Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019

PÖYDÄLTÄ:

Tapanilan ala-asteen asemakaava

Kaava hiertää koulun tontin jakamisesta niin, että sille tehtäisiin neljä omakotitaloa. Koulu myytiin puoli-ilmaiseksi asukasyhdistykselle. Nyt asukasyhdistys haluaa käyttöönsä koko tontin, koska sisälle saa ottaa vain 70 henkeä ja laajemmat tapahtumat vetävät väkeä enemmän.

Raide-jokerin katu- ja puistosuunnitelmat

Kymmeniä piirustuksia. Luottamusmies ei voi kuin luottaa ja lukea, mitä kuulemistilaisuuksissa on sanottu

Raidejokeri: Tulvaniityn siltasuunnitelma

Vantaanjoen ylittävä silta on suunnitelmana vaikea. Tähän asti kevyen liikenteen silta on mennyt Jokeri-sillan alapuolella. Nyt baanayhteys nostetaan Jokeri-radan kanssa samaan tasoon. Valtion viranomaiset eivät hyväksy sen alla kulkevaa kevyen liikenteen siltaa, koska se sisältää tulvavaaran joen yläjuoksulle. Toisaalta kevyen liikenteen sillan nostaminen kuusi metriä korkeammalle tuottaa todella pitkät rampit. (Viiden prosentin kaltevuudella 120 metriä)

On suunniteltu toinen kävely- ja fillarisilta niille, jotka tulevat joen vartta ja haluavat toiselle puolelle, mutta sen tieltä taas kaatuu metsää.

Kaikki muuttuu vaikeaksi, kun mukana on valtion viranomaisia. Hyvän kompromissin etsiminen ei onnistu, kun valtio keskustelee vain jäykillä normeilla. Jotenkin tuntuisi luontavalta laittaa Jokeri-sillan viereen kaarisilta, joka lähtisin rannan tasolta ja nousisi keskellä jokea niin korkealle, että kevättulva pääsisi alta läpi.

UUDET ASIAT:

Ratikkakaava Hermannin rantatiellä

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan ratikkalinja Kalasatamasta Pasilaan. Samalla valmistaudutaan Sörnäisten tunneliin.

Mäkelänkadun ja sen ympäristön katusuunnitelmat.

Kunhan Hämeentie on saatu valmiiksi, pannaan Mäkelänkatu remonttiin. Näitä tulee paljon siksi, että katujen ja niiden alla olevien vesi- ja viemäriputkien kunnostusta on lykätty.

Mäkelänkadulla mahdollistetaan pyöräily. Ratikoiden kulkua nopeutetaan pidentämällä pysäkkivälejä.

Laajasalon Ratikkakorttelin varaaminen suunnittelua varten Lehto-asunnot oy:lle

Tarjouskilpailuun tuli yksi ainut tarjous. Tämä oli näitä pahamaineisia prosenttikilpailuja. Lehto tarjosi tontin hinnaksi 24 % asuntojen hinnoista.

Prosenttikilpailun teoreettisena vikana on, että se kannustaa tekemään huonoa ja halpaa. Virkamiesten selitys tämän käyttöön tässä kohteessa on, että asunnot toteutuvat vasta usean vuoden aikana, eikä rakennusyhtiö uskalla antaa kiinteähintaista tarjousta, kun ei tiedä, mikä silloin on markkinatilanne.

Melkin laiturin katusuunnitelmat

Kun tehdään kaupunginosa, pitää tehdä myös katuja. Nämä näyttävät aika tavanomaisilta.

Kerrostalotontin myyminen Kruunuvuorenrannassa.

Tämäkin on kilpailutettu prosenttikilpailuna hintaan 21,1 %. Vajaan 5 M€:n kauppahinta perustuu huoneistojen arvioituun myyntihintaan. Jos tämä myyntihinta ylittyy, kauppahintaa ´korotetaan, mutta jos se alittuu, rahaa ei palauteta. Vähän yli tuhat euroa /k-m2 näyttää vapaarahoitteisten tonttien arvo olevan Kruunuvuorenrannassa. Näin kaupunki saa osittain takaisin rahaa, jonka se Kruunuratikkaan uhraa.

 

18 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019

  1. Erilliset kevyen liikenteen sillat Vantaanjoen ylitykseen rantaväylältä ja Jokerin reittiä pitkin kuulostavat liikenteellisesti todella hyvältä idealta. Nyt Jokerin reittiä seuraavalla pyöräilijä ensin laskeutuu joen rannan tasolle ja vähän matkan päässä nousee takaisin Jokerin reitin tasolle, ja nämä nousut ovat kumpaankin suuntaan melko jyrkät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuure Laurinolli:
      Erilliset kevyen liikenteen sillat Vantaanjoen ylitykseen rantaväylältä ja Jokerin reittiä pitkin kuulostavat liikenteellisesti todella hyvältä idealta. Nyt Jokerin reittiä seuraavalla pyöräilijä ensin laskeutuu joen rannan tasolle ja vähän matkan päässä nousee takaisin Jokerin reitin tasolle, ja nämä nousut ovat kumpaankin suuntaan melko jyrkät.

      Erilliset sillat tuhoavat uskomattoman hienon maiseman ja uhanalaista luontoa. Hyvin voisi edes hieman entisenkaltaista ratkaisua myötäilevä siltaratkaisu olla paikallaan, jossa pyöräily-/muu kevyt liikenne olisivat edes jotenkin lähellä toisiaan, ja vältyttäisiin tarpeettomalta ylimääräisen sillan rakentamiselta 130 metriä etelämpään. Fillaroin itsekin, vielä olen jaksanut mainitut ”melko jyrkät” nousut polkea.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Hyvä ratkaisu Vantaanjhoen ylitykseen olisi samanlainen kuin nyt, eli kevyen liikenteen silta olisi ratikkasillan alapuolella. Se kuulemma aiheuttaa tulvia yläjuoksulle.

        Kiitos kommentista Osmo Soininvaara.
        Olen samaa mieltä että ratkaisu olisi hyvä.
        En alkuunkaan ymmärrä noita tulvapuheita.
        Täällä asuvana ja jokea joka päivä katselevana ei ole moisia tulvia kyllä ikinä näkynyt.
        Mikä ihme niitä jättitulvia nyt sitten yhtäkkiä aiheuttaisi, nykyisellä kevyen liikenteen sillalla ei ole tulvasta ollut tietoakaan ?
        En ymmärrä kuinka mahdollinen uusi, alapuolella kulkeva silta mitenkään vaikuttaisi joen tulvimiseen.
        On se nykyinen kevyen liikenteen silta sen verran korkealla joen pinnasta nytkin, että hyvin on pystynyt pyöräilemään/kävelemään eikä ole tulvat uhanneet viedä koskaan.
        Hyvänen aika, tässähän alkaa sitten olemaan koko Vantaanjoen varsi siinä kohdin karmeassa vaarassa, eihän siellä uskalla kohta edes kävellä jos monta metriä korkea tulva yhtäkkiä pärähtää tonteille.
        Hohhoijaa mitä horinaa!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Nykyinen kevyen liikenteen silta on kyllä ollut muutaman kerran suljettu tulvien takia, pari kolme kertaa viimeisen 10 vuoden aikana. Jokivesi ei nouse sillalle asti vaan peittää idän puoleista kelviä.

        Jokatalvinen ongelma on se että silta jätetään auraamatta, traktorit ei alasillalle mahdu ja mahtaisko kestääkään. Siinä sitten joka talvi mennään suolasohjoloskassa ja jäätikkömuhkuroilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Helsingin liikennesuunnittelijoilla on vastuu kaupungin liikenteen toimivuudesta. Mäkelänkatu on kaupungin vilkkaimpia sisääntuloväyliä lentokentältä kaupunkiin. Ei tällaista väylää voi hetken innostuksen vallassa muuttaa yhtäkkiä pyörätieksi. Lisäksi vanhan puukujanteen kaataminen on edesvastuutonta.

    Katu pitäisi jättää nykyiselleen. Rahatkin säästyisivät, kun turhasta ja kalliista katuremontista luovuttaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ratikoiden kulkua nopeutetaan pidentämällä pysäkkivälejä.

        Tämä on käsittääkseni vähän kyseenalainen ”nopeutus”, jossa optimoidaan varsin huonolla hyötysuhteella. Niin kauan kuin ratikat seisovat suuren osan ajasta autojen takia liikennevaloissa ei kannata lisäksi huonontaa palvelutasoa poistamalla pysäkkejä.

        Kantakaupungissa nuo pysäkin tai parin mittaiset matkat eivät ole harvinaisuus, ja ratikka on lisäksi liikenneväline, jonne tai jolta aina kävellään jonnekin. Puoli kilometriä ylimääräistä ”nopeutetun ratikan” takia on aika paljon käveltävää.

        (Etenkin, kuten pahoin pelkään, että ratikkapysäkeistä tehdään nykysaneeraustyyliin sellaisia, että niiltä pääsee virallisesti poistumaan vain toisesta päästä, jolloin pysäkin toiseen päähän siirtymisen ja parin liikennevaloylityksen jälkeen pääsee sitten vuorostaan talsimaan tuota harvennetun pysäkkivälin aiheuttamaa ylimääräistä matkaa…)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Simo Melenius: Tämä on käsittääkseni vähän kyseenalainen “nopeutus”, jossa optimoidaan varsin huonolla hyötysuhteella. Niin kauan kuin ratikat seisovat suuren osan ajasta autojen takia liikennevaloissa ei kannata lisäksi huonontaa palvelutasoa poistamalla pysäkkejä.

        Kantakaupungissa nuo pysäkin tai parin mittaiset matkat eivät ole harvinaisuus, ja ratikka on lisäksi liikenneväline, jonne tai jolta aina kävellään jonnekin. Puoli kilometriä ylimääräistä “nopeutetun ratikan” takia on aika paljon käveltävää.

        (Etenkin, kuten pahoin pelkään, että ratikkapysäkeistä tehdään nykysaneeraustyyliin sellaisia, että niiltä pääsee virallisesti poistumaan vain toisesta päästä, jolloin pysäkin toiseen päähän siirtymisen ja parin liikennevaloylityksen jälkeen pääsee sitten vuorostaan talsimaan tuota harvennetun pysäkkivälin aiheuttamaa ylimääräistä matkaa…)

        Hyvä, vastustakaa vain ratikoiden pysäkkien vähentämistä (kyse on vissiin parista pysäkistä jotka ovat liian lähellä toisiaan) ja ratikoiden nopeuden nostamista niin vastustatte samalla kaupunkibulevardeja ja raitioliikenteen laajentamista. Antakaa asioiden olla kuten nyt niin että kaikkien jotka tulevat Käpylän pohjoispuolelta keskustaan saavat luvan tulla autolla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. En tarkoittanut etteikö putkia pitäisi tarpeen mukaan uusia, vaan sitä että putkien korjaamisen varjolla kaupungin kaikki kadut laitetaan uusiksi. Katujen kaikki vanhat lehmusrivistöt kaadetaan ja ajokaistat muutetaan pyöräteiksi. Totta kai putket täytyy kunnostaa, ja onhan niitä kunnostettu ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Miksi kaupunki ei valvo rekkojen siirtoa vuosaareen? Vuosaareen ei vissiin mahdu enemmän laivoja kun on tehty niin surkeita sopimuksia kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Haluaako Helsa laivat mielummin kotkaan ja hankoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hulk:
      …Haluaako Helsa laivat mielummin kotkaan ja hankoon

      Vuosaari oli virheinvestointi. Satama olisi pitänyt tehdä pääkaupunkiseudun länsipuolelle, käytännössä ilmeisesti Inkooseen. Nyt pitää vain elää tuon virheen kanssa. Helsingin vaikuttaminen kansalliseen päätöksentekoon ei aina takaa onnistunutta lopputulosta.

      Hanko, Turku, Naantali ja Pori ovat usein hyviä vaihtoehtoja. Kotka on vähän kaukana, kuten Pohjanlahden satamat Vaasasta pohjoiseen. Ne ovat toki tärkeitä viennille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kalle: Vuosaari oli virheinvestointi. Satama olisi pitänyt tehdä pääkaupunkiseudun länsipuolelle, käytännössä ilmeisesti Inkooseen. Nyt pitää vain elää tuon virheen kanssa. Helsingin vaikuttaminen kansalliseen päätöksentekoon ei aina takaa onnistunutta lopputulosta.

        Hanko, Turku, Naantali ja Pori ovat usein hyviä vaihtoehtoja. Kotka on vähän kaukana, kuten Pohjanlahden satamat Vaasasta pohjoiseen. Ne ovat toki tärkeitä viennille.

        Helsingin satamien merkitys aukeaa vasta, kun alkaa tarkastelemaan Helsingin kaupunkirakennetta: keskellä kaupunkia oli Suomen tärkein tavara-asema. Postitalo oli myös postin tärkein lajittelukeskus. Sörnäisissä oli valtava määrä tukkuliikkeiden keskusvarastoja, Katajanokalla sotasatama ja varastoalue. Yhteiskunnan infrastruktuurin toiminnan kannalta Helsinki oli 80 vuotta sitten maan tärkein logistiikkakeskus, jonka alueella oli myös häiriöitä ja turvallisuusriskiä aiheuttavaa asutusta ja hallintoa.

        Nyt Helsingin keskustassa ei ole oikeastaan mitään tämän tapaista logistiikka-alan toimintaa. Nuo varastot ovat joko tarpeettomia tai ne sijaitsevat kaupunginosan kokoisissa logistiikkakeskuksissa muualla. Se, että kaupungilla ylipäätään on satamia, on jäänne aikakaudesta, jolloin Helsinki oli muutoinkin logistiikan keskus. Vuosaaren sataman sijasta olisi ollut järkevämpää todeta, että kaupunki keskittyy ydintoimintoihinsa ja jättää rahtisatamatoiminnan muille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”Mäkelänkadulla mahdollistetaan pyöräily.”
    Onko se pyöräily parhaillaan sitten mahdotonta Mäkelänkadulla ? Mielestäni näen joka päivä Mäkelänkadulla pyöräilijöitä kevlillä. Mitä muuta siihen pyöräilyyn tarvitaan jota nyt ei ole jo Mäkelänkadulla ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Onko se pyöräily parhaillaan sitten mahdotonta Mäkelänkadulla ? Mielestäni näen joka päivä Mäkelänkadulla pyöräilijöitä kevlillä. Mitä muuta siihen pyöräilyyn tarvitaan jota nyt ei ole jo Mäkelänkadulla ?

      Katsopa tarkemmin liikennemerkkejä. Mäkelänkadulla pyöräilijät pakotetaan nyt ajamaan bussikaistaa pitkin. Olet ilmeisesti nähnyt joitain liikennekriminaaleja fillareiden kanssa jalkakäyhtävällä, mutta se on yli 11-vuotiailta kiellettyä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Katsopa tarkemmin liikennemerkkejä. Mäkelänkadulla pyöräilijät pakotetaan nyt ajamaan bussikaistaa pitkin. Olet ilmeisesti nähnyt joitain liikennekriminaaleja fillareiden kanssa jalkakäyhtävällä, mutta se on yli 12-vuotiailta kiellettyä.

        Eikös se ollut yli 11-vuotiailta eli alle 12-vuotiailta? Noin yleensä ottaen pyöräilijät ajavat miten haluavat välittämättä vähääkään säännöistä. Kysymys ei ole rikollisuudesta vaan vallitsevasta käytännöstä. Vähän niin kuin sikojen päästämisestä terhometsään, säädös, jolla ei ole merkitystä vaikka onkin? vielä voimassa.

        OS: Kiitos oiksisusta. Korjasin ikärajan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.