Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, Pyöräily, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Hermannin rantatien ratikkakaava

Mäkelänkadun remonttiin liittyvät katusuunnitelmat

Lausunto Otso Kivekkään ponnesta koskien Sörnäisten tunnelia

UUDET ASIAT

Malmin lentokenttäalueen eteläosan asemakaava

Malmin lentokenttä tulee aikanaan näyttämään tältä. Nyt käsittelyllä oleva kaava-alue on vasemalla kuvan alalaidassa.

Asuinalueen kaavoitus alkaa alueen etelänurkasta, tähän 2 800 asukasta. Tämä oli meillä luonnosvaiheessa jo aiemmin. Ihan tasokkaan näköistä on tulossa.

Harmi, ettei Malmin asemanseutua aikanaan suunniteltu samalla otteella.

Asemakaava on yleiskaavan mukainen. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt yleiskaavaa koskevat valituksen Malmin lentokenttäalueen osalta.

Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarunko

Kaavarunko on Helsingissä käytetty suunnitteluväline, joka sijoittuu yleiskaavan ja asemakaavan väliin. Tähän bulevardikaupunkiin on kaavailtu 14 000 asukasta. Liikenne perustuu suurelta osin ratikkaan.

Erittäin merkittävä hanke, jonka yksityiskohtiin on nyt mahdoton ottaa kantaa.  Haagassa on valitettu Riistavuoren puiston kohtalosta. Sen osalta rakentamista on vähennetty, mutta ei poistettu kokonaan.

Lassilan ja Kannelmäen toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet

Toimistojen omistajat ovat urputtaneet, ettei toimistotiloille alueella ole kysyntää ja halunneet muuttaa ne asunnoiksi. Nyt niitä saa muuttaa asunnoiksi korkeintaan 75 %, joten jotain toimitilaa rakennuksiin pakotetaan jättämään. Samalla alueella kaavoitetaan lisää toimitilaa niin, että toimitilojen määrä pysyy ennallaan ja työpaikkojen määrä selvästi kasvaa. Minä en ymmärrä tätä ylenpalttista toimitilojen suojelua. Niitä on pääkaupunkiseudulla yli miljoona neliötä tyhjillään. Toimistot tulevat hakeutumaan sijainniltaan edullisiin kohteisiin, kuten Teollisuuskadun varteen ja muut jäävät vajaakäytölle

Jollaksen suunnitteluperiaatteet

Jollas on jotenkin unhoon jäänyt yli kahden neliökilometrin suuruinen asuinalue Helsingissä. En tunne sieltä henkilökohtaisesti ketään. Alue on varsin iso 4 000 hengen asuinalueeksi. Nyt sen asukasluku ehkä kaksinkertaistetaan. Nykyisiltä asukkailta ei ehkä tulee tällä kertaa paljon vastalauseita, koska he omistavat itse tonttinsa.

Melkein puolet Jollaksesta on Santahaminan melualuetta ja siksi rakentamisen ulkopuolelle. Tämä on osa sitä hintaa, jonka maksamme siitä, että upseerit haluavat työpaikkojensa olevan Helsingissä eivätkä siksi halua siirtää varuskuntaa jonnekin maankäytön ja maanpuolustuksen kannalta järkevämpään paikkaan. (”Alue on kuin tarjottimella, kahden sillan takana valmiiksi motissa.” Kenraali evp.)

Jollaksen ja Hevossalmen eräiden kiinteistöjen asettaminen rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten

On huomattu, että alueella on suojeltavia rakennuksia, joita ei ole asemakaavalla suojeltu. Ilmeisesti asialla on kiire, koska pöytäkirja tarkistetaan tämän kohdan osalta heti kokouksessa ja päätös tulee voimaan heti.

Liikenteen kehitys 2018

Joukkoliikenteen osuus niemen rajalla on jo 75,8 %. Siihen nähden autoliikenteen käytössä on liikenteen vaatimasta tilasta kohtuuttoman suuri osuus. Onneksi hallitusohjelmassa hyväksytään lehtitietojen mukaan ruuhkamaksut.

Poikittaisliikenne sen sijaan on kovasti henkilöautopainotteista, liki 80 %. Jokerirata toivottavasti tuo tähän parannuksen.

Niemen rajan ylittävä liikenne on kaiken kaikkiaan vähentynyt samoin kuin jalankulku esimerkiksi Aleksilla. Onko keskustan elinvoima vähentynyt vai oniko työpaikoissa käymässä niin, että ihmiset alkavat pikkuhiljaa hakeutumaan asumaan lähelle työpaikkojaan niin, että niemen alueella töissä käyvät myös asuvat niemen alueella.
Kun Otaniemi, Tapiola ja Keilaniemi liitettiin liikenteellisesti Helsinkiin HSL:n vyöhykemallin avulla, tulee varmaankin yleistymään se, että ollaan töissä Espoossa ja asutaan Helsingissä. Silloin niemen rajan ylittävä liikenne lisääntyy, mutta ruuhkan vastaiseen suuntaan. Minäkin kuulun tähän joukkoon. Vielä ei ole metrossa tungosta, mutta on siellä väkeä siihenkin suuntaan.

Pyöräilykatsaus 2019

Pyöräily lisääntyy tasaisen varmasti, mutta tavoite 15 % matkoista vuonna 2020 tuntuu vaikeasti tavoitettavalta. Nyt osuus on 11 %. Todettakoon, että fillarinosuus työ- ja opiskelumatkoista lähestyy henkilöautojen osuutta.

Viime talvena käyttöön otettu ja paljon arvostelua saanut harjasuolaus on lisännyt talvipyöräilyä merkittävästi.

Tiivistyskaava Pakilantiellä

Pakilantiestä on tarkoitus tehdä katumainen ja sen varrelle rakentaa nelikerroksisia taloa. Tämä etenee kortteli korttelilta. Tämä kaava tuo alueelle runsaat 50 uutta asukasta.

Lisää elämää Itä-Helsinkiin

Metrovarikon läheltä varataan kolmen hehtaarin tontti WasaGroup Oy:lle vapaa-ajankeskushankkeen toteutusedellytysten selvittämistä varten

Vapaa-ajankeskuksella tarkoitetaan lähinnä jääurheilua – ja tietysti taas kerran hotellia.

Lisää melua Itä-Helsinkiin

Tontin varaaminen helikopterikentän edellytysten selvittämistä varten Kivikkoon.

Oikaisuvaatimus terassisyöttämöstä Grillikeisarille

Grillikeisarilla on myönnetty lupa terassille Kauppatorille ja tämä risoo torikauppiaita. Oikaisuvaatimus on jätetty myöhästyneenä

Tagged ,

38 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

  1. Ja ainavaan lisää taloja haagaan, toimitilakiinteistöjä, kaupuunkibulevardia yms.(( Tämä Haagan alueen järjestelmällinen tuhoaminen on varmaa kaupunkisuunnittelun kosto, kun keskuspuiton tohamissuunnitelma kaatui hallinto-oikeudessa. Lisäksi kartalla näkyy vieläNäyttelijäntie 15- 17 kauniin metsikön rakentaminen täyteen taloja. Surettaa näin Haagalaisena:((

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Marika:
      Ja ainavaan lisää taloja haagaan, toimitilakiinteistöjä, kaupuunkibulevardia yms.(( Tämä Haagan alueen järjestelmällinen tuhoaminen on varmaa kaupunkisuunnittelun kosto, kun keskuspuiton tohamissuunnitelma kaatui hallinto-oikeudessa. Lisäksi kartalla näkyy vieläNäyttelijäntie 15- 17 kauniin metsikön rakentaminen täyteen taloja. Surettaa näin Haagalaisena:((

      Haagan sijainti on hyvin keskeinen ja alue on väljästi rakennettu, joten sitä sietääkin tiivistää. Tuhoamisesta puhuminen on absurdia. Varsinkin Vihdintien varsi on ankeaa joutomaata, jonka täydennysrakentamisen ei pitäisi haitata ketään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Naapuri: Haagan sijainti on hyvin keskeinen ja alue on väljästi rakennettu, joten sitä sietääkin tiivistää. Tuhoamisesta puhuminen on absurdia. Varsinkin Vihdintien varsi on ankeaa joutomaata, jonka täydennysrakentamisen ei pitäisi haitata ketään.

        Niin, mikä sinusta on tiivistämisen tarpeessa olevaa väljyyttä, on meille haagalaisille rakasta kaupunkimaisemaa. Ankeaa joutomaata? Oletkohan koskaan tutustunut alueeseen muuten kuin ajamalla Vihdintietä?

        Eniten minua hämmentää tosin halu tuhota ennen muuta metsät Helsingistä. Olisiko niin, että cityvihreille metsä on pelottava asia ja he haluavat vain puistoja? Hyvä esimerkki tässäkin keskustelussa on halu tuhota myös Santahamina. Nythän siellä on erittäin hyvin säilynyttä luontoa, muuta tuskin enään jos se otetaan asuinalueeksi. Jotenkin tuntuu. että nykyvihreät menisivät sinne Koijärvelle lapioden ja sahojen kanssa suojelun sijasta. Oi aikoja, oi tapoja:(

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Onko santahaminan melusta mahdollista tehdä uutta selvitystä ja määrittää melualuen uudestaan jos melu on muuttunut?

    Pv on uudistanut kalustoaan ja se on voinut vähentää melua

    Laajasalossa ja jollaksessa lenkkeillessä tuntuu omiin korviin siltä, että santahaminan ammuntojen äänet kuuluvat melko samanlaisina riippumatta siitä millä puolella saarta olet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä paikkaa pitäisit Helsingin varuskunnalle sopivana, jos Santahamina ei ole hyvä. Näkisin, ettei tällaisia paikkoja helposti löydy. Ensimmäisenä mieleen tulevat vaatimukset:
    * Riittävät lähiharjoitusmaastot varusmieskoulutukseen => muutama neliökilometriä metsää ja paikka kouluampumaradalle
    * Ampumatoiminnan tarvitsemat varoalueet jalkaväen aseille. Erityisesti krh-ammunnan ja ilmatorjuntakonekiväärien varoalueet ovat niin isoja, että ne on mahdollista perustaa vain merelle. Tarvitaan siis merenrantatontti tai sitten erittäin laaja alue sisämaasta.
    * Meritorjuntaohjuspatteri tarvitsee suoja- ja tuliasema-alueen, joka on suljettu siviileiltä ja järkevän lähellä merta. Näin muutaman ammattisotilaan sakki voi säädellä Helsingin meripuolustuksen valmiutta joustavasti ja näkymättömästi.
    * Valmiuden kohotuksen kannalta pitää saada varuskunta riittävän lähelle valtionjohtoa, että kaappaushyökkäys voidaan ehkäistä ja torjua.
    *Merivalvonnan ja -tulenjohdon sensoritkin on laitettava johonkin.
    * Armeijalla on edelleen oltava sen verran toimintaa eri puolilla pääkaupunkiseutua, ettei ajoneuvojen liikkeistä voi oikein päätellä mitään sen kummempaa.

    Eli periaatteessa, jos Santahaminassa haluttaisiin luopua puolustusvalmiutta heikentämättä, tämä onnistuisi varmaan sijoittamalla varuskunta jonnekin Helsinki-Vantaan takamaastoon, tämän kentän melualueelle. Näin erityisesti siksi, että uusien Gabriel-pintatorjuntaohjusten kantama lienee suurempi kuin vanhojen ohjusten. Taisteluammunnat voitaisiin ampua Suomenlinnassa tai Vartiosaaressa, joista aiempaa suurempi osa otettaisiin sotilaskäyttöön. Silloin pitäisi kuitenkin vakavasti harkita, että päävartiota ja Helsingin vartiostoa yleensä vahvistettaisiin sijoittamalla kehä I:n sisäpuolelle pysyvästi sotaväkeä esim. Suomenlinnaan, Katajanokalle, Kaartinkaupunkiin tai vaikka Roihupeltoon ja Keilaniemeen, joista olisi lyhyt matka tärkeimmille maihinnousurannoille ja Kruununhakaan. Roihupelto olisi ihan toimiva paikka, sillä siinä lähellä on Herttoniemen-Viikin suuri virkistysalue, joka toimisi aivan asiallisena harjoitusalueena, vaikka tämä kyllä häiritsisi virkistyskäyttöä. Mutta kyllä sinne komppania hyvin mahtuisi. 😉

    Joka tapauksessa Santahaminan korvaaminen suorituskyky säilyttäen olisi satojen miljoonien hanke, joka sisältäisi laajoja pakkolunastuksia ja rakennushankkeita. Olisitko tosiaan valmis laittamaan tähän Helsingin kaupungin rahaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Helsinki voisi minun mielestäni maksaa Santahaminasta puoli miljardia, mutta tämä on siis vain minun mielipiteeni. Rantapyssy ei ole enää SDantahaminassa, oska sen pitää olla jossain, jota sen kohde ei tiedä. Santahaminan on Helsingille jopa turvallisuusriski, koska se on ilminen kohde taktisille ydinaseille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Helsinki voisi minun mielestäni maksaa Santahaminasta puoli miljardia, mutta tämä on siis vain minun mielipiteeni. Rantapyssy ei ole enää SDantahaminassa, oska sen pitää olla jossain, jota sen kohde ei tiedä. Santahaminan on Helsingille jopa turvallisuusriski, koska se on ilminen kohde taktisille ydinaseille.

        Olisiko nyt kuitenkin niin, että Santahamina ei oikeastaan muodosta riskiä, koska varuskunnat ovat rauhan aikana koulutusorganisaatioita ja sodan uhan tai sodan aikana ne tyhjenevät taistelujoukoista? Ja esikunnatkin saattavat vaihtaa paikkaa. Taktisilla ydinaseilla saadaan kyllä koko Helsinki tuhottua ja lähiseudut myös eli tuo on aika nolo perustelu.

        Kuka se evp-kentsu oli, sillä on ehkä vanhentunutta tietoa? Ajankohtaista tietoa Helsingin puolustamisesta saa kysymällä puolustusvoimilta. Yleisluontoista tietoa siis, mutta kunnallisvaltuutetut saattavat saada tarkempakiin informaatiota.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        En voi sanoa kenraalin nimeä, koska yhteydenotto oli luottamuksellinen. Jos santahaminalla sinunkaan mielestä ei ole osaa eikä arpaa Helsingin puolustamisessa, miksi noin arvokas alue on varuskuntana?

        Onko tuo Santahamina oikeasti nyt sen suurempi ongelma kuin esim. Viikin/Haltialan pellot, lukuisat siirtolapuutarhapalstat tai muut jouto-/pienen piirin harrastemaat, joita kyllä Helsingissä riittää?

        Santahaminaan olisi lisäksi kallis rakentaa liikenneinfra, jos sinne alettaisiin tosissaan taloa rakentamaan. Edellyttäisi milteipä metroa. Moni muut toissijaisessa käytössä oleva maa olisi paljon helpommin otettavissa käyttöön.

        Tässä haisee nyt eniten sellainen pasifismin sekainen näkemys, että sotahommat olisivat kaupunkialueella jotenkin turhempia kuin vaikkapa maanviljelys.

        Kiinteistövero pitäisi muuttaa siten että kaupunkialueen eri toiminnoille saataisiin hinta. Sitten voitaisiin kysellä maksajaa. Jos ei löydy, niin muuta käyttöä saattaisi löytyä.

        Toki ihan ensimmäiseksi kaupunki voisi lopettaa vuokrien subventoimisen omalla maallaan.

        En sano, että kaupungissa mökkeily/golfaus/lentäminen/viljely on väärin, mutta omilla rahoillaan sitä pitäisi harrastaa. Väärin on se, että muut maksavat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Mitä tulee Helsinki-Vantaan takamaastoon, niin Hyrylän varuskunta-alueelle olisi varmaankin saanut mahtumaan jonkin kokoisen jalkaväen yksikön ilmatorjunnan muutettua Hämeenlinnaan. Alueella oli varuskunnan rakennusten lisäksi pari neliökilometriä metsää takamaastossa ja kouluampumarata, joskaan raskaiden aseiden ammuntoihin ei löydy tilaa.

      Liikenteellisesti tuolta lähtee teitä aika moneen eri suuntaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mitenköhän tuon Malmin kanssa oikein käy. Kentän hävittämisessä ei ole mitään järkeä, mutta jos se hävitetään, niin mihin tehdään tarvittava kaupunkikenttä? Varmaan uhrataan joku huonokuntoisista itä-helsinkiläisistä lähiöistä, kuten Lontoossa tehtiin City Airport.

    https://en.wikipedia.org/wiki/London_City_Airport

    Ei muuta kuin kaupunginosa nurin puskutraktorilla. Tukholmassakin mietittiin joku aika sitten Bromman sulkemista, mutta todettiin, ettei siinä ole mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Helsinki on antanut maan kenttään ilmaiseksi 85 vuotta. Olisiko nyt Espoon vuoro? Jätetää vain yksi kaupunginosa rakentamatta metroradan varresta ja se on siinä.

        Espoosta ei löydy oikein paikkoja korvaavalle kentälle. Jos se rakennettaisiin Pohjois-Espooseen niin Hki-Vantaan liikenne häiriintyy.
        Etelä-Espoossa ei ole tilaa, mutta kartaa vilkaistaessa yksi paikka löytyisi, se olisi Laajalahden rantakaistale Otaniemen pohjoispuolella. Tosin lienee jotain lintualueetta mutta koska ei linnut pelkää Malmillakaan koneita niin miksi pelkäisivät Espoon Laajalahdessa. Aalto-Yliopisto ja ja Otaniemen yritykset saisivat oman City-kentän.
        Muutenhan Espoo ei tarvitse mitään omaa kenttää (Espoosta on Nummelaan n 30 minuutin matka) ja koska toisaalta Helsinki tulee hyötymään siitä että saa rakentaa Malmille asuntoja niin Helsingin asia olisi järjestää korvaavalle kentälle paikka esim Östersundomista jonka Helsinki sai valtiolta aikoinaan korvaukseksi.
        Ihan vain vinkkinä: jos asuntojen rakentaminen Malmille on niin tärkeää, niin jos ei Helsinki järjestä paikkaa korvaavalle kentälle kohtuuetäisyydellä (siis alle 50 km) niin valitusrumba Malmista tulee jatkumaan loputtomiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Malmille asuntoja niin Helsingin asia olisi järjestää korvaavalle kentälle paikka esim Östersundomista jonka Helsinki sai valtiolta aikoinaan korvaukseksi.

        Ei valtio antanut Helsingille neliömetriäkään maata Östersundomista. Sotket omistusoikeuden ja kunnanrajat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Ei valtio antanut Helsingille neliömetriäkään maata Östersundomista. Sotket omistusoikeuden ja kunnanrajat.

        Se on totta, mutta kovasti Helsinki halusi että raja siirretään mutta nyt alue on jäämässä osittain joutomaaksi kiitos Natura-säännösten. Pieni lentokenttä luulisi mahtuvan sinne ja maan lunastaminen tuskin maksaisi altaita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Kuka sen lunastamisen maksaa Malmin kenttä vie maata 3 neliökilometriä, josta puolet rakennuskieltoaluetta melualueella. Maan hinta tuolla on muistaakseni 60 €/ha, joten lunastushinnaksi tulisi 180 M€. Ei kai veronmaksajien pidä tätäkin kustantaa. Eivät kai lentäjät mitään sosiaalipummeja ole?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Kuka sen lunastamisen maksaa Malmin kenttä vie maata 3 neliökilometriä, josta puolet rakennuskieltoaluetta melualueella. Maan hinta tuolla on muistaakseni 60 €/ha, joten lunastushinnaksi tulisi 180 M€. Ei kai veronmaksajien pidä tätäkin kustantaa. Eivät kai lentäjät mitään sosiaalipummeja ole?

        Korvaavan kentän ei tarvitsisi olla läheskään yhtä ison kuin Malmin. Malmihan on nykyistä käyttöä ajatellen täysin ylimitoitettu koska se on rakennettu Helsingin päälentoasemaksi aikoinaan. Korpikentälle jollaisia harrastajailmailijat käyttävät, riittää alue joka on n 1,5 km pitkä ja 100 m leveä. Mun laskuopilla koko olisi 15 hehtaaria, hallit ja rakennukset mukaanlukien 20.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Kenttään kiinni on vähän vaikea rakentaa kerrostaloja. Melualueelle niitä ei saa rakentaa lainkaan. Suiksi tuollainen kenttä pitäisi laittaa saarelle. Espoon Suvisaaristosta varmaan löytyy paikka.

        Itse asiassa Vuosaaren sataman itäpuolelta löytyisi paikka kiitotielle. Melualueet ei ole siellä ongelma.

        Mitä tarkoitin oli että Helsinki hyötyy valtavasti siitä että valtio luopuu Malmin kentästä yli 15 vuotta ennen vuokrasopimuksen virallista päättymistä. Itse kannatan kyllä asuntojen rakentamista kentälle, mutta ilmailuharrastajien raivo on kanssa mielestäni ollut oikeutettua koska kaupunki on suhtautunut ylimielisesti eikä tarjonnut paikkaa edes pienelle korvaavalle kentälle. Se että kuka sen korvaavan kentän maksaa on toinen juttu, mutta paikka pitäisi löytyä. Kirkkonummi, Sipoo, jne ei halua kenttää koska heidän RKP-läiset ja kokoomuslaiset päättäjät haluavat autta helsinkiläisiä puoluetovereitaan jotka ovat Malmin säilyttämisen kannalla eli pallo on kyllä Helsingillä.

        Milloin tahansa Eduskunta voi päättää että Malmin kenttä otetaan uudelleen käyttöön jos ei asialle tapahdu mitään. Kentän säilyttämistä kannattavilla porvaripuolueilla on eduskunassa enemmistö. Lakialoitteet tähän asti on mennyt ö-mappiin mutta aina jossain valiokunnassa voidaan asia ottaa uudelleen esille ja ainakin viivästysrumba jatkuu. Sipilän hallitushan lähetti yleiskaavan kentän osalta uudelleen ELY-keskukseen käsiteltäväksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. En edelleenkään ymmärrä, miksi tila kentälle pitää löytyä Helsingistä vain sen takia, että kentän tuottama haitta vähenee Helsingissä. Muualla haittaa ei ole ollut lainkaan. Kai jokainen ymmärtää, että tiiviisti rakennetussa Helsingissä kentän vaatiuma maa on paljon kalliimpaa kuin vaikka väljästi rakennetuissa Sipoossa tai Espoossa. Miksi kentän aiheuttama haitta pitäisi maksimoida. Eikö sitä voisi minimoida.
        Edelleen johonkin pitää vetää raja siihen, mitkä kaikkea pitää verovaroin kustantaa, Siksi olisi hyvä, että lentoliikenteen harrastajat perustaisivat yhdistyksen/osuuskunnan, keräisivät rahaa ja ostaisivat markkinahintaan kentän tarvitsevan maa-alueen. Jos haluavat ostaa sen Helsingistä, hinnaksi tulee herkästi miljardi, mutta Sipoosta saa varmaan sadalla miljoonalla.
        Hattu kiertämään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara:
        En edelleenkään ymmärrä, miksi tila kentälle pitää löytyä Helsingistä vain sen takia, että kentän tuottama haitta vähenee Helsingissä. Muualla haittaa ei ole ollut lainkaan. Kai jokainen ymmärtää, että tiiviisti rakennetussa Helsingissä kentän vaatiuma maa on paljon kalliimpaa kuinvaikka väljästi rakennetuissa Sipoossa tai Espoossa. Miksi kentän aiheuttama haitta pitäisi maksimoida. Eikö sitä voisi minimoida.
        Edelleen johonkin pitää vetää raja siihen, mitkä kaikkea pitää verovaroin kustantaa, Siksi olisi hyvä, että lentoliikenteen harrastajat perustaisivat yhdistyksen/osuuskunnan, keräisivät rahaa ja ostaisivat markkinahintaan kentän tarvitsevan maa-alueen. Jos haluavat ostaa sen Helsingistä, hinnaksi tulee herkästi miljardi, mutta Sipoosta saa varmaan sadalla miljoonalla.
        Hattu kiertämään.

        Teillä on joka tapauksessa se uhka päällä että yleiskaava ja suunnitelmat rakentaa asuntoja Malmin kentälle kaatuu. Vaikka se haitta on ollut Helsingillä niin Helsinki on kuitenkin Suomen pääkaupunki ja joidenkin propellihattujen (anteeksi vaan) mielestä pääkaupungissa tai välittömässä läheisyydessä pitää olla pienkonekenttä. On myös niitä joiden mielestä ei pidä olla, mutta mielipidemittausten mukaan enemmistö kannattaa kenttää ja heillä on tukijoita myös valtakunnallisella tasolla. Eli pallo on heitetty Helsingille. Vuosaaren sataman ja Sipoon rajan välillä on vaikka kuinka palkon tilaa yhdelle kentälle jonka ei tarvitse olla kuin 100 m leveä ja 1,5 km pitkä ja jos se on Porvoon moottoritien läheisyydessä niin liikenteen melu peittää koneiden melun.
        Kaupungin pitäisi vain kaavoittaa kentän paika ja kenttää ajavat tahot voivat sitten lunastaa tai vuokrata sen maanomistajilta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Ei valtio antanut Helsingille neliömetriäkään maata Östersundomista. Sotket omistusoikeuden ja kunnanrajat.

        Alueen liittäminen antaa kuitenkin mahdollisuuden kunnalle pakkolunastaa lain edellyttämällä tavalla maa-alueita, tosin ei tuota tapahdu, kun tietää alueen omistusrakenteen. Mutta noin periaatteessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kalle:
      Kentän hävittämisessä ei ole mitään järkeä, mutta jos se hävitetään, niin mihin tehdään tarvittava kaupunkikenttä?

      Ottamatta kantaa Malmin lentokenttään sinänsä, kiinnostaisi tietää perustelusi, mihin Helsingin kokoisessa kaupungissa tarvitaan kaupunkikenttää? Ei noita ole monessa paljon suuremmassa oikeassa kaupungissakaan, esim New Yorkissa. Lontoon Cityn lentokentän ympärillä sattuu sijaitsemaan kaksi kertaa Suomen asukasluku ja maailman johtava rahamaailman keskus, joten vertaus Helsinkiin menee komedian puolelle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kalle:
      Mitenköhän tuon Malmin kanssa oikein käy. Kentän hävittämisessä ei ole mitään järkeä, mutta jos se hävitetään, niin mihin tehdään tarvittava kaupunkikenttä? Varmaan uhrataan joku huonokuntoisista itä-helsinkiläisistä lähiöistä, kuten Lontoossa tehtiin City Airport.

      https://en.wikipedia.org/wiki/London_City_Airport

      Ei muuta kuin kaupunginosa nurin puskutraktorilla. Tukholmassakin mietittiin joku aika sitten Bromman sulkemista, mutta todettiin, ettei siinä ole mitään järkeä.

      Bromma aiotaan kyllä sulkea viimeistään 2036 kun vuokrasopimus umpeutuu ja monet tukholmalaiset haluavat että niin tapahtuu.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”Viime talvena käyttöön otettu ja paljon arvostelua saanut harjasuolaus on lisännyt talvipyöräilyä merkittävästi.”

    Luultavasti positiivista arvostelua. Se, että kevyen liikenteen väyliä hoidetaan samaan tapaan kuin autokaistoja, eli soran ja hiekan sijaan suolaamalla, pitäisi olla itsestäänselvyys: autoissa on neljä rengasta ja niissä nastat, kävelijällä taas kaksi jalkaa ja pyörässä kaksi rengasta. Auto ei voi kaatua, kävelijä ja pyöräilijä voivat. Nykytilalle, jossa autokaistoilla ylläpidetään kesäkeliä läpi vuoden ja kevyen liikenteen väylät ovat tappajasepelillä päällystettyjä jäätikköjä ja satunnaisesti aurattuja, ei ole mitään perusteita.

    Jos pyöräilykatsauksessa esitellyt parannukset saadaan toteutettua, tulee pyöräilyn osuus ainakin keskusta-alueella jatkamaan kasvua. Se, että esimerkiksi Pasilassa ylipäänsä ihmiset enää pyöräilevät on ihme, niin kurjat olosuhteet kevyelle liikenteelle siellä on järjestetty. Yksityisautoilun ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä:
      “Viime talvena käyttöön otettu ja paljon arvostelua saanut harjasuolaus on lisännyt talvipyöräilyä merkittävästi.”

      Luultavasti positiivista arvostelua. Se, että kevyen liikenteen väyliä hoidetaan samaan tapaan kuin autokaistoja, eli soran ja hiekan sijaan suolaamalla, pitäisi olla itsestäänselvyys: autoissa on neljä rengasta ja niissä nastat, kävelijällä taas kaksi jalkaa ja pyörässä kaksi rengasta. Auto ei voi kaatua, kävelijä ja pyöräilijä voivat. Nykytilalle, jossa autokaistoilla ylläpidetään kesäkeliä läpi vuoden ja kevyen liikenteen väylät ovat tappajasepelillä päällystettyjä jäätikköjä ja satunnaisesti aurattuja, ei ole mitään perusteita.

      Jos pyöräilykatsauksessa esitellyt parannukset saadaan toteutettua, tulee pyöräilyn osuus ainakin keskusta-alueella jatkamaan kasvua. Se, että esimerkiksi Pasilassa ylipäänsä ihmiset enää pyöräilevät on ihme, niin kurjat olosuhteet kevyelle liikenteelle siellä on järjestetty. Yksityisautoilun ehdoilla.

      Suola aiheuttaa myös tehokkaasti korroosiota ja varsinkih alumiinirunkoiset fillarit ovat vahingoittumisvaarassa. Miksi et käyttäisi talvirenkaita pyörässäsi? Nastarenkaitakin saa. Suolaaminen on sitä paitsi ympäristölle haitallista. Lisäksi kivikaduilla suolaliuos on aikas liukasta. Kivikaduista pitäisi muutenkin päästä eroon, ne ovat tavattoman epämukavia ajaa ja rikkovat pyörän pahimmassa tapauksessa, kun joka päivä niillä huristelee. Haastan kaikki, ihan kaikki ajamaan talvista Porthaninkatu ylös ja 4. linjaa alas. Lisäpisteitä saa, jos ei kaadu raitiovaunun eteen. Kaiken maailman baanoihin laitetaan miljoonatolkulla rahaa, mutta ihan perusväyliä ei voida korjata jostain syystä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Fillapiteppopisti: Suolaaminen on sitä paitsi ympäristölle haitallista.

        Varsinkin pohjavesialueilla. Lopetetaan ensin autokaistojen suolaaminen ja kun se tavoite on saavutettu, jatketaan kevyen liikenteen väylistä. Huomattavasti tehokkaampaa ympäristön suojelua, koska kevyen liikenteen väylille levitettävän suolan määrä on prosentin luokkaa autokaistoille levitettävästä määrästä.

        Pelkkä harjaus olisi paras, mutta sen teho ei riitä poistamaan tien pintaan painunutta ja kovettunutta lunta tai jäätä. Ensin pitää sulattaa ja samalla estää jäätyminen pintaan ja vasta sitten voidaan harjata.

        Ilman aktiivista pyörän kunnossapitoa talvipyöräily rikkoo hetkessä pyörän kuin pyörän, on väylällä suolaa tai ei. Siitä pitävät huolen loska, joka usein on aurattu autokaistoilta ja sisältää sekin suolaa, sekä ennen kaikkea autojen nastojen hieroma hieno hiekka, joka ketjuissa ja muissa liikkuvissa osissa toimii kuten hiekkapaperi. Jos haluaa talvipyöräilyyn käytettävän pyörän kestävän useita vuosia, tarvitaan lämmin säilytyspaikka, riittävän tiheä huuhtelu vedellä sekä ketjuihin usein öljyä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Koti-isä:
      “Viime talvena käyttöön otettu ja paljon arvostelua saanut harjasuolaus on lisännyt talvipyöräilyä merkittävästi.”

      Luultavasti positiivista arvostelua. Se, että kevyen liikenteen väyliä hoidetaan samaan tapaan kuin autokaistoja, eli soran ja hiekan sijaan suolaamalla, pitäisi olla itsestäänselvyys: autoissa on neljä rengasta ja niissä nastat, kävelijällä taas kaksi jalkaa ja pyörässä kaksi rengasta. Auto ei voi kaatua, kävelijä ja pyöräilijä voivat. Nykytilalle, jossa autokaistoilla ylläpidetään kesäkeliä läpi vuoden ja kevyen liikenteen väylät ovat tappajasepelillä päällystettyjä jäätikköjä ja satunnaisesti aurattuja, ei ole mitään perusteita.

      Jos pyöräilykatsauksessa esitellyt parannukset saadaan toteutettua, tulee pyöräilyn osuus ainakin keskusta-alueella jatkamaan kasvua. Se, että esimerkiksi Pasilassa ylipäänsä ihmiset enää pyöräilevät on ihme, niin kurjat olosuhteet kevyelle liikenteelle siellä on järjestetty. Yksityisautoilun ehdoilla.

      Suolauksesta on aiheutunut melkoisia ongelmia pyörille.

      Suolavesisohjo tunkeutuu joka koloon ja rikkoo vaihteenvaihtajia, laakereita jne. aiheuttaen satojen eurojen korjauskuluja vakituisesti talvipyöräileville. Pyörä pitäisi pestä joka päivä painepesurillabb, edes sisätilaan varastointi yön ajaksi ei auta, eikä kaikilla tuollaiseen tehopesuun ole mahdollisuutta.

      Pelkkä pyöräteiden tehokas harjaus heti lumisateen jälkeen olisi pyöräilijöiden kannalta paljon ystävällisempi tapa hoitaa väyliä. Musta jää tietysti on vaarana kelin pyöriessä nollan paikkeilla, silloin voisi käyttää kaliumsuolaa. Kaupungilla ei tietystikään ole halua panostaa aidosti pyöräilyyn, vaan tyydytään tarjoamaan tuota perinteistä suolasohjoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Koti-isä: kevyen liikenteen väylät ovat tappajasepelillä päällystettyjä jäätikköjä

      Et kai ajele kesärenkailla pitkin talvea?

      Suomi on kummallinen talvirenkaiden kehitysmaa. Laittakaan kunnolliset nastarenkaat (eli kalliit) eteen ja taakse niin pyöräily muuttuu turvalliseksi. On ihan hullua ajella kesärenkailla ympäri vuoden.

      Autoillekin vaihdetaan talvirenkaat alle ja syystä.

      PS. Halvoilla nastarenkailla ei tee mitään. kun ne toimivat pärjää kesärenkaallakin ja silloin kun pitoa tarvisi, ne eivät riitä

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ”Joukkoliikenteen osuus niemen rajalla on jo 75,8 %. Siihen nähden autoliikenteen käytössä on liikenteen vaatimasta tilasta kohtuuttoman suuri osuus. Onneksi hallitusohjelmassa hyväksytään lehtitietojen mukaan ruuhkamaksut.”
    Jos joukkoliikenne jo noin suuri (ja kasvamassa?), mihin ruuhkamaksuja (=tietullit?) tarvitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hampux:
      “Joukkoliikenteen osuus niemen rajalla on jo 75,8 %. Siihen nähden autoliikenteen käytössä on liikenteen vaatimasta tilasta kohtuuttoman suuri osuus. Onneksi hallitusohjelmassa hyväksytään lehtitietojen mukaan ruuhkamaksut.”
      Jos joukkoliikenne jo noin suuri (ja kasvamassa?), mihin ruuhkamaksuja (=tietullit?) tarvitaan?

      Kyllä siitä kuudenneksen autoliikenteestä on edelleen haittaa, vaikka osuus kokonaisliikenteestä on pieni.

      Ylipäänsä ottaen ruuhkamaksuja maksetaan jo. Ruuhkasta nimittäin maksetaan jonottamalla eli käyttämällä aikaa. Lakiuudistus tähtää siihen, että ruuhkista voisi alkaa veloittamaan ajan sijaan rahalla.

      Se on hyvä uudistus niille, joilla on rahaa, muttei aikaa tuhlattavaksi. Karsitaan huvikseen ruuhkissa kruisailevat sosiaalitapaukset ja muuten vähemmän tärkeistä syistä liikkuvat nettomaksajien tieltä, noin kokoomusautoilijaretoriikalla ilmaistuna.

      Itse voisin maksaa perjantai-iltapäivän sujuvasta mökkibaanasta, eli lähinnä Hesari-Mäkelänkatu-Kustaa Vaasan tiestä jo vitosen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. ”ollaan töissä Espoossa ja asutaan Helsingissä. Silloin niemen rajan ylittävä liikenne lisääntyy, mutta ruuhkan vastaiseen suuntaan.”

    Jos näin on todella käymässä, on se muuten indikaatio siitä, että kaupunkirakenteen tiivistäminen ja toimintojen sekoittaminen toimii. Joukkoliikenneinvestoinneista saadaan merkittävästi parempi hyöty, kun vaunut ovat täynnä molempiin suuntiin, ja samalla tiivistämisen ansiosta liikenteen kokonaistarve vähenee. Tämä pitäisi tehdä bulevardidebateissakin selvemmäksi. Onnistuessaan ne nimenomaan helpottavat liikennettä verrattuna kaupunkirakenteen hajauttamiseen edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Myöhäinen kommentti, kun kerran kokous jo meni.
    Pyöräilykatsauksen sivun 13 kartassa kuitenkin on virheitä jo valmiiksi merkittyjen pyöräliikenteen väylien osalta, ainakin seuraavat:
    – Länsisatamankadulta etelästä pohjoiseen väliltä Välimerenkatu – Martin Wegeliuksen kuja puuttuu pyöräliikenteen väylä
    – Tyynenmerenkadulta pohjoisesta etelään väliltä Välimerenkatu – Rionkatu puuttuu pyöräliikenteen väylä (infra valmiina, mutta ei ole otettu käyttöön)
    – Arakadiankadulla lännestä itään välillä Mechelininkatu – Ilmarinkatu on pyöräliikenteen väylä, mutta sinne ajo on kielletty joka suunnasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.