Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.5.2019

Alueen varaami­nen YIT:lle ja Sato-asun­not oy:lle Jok­eriko­rt­telin toteu­tusedel­ly­tys­ten jatko­selvit­tämistä varten.

Pöy­dältä

Nämähän pitäisi aina kil­pailut­taa, mut­ta kil­pailut­tamises­sa on se vika, että sil­loin kaupungilla pitäisi olla hal­lus­saan kaik­ki viisaus siitä, miten aluet­ta kehitetään. Tässä oli kuitenkin kut­sut­tu yri­tyk­siä tekemään han­ke­selvi­tys­tä ja jol­lain kri­teer­il­lä YIT:n hake­mus valit­ti­in. Sopimuk­ses­sa koroste­taan, että nyt varataan alue vain selvit­tämistä varten. Varsi­nainen toteu­tus voi men­nä myös jollekin toiselle.

Han­ke sinän­sä on hyvä. Ennen ajatelti­in, että metroase­maa varten on määräala, eikä sen pääl­lä voi olla mitään. Sama kos­ki kaup­paa. Nyt nämä toimin­nat sijoite­taan talon alak­er­taan. Hyvä niin. Tästä suun­nitel­mas­ta on tul­lut kah­den­laista palautet­ta. Noin korkea rak­en­t­a­mi­nen ei sovi alueelle ja toisaal­ta, mik­si noin mata­laa. Elämme aikaa, jol­loin Helsingis­sä ale­taan hyväksyä ylöspäin rakentaminen.

Nordea tiivistää ja laa­jen­taa Alek­sis Kivenkadulla

Mod­erni toimis­to­ta­lo on peräti kym­menker­roksi­nen kuitenkin niin, että kore­am­mat osat ovat kort­telin keskel­lä ja kadulle näkyvä räys­täsko­rkeus on kuu­den ker­roksen korkeudel­la. Uut­ta toimis­tok­er­rosalaa tulee 9 400 k‑m2 ja työ­paikko­ja 600. Kaavoitushyödys­tä kilah­taa kaupun­gin kas­saan korvaus.

Saukonkana­van var­rel­la juuri hyväksyt­tyä kaavaa tiivistetään.

Raken­nu­soikeus nousee 10 000k‑m2 ja assukkai­ta tulee noin 260 aiem­min suun­nitel­tua enem­män. Näin vähäisil­lä asioil­la ei val­tu­us­toa tai kaupung­in­hal­li­tus­ta vai­va­ta, vaan lau­takun­ta hyväksyy kaava­muu­tok­sen. Kaupun­gin omis­ta­man tont­ti­maan arvo nousee vaivaiset 10 miljoon­aa euroa.

Jonkin pienen kun­nan val­tu­us­to jär­jestäisi val­tu­us­tosem­i­naarin kaavas­ta, joka tuo kun­taan 260 uut­ta asukas­ta ja kun­nan kas­saan kymme­nen miljoonaa.

 

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.5.2019”

  1. Mitäs jos tossa Jok­eriko­rt­telis­sa annet­taisi­in vapaam­mat kädet raken­nu­soikeu­den (eli käytän­nössä korkeu­den) ja autopaikkanormin suhteen?
    Tuskin tonne mitään pil­ven­pi­irtäjäkeskit­tymää tulisi, mut­ta saataisi­in nyt edes yhtä korkeaa kuin Maamerk­ki tien toisel­la puolel­la. Toisaal­ta, jos korkeuses­te on seu­raus­ta raken­nuskus­tan­nuk­sista, tulisi sekin testattua.
    Intu­iti­ivis­es­ti tun­tu­isi hyvän joukkoli­ikennespotin haaskauk­selta, jos kort­teli (ja/tai alue laa­jem­min) raken­netaan liian tehottomasti.

    Vastaa

    1. Maan­omis­ta­jal­la on jok­eriko­rt­telis­sa jo nyt vapaus rak­en­taa niin korkeak­si kuin halu­aa ja ilman autopaikkanormin rajoituk­sia. Maan nimit­täin omis­taa kaupunki.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Maan­omis­ta­jal­la on jok­eriko­rt­telis­sa jo nyt vapaus rak­en­taa niin korkeak­si kuin halu­aa ja ilman autopaikkanormin rajoituk­sia. Maan nimit­täin omis­taa kaupunki.

        Tuos­ta voisi sanoa jotain kaavoitus­mono­plin aiheut­tamista vääristymistä. Kun­nil­ta pitää kieltää joko maan­omis­tus tai kaavoitus­mo­nop­o­li. Itse kan­natan maan­omis­tuk­sen kieltämistä.

      2. Tuos­ta voisi sanoa jotain kaavoitus­mono­plin aiheut­tamista vääristymistä. Kun­nil­ta pitää kieltää joko maan­omis­tus tai kaavoitus­mo­nop­o­li. Itse kan­natan maan­omis­tuk­sen kieltämistä.

        Kalle on sanonut tämän saman kym­meniäk­er­to­ja, jtoen tämä on viimeinen ker­ta, kun julkaisen sen.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kalle on sanonut tämän saman kym­meniäk­er­to­ja, jtoen tämä on viimeinen ker­ta, kun julkaisen sen.

        Mik­si viimeinen? Eikö se tämän jäl­keen juuri tämän kaltaises­sa yhtey­dessä ole rel­e­vant­ti? Kaavoitus­mo­nop­o­li yhdis­tet­tynä oikeu­teen keinotel­la maal­la on epäter­ve ilmiö, jos­ta on päästävä. Selkein tapa on kieltää maan­omis­tus kun­nil­ta. Intres­siri­s­tiri­idat vähenevät. Osmo onko sin­ul­la jokin muu toimi­va ratkaisu ongelmaan?

      4. Mik­si kaavoitushyö­ty pitäisi lahjoit­taa yksi­ty­isille keinot­telijoille? Se on aika venäläi­nen aja­tus ja Putin käuyt­tääkin sitä avoka­tis­es­ti. Län­si­maisen ajat­telun mukaan ansioton arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle. Jopa Yhdysvalloissa.
        Aja­tus, että kun­ta jakaisin sato­jen miljoonien ansiot­to­mia tulo­ja päät­täjien kavereille, on aika kor­rup­tioaltis. Näin toimit­ti­in 70-luvun Espoos­sa ja sen tulok­sista kär­sitään yhä.

  2. Kuin­ka suuria nuo kort­telit ovat? Havain­neku­vas­ta kat­soen yli 70x110 m, jon­ka tiede­tään toimi­van. Onhan otet­tu huomioon, että ruu­tukaavaa tulee olla use­ampi kort­teli vierekkäin, jot­ta ihmisvir­rat ovat riittävät.

    Vastaa

  3. Jaa‑a, mihinköhän tuo 10 meur perus­tuu? Hallinnol­liseen hin­taan eli arvauk­seen vai ker­rankin arvioon tulev­as­ta huu­tokau­pas­ta? Jälkim­mäisek­si voi olla mata­la. Mut­ta liikaa toivottu.…

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.