano­lio et al, “Find­ing the miss­ing her­i­tabil­i­ty of com­plex dis­eases”, Nature, 2009.

        Klas­sisil­la kak­sos­tutkimuk­sil­la on tosi­aan pyrit­ty arvioimaan “per­imän vaiku­tus­ta” ilman, että per­imää itsessään luetaan/havaitaan. Per­imän ja (ei-jae­tun )ympäristön vaiku­tuk­set olete­taan kor­reloimat­tomik­si, mitä voidaan perustel­lusti kri­ti­soi­da. Ks. esim. Sten­berg, “Inter­pret­ing esti­mates of her­i­tabil­i­ty – A note on the twin decom­po­si­tion”, Eco­nom­ics and Human Biol­o­gy, 2013.

      5. Aika ajatel­la: Tässä oli kyse siitä, että paikan­ne­tu­il­la geeneil­lä onnis­tu­taan selit­tämään vähem­män kuin, mitä kak­sos­tutkimusten perus­teel­la on arvioitu.

        Mil­lä menetelmäl­lä tuol­lainen arvio tehdään?

  14. Olisin itse asi­as­sa tehnyt tämän vähän toisin

    Ute­laisu­ud­es­ta, mil­lä taval­la olisit tehnyt toisin?

    1. Olisin tehnyt koko jutun var­i­anssi­ha­jotel­mana. Voi olla, että tämä kor­re­laa­tioi­ta käyt­tävä on lop­ul­ta sama asia, mut­ta eisitä varten pitäisi tur­vau­tua kynään ja paperiin.

      1. Ns. oikeat käyt­täy­tymis­ge­neetikot tekevät kak­sos­tutkimus­ta yleen­sä raken­ney­htälö­mallien avul­la. Ilmakun­naan ym. tutkimuk­ses­sa käytetään DeFries-Fulk­er-regres­sioma­llia var­mas­tikin sik­si, että regres­sio on talousti­eteil­i­jöi­den perustyökalu, kun taas raken­ney­htälö­malle­ja ei juuri talousti­eteen julka­isu­is­sa näy.

      2. Janne: Ns. oikeat käyt­täy­tymis­ge­neetikot tekevät kak­sos­tutkimus­ta yleen­sä raken­ney­htälö­mallien avulla.

        Jos tämän saman tutkimuk­sen tek­isi raken­ney­htälö­mallil­la käyt­täen samaa dataa, miten se eroaisi? Eikö siinä tehtäisi sit­ten regressiota?

      3. Regres­sio­ta voi pitää raken­ney­htälö­mallien (SEM) yht­enä eri­ty­istapauk­se­na. SEM on jous­tavampi. Ilmakun­naan ym. tutkimuk­sen voisi tehdä SEM:inä niin että määritel­lään geneet­tiset ja ympäristökom­po­nen­tit laten­teik­si muut­tu­jik­si, jot­ka kor­reloi­vat kak­sosten välil­lä teo­reet­tis­ten odotusten mukaises­ti (geneet­tis­ten kom­po­nent­tien kor­re­laa­tio on 1 ident­tis­ten kak­sosten välil­lä, jae­tun ympäristön kor­re­laa­tio on 1 kak­sostyyp­istä riip­pumat­ta jne.). Sit­ten esti­moidaan laten­teista muut­tu­jista havait­tui­hin muut­tu­ji­in (kak­sosten tulot) menevien polku­jen arvot iter­ati­ivis­es­ti siten, että (yleen­sä) log-like­li­hood-funk­tion arvo mak­si­moituu; DF-regres­sio­han on OLS-poh­jainen. SEM:ssä on myös help­po raja­ta para­me­trien arvot tietylle välille. Ilmakun­naan ym. ACE-mallis­sa esimerkik­si C‑parametrin (jae­tun ympäristön) esti­maat­ti on negati­ivi­nen, mikä on teo­reet­tis­es­ti epäuskot­tavaa. SEM-mallis­sa C‑parametrin arvo olisi help­po määrätä positiiviseksi.

      4. Olisiko tässä tapauk­ses­sa tul­lut mitään muu­ta eroa kuin, että jae­tun ympäristön kon­tribuu­tio olisi rajat­tu epänegati­ivisek­si ja se olisi jonkin ver­ran vaikut­tanut tulokseen?

        Janne: geneet­tis­ten kom­po­nent­tien kor­re­laa­tio on 1 ident­tis­ten kak­sosten välillä

        Geneet­tisen kom­po­nentin kor­re­laa­tio­han ei ole aivan 1 ident­tisil­lä kak­sosil­lakaan. Jokaisel­la ihmisel­lä taitaa olla jopa sato­ja sat­un­naisia mutaa­tioi­ta. Toisaal­ta tää on ehkä sivu­seik­ka, kun tämän tutkimuk­sen ole­tus, että ident­tisil­lä kak­sosil­la on keskimäärin tuplas­ti enem­män jaet­tua per­imään, on saman­lainen “pyöristys”.

        Mut­ta eikö tuo silti pitäisi tehdä jotenkin muuten, kun ei taide­ta suo­raan gee­nien vaiku­tuk­sen kor­re­laa­tio­ta epäi­dent­tis­ten kak­sosten välil­lä vaan olete­taan vain, että vaiku­tus on puo­let siitä mitä ident­tisil­lä kak­sosil­la (olet­taen vaiku­tuk­sen additiivisuus)?

      5. Olisiko tässä tapauk­ses­sa tul­lut mitään muu­ta eroa kuin, että jae­tun ympäristön kon­tribuu­tio olisi rajat­tu epänegati­ivisek­si ja se olisi jonkin ver­ran vaikut­tanut tulokseen?

        Eri esti­maa­tiomenetelmät tuot­ta­vat hyvin saman­laisia tulok­sia, joten suur­ta eroa ei olisi var­masti ollut. Ilmakun­nas ym. käyt­tävät AIC-indek­siä mallien keskinäiseen ver­tailu­un, mut­ta ACE- and ADE-malleil­la on heil­lä samat AIC-arvot. Jos jae­tun ympäristön kon­tribuu­tio olisi rajat­tu epänegati­ivisek­si, ACE-mallin indek­siar­vo olisi toden­näköis­es­ti heikom­pi ja ADE:n parem­muus olisi selvem­pää. ADE-mallis­sa siis olete­taan, että osa gee­nien vaiku­tuk­ses­ta on ei-additiivista.

        Ident­tis­ten kak­sosten olet­ta­mi­nen 100-pros­ent­tisen saman­laisik­si geeneiltään ja epäi­dent­tis­ten tasan 50-pros­ent­tisen saman­laisik­si (=ei valikoivaa par­in­muo­dos­tus­ta) johtaa kon­ser­vati­ivisi­in esti­maat­tei­hin gee­nien kon­tribuu­tios­ta ja lib­er­aalei­hin esti­maat­tei­hin ympäristö­vaiku­tuk­sista. Tätä olisi tietenkin hyvä mallintaa ainakin sim­u­laa­tioil­la, mut­ta tuskin sil­lä on suur­ta merk­i­tys­tä tulosten kannalta.

      6. Mun ymmär­rys tilas­toti­eteestä on hatarampi kuin halu­aisin, mut­ta ainakin mun intu­itio sanoisi, että se, paljonko muut­tu­ja X selit­tää muut­tu­jan Y var­i­anssista tulisi suo­raan X:n var­i­anssista sekä X:n ja Y:n kor­re­laa­tios­ta (ja tämä siis suh­teessa Y:n kokon­ais­var­i­anssi­in), mut­ta voin hel­posti olla väärässäkin.

        Paperis­sa­han menetelmästä käytetään nim­i­tys­tä “DeFries-Fulk­er vari­ance decom­po­si­tion”, mikä tun­tu­isi viit­taa­van var­i­anssi­ha­jotel­maan. Toisaal­ta ilmeis­es­ti samas­ta menetelmästä käytetään Wikipedi­as­sa nimeä “DeFries–Fulker regression”.

      7. Tulin­pa laske­neek­si tätä vähän huvikseni. Osaako­han joku sanoa, menikö oikein?

        Ote­taan sat­un­nais­muut­tu­jat X ja Y. Las­ke­taan näille lin­eaari­nen regressio:

        Y=a+X*b+e

        Tässä a ja b ovat sovitet­tavia vakioi­ta ja e on resid­u­aali, joka on myös sat­un­nais­muut­tu­ja. Tehdään pien­im­män neliö­sum­man sovi­tus eli min­i­moidaan . Sil­lä taval­la saadaan:

        a=-*b
        b=cov(X,Y)/var(X)

        Jos las­ke­taan var­i­anssi resid­u­aalille saadaan:

        var(e)=var(Y)-var(X)*b²

        Siitä saadaan:

        var(Y)=var(X)*b²+var(e)

        Eikö tästä saa­da jonkin­lainen var­i­anssi­ha­jotel­ma Y:lle, jos­sa on X:llä selit­tyvä osa (olet­taen lin­eaari­nen vaiku­tus) sekä jäl­jelle jäävä osa? Tämä hajotel­ma näyt­tää tule­van suo­raan lin­eaaris­es­ta regres­sios­ta eli oleel­lista eroa ei regres­sios­sa ja var­i­anssi­ha­jotel­mas­sa näytä ole­van. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin tai tehnyt laskuvirheen?

      8. Ossi Sare­so­ja: Tehdään pien­im­män neliö­sum­man sovi­tus eli min­i­moidaan . Sil­lä taval­la saadaan:

        a=-*b

        Äh, enpäs huo­man­nut, että “pienempi/suurempi kuin” ‑merk­it eivät toi­mi, kos­ka sys­tee­mi luulee, että laitoin tek­sti­in tage­ja enkä toden­näköisyys­lasken­nan notaa­tio­ta. San­o­taan sit­ten seu­raavasti. Tää oli ain­oa koh­ta, joka näyt­ti men­neen pieleen.

        “Tehdään pien­im­män neliö­sum­man sovi­tus eli min­i­moidaan E(e²). Sil­lä taval­la saadaan:

        a=E(Y)-E(X)*b”

      9. Toden­näköis­es­ti olet ymmärtänyt oikein. Regres­sio­ana­lyysi on vain mon­imutk­sisem­pi tapa tehdä sama asia.

  15. Tämän tutkimuk­sen perus­teel­la mei­dän ei siis pitäisi yrit­tää käyt­tää päivähoitoa sosi­aalisen periy­tyvyy­den tasaamiseen. Päivähoito mak­saa erit­täin paljon ja kau­pan päälle levit­tää tauteja.

    Rahat kan­nat­taa säästää toimi­in, jot­ka vaikut­ta­vat siihen toiseen komponenttiin.

    1. Olli S: Tämän tutkimuk­sen perus­teel­la mei­dän ei siis pitäisi yrit­tää käyt­tää päivähoitoa sosi­aalisen periy­tyvyy­den tasaamiseen.

      Mulle ei ole ihan selvää, voiko tuo­ta johtopäätöstä vielä tästä vetää. Käsit­tääk­seni ainakin jos­sain tutkimuk­sis­sa on havait­tu posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia varhaiskas­vatuk­ses­ta. Valitet­tavasti mul­la ei nyt kyl­lä ole antaa viitet­tä, joten ei kan­na­ta uskoa min­ua vielä tämän perusteella.

      Voi olla, että tässä tutkimuk­ses­sa päivähoidon vaiku­tus jae­tun ympäristön ‑kom­po­nen­tis­sa voi olla liian pieni muus­takin syys­tä, kuin että sil­lä ei olisi juuri vaiku­tus­ta. Esim voi olla, että päivähoi­dos­sa olos­sa ei ollut suur­ta vai­htelua (eli vaik­ka suuri osa kak­so­sista oli päivähoi­dos­sa), jol­loin havait­tu vaiku­tus jää myös pieneksi.

      Olli S: Rahat kan­nat­taa säästää toimi­in, jot­ka vaikut­ta­vat siihen toiseen komponenttiin.

      Mitä tarkoi­tat “toisel­la kom­po­nen­til­la”. Geene­jä vai “non-shared envi­ron­ment” ‑kom­po­nent­tia (joka ilmeis­es­ti sisältää myös kaiken sat­un­naisen vai­htelun, joka ei seli­ty geeneil­lä tai jae­tul­la ympäristöl­lä, jos ymmärsin oikein).

  16. Ryh­mä 1: kak­sosia ongelmaper­heistä (päi­h­teet, mie­len­ter­veys, jne).
    Ryh­mä 2: kak­sosia kan­nus­tavista ja rakas­tavista ongel­mat­tomista perheistä. 

    Vaik­ka geen­it selit­tävät sis­arusten välistä vai­htelua per­heen kesken, vain ryh­mien väli­nen mielekäs ver­tailu ker­too yhteiskun­nas­ta. -> tutkimus on vail­li­nainen, vaik­ka ker­tonee osatotuuden.

    Oma hypo­teesi: geen­it vaikut­ta­vat ja ympäristö myös. Samoil­la geeneil­lä huumelu­o­laan ja mukavalle esikaupunkialueelle syn­tymi­nen on asia, jota ei hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta oman hypo­teesi­ni mukaan nollaa.

    1. Ryh­mä 1: kak­sosia ongelmaper­heistä (päi­h­teet, mie­len­ter­veys, jne).
      Ryh­mä 2: kak­sosia kan­nus­tavista ja rakas­tavista ongel­mat­tomista perheistä.

      Vaik­ka geen­it selit­tävät sis­arusten välistä vai­htelua per­heen kesken, vain ryh­mien väli­nen mielekäs ver­tailu ker­too yhteiskun­nas­ta. -> tutkimus on vail­li­nainen, vaik­ka ker­tonee osatotuuden.

      Nyt ymmär­sit kyl­lä väärin. Tutkimuk­ses­sa on mukana molem­man­laisia kak­sosia. Olen­naista on, että kak­sosil­la on aina keskenään sama per­hetaus­ta, ident­tisil­lä myös sama geen­i­taus­ta. Verf­taa­mal­la kak­sosia ensin keskenään, tiede­tään, kuin­ka paljon tulois­sa on sat­u­nais­vai­htelua — täytsin samas­ta taus­ta syn­nyt­tää eri­laisia tulo­ja. Lisäk­si kak­sosia ver­rataan toisi­in kak­sosi­aan, jol­loin eri­lainen taus­ta syn­nyt­tää eri­laisia tuloja.

  17. Geen­it ja ympäristö toimi­vat läh­es aina vuorovaiku­tuk­ses­sa. Ihmisil­lä pieni muu­tos geeneis­sä voi aiheut­taa ison muu­tok­sen sosi­aalises­sa ympäristössä. Tutkimuk­sen voi tulki­ta siten, että yksilön ilmi­a­sun (feno­tyyp­pi) var­i­anssi vaikut­taa ympäristöstä aiheutu­vaan varianssiin. 

    Ident­tisiä kak­sosia kohdel­laan usein ident­tis­es­ti. Epäi­dent­tisiä kak­sosia kohdel­laan kaht­e­na eri ihmisenä. Pelkästään tämä seik­ka voi selit­tää tuloksen.

    —-

    Kun tutk­i­taan gee­nien vaiku­tuk­sista tulo­eroi­hin, on help­po hypätä virhep­äätelmi­in jois­sa ‘parem­min men­estyvät geen­it’ liit­tyvät älykkyy­teen tai yksilön ‘sisäiseen suori­tuskykyyn’. Sosi­aalisen hyväksyn­nän merk­i­tys voi olla suurem­pi jos sosi­aa­li­nen ympäristö taloudel­lisil­la mittareil­la on ident­ti­nen. Kau­nis ihmi­nen voi men­estyä taloudel­lis­es­ti parem­min kuin ruma kos­ka ympäristö on suo­peampi. Pienet muu­tok­set sosi­aalises­sa statuk­ses­sa voivat johtaa eroi­hin esim.. koti­solin eri­tyk­sessä. Vaiku­tus keskit­tymiskykyyn, opiskelumen­estyk­seen ym. voi johtua näistä syistä.

    1. N/A: Kun tutk­i­taan gee­nien vaiku­tuk­sista tulo­eroi­hin, on help­po hypätä virhep­äätelmi­in jois­sa ‘parem­min men­estyvät geen­it’ liit­tyvät älykkyy­teen tai yksilön ‘sisäiseen suori­tuskykyyn’. Sosi­aalisen hyväksyn­nän merk­i­tys voi olla suurem­pi jos sosi­aa­li­nen ympäristö taloudel­lisil­la mittareil­la on ident­ti­nen. Kau­nis ihmi­nen voi men­estyä taloudel­lis­es­ti parem­min kuin ruma kos­ka ympäristö on suo­peampi. Pienet muu­tok­set sosi­aalises­sa statuk­ses­sa voivat johtaa eroi­hin esim.. koti­solin eri­tyk­sessä. Vaiku­tus keskit­tymiskykyyn, opiskelumen­estyk­seen ym. voi johtua näistä syistä.

      Toisaal­ta käsit­tääk­seni taloudelli­nen men­estys kor­reloi älykkyysosamäärän kanssa (mut­ta toki myös muiden asioiden kuten pitu­u­den) ja älykkyysosamäärän taas on käsit­tääk­seni havait­tu ole­van voimakkaasti periytyvä.

      1. Ossi Sare­so­ja: Toisaal­ta käsit­tääk­seni taloudelli­nen men­estys kor­reloi älykkyysosamäärän kanssa (mut­ta toki myös muiden asioiden kuten pitu­u­den) ja älykkyysosamäärän taas on käsit­tääk­seni havait­tu ole­van voimakkaasti periytyvä.

        Tuskin tuo älykkyyosamäärä on eri­tyisen voimakkaasti periy­tyvä, jo itse tässä tutkimuk­ses­sa ident­tis­ten kak­sosten tulo­jen samankaltaisu­us selitet­ti­in vas­taaval­la älyl­lä kuin ei-ident­tis­ten kak­sosten joil­la siis eri geen­it eri lähtöko­htainen älykkyy­den perus­po­ten­ti­aali (kir­joi­tan nyt perus­po­ten­ti­aal­ista tietyn­laise­na abstrak­ti­na absolu­ut­tise­na älynä joka on täysin riip­puma­ton ympäristöstä).

        Jos älykkyys olisi ‘voimakkaasti periy­tyvää’ niin ero ident­tis­ten ja ei-ident­tis­ten älykkyy­dessä pitäisi olla erit­täin pieni — kaik­ki saa­vat ihan samal­la lail­la van­hem­mil­ta geene­jä, ident­tis­ten saa­vat vain molem­mat samat setit kun taas ei-ident­tiset saa­vat voimakkaam­min sattumanvaraisen.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Heritability_of_IQ#Correlations_between_IQ_and_degree_of_genetic_relatedness

        Tuol­ta voi kat­soa tilas­to­ja ja tuon poh­jal­ta periy­tyvyys on san­gen heikkoa, lähin­nä sen vuok­si että geenir­ulet­ti van­hem­mil­ta lap­sille on melkoista sat­tuman kauppaa.
        Huomionar­voise­na koh­ta älykkyy­den kor­re­laa­tio akselil­la 0–1 par­il­la Van­hempi-Lap­si jot­ka asuvat(=lapsi kas­vaa) eril­lään kor­re­laa­tio on 0.22. Tätä ei voi mitenkään pitää voimakkaasti periytyvänä.

        Lisäk­si älykkyy­den periy­tyvyys kas­vaa iän myötä, jopa melko pitkälle elämässä. Tämä viit­taa voimakkaasti van­hempi­en kykyyn vaikut­taa sekä negati­ivis­es­ti että posi­ti­ivis­es­ti lap­sien ‘älykkyy­den’ kehit­tymiseen myöhem­mäl­läkin iällä.

        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4270739/

        Nos­taisin esi­in että ihmisil­lä yleis­es­ti on hyvin voimakas taipumus kokea ja nähdä kaik­ki omat onnis­tu­miset 100% omana ansiona eikä suinkaan sat­tuman, ympäristön ja omin teko­jen kokonaisuutena.
        Osmo toteaa että “Puoli­son val­in­ta on kaikkea muu­ta kuin sat­un­naista eikä se ole ollut sat­un­naista edel­li­sis­säkään sukupolvis­sa.” Eipä ole niin, se nyt on täysin selvää että oma ympäristö on se ‘pooli’ mis­tä se oma pari löy­tyy. Kum­mallis­es­ti korkeak­oulute­tut pää­tyvät korkeak­oulutet­tu­jen kanssa yhteen ja tästä sit­ten intu­iti­ivis­es­ti päätel­lään että älykkyys on hyvin selek­ti­ivistä. Nopeal­la ulkop­uolisel­la tarkastelul­la kuitenkin selviää että:

        1. Korkeak­oulu­tuk­sen aika on leikkaa yhteen nor­maal­ihkon par­in­muo­dos­tusiän kanssa.
        2. Kaveri/tuttavapiiri tapaa korkeak­oulute­tu­il­la olla mui­ta korkeakoulutettuja.
        3. Ymmärtääk­seni mon­et parisuh­teet ja avi­o­li­itot ovat käytän­nössä jonkin­laisia kaverin kaverin kaveri ‑yhteen­sat­tumia.

        Eli ympäristön vaiku­tus on hyvin merkit­tävä, saman­mieliset ja jopa vas­taavahkon taus­tan ihmiset pää­tyvät yhteen pitkälti ympäristön vaiku­tuk­ses­ta. Onko tämä sit­ten sat­un­naista vai ei?
        Mielestäni kyl­lä se on sat­un­naista, jos arvon pal­lon laarista jos­sa on lähin­nä sin­isiä pal­lo­ja ja saan sinisen pal­lon niin kyseessä on yhä sat­un­nainen tulos, vaik­ka lop­putu­los näyt­täisikin hyvin deterministiseltä.

      2. On eri asia, kuin­ka suuri osa älykkyy­destä on geneet­tis­es­ti määräy­tyvää ja kuin­ka voimakkasti älykkyys periy­tyy. Vaik­ka se olisi deter­min­is­tis­es­ti gee­nien määräämää, lapset eivät olisi van­hempi­en kopi­oi­ta, kos­ka yhteisiä kro­mo­some­ja on vain puo­let. Sama kos­kee ulkonäköä. Ident­tiset kak­soset ovat yleen­sä hyvin saman­näköisiä, mut­ta eivät yhtä saman­näköisiä van­hempi­en­sa kanssa tai muiden sis­arten­sa kanssa.

      3. Stadist:
        Osmo toteaa että “Puoli­son val­in­ta on kaikkea muu­ta kuin sat­un­naista eikä se ole ollut sat­un­naista edel­li­sis­säkään sukupolvis­sa.” Eipä ole niin, se nyt on täysin selvää että oma ympäristö on se ‘pooli’ mis­tä se oma pari löy­tyy. Kum­mallis­es­ti korkeak­oulute­tut pää­tyvät korkeak­oulutet­tu­jen kanssa yhteen ja tästä sit­ten intu­iti­ivis­es­ti päätel­lään että älykkyys on hyvin selek­ti­ivistä. Nopeal­la ulkop­uolisel­la tarkastelul­la kuitenkin selviää että:

        1. Korkeak­oulu­tuk­sen aika on leikkaa yhteen nor­maal­ihkon par­in­muo­dos­tusiän kanssa.
        2. Kaveri/tuttavapiiri tapaa korkeak­oulute­tu­il­la olla mui­ta korkeakoulutettuja.
        3. Ymmärtääk­seni mon­et parisuh­teet ja avi­o­li­itot ovat käytän­nössä jonkin­laisia kaverin kaverin kaveri ‑yhteen­sat­tumia.

        Sä meinaat siis että korkeak­oulute­tut elävät jos­sain kuplassa?
        Ehkä täl­lä vuosikymmenel­lä mut­ta ei se 20–60 vuot­ta sit­ten ollut vielä niin.
        Muut­toli­ike, kaupungis­tu­mi­nen ja yleinen elin­ta­son nousu mah­dol­listi sen että pystyi men­nemään naimisi­in luokkara­jo­jen yli eikä sitä pahek­sut­tu. Kuten myöhem­mässä vai­heessa avi­o­li­itot ulko­maalais­ten kanssa. Tietysti omat tai puoli­son van­hem­mat saat­toi­vat nurista mut­ta useimpi­en ei tarvin­nut välittää.

      4. Eihän kyse ole pahek­sumis­es­ta, vaan siitä että yliopis­to-opiske­li­joiden illanis­tu­jaisi­in kut­su­taan mui­ta opiske­li­joi­ta, ei auton­ras­saa­jia. Vaikea se on helsinkiläisen ja kiteeläisen siivoo­jan paria muo­dostaa, jos he eivät ole koskaan samas­sa paikassa.

        Ja korkeak­oulute­tut käyvät omis­sa bileis­sään ja baareis­saan jo ihan senkin takia, että ei-yliopistopaikkakun­nil­ta ei kovin paljoa yliopis­to-opiske­li­joiden pirskeitä löy­dy. Rav­in­to­lat ovat melko eriy­tyneitä asi­akaskun­tien mukaan.

      5. Sylt­ty:
        Eihän kyse ole pahek­sumis­es­ta, vaan siitä että yliopis­to-opiske­li­joiden illanis­tu­jaisi­in kut­su­taan mui­ta opiske­li­joi­ta, ei auton­ras­saa­jia. Vaikea se on helsinkiläisen­ja kiteeläisen siivoo­jan paria muo­dostaa, jos he eivät ole koskaan samas­sa paikassa.

        Ja korkeak­oulute­tut käyvät omis­sa bileis­sään ja baareis­saan jo ihan senkin takia, että ei-yliopistopaikkakun­nil­ta ei kovin paljoa yliopis­to-opiske­li­joiden pirskeitä löy­dy. Rav­in­to­lat ovat melko eriy­tyneitä asi­akaskun­tien mukaan.

        Korkeak­oulu­opiske­li­jat myös aivan var­masti jär­jestävät (tiedän var­masti että näitä tapah­tuu) omia bileitä viro­laisil­la ja latvialaisil­la juomil­la kos­ka alko­ho­lia verote­taan niin korkeasti. Nämä juh­lat ovat sit­ten pääsään­töis­es­ti hyvin kupla­maisia ei-avoimia tilaisuuk­sia, joi­hin tulee lähin­nä mui­ta korkeak­oulu­opiske­li­joi­ta, vaik­ka ovatkin usein avoimia myös opiske­li­joiden kavereille, mut­ta kuitenkin lähtöko­htais­es­ti nämä ovat sul­jet­tu­ja ei-avoimia tilaisuuksia.

        Min­ulle nyt sinän­sä on sama par­i­u­tu­vatko korkeak­oulu­opiske­li­jat keskenään vaiko mata­lam­min koulutet­tu­jen kanssa. Pää­teesi­ni oli vain esit­tää, että tilas­tol­lis­es­ti näyt­täy­tyvä “älykkäi­den” voimakas par­i­u­tu­mi­nen keskenään ei min­un ymmär­ryk­seni mukaan ole mitenkään itses­tään­selvyys vaan erään­lainen kohtaanto-ongelma.

        Vaik­ka kyl­lä väit­täisin että ihan työvoiman liikku­vu­u­den kannal­ta olisi parem­pi jos par­it oli­si­vat ‘duunari’-korkeakoulutettu, olen sen ver­ran näh­nyt repiviä tilantei­ta mis­sä kak­si korkeak­oulutet­tua voisi muut­taa toisen työ­tar­jouk­sen perässä pienem­mälle paikkakun­nalle mut­ta toinen ei sit­ten löy­dä oman koulu­tuk­sen töitä. Muut­to jääkin sit­ten usein tekemät­tä. Mielestäni tämäkin osit­tain selit­tää tietyn­laista kasvukeskusten imua, mik­si korkeak­oulutet­tu pari muut­taisi jon­nekin per­ife­ri­aan vain toisen työn perässä kun toiselle se voi tarkoit­taa jopa alan vai­h­toa tai uran huo­mat­tavaa hidastumista?

      6. Tilas­tol­lis­es­ti pitää påaikkansa, että puoliso val­i­taan yhtä toden­näköisem­min suun­nilleen samal­ta koulu­tus­ta­sol­ta. Varsi­nainen kohtaan­to-ongel­ma tulee siitä, että korkeak­oulutet­tu nainen ei kelpu­u­ta koulut­tam­a­ton­ta miestä.

      7. Sylt­ty:
        Eihän kyse ole pahek­sumis­es­ta, vaan siitä että yliopis­to-opiske­li­joiden illanis­tu­jaisi­in kut­su­taan mui­ta opiske­li­joi­ta, ei auton­ras­saa­jia. Vaikea se on helsinkiläisen­ja kiteeläisen siivoo­jan paria muo­dostaa, jos he eivät ole koskaan samas­sa paikassa.

        Ja korkeak­oulute­tut käyvät omis­sa bileis­sään ja baareis­saan jo ihan senkin takia, että ei-yliopistopaikkakun­nil­ta ei kovin paljoa yliopis­to-opiske­li­joiden pirskeitä löy­dy. Rav­in­to­lat ovat melko eriy­tyneitä asi­akaskun­tien mukaan.

        Se toimii vain jos paikkakun­nan yliopis­tois­sa suurin piirtein yhtä paljon miehiä tai naisia. Jos jom­paa kumpaa on huo­mat­tavasti enem­män niin osa han­kkii seu­rustelukump­panin­sa vähem­män koulu­ja käyneistä ja muutenkin on ter­vet­tä käy­dä muual­la viet­tämässä iltaa kuin vain omis­sa osakun­ta- tai vas­taavis­sa juh­lis­sa. Ainakin 30–40 vuot­ta sit­ten oli niiin.

        On turha pitää duunare­i­ta pelkkinä siivoo­ji­na vaan esim lähi­hoita­jat tai kaup­po­jen myyjät tai teol­lisu­u­den tai kul­je­tusa­lo­jen ammat­ti­laiset voivat olla yhtä lail­la kelvol­lisia per­heenisä tai ‑äiti ainesta.

      8. R.Silfverberg: Se toimii vain jos paikkakun­nan yliopis­tois­sa suurin piirtein yhtä paljon miehiä tai naisia. Jos jom­paa kumpaa on huo­mat­tavasti enem­män niin osa han­kkii seu­rustelukump­panin­sa vähem­män koulu­ja käyneistä ja muutenkin on ter­vet­tä käy­dä muual­la viet­tämässä iltaa kuin vain omis­sa osakun­ta- tai vas­taavis­sa juh­lis­sa. Ainakin 30–40 vuot­ta sit­ten oli niiin.

        On turha pitää duunare­i­ta pelkkinä siivoo­ji­na vaan esim lähi­hoita­jat tai kaup­po­jen myyjät tai teol­lisu­u­den tai kul­je­tusa­lo­jen ammat­ti­laiset voivat olla yhtä lail­la kelvol­lisia per­heenisä tai ‑äiti ainesta.

        Kaikissa yliopis­tois­sa taitaa olla selkeästi enem­män naisia? Tämähän ei vääjäämät­tä joh­da siihen, että nais­ten yli­jäämä par­i­u­tu­isi sit­ten alem­man tason miesten kanssa, vaan voi joko jäädä kokon­aan yksik­seen tai sit­ten par­i­u­tua eri aikoi­hin samo­jen ”huip­pumi­esten” kanssa. Erinäiset Tin­der tms. ‑tutkimuk­set kyl­lä viit­taa­vat siihen, että parisuhde­markki­nat ovat nais­ten haku­ja, ja että miehet tin­kivät stan­dard­eis­taan ennen naisia.

        Ja vaik­ka itse olen sitä mieltä, että oman sosi­aalisen kuplansa ulkop­uolel­la liikku­mi­nen on ihan ter­vet­tä ja hyvää parisuhde­ma­te­ri­aalia voi löy­tyä muual­takin, niin silti vähän tuoreem­pi­en opiskelukoke­muk­sieni perus­teel­la vapaa-ajan viet­to on kyl­lä aika vah­vasti kuplaan­tunut, kun kaver­it ja bileet ja kaik­ki löy­tyvät hel­posti korkeak­ouluista, usein jopa oma­l­ta alal­ta. Jos­sain musi­ikkifestareil­la tms. var­maan voisi solmia laa­jem­pia kon­tak­te­ja, mut­ta luulen että niis­säkin käy aika herkästi niin, että korkeak­oulute­tut pää­tyvät kiin­nos­tuk­sen kohtei­den ja kom­mu­nikoin­ti­tyylin vuok­si hyvin hel­posti hen­gaile­maan keskenään.

      9. R.Silfverberg: Se toimii vain jos paikkakun­nan yliopis­tois­sa suurin piirtein yhtä paljon miehiä tai naisia. Jos jom­paa kumpaa on huo­mat­tavasti enem­män niin osa han­kkii seu­rustelukump­panin­sa vähem­män koulu­ja käyneistä ja muutenkin on ter­vet­tä käy­dä muual­la viet­tämässä iltaa kuin vain omis­sa osakun­ta- tai vas­taavis­sa juh­lis­sa. Ainakin 30–40 vuot­ta sit­ten oli niiin.

        En tiedä, mis­sä sinä olet opiskel­lut, mut­ta oma koke­muk­seni 1980-luvun opiske­li­jaelämästä oli kyl­lä hyvin eri­lainen. Kun lähdin maal­ta TKK:lle opiskele­maan, muutin Otaniemeen Teekkarikylään. Ympäristössä asui läh­es pelkästään teekkare­i­ta, ja opiskelu­ju­tuis­sa tapasi käytän­nössä vain teekkare­i­ta. Teekkarien omis­sa yhdis­tyk­sis­sä saat­toi har­ras­taa suun­nilleen kaikkea mah­dol­lista amerikkalais­es­ta jalka­pal­losta sin­fo­niaorkesteris­sa soit­tamiseen, joten har­ras­tustenkaan takia ei tarvin­nut lähteä muualle. Eri­laisia teekkari­bileitä oli Otaniemessä niin paljon, että ei ollut mitään tarvet­ta lähteä juh­li­maan muualle. Sil­loinkin har­voin, kun lähdet­ti­in sitä varten Helsinki­in, men­ti­in yleen­sä Bot­talle, jos­sa oli kyl­lä muitakin kuin teekkare­i­ta, mut­ta yleen­sä kuitenkin yliopis­to-opiske­li­joi­ta. Muis­tan jopa ker­ran tanssi­neeni Bot­tal­la yhden ei-teekkarin kanssa. Hän ker­toi opiskel­e­vansa Helsin­gin yliopis­tossa fysiikkaa.

      10. Stadist: Huomionar­voise­na koh­ta älykkyy­den kor­re­laa­tio akselil­la 0–1 par­il­la Van­hempi-Lap­si jot­ka asuvat(=lapsi kas­vaa) eril­lään kor­re­laa­tio on 0.22. Tätä ei voi mitenkään pitää voimakkaasti periytyvänä.

        Olen kuul­lut väit­teen, että ÄO kor­reloi las­ten ja van­hempi­en välil­lä voimakkaam­min kuin esim pitu­us, mut­ten ole yrit­tänyt lähteä etsimään dataa, jos­ta voisin väit­teen tarkistaa.

  18. Onko tässä mitään mullis­tavaa? Mielestäni tutkimus todis­taa vain, että geeneil­lä on kor­re­laa­tio­ta tulota­soon (=älykkyy­teen tai kyky­i­hin). Kaik­ki muut toden­näköis­es­ti merkit­tävät tek­i­jät kuten kotikas­va­tus, varhaiskas­va­tus, koulu­tus, ympäristö jne. on pyrit­ty kak­sosia tutki­mal­la pois­ta­maan tuloksista. 

    Eli en ymmär­rä tätä johtopäätöstä: “Tulos on niin mullis­ta­va, että sitä on vaikea uskoa. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio olisi tämän mukaan pystynyt pysäyt­tämään tulo­ero­jen sosi­aalisen periy­tyvyy­den jok­seenkin kokon­aan niin, että jäl­jelle on jäänyt vain geneet­ti­nen periytyvyys.”

    1. Kaik­ki muut toden­näköis­es­ti merkit­tävät tek­i­jät kuten kotikas­va­tus, varhaiskas­va­tus, koulu­tus, ympäristö jne. on pyrit­ty kak­sosia tutki­mal­la pois­ta­maan tuloksista. 

      Mihin ihmeeseen tuo väite perus­tuu? Oletko tgutus­tunut koeasetel­maan lainkaan? Kak­sosil­la — myös epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la nuo olo­suh­teet ov at samat ja suh­teessa kaikkii mui­hn kak­sosi­in eri­laiset. Tästä voiaan päätel­lä noiden olo­suhtei­den vaikutus.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Mihin ihmeeseen tuo väite perus­tuu? Oletko tgutus­tunut koeasetel­maan lainkaan? Kak­sosil­la – myös epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la nuo olo­suh­teet ov at samat ja suh­teessa kaikkii mui­hn kak­sosi­in eri­laiset. Tästä voiaan päätel­lä noiden olo­suhtei­den vaikutus.

        Kyl­lä tuo­ta lukaisin. Tosin vain asetel­man ja yhteenve­don. En huo­man­nut, että tutkimuk­ses­sa olisi ver­rat­tu eri per­hetaus­to­jen kak­sosia toisi­in­sa, vaan kak­sosia omi­in sis­aruk­si­in­sa. Mielestäni tutkimuk­sen yhteenve­dos­sa tutk­i­jat ei myöskään päätelleet olo­suhtei­den vaiku­tus­ta tämän tutkimuk­sen tulok­sista. Kor­jaa, jos olen ymmärtänyt väärin.

      2. Kyl­lä tuo­ta lukaisin. Tosin vain asetel­man ja yhteenve­don. En huo­man­nut, että tutkimuk­ses­sa olisi ver­rat­tu eri per­hetaus­to­jen kak­sosia toisi­in­sa, vaan kak­sosia omi­in sisaruksiinsa.

        Sinä las­ket­ti­in tulo­jen kokon­ais­var­i­anssi koko joukos­sa, sit­ten arvioiti­in, kuin­ka paljon tuos­ta var­i­anssista on kak­sosparien sisäistä vai­htelua. Lppåu var­i­anssista oli kak­sosparien välistä vai­htelua. Kaikkia siis ver­rat­ti­in kaikkiin.

  19. Ossi Sare­so­ja: Toisaal­ta käsit­tääk­seni taloudelli­nen men­estys kor­reloi älykkyysosamäärän kanssa (mut­ta toki myös muiden asioiden kuten pitu­u­den) ja älykkyysosamäärän taas on käsit­tääk­seni havait­tu ole­van voimakkaasti periytyvä.

    Kor­reloi, mut­ta ei lin­eaaris­es­ti. Mata­la ÄO kor­reloi läh­es täy­del­lis­es­ti, kor­re­laa­tio vähe­nee kovasti ÄO:n kasvaessa. 

    Asuin­paik­ka, perit­ty var­al­lisu­us, etnisyys, ja kolu­lu jota on käy­ty kor­reloi­vat voimakkaam­min tulo­jen kanssa kuin ÅO. https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/089533002760278686

    1. Kyl­lä ÄO:n suhde tuloi­hin on hyvin lin­eaari­nen ainakin san­o­taan kak­si keski­ha­jon­taa keskiar­von yläpuolelle, toden­näköis­es­ti korkeam­mallekin. Ks. esimerkik­si tämä ana­lyysi. Asuin­paik­ka, perit­ty var­al­lisu­us, etnisyys ja koulut ovat kausaalis­es­ti kaik­ki yhtey­dessä ÄO:hon, joten niiden lait­ta­mi­nen samaan regres­sioon sen kanssa ei ole kovin järkevää.

      1. Janne:
        Kyl­lä ÄO:n suhde tuloi­hin on hyvin lin­eaari­nen ainakin san­o­taan kak­si keski­ha­jon­taa keskiar­von yläpuolelle, toden­näköis­es­ti korkeam­mallekin. Ks. esimerkik­si tämä ana­lyysi.Asuin­paik­ka, perit­ty var­al­lisu­us, etnisyys ja koulut ovat kausaalis­es­ti kaik­ki yhtey­dessä ÄO:hon, joten niiden lait­ta­mi­nen samaan regres­sioon sen kanssa ei ole kovin järkevää.

        Hyvä tarken­nus. Nuo “asuin­paik­ka, perit­ty var­al­lisu­us, etnisyys ja koulut” kuvaa­vat eri­tyis­es­ti aiem­pi­en sukupolvien kyvykkyyt­tä ehkä joitain öljylähdei­den ja kaivosten maa­palo­jen omis­tamia suku­ja luku­unot­ta­mat­ta. Tulok­sia ei kan­na­ta ver­ra­ta kak­sois­tutkimuk­sen tulok­seen, jos­sa juuri nämä isiä ja äite­jä aiem­mat kyvykkyy­det on sul­jet­tu pois.

      2. Tulok­sia ei kan­na­ta ver­ra­ta kak­sois­tutkimuk­sen tulok­seen, jos­sa juuri nämä isiä ja äite­jä aiem­mat kyvykkyy­det on sul­jet­tu pois.

        Onko? Ei tässä tutkimuk­ses­sa ainakaan. Ne oli­vat osa yhteistä ympäristöä.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Onko? Ei tässä tutkimuk­ses­sa ainakaan. Ne oli­vat osa yhteistä ympäristöä.

        Kiitos täs­men­nyk­ses­tä. En lukenut tutkimus­ta ja ajat­telin asetel­maa regres­sio­ana­lyysin näkökul­mas­ta. Var­i­anssi­ana­lyysiä en ole yliopis­ton jäl­keen käyt­tänyt, joten se on täysin unohtunut. 

        Regres­sio­ana­lyy­seis­sä saadaan kovin hel­posti tulos “jäätelön­syön­ti aiheut­taa hukku­misia”. Toisaal­ta sil­lä voidaan hel­posti osoit­taa esim. kalavaleet kalavaleiksi.

      4. Var­i­anssi­ana­lyysi on regres­sio­ana­lyysin erikoistapaus, jos­sa selit­tävät muut­tu­jat ovat muo­toa 0 tai 1.

      5. Tapio: Regres­sio­ana­lyy­seis­sä saadaan kovin hel­posti tulos “jäätelön­syön­ti aiheut­taa hukkumisia”

        Niin, kor­re­laa­tio ei vält­tämät­tä tarkoi­ta kausali­teet­tia, kos­ka seli­tyk­senä voi olla myös:

        1) Kään­teinen kausali­teet­ti (eli tässä tapauk­ses­sa “hyvät geen­it” eivät aiheut­taisi korkeampia tulo­ja vaan korkeam­mat tulot aiheut­taisi­vat “hyvät geenit)
        tai
        2) Sotke­va tek­i­jä (eli eli tässä tapauk­ses­sa “hyvät geen­it” eivät aiheut­taisi korkeampia tulo­ja vaan jokin kol­mas tek­i­jä aiheut­taisi molemmat)

        Tässä tapauk­ses­sa en kuitenkaan näe, että kumpikaan vai­h­toe­htoinen seli­tys olisi kovin uskottava.

    2. N/A: Kor­reloi, mut­ta ei lin­eaaris­es­ti. Mata­la ÄO kor­reloi läh­es täy­del­lis­es­ti, kor­re­laa­tio vähe­nee kovasti ÄO:n kasvaessa. 

      Asuin­paik­ka, perit­ty var­al­lisu­us, etnisyys, ja kolu­lu jota on käy­ty kor­reloi­vat voimakkaam­min tulo­jen kanssa kuin ÅO. https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/089533002760278686

      Pitääkö tämä koko tulos nyt ymmärtää niin, että mata­lan ÄO:n perii varmem­min kuin korkean?
      Vaik­ka tutkimu­so­tos on rajat­tu kak­sosi­in, niin onko silti viit­teitä että tulos hajoaa älykkyy­den yläpäässä? 

      Eroa­vatko ihmiset muista eläimistä esim niin että kun keinot han­kkia “var­al­lisu­ut­ta” ovat niin mon­imutkaisia että ei voi ver­ra­ta elän­ten ja alkeel­lisem­pi­en olen­to­jen selviy­tymiskeinoi­hin? Jostakin voi tul­la kuu­luisa taiteil­i­ja mut­ta joutu elämään köy­hänä kos­ka hänen lah­jakkuuten­sa huo­mataan vas­ta kuoltuaan. 

      Ja mikä itseis­ar­vo “älykkyys” lop­pu­jen lopuk­si on? Älykkäi­den ihmis­ten joukos­sa on paljon mieli­sairai­ta ja psykopaat­te­ja ja ihmis­ten jalost­a­mi­nen älykkääm­mik­si jol­lain geneet­tisin keinoin on ihan senkin takia tuomittavaa. 

      Ident­ti­sistä kak­so­sista ei ole eri­tyisen paljon koke­mus­ta mut­ta jotenkin tun­tuu että he ovat jol­lain taval­la mys­tisiä ja salaperäisiä, että heil­lä on omi­naisuuk­sia joi­ta muil­la ei syn­tymästään ole. Van­hem­mat voivat myös (taloudel­li­sista tms syistä) hop­ut­taa kak­sosia ylipään­sä itsenäistymään aikaisem­min kuin lap­sia joil­la on ikäeroa sis­aruk­si­in­sa ja täl­lä taval­la ident­tisil­lä voi olla parem­mat edellystyk­set pär­jätä kuin kahdel­la ei ident­tisil­lä kaksosella.

      1. R.Silfverberg: Pitääkö tämä koko tulos nyt ymmärtää niin, että mata­lan ÄO:n perii varmem­min kuin korkean?

        Luulen, ettei N/A viitan­nut ÄO:n periy­tyvyy­teen vaan ÄO:n kor­re­laa­tioon tulo­jen kanssa. Eli suures­sa osas­sa väestöä pätee, että korkampi ÄO johtaa keskimäärin korkeampi­in tuloi­hin, mut­ta jos­sain kohtaa asteikon yläpäätä tulo­jen kasvu tait­tuu. Ehkäpä kaikkein älykkäim­mät ryhtyvät tutk­i­joik­si tms., joka ei vält­tämät­tä ole se kaikkein rahakkain homma.

      2. Ossi Sare­so­ja: Luulen, ettei N/A viitan­nut ÄO:n periy­tyvyy­teen vaan ÄO:n kor­re­laa­tioon tulo­jen kanssa. Eli suures­sa osas­sa väestöä pätee, että korkampi ÄO johtaa keskimäärin korkeampi­in tuloi­hin, mut­ta jos­sain kohtaa asteikon yläpäätä tulo­jen kasvu tait­tuu. Ehkäpä kaikkein älykkäim­mät ryhtyvät tutk­i­joik­si tms., joka ei vält­tämät­tä ole se kaikkein rahakkain homma.

        Niin voisiko joku meikäläistä älykkäämpi ker­toa kansan­ta­juis­es­ti hajaan­tuuko ident­tis­ten kak­sosten keskinäi­nen älykkyys skaalan yläpäässä ja miten paljon? Jos on paljon hajon­taa niin kyseessä on nollatutkimus.

      3. R.Silfverberg: Niin voisiko joku meikäläistä älykkäämpi ker­toa kansan­ta­juis­es­ti hajaan­tuuko ident­tis­ten kak­sosten keskinäi­nen älykkyys skaalan yläpäässä ja miten paljon? Jos on paljon hajon­taa niin kyseessä on nollatutkimus.

        Mik­si olisi nol­latutkimus? Eihän tässä tutkimuk­ses­sa edes taidet­tu tutkia ÄO:a vaan ain­oas­taan tulo­jen hajon­taa ja sitä kaut­ta geno­tyypin vaiku­tus­ta tuloi­hin. ÄO oli vain yksi mah­dolli­nen kana­va, jota kaut­ta geen­it saat­ta­vat vaikut­taa tuloi­hin, mut­tei var­maan ainoa.

      4. R.Silfverberg:
        Ja mikä itseis­ar­vo “älykkyys” lop­pu­jen lopuk­si on? Älykkäi­den ihmis­ten joukos­sa on paljon mieli­sairai­ta ja psykopaat­te­ja ja ihmis­ten jalost­a­mi­nen älykkääm­mik­si jol­lain geneet­tisin keinoin on ihan senkin takia tuomittavaa. 

        Mikä itseis­ar­vo on oikeas­t­aan mil­lään? Vielä suurem­mal­la syyl­lä voitaisi­in kysyä mikä itseis­ar­vo on korkeil­la tuloil­la? ÄO:n kor­re­laa­tio tulo­jen kanssa ala- ja keski­ta­sol­la mut­ta kor­re­laa­tion katoami­nen korkeam­mal­la on täysin loogista: Alhaisil­la luvuil­la karkeasti san­ot­tuna älykkäämpi ihmi­nen pystyy varmis­ta­maan itselleen korkeam­man tulota­son vähem­mäl­lä työl­lä. Sit­ten kun men­nään yhä korkeam­malle osa älykkäistä tajuaa että on ihan tyy­tyväisiä vaik­ka sil­lä 4000€/kk:ssa, sehän se vas­ta on tyh­mää tehdä enem­män töitä kuin mitä tarvit­see oman elin­ta­son­sa ja mieli­halu­jen­sa tyy­dyt­tämiseen, ei raha ja työ ole sinän­sä mitään itseis­ar­vo­ja elämässä ellei niin itse päätä. Kun saa tarpeek­si rahaa niin voi tehdä mitä halu­aa, samal­la logi­ikalla yri­tys­ten kan­nat­taa aina mak­saa mah­dol­lisim­man pien­tä palkkaa työn­tek­i­jöille oli hei­dän työn todel­li­nen tuot­tavu­us mitä vain. Liian suuri palk­ka voi johtaa siihen että henkilö ‘eläköi­tyy’ ennen aiko­jaan, ja tästä eteen­päin voi ajatel­la että korkean tulota­son län­si­mais­sa suu­rit­u­loisia kan­nat­taa verot­taa, muuten he saat­taisi­vat jopa jät­täy­tyä pois työelämästä ennen aiko­jaan vaik­ka kyvyt ja ter­veys mah­dol­lis­taisi­vat vielä kym­meniä vuosia tuot­tavaa työtä.

      5. Stadist: Mikä itseis­ar­vo on oikeas­t­aan millään? 

        Nyt en tarkoit­tanut sitä että mitä merk­i­tys­tä sil­lä on jos on älykäs ja tien­aa paljon, vaan sitä mil­laista jälkeä voi syn­tyä jos älykkyyt­tä ryhdyt­täisi­in geneet­tisin keinoin jalosta­maan vaik­ka se olisi mahdollista.

      6. R.Silfverberg: Nyt en tarkoit­tanut sitä että mitä merk­i­tys­tä sil­lä on jos on älykäs ja tien­aa paljon, vaan sitä mil­laista jälkeä voi syn­tyä jos älykkyyt­tä ryhdyt­täisi­in geneet­tisin keinoin jalosta­maan vaik­ka se olisi mahdollista.

        Kyl­lähän näin tapah­tuu, ihan luon­nol­lisen par­in­valin­nan kaut­ta. Kel­lokäyrä ei sit­ten vaan pysy enää kel­lokäyränä. Kog­ni­ti­ivis­es­ti haas­teel­lis­ten määrä kas­vaa rajusti, kos­ka lisään­tymi­nen itsessään on hyv­in­voin­ti­val­tios­sa sub­ven­toitua. Oike­as­sa reunas­sa absolu­ut­tiset määrät saat­ta­vat jopa vähen­tyäkin, mut­ta etu tietysti kas­vaa valtavasti.
        Jos­sain vai­heessa karsin­ta sit­ten tulee tehtäväksi.

        Ihanko te todel­la luulette, että Cabal ja Illu­mi­nati pyrkivät hal­lit­se­maan monikym­men­mil­jardista kuhi­se­vaa paskakasaa muu­ta­man sadan miljoo­nan valikoituneen sijasta?

      7. Catili­na: Kog­ni­ti­ivis­es­ti haas­teel­lis­ten määrä kas­vaa rajusti, kos­ka lisään­tymi­nen itsessään on hyv­in­voin­ti­val­tios­sa subventoitua. 

        Suomes­sa korkea koulu­tus lisää miehen ja vähen­tää naisen lap­silukua. Keskimäärin ollaan tas­apain­os­sa. On kuitenkin mie­lenki­in­toista ja paljolti selit­tämätön­tä, että ikälu­okkien keskimääräi­nen kog­ni­ti­ivi­nen kyvykkyys kasvoi tasais­es­ti aina vuo­den 1977 ikälu­okkaan saak­ka, minkä jäl­keen se on tasais­es­ti pienen­tynyt; vas­taavia tulok­sia on muis­takin Pohjoismaista,

      8. On kuitenkin mie­lenki­in­toista ja paljolti selit­tämätön­tä, että ikälu­okkien keskimääräi­nen kog­ni­ti­ivi­nen kyvykkyys kasvoi tasais­es­ti aina vuo­den 1977 ikälu­okkaan saak­ka, minkä jäl­keen se on tasais­es­ti pienen­tynyt; vas­taavia tulok­sia on muis­takin Pohjoismaista,

        Nyt siir­ry­tään alalle, jota tun­nen huonos­ti, mut­ta sanon silti:
        Keskimääräiseen kog­ni­ti­iviseen kyvykkyy­teen vaikut­taa kak­si eri suun­ti­in menevää trendiä:
        1) Aivo­vau­ri­oiden määrä syn­ny­tyk­sen yhtey­dessä on pienen­tynyt, mut­ta ei voi pienen­tyä enää, kun on jo suur­in­påi­irtein nol­las­sa ja
        2) geneet­ti­nen per­imä heikke­nee mutaa­tioiden vujoksi.

      9. Osmo Soin­in­vaara:

        Nyt siir­ry­tään alalle, jota tun­nen huonos­ti, mut­ta sanon silti:
        Keskimääräiseen kog­ni­ti­iviseen kyvykkyy­teen vaikut­taa kak­si eri suun­ti­in menevää trendiä:
        1) Aivo­vau­ri­oiden määrä syn­ny­tyk­sen yhtey­dessä on pienen­tynyt, mut­ta ei voi pienen­tyä enää, kun on jo suur­in­påi­irtein nol­las­sa ja
        2) geneet­ti­nen per­imä heikke­nee mutaa­tioiden vujoksi.

        Jotkut psykolog­it ovat sitä mieltä, että hyvä kog­ni­ti­ivi­nen kyvykkyys on erään­lainen merk­ki hyvästä ter­vey­den­ti­las­ta. Tämän ajat­te­lu­ta­van taustal­la on se, että kog­ni­ti­ivisen kyvykkyy­den heikken­e­misen takana on usein jotain ter­vey­teen liit­tyviä ongelmia joko syn­nyn­näis­inä tai sit­ten vaikka­pa alko­holin liikaku­lu­tuk­sen kaut­ta hankittuna.

        Syn­ny­tys­ten osalta on ainakin ollut debat­tia siitä, mihin suun­taan kehi­tys on kulkenut. Aivo­vau­ri­oiden määrä syn­ny­tys­ten yhtey­dessä on pienen­tynyt, ja osa van­hem­mista seu­loo sitä, mil­laisia lap­sia suos­tu­vat syn­nyt­tämään elos­sa, mut­ta toisaal­ta taas nykyään henki­in jäävistä mon­et ovat sel­l­aisia lap­sia, jot­ka eivät vaikka­pa vuo­sisa­ta sit­ten olisi luon­nol­lis­es­ti jääneet syn­ny­tyk­sessä edes henki­in. Henki­in jääneistä lap­sista selvästi aiem­paa isom­pi osa on nykyään esimerkik­si pienenä keskose­na syn­tyneitä, ja keskose­na syn­tymi­nen ver­rat­tuna täysikokoise­na syn­tymiseen merk­it­see usein hitaam­paa kog­ni­ti­ivista kehi­tys­tä ja mah­dol­lis­es­ti mata­lam­malle tasolle pysyvästikin jäävää kog­ni­ti­ivista kyvykkyyt­tä myöhemmin.

        Asi­aan liit­tyy myös mm. maa­han­muut­to. Armei­jan kielitestien tulok­set ovat kotikieleltään suomenkielisil­lä parem­pia kuin niil­lä, joiden äidinkieli on jokin muu, ja kotikieleltään muunkielis­ten testin tek­i­jöi­den määrä on kas­vanut 1970-luvun alun jäl­keen. Armei­jan älykkyys­teste­jä ei muutenkaan pysty pitämään kaik­il­ta osin luotet­ta­van testinä, kos­ka osal­la vas­taa­jista pär­jäämi­nen hyvin kokeessa johtaa joutumiseen/pääsemiseen ali­upseerik­oulu­un tai reserv­in­upseerik­oulu­un. Tuos­ta johtuen niistä, jot­ka eivät halua pää­tyä jatkok­oulu­tuk­seen armei­jas­sa, osa vas­taa tahal­laan joi­hinkin kysymyk­sistä väärin, jot­ta saisi­vat heikom­mat pis­teet. Jos armei­jaa käyvien joukos­sa halukku­us akti­ivis­es­ti edis­tää pää­tymistään reservin alik­er­tan­tik­si tai vän­rikik­si on 1970-luvun jäl­keen vähitellen hiukan vähen­tynyt, se voi selit­tää myöskin laske­via pistekäyriä.

      10. i: Armei­jan älykkyys­teste­jä ei muutenkaan pysty pitämään kaik­il­ta osin luotet­ta­van testinä, kos­ka osal­la vas­taa­jista pär­jäämi­nen hyvin kokeessa johtaa joutumiseen/pääsemiseen ali­upseerik­oulu­un tai reserv­in­upseerik­oulu­un. Tuos­ta johtuen niistä, jot­ka eivät halua pää­tyä jatkok­oulu­tuk­seen armei­jas­sa, osa vas­taa tahal­laan joi­hinkin kysymyk­sistä väärin, jot­ta saisi­vat heikom­mat pis­teet. Jos armei­jaa käyvien joukos­sa halukku­us akti­ivis­es­ti edis­tää pää­tymistään reservin alik­er­tan­tik­si tai vän­rikik­si on 1970-luvun jäl­keen vähitellen hiukan vähen­tynyt, se voi selit­tää myöskin laske­via pistekäyriä.

        Taisi olla vuosi 1997 kun miehistön palvelu­sai­ka armei­jas­sa lyheni 8 kuukaud­es­ta 6 kuukau­teen, vas­taavasti ali­upseeri ja upseerik­oulutet­tavien palvelu­sai­ka säi­lyi 12 kuukaudessa. Tämä lisäsi var­masti halua tehdä älykkyys­testi tahal­laan huonos­ti mon­elle sel­l­aiselle, joka edel­lisen palvelusa­jan aikaan olisi vielä valin­nut upseerik­oulu­tuk­sen kos­ka palvelusa­jat ei niin merkit­tävästi poiken­neet toi­sis­taan. Noi­hin aikoi­hin myös tulok­set on kään­tyneet lasku­un joten täl­lä voi hyvinkin olla vaikutusta.

      11. Jone: Taisi olla vuosi 1997 kun miehistön palvelu­sai­ka armei­jas­sa lyheni 8 kuukaud­es­ta 6 kuukau­teen, vas­taavasti ali­upseeri ja upseerik­oulutet­tavien palvelu­sai­ka säi­lyi 12 kuukaudessa. Tämä lisäsi var­masti halua tehdä älykkyys­testi tahal­laan huonos­ti mon­elle sel­l­aiselle, joka edel­lisen palvelusa­jan aikaan olisi vielä valin­nut upseerik­oulu­tuk­sen kos­ka palvelusa­jat ei niin merkit­tävästi poiken­neet toi­sis­taan. Noi­hin aikoi­hin myös tulok­set on kään­tyneet lasku­un joten täl­lä voi hyvinkin olla vaikutusta.

        Itse vuo­den 2004 toises­sa palveluserässä palvelleena voin vahvis­taa, että tätä tahal­laan väärin vas­taamista esi­in­tyi monil­la ja sitä esi­in­tyi niin paljon, että koet­ta valvonut kapteeni uhkasi teet­tää kokeen uud­estaan niil­lä, jot­ka vas­ta­si­vat liian nopeasti (logi­ikkana se, että jos joku saa tehtyä tun­nin kokeen var­tis­sa hän on vaan vas­tan­nut kat­so­mat­ta kysymyk­siä ollenkaan).

      12. Catili­na: Kyl­lähän näin tapah­tuu, ihan luon­nol­lisen par­in­valin­nan kaut­ta. Kel­lokäyrä ei sit­ten vaan pysy enää kel­lokäyränä. Kog­ni­ti­ivis­es­ti haas­teel­lis­ten määrä kas­vaa rajusti, kos­ka lisään­tymi­nen itsessään on hyv­in­voin­ti­val­tios­sa sub­ven­toitua. Oike­as­sa reunas­sa absolu­ut­tiset määrät saat­ta­vat jopa vähen­tyäkin, mut­ta etu tietysti kas­vaa valtavasti.

        Globaalil­la tasol­la näin ei vält­tämät­tä käy, sil­lä hyv­in­voin­ti­val­tioiden väkimäärä muo­dostaa ja tulee muo­dosta­maan edelleenkin kohtu­ullisen pienen osu­u­den koko maail­man väestöstä. 

        Muis­taak­seni jo kym­meniä vuosia sit­ten esitet­ti­in, että ei-hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa per­heen lap­silu­vun vs. tulota­son kuvaa­ja on u‑käyrä. Näis­sä ei-hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa vasem­man reunan lap­sista (ver­rat­tuna oikean reunan lap­si­in) pienem­pi osa selviää täysi-ikäisik­si, ja jos olete­taan, että tulota­so periy­tyy, oikea reuna kasvaa. 

        Että haastet­ta hyv­in­voin­ti­val­tioille. Luon­non­va­l­in­ta on ihmeellistä!

  20. Yhdis­tetään tähän nyt vielä se parinkymme­nen tule­van vuo­den uusi Inter­net, jota kukaan ei pystynyt ennakoimaan, ja joka jälleen ker­ran tap­paa sci­ence fic­tion­in häpeään kym­meniksi vuosik­si: Kuolemat­to­muus. Tämä on saavutet­tavis­sa, mut­ta ainakin aluk­si siihen tarvi­taan astronomiset rahamäärät, ja _koskaan_ se ei voi olla mil­jarde­ja varten. Keitä varten se siis on, ja mitä he ajat­tel­e­vat tei­dän “demokra­ti­as­tanne” ja tei­dän “ihmisoikeuk­sis­tanne”?

  21. Lapsen per­imä ker­too myös epä­suo­rasti van­hempi­en per­imästä, ja sitä kaut­ta ennus­taa myös kas­va­tus­ta. Toisin sanoen per­imän suuri osu­us tulok­sis­sa voi tul­lakin osit­tain epä­suo­rasti kas­vatuk­sen kaut­ta. Jot­ta tämä voitaisi­in sulkea pois, pitäisi var­maan tutkia ei-biol­o­gisia lapsia.

    1. Tuuk­ka Ver­ho:
      Lapsen per­imä ker­too myös epä­suo­rasti van­hempi­en per­imästä, ja sitä kaut­ta ennus­taa myös kas­va­tus­ta. Toisin sanoen per­imän suuri osu­us tulok­sis­sa voi tul­lakin osit­tain epä­suo­rasti kas­vatuk­sen kaut­ta. Jot­ta tämä voitaisi­in sulkea pois, pitäisi var­maan tutkia ei-biol­o­gisia lapsia.

      Tutkimuk­ses­sa käyte­tyssä kak­sos­mallis­sa “geneet­ti­nen kas­vatuk­sen” kon­tribuu­tio menee jae­tun ympäristön piikki­in. Kos­ka jae­tun ympäristön vaiku­tus todet­ti­in tutkimuk­ses­sa olemat­tomak­si, se ei ole uskot­ta­va seli­tys tuloksille.

    2. Tuuk­ka Ver­ho: Lapsen per­imä ker­too myös epä­suo­rasti van­hempi­en per­imästä, ja sitä kaut­ta ennus­taa myös kas­va­tus­ta. Toisin sanoen per­imän suuri osu­us tulok­sis­sa voi tul­lakin osit­tain epä­suo­rasti kas­vatuk­sen kautta. 

      Tässä tutkimusasetel­mas­sa se on ain­oas­taan mah­dol­lista, jos uskot ident­tis­ten kak­sosten kas­vatuk­sen ole­van saman­laisem­paa kuin epäi­dent­tis­ten kaksosten.

      1. Ossi Sare­so­ja: Tässä tutkimusasetel­mas­sa se on ain­oas­taan mah­dol­lista, jos uskot ident­tis­ten kak­sosten kas­vatuk­sen ole­van saman­laisem­paa kuin epäi­dent­tis­ten kaksosten.

        Minus­ta on aivan selvää, että se on. On tutkit­tu, että esimerkik­si lapsen lah­jakku­us ja ulkonäkö vaikut­taa paljon siihen, miten las­ta kohdel­laan. Kau­nista lah­jakas­ta las­ta kan­nuste­taan, heikko­lah­jaista mitätöidään eikä huomioi­da. Jos lap­si on pet­tymys van­hem­mille, se kyl­lä näkyy.

        Ei-ident­tis­ten sis­arten välil­lä voi olla paljonkin lah­jakku­usero­ja, mikä näkyy eri­laise­na las­ten kohtelemisena.

Vastaa käyttäjälle hupsis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.