Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019

PÖYDÄLTÄ:

Tapani­lan ala-asteen asemakaava

Kaa­va hiertää koulun ton­tin jakamis­es­ta niin, että sille tehtäisi­in neljä omakoti­taloa. Koulu myyti­in puoli-ilmaisek­si asukasy­hdis­tyk­selle. Nyt asukasy­hdis­tys halu­aa käyt­töön­sä koko ton­tin, kos­ka sisälle saa ottaa vain 70 henkeä ja laa­jem­mat tapah­tu­mat vetävät väkeä enemmän.

Raide-jok­erin katu- ja puistosuunnitelmat

Kym­meniä piirus­tuk­sia. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa ja lukea, mitä kuulemisti­laisuuk­sis­sa on sanottu

Raide­jok­eri: Tul­vani­ityn siltasuunnitelma

Van­taan­joen ylit­tävä sil­ta on suun­nitel­mana vaikea. Tähän asti kevyen liiken­teen sil­ta on men­nyt Jok­eri-sil­lan ala­puolel­la. Nyt baanay­hteys nos­te­taan Jok­eri-radan kanssa samaan tasoon. Val­tion vira­nomaiset eivät hyväksy sen alla kulke­vaa kevyen liiken­teen sil­taa, kos­ka se sisältää tul­vavaaran joen yläjuok­sulle. Toisaal­ta kevyen liiken­teen sil­lan nos­t­a­mi­nen kuusi metriä korkeam­malle tuot­taa todel­la pitkät rampit. (Viiden pros­entin kalte­vu­udel­la 120 metriä)

On suun­nitel­tu toinen käve­ly- ja fil­lar­isil­ta niille, jot­ka tule­vat joen vart­ta ja halu­a­vat toiselle puolelle, mut­ta sen tieltä taas kaatuu metsää.

Kaik­ki muut­tuu vaikeak­si, kun mukana on val­tion vira­nomaisia. Hyvän kom­pro­missin etsimi­nen ei onnis­tu, kun val­tio keskustelee vain jäykil­lä normeil­la. Jotenkin tun­tu­isi luon­taval­ta lait­taa Jok­eri-sil­lan viereen kaarisil­ta, joka lähtisin ran­nan tasol­ta ja nousisi keskel­lä jokea niin korkealle, että kevät­tul­va pää­sisi alta läpi.

UUDET ASIAT:

Ratikkakaa­va Her­man­nin rantatiellä

Ase­makaa­van muu­tok­sel­la mah­dol­lis­te­taan ratikkalin­ja Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Samal­la valmis­taudu­taan Sörnäis­ten tunneliin.

Mäkelänkadun ja sen ympäristön katusuunnitelmat.

Kun­han Hämeen­tie on saatu valmi­ik­si, pan­naan Mäkelänkatu remont­ti­in. Näitä tulee paljon sik­si, että katu­jen ja niiden alla ole­vien vesi- ja viemäriputkien kun­nos­tus­ta on lykätty.

Mäkelänkadul­la mah­dol­lis­te­taan pyöräi­ly. Ratikoiden kulkua nopeutetaan piden­tämäl­lä pysäkkivälejä.

Laa­jasa­lon Ratikkako­rt­telin varaami­nen suun­nit­telua varten Lehto-asun­not oy:lle

Tar­jouskil­pailu­un tuli yksi ain­ut tar­jous. Tämä oli näitä pahamaineisia pros­ent­tik­il­pailu­ja. Lehto tar­josi ton­tin hin­naksi 24 % asun­to­jen hinnoista.

Pros­ent­tik­il­pailun teo­reet­tise­na vikana on, että se kan­nus­taa tekemään huonoa ja hal­paa. Virkami­esten seli­tys tämän käyt­töön tässä kohteessa on, että asun­not toteu­tu­vat vas­ta use­an vuo­den aikana, eikä raken­nusy­htiö uskalla antaa kiin­teähin­taista tar­jous­ta, kun ei tiedä, mikä sil­loin on markkinatilanne.

Melkin lai­turin katusuunnitelmat

Kun tehdään kaupungi­nosa, pitää tehdä myös katu­ja. Nämä näyt­tävät aika tavanomaisilta.

Ker­rostalo­ton­tin myymi­nen Kruunuvuorenrannassa.

Tämäkin on kil­pailutet­tu pros­ent­tik­il­pailu­na hin­taan 21,1 %. Vajaan 5 M€:n kaup­pahin­ta perus­tuu huoneis­to­jen arvioitu­un myyn­ti­hin­taan. Jos tämä myyn­ti­hin­ta ylit­tyy, kaup­pahin­taa ´korote­taan, mut­ta jos se alit­tuu, rahaa ei palaute­ta. Vähän yli tuhat euroa /k‑m2 näyt­tää vapaara­hoit­teis­ten tont­tien arvo ole­van Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Näin kaupun­ki saa osit­tain takaisin rahaa, jon­ka se Kru­unuratikkaan uhraa.

 

18 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019”

  1. Eril­liset kevyen liiken­teen sil­lat Van­taan­joen yli­tyk­seen rantaväylältä ja Jok­erin reit­tiä pitkin kuu­losta­vat liiken­teel­lis­es­ti todel­la hyvältä ide­al­ta. Nyt Jok­erin reit­tiä seu­raaval­la pyöräil­i­jä ensin laskeu­tuu joen ran­nan tasolle ja vähän matkan päässä nousee takaisin Jok­erin reitin tasolle, ja nämä nousut ovat kumpaankin suun­taan melko jyrkät.

    1. Tuure Lau­ri­nol­li:
      Eril­liset kevyen liiken­teen sil­lat Van­taan­joen yli­tyk­seen rantaväylältä ja Jok­erin reit­tiä pitkin kuu­losta­vat liiken­teel­lis­es­ti todel­la hyvältä ide­al­ta. Nyt Jok­erin reit­tiä seu­raaval­la pyöräil­i­jä ensin laskeu­tuu joen ran­nan tasolle ja vähän matkan päässä nousee takaisin Jok­erin reitin tasolle, ja nämä nousut ovat kumpaankin suun­taan melko jyrkät.

      Eril­liset sil­lat tuhoa­vat usko­mat­toman hienon maise­man ja uhanalaista luon­toa. Hyvin voisi edes hie­man entisenkaltaista ratkaisua myötäilevä sil­taratkaisu olla paikallaan, jos­sa pyöräi­ly-/muu kevyt liikenne oli­si­vat edes jotenkin lähel­lä toisi­aan, ja väl­tyt­täisi­in tarpeet­toma­l­ta ylimääräisen sil­lan rak­en­tamiselta 130 metriä eteläm­pään. Fil­laroin itsekin, vielä olen jak­sanut maini­tut “melko jyrkät” nousut polkea.

      1. Hyvä ratkaisu Van­taan­jhoen yli­tyk­seen olisi saman­lainen kuin nyt, eli kevyen liiken­teen sil­ta olisi ratikkasil­lan ala­puolel­la. Se kuulem­ma aiheut­taa tul­via yläjuoksulle.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Hyvä ratkaisu Van­taan­jhoen yli­tyk­seen olisi saman­lainen kuin nyt, eli kevyen liiken­teen sil­ta olisi ratikkasil­lan ala­puolel­la. Se kuulem­ma aiheut­taa tul­via yläjuoksulle.

        Kiitos kom­men­tista Osmo Soininvaara.
        Olen samaa mieltä että ratkaisu olisi hyvä.
        En alku­unkaan ymmär­rä noi­ta tulvapuheita.
        Tääl­lä asu­vana ja jokea joka päivä kat­se­l­e­vana ei ole moisia tul­via kyl­lä ikinä näkynyt.
        Mikä ihme niitä jät­ti­t­ul­via nyt sit­ten yhtäkkiä aiheut­taisi, nykyisel­lä kevyen liiken­teen sil­lal­la ei ole tul­vas­ta ollut tietoakaan ?
        En ymmär­rä kuin­ka mah­dolli­nen uusi, ala­puolel­la kulke­va sil­ta mitenkään vaikut­taisi joen tulvimiseen.
        On se nykyi­nen kevyen liiken­teen sil­ta sen ver­ran korkeal­la joen pin­nas­ta nytkin, että hyvin on pystynyt pyöräilemään/kävelemään eikä ole tul­vat uhan­neet viedä koskaan.
        Hyvä­nen aika, tässähän alkaa sit­ten ole­maan koko Van­taan­joen var­si siinä kohdin karme­as­sa vaaras­sa, eihän siel­lä uskalla koh­ta edes kävel­lä jos mon­ta metriä korkea tul­va yhtäkkiä pärähtää tonteille.
        Hohhoi­jaa mitä horinaa!

      3. Nykyi­nen kevyen liiken­teen sil­ta on kyl­lä ollut muu­ta­man ker­ran sul­jet­tu tul­vien takia, pari kolme ker­taa viimeisen 10 vuo­den aikana. Jokivesi ei nouse sil­lalle asti vaan peit­tää idän puoleista kelviä.

        Jokatalvi­nen ongel­ma on se että sil­ta jätetään auraa­mat­ta, trak­torit ei alasil­lalle mah­du ja mah­taisko kestääkään. Siinä sit­ten joka talvi men­nään suo­la­so­hjoloskas­sa ja jäätikkömuhkuroilla.

  2. Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telijoil­la on vas­tuu kaupun­gin liiken­teen toimivu­ud­es­ta. Mäkelänkatu on kaupun­gin vilkkaimpia sisään­tuloväyliä lento­ken­tältä kaupunki­in. Ei täl­laista väylää voi het­ken innos­tuk­sen val­las­sa muut­taa yhtäkkiä pyörätiek­si. Lisäk­si van­han puuku­jan­teen kaat­a­mi­nen on edesvastuutonta.

    Katu pitäisi jät­tää nykyiselleen. Rahatkin säästy­i­sivät, kun turhas­ta ja kalli­ista kature­mon­tista luovuttaisiin.

    1. Katu pitäisi jät­tää nykyiselleen. Rahatkin säästy­i­sivät, kun turhas­ta ja kalli­ista kature­mon­tista luovuttaisiin.

      Oletko todel­la sitä mieltä, että kadun alla ole­van lop­pu­un kuluneet putket pitäisi jät­tää paikalleen ja odot­taa niiden sortumista?

      1. Ratikoiden kulkua nopeutetaan piden­tämäl­lä pysäkkivälejä.

        Tämä on käsit­tääk­seni vähän kyseenalainen “nopeu­tus”, jos­sa opti­moidaan varsin huonol­la hyö­ty­suh­teel­la. Niin kauan kuin ratikat seiso­vat suuren osan ajas­ta auto­jen takia liiken­neval­ois­sa ei kan­na­ta lisäk­si huonon­taa palve­lu­ta­soa pois­ta­mal­la pysäkkejä.

        Kan­takaupungis­sa nuo pysäkin tai parin mit­taiset matkat eivät ole harv­inaisu­us, ja ratik­ka on lisäk­si liiken­nevä­line, jonne tai jol­ta aina kävel­lään jon­nekin. Puoli kilo­metriä ylimääräistä “nopeutetun ratikan” takia on aika paljon käveltävää.

        (Etenkin, kuten pahoin pelkään, että ratikkapysäkeistä tehdään nykysa­neer­austyyli­in sel­l­aisia, että niiltä pääsee viral­lis­es­ti pois­tu­maan vain tois­es­ta päästä, jol­loin pysäkin toiseen päähän siir­tymisen ja parin liiken­neval­oyl­i­tyk­sen jäl­keen pääsee sit­ten vuorostaan tal­si­maan tuo­ta har­ven­netun pysäkkivälin aiheut­ta­maa ylimääräistä matkaa…)

      2. Simo Mele­nius: Tämä on käsit­tääk­seni vähän kyseenalainen “nopeu­tus”, jos­sa opti­moidaan varsin huonol­la hyö­ty­suh­teel­la. Niin kauan kuin ratikat seiso­vat suuren osan ajas­ta auto­jen takia liiken­neval­ois­sa ei kan­na­ta lisäk­si huonon­taa palve­lu­ta­soa pois­ta­mal­la pysäkkejä.

        Kan­takaupungis­sa nuo pysäkin tai parin mit­taiset matkat eivät ole harv­inaisu­us, ja ratik­ka on lisäk­si liiken­nevä­line, jonne tai jol­ta aina kävel­lään jon­nekin. Puoli kilo­metriä ylimääräistä “nopeutetun ratikan” takia on aika paljon käveltävää.

        (Etenkin, kuten pahoin pelkään, että ratikkapysäkeistä tehdään nykysa­neer­austyyli­in sel­l­aisia, että niiltä pääsee viral­lis­es­ti pois­tu­maan vain tois­es­ta päästä, jol­loin pysäkin toiseen päähän siir­tymisen ja parin liiken­neval­oyl­i­tyk­sen jäl­keen pääsee sit­ten vuorostaan tal­si­maan tuo­ta har­ven­netun pysäkkivälin aiheut­ta­maa ylimääräistä matkaa…)

        Hyvä, vas­tus­takaa vain ratikoiden pysäkkien vähen­tämistä (kyse on vis­si­in parista pysäk­istä jot­ka ovat liian lähel­lä toisi­aan) ja ratikoiden nopeu­den nos­tamista niin vas­tus­tat­te samal­la kaupunkibule­varde­ja ja raiti­oli­iken­teen laa­jen­tamista. Antakaa asioiden olla kuten nyt niin että kaikkien jot­ka tule­vat Käpylän pohjois­puolelta keskus­taan saa­vat luvan tul­la autolla.

  3. En tarkoit­tanut etteikö putkia pitäisi tarpeen mukaan uusia, vaan sitä että putkien kor­jaamisen var­jol­la kaupun­gin kaik­ki kadut laite­taan uusik­si. Katu­jen kaik­ki van­hat lehmus­riv­istöt kaade­taan ja ajokai­stat muute­taan pyöräteik­si. Tot­ta kai putket täy­tyy kun­nos­taa, ja onhan niitä kun­nos­tet­tu ennenkin.

    1. Tämä putkire­mont­ti edel­lyt­tää koko kadun rak­en­tamista uud­estaan eikä työ muu­tu helpom­mak­si siitä, että se tehdään takaisin saman­laisek­si kuin se oli ennen.

  4. Mik­si kaupun­ki ei val­vo rekko­jen siir­toa vuosaa­reen? Vuosaa­reen ei vis­si­in mah­du enem­män laivo­ja kun on tehty niin surkei­ta sopimuk­sia kym­meniksi vuosik­si eteen­päin. Halu­aako Hel­sa lai­vat mielum­min kotkaan ja hankoon

    1. Hulk:
      …Halu­aako Hel­sa lai­vat mielum­min kotkaan ja hankoon

      Vuosaari oli virhein­vestoin­ti. Sata­ma olisi pitänyt tehdä pääkaupunkiseudun län­sipuolelle, käytän­nössä ilmeis­es­ti Inkooseen. Nyt pitää vain elää tuon virheen kanssa. Helsin­gin vaikut­ta­mi­nen kansal­liseen päätök­sen­tekoon ei aina takaa onnis­tunut­ta lopputulosta.

      Han­ko, Turku, Naan­tali ja Pori ovat usein hyviä vai­h­toe­hto­ja. Kot­ka on vähän kaukana, kuten Poh­jan­lah­den sata­mat Vaasas­ta pohjoiseen. Ne ovat toki tärkeitä viennille.

      1. Kalle: Vuosaari oli virhein­vestoin­ti. Sata­ma olisi pitänyt tehdä pääkaupunkiseudun län­sipuolelle, käytän­nössä ilmeis­es­ti Inkooseen. Nyt pitää vain elää tuon virheen kanssa. Helsin­gin vaikut­ta­mi­nen kansal­liseen päätök­sen­tekoon ei aina takaa onnis­tunut­ta lopputulosta.

        Han­ko, Turku, Naan­tali ja Pori ovat usein hyviä vai­h­toe­hto­ja. Kot­ka on vähän kaukana, kuten Poh­jan­lah­den sata­mat Vaasas­ta pohjoiseen. Ne ovat toki tärkeitä viennille. 

        Helsin­gin satamien merk­i­tys aukeaa vas­ta, kun alkaa tarkastele­maan Helsin­gin kaupunki­raken­net­ta: keskel­lä kaupunkia oli Suomen tärkein tavara-ase­ma. Pos­ti­ta­lo oli myös postin tärkein lajit­telukeskus. Sörnäi­sis­sä oli val­ta­va määrä tukkuli­ikkei­den keskus­varas­to­ja, Kata­janokalla sotasa­ta­ma ja varas­toalue. Yhteiskun­nan infra­struk­tu­urin toimin­nan kannal­ta Helsin­ki oli 80 vuot­ta sit­ten maan tärkein logis­ti­ikkakeskus, jon­ka alueel­la oli myös häir­iöitä ja tur­val­lisu­us­riskiä aiheut­tavaa asu­tus­ta ja hallintoa.

        Nyt Helsin­gin keskus­tas­sa ei ole oikeas­t­aan mitään tämän tapaista logis­ti­ik­ka-alan toim­intaa. Nuo varas­tot ovat joko tarpeet­to­mia tai ne sijait­se­vat kaupungi­nosan kokoi­sis­sa logis­ti­ikkakeskuk­sis­sa muual­la. Se, että kaupungilla ylipäätään on satamia, on jäänne aikakaud­es­ta, jol­loin Helsin­ki oli muu­toinkin logis­ti­ikan keskus. Vuosaaren sata­man sijas­ta olisi ollut järkeväm­pää tode­ta, että kaupun­ki keskit­tyy ydin­toim­intoi­hin­sa ja jät­tää rahti­sa­tam­a­toimin­nan muille.

  5. “Mäkelänkadul­la mah­dol­lis­te­taan pyöräily.”
    Onko se pyöräi­ly parhail­laan sit­ten mah­do­ton­ta Mäkelänkadul­la ? Mielestäni näen joka päivä Mäkelänkadul­la pyöräil­i­jöitä kevlil­lä. Mitä muu­ta siihen pyöräi­lyyn tarvi­taan jota nyt ei ole jo Mäkelänkadulla ?

    1. Onko se pyöräi­ly parhail­laan sit­ten mah­do­ton­ta Mäkelänkadul­la ? Mielestäni näen joka päivä Mäkelänkadul­la pyöräil­i­jöitä kevlil­lä. Mitä muu­ta siihen pyöräi­lyyn tarvi­taan jota nyt ei ole jo Mäkelänkadulla ?

      Kat­sopa tarkem­min liiken­nemerkke­jä. Mäkelänkadul­la pyöräil­i­jät pakote­taan nyt aja­maan bus­sikaistaa pitkin. Olet ilmeis­es­ti näh­nyt joitain liiken­nekrim­i­naale­ja fil­larei­den kanssa jalka­käy­htäväl­lä, mut­ta se on yli 11-vuo­ti­ail­ta kiellettyä.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kat­sopa tarkem­min liiken­nemerkke­jä. Mäkelänkadul­la pyöräil­i­jät pakote­taan nyt aja­maan bus­sikaistaa pitkin. Olet ilmeis­es­ti näh­nyt joitain liiken­nekrim­i­naale­ja fil­larei­den kanssa jalka­käy­htäväl­lä, mut­ta se on yli 12-vuo­ti­ail­ta kiellettyä.

        Eikös se ollut yli 11-vuo­ti­ail­ta eli alle 12-vuo­ti­ail­ta? Noin yleen­sä ottaen pyöräil­i­jät aja­vat miten halu­a­vat välit­tämät­tä vähääkään sään­nöistä. Kysymys ei ole rikol­lisu­ud­es­ta vaan val­lit­sev­as­ta käytän­nöstä. Vähän niin kuin siko­jen päästämis­es­tä ter­homet­sään, säädös, jol­la ei ole merk­i­tys­tä vaik­ka onkin? vielä voimassa.

        OS: Kiitos oik­sis­us­ta. Kor­jasin ikärajan. 

Vastaa käyttäjälle Jouni Kauppi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.