Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019”

1. Ja ainavaan lisää talo­ja haa­gaan, toim­i­ti­laki­in­teistöjä, kaupu­unkibule­var­dia yms.(( Tämä Haa­gan alueen jär­jestelmälli­nen tuhoami­nen on var­maa kaupunkisu­un­nit­telun kos­to, kun keskus­puiton tohamis­su­un­nitel­ma kaa­tui hallinto-oikeudessa. Lisäk­si kar­tal­la näkyy vieläNäyt­telijän­tie 15- 17 kau­ni­in met­sikön rak­en­t­a­mi­nen täy­teen talo­ja. Suret­taa näin Haagalaisena:((

   Vastaa

   1. Mari­ka:
      Ja ainavaan lisää talo­ja haa­gaan, toim­i­ti­laki­in­teistöjä, kaupu­unkibule­var­dia yms.(( Tämä Haa­gan alueen jär­jestelmälli­nen tuhoami­nen on var­maa kaupunkisu­un­nit­telun kos­to, kun keskus­puiton tohamis­su­un­nitel­ma kaa­tui hallinto-oikeudessa. Lisäk­si kar­tal­la näkyy vieläNäyt­telijän­tie 15- 17 kau­ni­in met­sikön rak­en­t­a­mi­nen täy­teen talo­ja. Suret­taa näin Haagalaisena:((

      Haa­gan sijain­ti on hyvin keskeinen ja alue on väljästi raken­net­tu, joten sitä sietääkin tiivistää. Tuhoamis­es­ta puhumi­nen on absur­dia. Varsinkin Vihd­in­tien var­si on ankeaa joutomaa­ta, jon­ka täy­den­nys­rak­en­tamisen ei pitäisi hai­ta­ta ketään.

      Vastaa

      1. Naa­puri: Haa­gan sijain­ti on hyvin keskeinen ja alue on väljästi raken­net­tu, joten sitä sietääkin tiivistää. Tuhoamis­es­ta puhumi­nen on absur­dia. Varsinkin Vihd­in­tien var­si on ankeaa joutomaa­ta, jon­ka täy­den­nys­rak­en­tamisen ei pitäisi hai­ta­ta ketään.

         Niin, mikä sinus­ta on tiivistämisen tarpeessa ole­vaa väljyyt­tä, on meille haa­galaisille rakas­ta kaupunki­maise­maa. Ankeaa joutomaa­ta? Oletko­han koskaan tutus­tunut alueeseen muuten kuin aja­mal­la Vihdintietä? 

         Eniten min­ua häm­men­tää tosin halu tuho­ta ennen muu­ta met­sät Helsingistä. Olisiko niin, että cityvihreille met­sä on pelot­ta­va asia ja he halu­a­vat vain puis­to­ja? Hyvä esimerk­ki tässäkin keskustelus­sa on halu tuho­ta myös San­ta­ham­i­na. Nythän siel­lä on erit­täin hyvin säi­lynyt­tä luon­toa, muu­ta tuskin enään jos se ote­taan asuinalueek­si. Jotenkin tun­tuu. että nykyvihreät meni­sivät sinne Koi­järvelle lapi­o­den ja saho­jen kanssa suo­jelun sijas­ta. Oi aiko­ja, oi tapoja:(

2. Onko san­ta­ham­i­nan melus­ta mah­dol­lista tehdä uut­ta selvi­tys­tä ja määrit­tää melu­alu­en uud­estaan jos melu on muuttunut?

   Pv on uud­is­tanut kalus­toaan ja se on voin­ut vähen­tää melua

   Laa­jasa­los­sa ja jol­lak­ses­sa lenkkeil­lessä tun­tuu omi­in korvi­in siltä, että san­ta­ham­i­nan ammunto­jen äänet kuu­lu­vat melko saman­laisi­na riip­pumat­ta siitä mil­lä puolel­la saar­ta olet

   Vastaa

3. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mitä paikkaa pitäisit Helsin­gin varuskun­nalle sopi­vana, jos San­ta­ham­i­na ei ole hyvä. Näk­isin, ettei täl­laisia paikko­ja hel­posti löy­dy. Ensim­mäisenä mieleen tule­vat vaatimukset:
   * Riit­tävät lähi­har­joi­tus­maas­tot varus­miesk­oulu­tuk­seen => muu­ta­ma neliök­ilo­metriä met­sää ja paik­ka kouluampumaradalle
   * Ampuma­toimin­nan tarvit­se­mat varoalueet jalka­väen aseille. Eri­tyis­es­ti krh-ammunnan ja ilma­tor­jun­takonekiväärien varoalueet ovat niin iso­ja, että ne on mah­dol­lista perus­taa vain merelle. Tarvi­taan siis meren­ran­ta­tont­ti tai sit­ten erit­täin laa­ja alue sisämaasta.
   * Mer­i­tor­jun­tao­hjus­pat­teri tarvit­see suo­ja- ja tuliase­ma-alueen, joka on sul­jet­tu sivi­ileiltä ja järkevän lähel­lä mer­ta. Näin muu­ta­man ammat­ti­soti­laan sak­ki voi säädel­lä Helsin­gin meripuo­lus­tuk­sen valmi­ut­ta jous­tavasti ja näkymättömästi.
   * Valmi­u­den koho­tuk­sen kannal­ta pitää saa­da varuskun­ta riit­tävän lähelle val­tion­jo­htoa, että kaap­paushyökkäys voidaan ehkäistä ja torjua.
   *Merivalvon­nan ja ‑tulen­jo­hdon sen­soritkin on laitet­ta­va johonkin.
   * Armei­jal­la on edelleen olta­va sen ver­ran toim­intaa eri puo­lil­la pääkaupunkiseu­tua, ettei ajoneu­vo­jen liikkeistä voi oikein päätel­lä mitään sen kummempaa.

   Eli peri­aat­teessa, jos San­ta­ham­i­nas­sa halut­taisi­in luop­ua puo­lus­tus­valmi­ut­ta heiken­tämät­tä, tämä onnis­tu­isi var­maan sijoit­ta­mal­la varuskun­ta jon­nekin Helsin­ki-Van­taan taka­maas­toon, tämän ken­tän melu­alueelle. Näin eri­tyis­es­ti sik­si, että uusien Gabriel-pin­ta­tor­jun­tao­hjusten kan­ta­ma lie­nee suurem­pi kuin van­ho­jen ohjusten. Tais­telu­am­munnat voitaisi­in ampua Suomen­lin­nas­sa tai Var­tiosaa­res­sa, joista aiem­paa suurem­pi osa otet­taisi­in soti­laskäyt­töön. Sil­loin pitäisi kuitenkin vakavasti harki­ta, että pää­var­tio­ta ja Helsin­gin var­tios­toa yleen­sä vahvis­tet­taisi­in sijoit­ta­mal­la kehä I:n sisäpuolelle pysyvästi sotaväkeä esim. Suomen­lin­naan, Kata­janokalle, Kaartinkaupunki­in tai vaik­ka Roi­hu­pel­toon ja Keilaniemeen, joista olisi lyhyt mat­ka tärkeim­mille mai­hin­nousuran­noille ja Kru­u­nun­hakaan. Roi­hu­pel­to olisi ihan toimi­va paik­ka, sil­lä siinä lähel­lä on Hert­toniemen-Viikin suuri virk­istysalue, joka toimisi aivan asial­lise­na har­joi­tusalueena, vaik­ka tämä kyl­lä häir­it­sisi virk­istyskäyt­töä. Mut­ta kyl­lä sinne komp­pa­nia hyvin mahtuisi. 😉

   Joka tapauk­ses­sa San­ta­ham­i­nan kor­vaami­nen suori­tuskyky säi­lyt­täen olisi sato­jen miljoonien han­ke, joka sisältäisi laa­jo­ja pakkol­u­nas­tuk­sia ja raken­nushankkei­ta. Olisitko tosi­aan valmis lait­ta­maan tähän Helsin­gin kaupun­gin rahaa?

   Vastaa

   1. Helsin­ki voisi min­un mielestäni mak­saa San­ta­ham­i­nas­ta puoli mil­jar­dia, mut­ta tämä on siis vain min­un mielip­i­teeni. Rantapyssy ei ole enää SDan­ta­ham­i­nas­sa, oska sen pitää olla jos­sain, jota sen kohde ei tiedä. San­ta­ham­i­nan on Helsingille jopa tur­val­lisu­us­ris­ki, kos­ka se on ilmi­nen kohde tak­tisille ydinaseille. 

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Helsin­ki voisi min­un mielestäni mak­saa San­ta­ham­i­nas­ta puoli mil­jar­dia, mut­ta tämä on siis vain min­un mielip­i­teeni. Rantapyssy ei ole enää SDan­ta­ham­i­nas­sa, oska sen pitää olla jos­sain, jota sen kohde ei tiedä. San­ta­ham­i­nan on Helsingille jopa tur­val­lisu­us­ris­ki, kos­ka se on ilmi­nen kohde tak­tisille ydinaseille. 

         Olisiko nyt kuitenkin niin, että San­ta­ham­i­na ei oikeas­t­aan muo­dos­ta riskiä, kos­ka varuskun­nat ovat rauhan aikana koulu­tu­sor­gan­isaa­tioi­ta ja sodan uhan tai sodan aikana ne tyh­jenevät tais­telu­joukoista? Ja esikun­natkin saat­ta­vat vai­h­taa paikkaa. Tak­tisil­la ydi­na­seil­la saadaan kyl­lä koko Helsin­ki tuhot­tua ja lähiseudut myös eli tuo on aika nolo perustelu.

         Kuka se evp-kentsu oli, sil­lä on ehkä van­hen­tunut­ta tietoa? Ajanko­htaista tietoa Helsin­gin puo­lus­tamis­es­ta saa kysymäl­lä puo­lus­tusvoim­il­ta. Yleis­lu­on­toista tietoa siis, mut­ta kun­nal­lis­val­tu­ute­tut saat­ta­vat saa­da tarkem­paki­in informaatiota.

      2. En voi sanoa ken­raalin nimeä, kos­ka yhtey­de­not­to oli luot­ta­muk­selli­nen. Jos san­ta­ham­i­nal­la sin­unkaan mielestä ei ole osaa eikä arpaa Helsin­gin puo­lus­tamises­sa, mik­si noin arvokas alue on varuskuntana?

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         En voi sanoa ken­raalin nimeä, kos­ka yhtey­de­not­to oli luot­ta­muk­selli­nen. Jos san­ta­ham­i­nal­la sin­unkaan mielestä ei ole osaa eikä arpaa Helsin­gin puo­lus­tamises­sa, mik­si noin arvokas alue on varuskuntana?

         Onko tuo San­ta­ham­i­na oikeasti nyt sen suurem­pi ongel­ma kuin esim. Viikin/Haltialan pel­lot, lukuisat siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stat tai muut jouto-/pi­enen piirin har­rastemaat, joi­ta kyl­lä Helsingis­sä riittää?

         San­ta­ham­i­naan olisi lisäk­si kallis rak­en­taa liiken­nein­fra, jos sinne alet­taisi­in tosis­saan taloa rak­en­ta­maan. Edel­lyt­täisi mil­teipä metroa. Moni muut tois­si­jaises­sa käytössä ole­va maa olisi paljon helpom­min otet­tavis­sa käyttöön.

         Tässä haisee nyt eniten sel­l­ainen pasi­fis­min sekainen näke­mys, että sota­hom­mat oli­si­vat kaupunkialueel­la jotenkin turhempia kuin vaikka­pa maanviljelys.

         Kiin­teistövero pitäisi muut­taa siten että kaupunkialueen eri toimin­noille saataisi­in hin­ta. Sit­ten voitaisi­in kysel­lä mak­sa­jaa. Jos ei löy­dy, niin muu­ta käyt­töä saat­taisi löytyä.

         Toki ihan ensim­mäisek­si kaupun­ki voisi lopet­taa vuokrien sub­ven­toimisen oma­l­la maallaan. 

         En sano, että kaupungis­sa mökkeily/golfaus/lentäminen/viljely on väärin, mut­ta omil­la rahoil­laan sitä pitäisi har­ras­taa. Väärin on se, että muut maksavat.

      4. Viikin pel­loista suurin osa liin liian alavaa maa­ta raken­net­tavak­si, kos­ka Helsingis­sä varaudu­taan meneren­pin­nan nmousu­un. San­ta­ham­i­na on kooltaan neljä neliökilometriä

   2. Mitä tulee Helsin­ki-Van­taan taka­maas­toon, niin Hyrylän varuskun­ta-alueelle olisi var­maankin saanut mah­tu­maan jonkin kokoisen jalka­väen yksikön ilma­tor­jun­nan muutet­tua Hämeen­lin­naan. Alueel­la oli varuskun­nan raken­nusten lisäk­si pari neliök­ilo­metriä met­sää taka­maas­tossa ja koulu­am­pumara­ta, joskaan raskaiden asei­den ammuntoi­hin ei löy­dy tilaa.

      Liiken­teel­lis­es­ti tuol­ta läh­tee teitä aika mon­een eri suuntaan.

      Vastaa

4. Mik­si Pak­i­lantien kaavaan tulee neljä ker­rosta? Kun tehdään kaupunki­maista kaavaa, kuusi ker­rosta ja umpiko­rt­teli on perusratkaisu.

   Vastaa

5. Mitenköhän tuon Malmin kanssa oikein käy. Ken­tän hävit­tämisessä ei ole mitään järkeä, mut­ta jos se hävitetään, niin mihin tehdään tarvit­ta­va kaupunkikent­tä? Var­maan uhrataan joku huonokun­toi­sista itä-helsinkiläi­sistä lähiöistä, kuten Lon­toos­sa tehti­in City Airport. 

   https://en.wikipedia.org/wiki/London_City_Airport

   Ei muu­ta kuin kaupungi­nosa nurin pusku­trak­to­ril­la. Tukhol­mas­sakin mietit­ti­in joku aika sit­ten Brom­man sulkemista, mut­ta todet­ti­in, ettei siinä ole mitään järkeä.

   Vastaa

   1. Helsin­ki on antanut maan kent­tään ilmaisek­si 85 vuot­ta. Olisiko nyt Espoon vuoro? Jätetää vain yksi kaupungi­nosa rak­en­ta­mat­ta metro­radan var­res­ta ja se on siinä.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Helsin­ki on antanut maan kent­tään ilmaisek­si 85 vuot­ta. Olisiko nyt Espoon vuoro? Jätetää vain yksi kaupungi­nosa rak­en­ta­mat­ta metro­radan var­res­ta ja se on siinä. 

         Espoos­ta ei löy­dy oikein paikko­ja kor­vaavalle ken­tälle. Jos se raken­net­taisi­in Pohjois-Espooseen niin Hki-Van­taan liikenne häiriintyy.
         Etelä-Espoos­sa ei ole tilaa, mut­ta kar­taa vilka­istaes­sa yksi paik­ka löy­ty­isi, se olisi Laa­jalah­den rantakaistale Otaniemen pohjois­puolel­la. Tosin lie­nee jotain lin­tu­alueet­ta mut­ta kos­ka ei lin­nut pelkää Malmil­lakaan konei­ta niin mik­si pelkäi­sivät Espoon Laa­jalahdessa. Aal­to-Yliopis­to ja ja Otaniemen yri­tyk­set saisi­vat oman City-kentän.
         Muuten­han Espoo ei tarvitse mitään omaa kent­tää (Espoos­ta on Num­me­laan n 30 min­uutin mat­ka) ja kos­ka toisaal­ta Helsin­ki tulee hyö­tymään siitä että saa rak­en­taa Malmille asun­to­ja niin Helsin­gin asia olisi jär­jestää kor­vaavalle ken­tälle paik­ka esim Öster­sun­domista jon­ka Helsin­ki sai val­ti­ol­ta aikoinaan korvaukseksi.
         Ihan vain vinkkinä: jos asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Malmille on niin tärkeää, niin jos ei Helsin­ki jär­jestä paikkaa kor­vaavalle ken­tälle kohtu­uetäisyy­del­lä (siis alle 50 km) niin val­i­tus­rum­ba Malmista tulee jatku­maan loputtomiin.

      2. Malmille asun­to­ja niin Helsin­gin asia olisi jär­jestää kor­vaavalle ken­tälle paik­ka esim Öster­sun­domista jon­ka Helsin­ki sai val­ti­ol­ta aikoinaan korvaukseksi.

         Ei val­tio antanut Helsingille neliömetriäkään maa­ta Öster­sun­domista. Sotket omis­tu­soikeu­den ja kunnanrajat.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ei val­tio antanut Helsingille neliömetriäkään maa­ta Öster­sun­domista. Sotket omis­tu­soikeu­den ja kunnanrajat.

         Se on tot­ta, mut­ta kovasti Helsin­ki halusi että raja siir­retään mut­ta nyt alue on jäämässä osit­tain joutomaak­si kiitos Natu­ra-sään­nösten. Pieni lento­kent­tä luulisi mah­tu­van sinne ja maan lunas­t­a­mi­nen tuskin mak­saisi altaita.

      4. Kuka sen lunas­tamisen mak­saa Malmin kent­tä vie maa­ta 3 neliök­ilo­metriä, jos­ta puo­let raken­nuskiel­toaluet­ta melu­alueel­la. Maan hin­ta tuol­la on muis­taak­seni 60 €/ha, joten lunas­tushin­naksi tulisi 180 M€. Ei kai veron­mak­sajien pidä tätäkin kus­tan­taa. Eivät kai lentäjät mitään sosi­aalipum­me­ja ole?

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Kuka sen lunas­tamisen mak­saa Malmin kent­tä vie maa­ta 3 neliök­ilo­metriä, jos­ta puo­let raken­nuskiel­toaluet­ta melu­alueel­la. Maan hin­ta tuol­la on muis­taak­seni 60 €/ha, joten lunas­tushin­naksi tulisi 180 M€. Ei kai veron­mak­sajien pidä tätäkin kus­tan­taa. Eivät kai lentäjät mitään sosi­aalipum­me­ja ole?

         Kor­vaa­van ken­tän ei tarvit­sisi olla läh­eskään yhtä ison kuin Malmin. Malmi­han on nyky­istä käyt­töä ajatellen täysin ylim­i­toitet­tu kos­ka se on raken­net­tu Helsin­gin pää­len­toase­mak­si aikoinaan. Kor­piken­tälle jol­laisia har­ras­ta­jail­mail­i­jat käyt­tävät, riit­tää alue joka on n 1,5 km pitkä ja 100 m lev­eä. Mun laskuopil­la koko olisi 15 hehtaaria, hal­lit ja raken­nuk­set mukaan­lukien 20.

      6. Kent­tään kiin­ni on vähän vaikea rak­en­taa ker­rostalo­ja. Melu­alueelle niitä ei saa rak­en­taa lainkaan. Suik­si tuol­lainen kent­tä pitäisi lait­taa saarelle. Espoon Suvisaaris­tos­ta var­maan löy­tyy paikka.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
         Kent­tään kiin­ni on vähän vaikea rak­en­taa ker­rostalo­ja. Melu­alueelle niitä ei saa rak­en­taa lainkaan. Suik­si tuol­lainen kent­tä pitäisi lait­taa saarelle. Espoon Suvisaaris­tos­ta var­maan löy­tyy paikka.

         Itse asi­as­sa Vuosaaren sata­man itäpuolelta löy­ty­isi paik­ka kiitotielle. Melu­alueet ei ole siel­lä ongelma. 

         Mitä tarkoitin oli että Helsin­ki hyö­tyy val­tavasti siitä että val­tio luop­uu Malmin ken­tästä yli 15 vuot­ta ennen vuokra­sopimuk­sen viral­lista päät­tymistä. Itse kan­natan kyl­lä asun­to­jen rak­en­tamista ken­tälle, mut­ta ilmailuhar­ras­ta­jien rai­vo on kanssa mielestäni ollut oikeutet­tua kos­ka kaupun­ki on suh­tau­tunut ylim­ielis­es­ti eikä tar­jon­nut paikkaa edes pienelle kor­vaavalle ken­tälle. Se että kuka sen kor­vaa­van ken­tän mak­saa on toinen jut­tu, mut­ta paik­ka pitäisi löy­tyä. Kirkkon­um­mi, Sipoo, jne ei halua kent­tää kos­ka hei­dän RKP-läiset ja kokoomus­laiset päät­täjät halu­a­vat aut­ta helsinkiläisiä puolue­tovere­itaan jot­ka ovat Malmin säi­lyt­tämisen kan­nal­la eli pal­lo on kyl­lä Helsingillä. 

         Mil­loin tahansa Eduskun­ta voi päät­tää että Malmin kent­tä ote­taan uudelleen käyt­töön jos ei asialle tapah­du mitään. Ken­tän säi­lyt­tämistä kan­nat­tavil­la por­varipuolueil­la on edusku­nas­sa enem­mistö. Lakialoit­teet tähän asti on men­nyt ö‑mappiin mut­ta aina jos­sain valiokun­nas­sa voidaan asia ottaa uudelleen esille ja ainakin viivästys­rum­ba jatkuu. Sip­ilän hal­li­tushan lähet­ti yleiskaa­van ken­tän osalta uudelleen ELY-keskuk­seen käsiteltäväksi.

      8. En edelleenkään ymmär­rä, mik­si tila ken­tälle pitää löy­tyä Helsingistä vain sen takia, että ken­tän tuot­ta­ma hait­ta vähe­nee Helsingis­sä. Muual­la hait­taa ei ole ollut lainkaan. Kai jokainen ymmärtää, että tiivi­isti raken­netus­sa Helsingis­sä ken­tän vaatiu­ma maa on paljon kalli­im­paa kuin vaik­ka väljästi raken­ne­tuis­sa Sipoos­sa tai Espoos­sa. Mik­si ken­tän aiheut­ta­ma hait­ta pitäisi mak­si­moi­da. Eikö sitä voisi minimoida.
         Edelleen johonkin pitää vetää raja siihen, mitkä kaikkea pitää verovaroin kus­tan­taa, Sik­si olisi hyvä, että lentoli­iken­teen har­ras­ta­jat perus­taisi­vat yhdistyksen/osuuskunnan, keräi­sivät rahaa ja ostaisi­vat markki­nahin­taan ken­tän tarvit­se­van maa-alueen. Jos halu­a­vat ostaa sen Helsingistä, hin­naksi tulee herkästi mil­jar­di, mut­ta Sipoos­ta saa var­maan sadal­la miljoonalla.
         Hat­tu kiertämään.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
         En edelleenkään ymmär­rä, mik­si tila ken­tälle pitää löy­tyä Helsingistä vain sen takia, että ken­tän tuot­ta­ma hait­ta vähe­nee Helsingis­sä. Muual­la hait­taa ei ole ollut lainkaan. Kai jokainen ymmärtää, että tiivi­isti raken­netus­sa Helsingis­sä ken­tän vaatiu­ma maa on paljon kalli­im­paa kuin­vaik­ka väljästi raken­ne­tuis­sa Sipoos­sa tai Espoos­sa. Mik­si ken­tän aiheut­ta­ma hait­ta pitäisi mak­si­moi­da. Eikö sitä voisi minimoida.
         Edelleen johonkin pitää vetää raja siihen, mitkä kaikkea pitää verovaroin kus­tan­taa, Sik­si olisi hyvä, että lentoli­iken­teen har­ras­ta­jat perus­taisi­vat yhdistyksen/osuuskunnan, keräi­sivät rahaa ja ostaisi­vat markki­nahin­taan ken­tän tarvit­se­van maa-alueen. Jos halu­a­vat ostaa sen Helsingistä, hin­naksi tulee herkästi mil­jar­di, mut­ta Sipoos­ta saa var­maan sadal­la miljoonalla.
         Hat­tu kiertämään. 

         Teil­lä on joka tapauk­ses­sa se uhka pääl­lä että yleiskaa­va ja suun­nitel­mat rak­en­taa asun­to­ja Malmin ken­tälle kaatuu. Vaik­ka se hait­ta on ollut Helsingillä niin Helsin­ki on kuitenkin Suomen pääkaupun­ki ja joidenkin pro­pel­li­hat­tu­jen (anteek­si vaan) mielestä pääkaupungis­sa tai välit­tömässä läheisyy­dessä pitää olla pienkonekent­tä. On myös niitä joiden mielestä ei pidä olla, mut­ta mielipi­demit­tausten mukaan enem­mistö kan­nat­taa kent­tää ja heil­lä on tuk­i­joi­ta myös val­takun­nal­lisel­la tasol­la. Eli pal­lo on heit­et­ty Helsingille. Vuosaaren sata­man ja Sipoon rajan välil­lä on vaik­ka kuin­ka palkon tilaa yhdelle ken­tälle jon­ka ei tarvitse olla kuin 100 m lev­eä ja 1,5 km pitkä ja jos se on Por­voon moot­tori­tien läheisyy­dessä niin liiken­teen melu peit­tää konei­den melun.
         Kaupun­gin pitäisi vain kaavoit­taa ken­tän pai­ka ja kent­tää aja­vat tahot voivat sit­ten lunas­taa tai vuokra­ta sen maanomistajilta.

      10. Yleiskaa­va on lainvoimainen.
          Lento­ken­tän ja sen melu­aluei­den vuokraami­nen tai ost­a­mi­nen on aika kallista. 

      11. Osmo Soin­in­vaara:
          Kent­tään kiin­ni on vähän vaikea rak­en­taa ker­rostalo­ja. Melu­alueelle niitä ei saa rak­en­taa lainkaan…

          Ai jaa. Miten se onnis­tuu Lon­toos­sa ja Tukholmassa?

      12. Älänyt ihan has­su­ja puhu. Kum­mas­sakaan ei ole raken­net­tu ken­tään kiin­ni kerrostaloja.

      13. Osmo Soin­in­vaara: Ei val­tio antanut Helsingille neliömetriäkään maa­ta Öster­sun­domista. Sotket omis­tu­soikeu­den ja kunnanrajat.

          Alueen liit­tämi­nen antaa kuitenkin mah­dol­lisu­u­den kun­nalle pakkol­u­nas­taa lain edel­lyt­tämäl­lä taval­la maa-aluei­ta, tosin ei tuo­ta tapah­du, kun tietää alueen omis­tus­rak­en­teen. Mut­ta noin periaatteessa.

   2. Kalle:
      Ken­tän hävit­tämisessä ei ole mitään järkeä, mut­ta jos se hävitetään, niin mihin tehdään tarvit­ta­va kaupunkikenttä? 

      Otta­mat­ta kan­taa Malmin lento­kent­tään sinän­sä, kiin­nos­taisi tietää perustelusi, mihin Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa tarvi­taan kaupunkikent­tää? Ei noi­ta ole mon­es­sa paljon suurem­mas­sa oike­as­sa kaupungis­sakaan, esim New Yorkissa. Lon­toon Cityn lento­ken­tän ympäril­lä sat­tuu sijait­se­maan kak­si ker­taa Suomen asukasluku ja maail­man johta­va rahamaail­man keskus, joten ver­taus Helsinki­in menee kome­di­an puolelle.

      Vastaa

   3. Kalle:
      Mitenköhän tuon Malmin kanssa oikein käy. Ken­tän hävit­tämisessä ei ole mitään järkeä, mut­ta jos se hävitetään, niin mihin tehdään tarvit­ta­va kaupunkikent­tä? Var­maan uhrataan joku huonokun­toi­sista itä-helsinkiläi­sistä lähiöistä, kuten Lon­toos­sa tehti­in City Airport. 

      https://en.wikipedia.org/wiki/London_City_Airport

      Ei muu­ta kuin kaupungi­nosa nurin pusku­trak­to­ril­la. Tukhol­mas­sakin mietit­ti­in joku aika sit­ten Brom­man sulkemista, mut­ta todet­ti­in, ettei siinä ole mitään järkeä.

      Brom­ma aio­taan kyl­lä sulkea viimeistään 2036 kun vuokra­sopimus umpeu­tuu ja mon­et tukhol­malaiset halu­a­vat että niin tapahtuu.

      Vastaa

6. “Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.”

   Luul­tavasti posi­ti­ivista arvostelua. Se, että kevyen liiken­teen väyliä hoide­taan samaan tapaan kuin autokaisto­ja, eli soran ja hiekan sijaan suo­laa­mal­la, pitäisi olla itses­tään­selvyys: autois­sa on neljä ren­gas­ta ja niis­sä nas­tat, käveli­jäl­lä taas kak­si jalkaa ja pyörässä kak­si ren­gas­ta. Auto ei voi kaat­ua, käveli­jä ja pyöräil­i­jä voivat. Nykyti­lalle, jos­sa autokaistoil­la ylläpi­de­tään kesäke­liä läpi vuo­den ja kevyen liiken­teen väylät ovat tap­pa­jase­pelil­lä päällystet­tyjä jäätikköjä ja sat­un­nais­es­ti aurat­tu­ja, ei ole mitään perusteita.

   Jos pyöräi­lykat­sauk­ses­sa esitel­lyt paran­nuk­set saadaan toteutet­tua, tulee pyöräi­lyn osu­us ainakin keskus­ta-alueel­la jatka­maan kasvua. Se, että esimerkik­si Pasi­las­sa ylipään­sä ihmiset enää pyöräilevät on ihme, niin kur­jat olo­suh­teet kevyelle liiken­teelle siel­lä on jär­jestet­ty. Yksi­ty­isautoilun ehdoilla.

   Vastaa

   1. Koti-isä:
      “Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.”

      Luul­tavasti posi­ti­ivista arvostelua. Se, että kevyen liiken­teen väyliä hoide­taan samaan tapaan kuin autokaisto­ja, eli soran ja hiekan sijaan suo­laa­mal­la, pitäisi olla itses­tään­selvyys: autois­sa on neljä ren­gas­ta ja niis­sä nas­tat, käveli­jäl­lä taas kak­si jalkaa ja pyörässä kak­si ren­gas­ta. Auto ei voi kaat­ua, käveli­jä ja pyöräil­i­jä voivat. Nykyti­lalle, jos­sa autokaistoil­la ylläpi­de­tään kesäke­liä läpi vuo­den ja kevyen liiken­teen väylät ovat tap­pa­jase­pelil­lä päällystet­tyjä jäätikköjä ja sat­un­nais­es­ti aurat­tu­ja, ei ole mitään perusteita.

      Jos pyöräi­lykat­sauk­ses­sa esitel­lyt paran­nuk­set saadaan toteutet­tua, tulee pyöräi­lyn osu­us ainakin keskus­ta-alueel­la jatka­maan kasvua. Se, että esimerkik­si Pasi­las­sa ylipään­sä ihmiset enää pyöräilevät on ihme, niin kur­jat olo­suh­teet kevyelle liiken­teelle siel­lä on jär­jestet­ty. Yksi­ty­isautoilun ehdoilla.

      Suo­la aiheut­taa myös tehokkaasti kor­roosio­ta ja varsinkih alu­mi­inirunk­oiset fil­lar­it ovat vahin­goit­tumis­vaaras­sa. Mik­si et käyt­täisi talvirenkai­ta pyörässäsi? Nastarenkaitakin saa. Suo­laami­nen on sitä pait­si ympäristölle haitallista. Lisäk­si kivikaduil­la suo­lal­i­u­os on aikas liukas­ta. Kivikaduista pitäisi muutenkin päästä eroon, ne ovat tavat­toman epä­mukavia ajaa ja rikko­vat pyörän pahim­mas­sa tapauk­ses­sa, kun joka päivä niil­lä huris­telee. Haas­tan kaik­ki, ihan kaik­ki aja­maan talvista Porthaninkatu ylös ja 4. lin­jaa alas. Lisäpis­teitä saa, jos ei kaadu raitio­vau­nun eteen. Kaiken maail­man baanoi­hin laite­taan miljoona­tolkul­la rahaa, mut­ta ihan perusväyliä ei voi­da kor­ja­ta jostain syystä.

      Vastaa

      1. Fil­lapitep­popisti: Suo­laami­nen on sitä pait­si ympäristölle haitallista.

         Varsinkin poh­javesialueil­la. Lopete­taan ensin autokaisto­jen suo­laami­nen ja kun se tavoite on saavutet­tu, jatke­taan kevyen liiken­teen väylistä. Huo­mat­tavasti tehokkaam­paa ympäristön suo­jelua, kos­ka kevyen liiken­teen väylille levitet­tävän suolan määrä on pros­entin luokkaa autokaistoille levitet­tävästä määrästä.

         Pelkkä har­jaus olisi paras, mut­ta sen teho ei riitä pois­ta­maan tien pin­taan painunut­ta ja kovet­tunut­ta lun­ta tai jäätä. Ensin pitää sulat­taa ja samal­la estää jää­tymi­nen pin­taan ja vas­ta sit­ten voidaan harjata.

         Ilman akti­ivista pyörän kun­nos­s­api­toa talvipyöräi­ly rikkoo het­kessä pyörän kuin pyörän, on väyläl­lä suo­laa tai ei. Siitä pitävät huolen los­ka, joka usein on aurat­tu autokaistoil­ta ja sisältää sekin suo­laa, sekä ennen kaikkea auto­jen nas­to­jen hiero­ma hieno hiek­ka, joka ketjuis­sa ja muis­sa liikku­vis­sa osis­sa toimii kuten hiekka­pa­peri. Jos halu­aa talvipyöräi­lyyn käytet­tävän pyörän kestävän usei­ta vuosia, tarvi­taan läm­min säi­ly­ty­s­paik­ka, riit­tävän tiheä huuhtelu vedel­lä sekä ketjui­hin usein öljyä.

   2. Koti-isä:
      “Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.”

      Luul­tavasti posi­ti­ivista arvostelua. Se, että kevyen liiken­teen väyliä hoide­taan samaan tapaan kuin autokaisto­ja, eli soran ja hiekan sijaan suo­laa­mal­la, pitäisi olla itses­tään­selvyys: autois­sa on neljä ren­gas­ta ja niis­sä nas­tat, käveli­jäl­lä taas kak­si jalkaa ja pyörässä kak­si ren­gas­ta. Auto ei voi kaat­ua, käveli­jä ja pyöräil­i­jä voivat. Nykyti­lalle, jos­sa autokaistoil­la ylläpi­de­tään kesäke­liä läpi vuo­den ja kevyen liiken­teen väylät ovat tap­pa­jase­pelil­lä päällystet­tyjä jäätikköjä ja sat­un­nais­es­ti aurat­tu­ja, ei ole mitään perusteita.

      Jos pyöräi­lykat­sauk­ses­sa esitel­lyt paran­nuk­set saadaan toteutet­tua, tulee pyöräi­lyn osu­us ainakin keskus­ta-alueel­la jatka­maan kasvua. Se, että esimerkik­si Pasi­las­sa ylipään­sä ihmiset enää pyöräilevät on ihme, niin kur­jat olo­suh­teet kevyelle liiken­teelle siel­lä on jär­jestet­ty. Yksi­ty­isautoilun ehdoilla.

      Suo­lauk­ses­ta on aiheutunut melkoisia ongelmia pyörille. 

      Suolavesiso­hjo tunkeu­tuu joka koloon ja rikkoo vai­h­teen­vai­h­ta­jia, laak­ere­i­ta jne. aiheut­taen sato­jen euro­jen kor­jausku­lu­ja vak­i­tuis­es­ti talvipyöräileville. Pyörä pitäisi pestä joka päivä painepesuril­l­abb, edes sisäti­laan varas­toin­ti yön ajak­si ei auta, eikä kaikil­la tuol­laiseen tehope­su­un ole mahdollisuutta. 

      Pelkkä pyörätei­den tehokas har­jaus heti lumisateen jäl­keen olisi pyöräil­i­jöi­den kannal­ta paljon ystäväl­lisem­pi tapa hoitaa väyliä. Mus­ta jää tietysti on vaarana kelin pyöriessä nol­lan paikkeil­la, sil­loin voisi käyt­tää kali­um­suo­laa. Kaupungilla ei tietys­tikään ole halua panos­taa aidosti pyöräi­lyyn, vaan tyy­dytään tar­joa­maan tuo­ta per­in­teistä suolasohjoa.

      Vastaa

   3. Koti-isä: kevyen liiken­teen väylät ovat tap­pa­jase­pelil­lä päällystet­tyjä jäätikköjä

      Et kai ajele kesärenkail­la pitkin talvea?

      Suo­mi on kum­malli­nen talvirenkaiden kehi­tys­maa. Lait­takaan kun­nol­liset nastarenkaat (eli kalli­it) eteen ja taakse niin pyöräi­ly muut­tuu tur­val­lisek­si. On ihan hul­lua ajel­la kesärenkail­la ympäri vuoden. 

      Autoillekin vai­hde­taan talvirenkaat alle ja syystä.

      PS. Halvoil­la nastarenkail­la ei tee mitään. kun ne toimi­vat pär­jää kesärenkaal­lakin ja sil­loin kun pitoa tarvisi, ne eivät riitä

      Vastaa

7. “Joukkoli­iken­teen osu­us niemen rajal­la on jo 75,8 %. Siihen näh­den autoli­iken­teen käytössä on liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta kohtu­ut­toman suuri osu­us. Onnek­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa hyväksytään lehti­ti­eto­jen mukaan ruuhkamaksut.”
   Jos joukkoli­ikenne jo noin suuri (ja kas­va­mas­sa?), mihin ruuhka­mak­su­ja (=tietul­lit?) tarvitaan?

   Vastaa

   1. Ham­pux:
      “Joukkoli­iken­teen osu­us niemen rajal­la on jo 75,8 %. Siihen näh­den autoli­iken­teen käytössä on liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta kohtu­ut­toman suuri osu­us. Onnek­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa hyväksytään lehti­ti­eto­jen mukaan ruuhkamaksut.”
      Jos joukkoli­ikenne jo noin suuri (ja kas­va­mas­sa?), mihin ruuhka­mak­su­ja (=tietul­lit?) tarvitaan?

      Kyl­lä siitä kuu­den­nek­sen autoli­iken­teestä on edelleen hait­taa, vaik­ka osu­us kokon­ais­li­iken­teestä on pieni.

      Ylipään­sä ottaen ruuhka­mak­su­ja mak­se­taan jo. Ruuhkas­ta nimit­täin mak­se­taan jonot­ta­mal­la eli käyt­tämäl­lä aikaa. Lak­i­u­ud­is­tus tähtää siihen, että ruuhk­ista voisi alkaa veloit­ta­maan ajan sijaan rahalla. 

      Se on hyvä uud­is­tus niille, joil­la on rahaa, mut­tei aikaa tuh­lat­tavak­si. Kar­si­taan huvikseen ruuhkissa krui­sail­e­vat sosi­aal­i­ta­pauk­set ja muuten vähem­män tärkeistä syistä liikku­vat net­tomak­sajien tieltä, noin kokoomusautoil­i­jare­tori­ikalla ilmaistuna.

      Itse voisin mak­saa per­jan­tai-iltapäivän suju­vas­ta mökkibaanas­ta, eli lähin­nä Hesari-Mäkelänkatu-Kus­taa Vaasan tiestä jo vitosen.

      Vastaa

8. “ollaan töis­sä Espoos­sa ja asu­taan Helsingis­sä. Sil­loin niemen rajan ylit­tävä liikenne lisään­tyy, mut­ta ruuhkan vas­taiseen suuntaan.”

   Jos näin on todel­la käymässä, on se muuten indikaa­tio siitä, että kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen ja toim­into­jen sekoit­ta­mi­nen toimii. Joukkoli­iken­nein­vestoin­neista saadaan merkit­tävästi parem­pi hyö­ty, kun vaunut ovat täyn­nä molem­pi­in suun­ti­in, ja samal­la tiivistämisen ansios­ta liiken­teen kokon­ais­tarve vähe­nee. Tämä pitäisi tehdä bule­var­dide­bateis­sakin selvem­mäk­si. Onnistues­saan ne nimeno­maan helpot­ta­vat liiken­net­tä ver­rat­tuna kaupunki­rak­en­teen hajaut­tamiseen edelleen.

   Vastaa

9. Myöhäi­nen kom­ment­ti, kun ker­ran kok­ous jo meni.
   Pyöräi­lykat­sauk­sen sivun 13 kar­tas­sa kuitenkin on virheitä jo valmi­ik­si merkit­ty­jen pyöräli­iken­teen väylien osalta, ainakin seuraavat:
   — Län­sisa­ta­mankadul­ta etelästä pohjoiseen väliltä Välimerenkatu — Mar­tin Wegeliuk­sen kuja puut­tuu pyöräli­iken­teen väylä
   — Tyy­nen­merenkadul­ta pohjois­es­ta etelään väliltä Välimerenkatu — Rionkatu puut­tuu pyöräli­iken­teen väylä (infra valmi­ina, mut­ta ei ole otet­tu käyttöön)
   — Araka­di­ankadul­la lännestä itään välil­lä Meche­lininkatu — Ilmarinkatu on pyöräli­iken­teen väylä, mut­ta sinne ajo on kiel­let­ty joka suunnasta

   Vastaa