Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

57 vastausta artikkeliin “Vastaukseni Rinteen kysymyksiin”

  1. Kom­men­toin tässä vain yhdel­lä linkil­lä: https://en.wikipedia.org/wiki/Terra_preta

    Ehkä lie­nee paras­ta selit­tää kuitenkin hie­man. Fer­ti­ili maaperä, “mul­ta”, jos niin halu­taan, sitoo suuret määrät hiiltä, hiukan niinkuin turvekin. Tehokkain keino sitoa hiiltä ilmake­hästä, on sitoa se mul­taan. Iso osa Ama­zonin sademet­sän maaperästä on ihmisen tekemää. 

    Hiilid­iok­sidin saami­nen maaperään tulisi olla ihan ykköskeino globaal­isti. Meil­lä on Suomes­sa velvol­lisu­us kas­vat­taa puu­ta niin paljon kuin mah­dol­lista, mut­ta ei sitä kaikkea ole järkeä säilöä met­sis­sä runk­oina jot­ka eivät enää kas­va, vaan ne run­got voidaan muut­taa puuhi­ilek­si, joka sit­ten voidaan ottaa maan­paran­nu­saineek­si ja sitoa maaperään. 

    Suomes­sa met­sien net­tokasvu on kai jotain 25 miljoo­nan kuu­tion luokkaa. Jos olete­taan että sen kuiv­a­paino on 400kg/ kuu­tio, niin Suomen met­si­in sitoutuu 5 miljon­aa ton­nia hiiltä vuodessa net­tokasvu­na. Tämä vas­taa noin 18 miljoon­aa ton­nia hiilid­iok­sidia. Minus­ta ei ole vält­tämät­tä opti­maal­ista sitoa sitä hiiltä met­si­in, kun se voitaisi­in sitoa maaperään. Mah­dol­lis­es­ti jos­sain, mis­sä sit­ten vas­taavasti siinä maaperässä voitaisi­in kas­vat­taa puuta. 

    Me olemme jo kauan sit­ten ohit­ta­neet pis­teen jos­sa asi­aa voidaan edes teo­ri­as­sa kor­ja­ta sil­lä, että päästöjä vähen­netään. Nyt pitäisi päästä tilanteeseen jot­ta hiiltä ote­taan ilmake­hästä mah­dol­lisim­man paljon pois. Suo­ma­lais­ten tulee toki pyrk­iä vähen­tämään päästöjä, mut­ta ei sik­si että mei­dän osu­utemme olisi globaal­isti merkit­tävä, vaan sik­si että meil­lä on mah­dol­lisu­us olla suunnannäyttäjiä. 

    Nykyi­nen argu­men­taa­tio siitä että “Suomen ei pidä osal­lis­tua kos­ka me olemme niin pieni tek­i­jä” on täysin jär­jetön ja type­rä argu­ment­ti. Se keskit­tyy aivan väärään asi­aan (suo­ma­lais­ten päästöi­hin) ja aivan vääräl­lä perus­teel­la (miten mei­dän henkilöko­htaiset päästömme vaikut­ta­vat). Tätä ongel­maa ei ratkaista ilman mit­tavia kan­sain­välisiä sopimuk­sia. Se, mitä me voimme tehdä, on kehit­tää teknolo­giaa ja näyt­tää että sitä on mielekästä ottaa käyt­töön, ja näin tasoit­taa tietä niiden kan­sain­välis­ten sopimusten syntymiselle. 

    Ja kukaties, joku voi jopa tien­ata täl­lä. Paljonko maail­mas­sa on sel­l­aista maap­in­ta-alaa, jota uhkaa eroosio ja mis­sä tarvi­taan nimeno­maan hyvää multaa?

  2. “Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.”

    Osmo, voisitko esit­tää tai linka­ta uskot­tavia perustei­ta sille, että täl­lainen olisi tosi­aan real­isti­nen ske­naario — mil­jar­di afrikkalaista olisi ryn­nimässä Euroop­paan? Perusteista var­maan samal­la selviää, mik­si köy­histä maista ei ole aikaisem­min tul­lut suh­teessa yhtä suur­ta pako­laisvyöryä Euroop­paan (tai vas­taavi­in naapurimaanosiinsa)? 

    Muuten kuu­lostaa ikävästi sel­l­ais­es­ta puoli­huoli­mat­toma­l­ta pelot­telul­ta, joka vahvis­taa suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to- ja Afrik­ka-kam­mo­ja ja antaa kaltais­esi sivistyneen keskusteli­jan hyväksymis­leiman sel­l­aisen synkeän ske­naar­i­on real­is­tisu­udelle, jota mon­et (myös sivistyneet) pitävät “Euroopan rajat tukev­asti kiin­ni” ‑ajat­telun­sa perusteena.

    1. Johannes:
      “Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.”

      Osmo, voisitko esit­tää tai linka­ta uskot­tavia perustei­ta sille, että täl­lainen olisi tosi­aan real­isti­nen ske­naario – mil­jar­di afrikkalaista olisi ryn­nimässä Euroop­paan? Perusteista var­maan samal­la selviää, mik­si köy­histä maista ei ole aikaisem­min tul­lut suh­teessa yhtä suur­ta pako­laisvyöryä Euroop­paan (tai vas­taavi­in naapurimaanosiinsa)? 

      Muuten kuu­lostaa ikävästi sel­l­ais­es­ta puoli­huoli­mat­toma­l­ta pelot­telul­ta, joka vahvis­taa suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to- ja Afrik­ka-kam­mo­ja ja antaa kaltais­esi sivistyneen keskusteli­jan hyväksymis­leiman sel­l­aisen synkeän ske­naar­i­on real­is­tisu­udelle, jota mon­et (myös sivistyneet) pitävät “Euroopan rajat tukev­asti kiin­ni” ‑ajat­telun­sa perusteena.

      Kun Irlan­ti­in iski nälän­hätä perunasadon tuhoutues­sa muu­ta­ma vuosi put­keen 1800-luvul­la, karkeasti jakaen irlan­ti­lai­sista viides­osa lähti nälkä­pako­laisik­si, viides­osa kuoli nälkään ja kolme viides­osaa jäi Irlan­ti­in ja selvisi ulkop­uolisen ruo­ka-avun turvin nip­pa nap­pa. Tämä on ihan tutkit­tu fak­ta ja his­to­ri­alli­nen tosi­a­sia, ei mitään pelot­telua. Lisäk­si Irlan­ti oli siinä vai­heessa yksi Euroopan köy­him­mistä ellei köy­hin val­tio brit­tien kohdel­lessa sitä kuten muitakin siir­tomaitaan: huonos­ti. Afrikkaa tuskin koet­telee ihan saman kokolu­okan katas­trofi ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huoli­mat­ta (tai jos koet­telee, niin tuskin ihan joka paikkaa samaan aikaan). Jos näil­lä perusteil­la tekee ennus­teen, että puo­let Irlan­nista läht­eneistä olisi uskot­ta­va arvaus (eli 10 pros­ent­tia), on meil­lä 130 miljoon­aa afrikkalaista nälkäpakolaisina.

      Ei ihan Osmon mil­jar­dia, mut­ta sit­ten jos ote­taan huomioon väestön kasvu ja nykyiset ennus­teet (Afrikas­sa ennuste­taan ole­van 2 mil­jar­dia ihmistä jo 2040-luvulle tul­taes­sa ja vuo­teen 2100 men­nessä ollaan jo yli neljän mil­jardin) ruve­taan ole­maankin jo huimasti korkeam­mis­sa luvuis­sa. Sit­ten jos vielä ruu­vataankin ennustet­ta niin, että nyky­maail­mas­sa liikku­mi­nen on helpom­paa kuin 1800-luvul­la ja liik­keelle voikin lähteä vaikka­pa neljä­sosa niin sit­ten Osmo onkin ihan oike­as­sa kokolu­okas­sa. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että se opti­misti­nenkin arvio tarkoit­taisi, että Euroopan union­in väliluku voisi kas­vaa yli 30 pros­en­til­la n. 500 miljoonas­ta 630 miljoonaan.

      Pohjim­mil­taan tämä vaan ker­too siitä, että miten tärkeätä on tehdä juuri niitä jut­tu­ja kuin mis­tä Osmo puhuu: panos­taa nais­ten koulu­tuk­seen ja tukea talouden vahvis­tu­mista Afrikas­sa muuhunkin suun­taan kuin kiinalais­ten velko­jien vangeik­si. Mitä nopeam­min me tätä teemme, sitä helpom­mak­si teemme kaikkien elämän.

      1. Vuon­na 2100 Afrikan väk­ilu­vuk­si ennuste­taan 4,2 mil­jar­dia nykyisen mil­jardin sijaan. Kymme­nen pros­ent­tia 4,2 mil­jardista on 420 miljoon­aa, mut­ta ylikan­soitu son niin val­tavaa, että 10 % on ala-arvio.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Vuon­na 2100 Afrikan väk­ilu­vuk­si ennuste­taan 4,2 mil­jar­dia nykyisen mil­jardin sijaan. Kymme­nen pros­ent­tia 4,2 mil­jardista on 420 miljoon­aa, mut­ta ylikan­soitu son niin val­tavaa, että 10 % on ala-arvio.

        Ymmär­ränkö nyt oikein, että tämä synkkä ske­naario perus­tuu ole­tuk­si­in, että 

        1) Afrikan väestö kas­vaa voimakkaasti seu­raa­vat 80 vuot­ta, mut­ta Afrikas­ta ei tänä aikana ole merkit­tävää net­to­muut­toa muualle, kunnes vuon­na 2100 sit­ten syn­tyy yhtäkkiä tämä mil­jardin ihmisen muuttoaalto?
        ‑2a) Afrikan man­ner ei fysikaalis­es­ti pysty parhaal­lakaan nykyisel­lä ja tule­val­la teknolo­gial­la ja bis­ne­sosaamisel­la kas­vat­ta­maan riit­tävästi rav­in­toa JA afrikkalaiset eivät pysty myöskään tuo­maan ruokaa muual­ta maail­mas­ta jostain syys­tä X joka pysyy voimas­sa seu­raa­vat 80 vuot­ta; tai
        — 2b) Vaik­ka Afrikan man­tereel­la pystyt­täisi­in peri­aat­teessa tuot­ta­maan ruokaa (ja puh­das­ta vet­tä jne) 4,2 mil­jardille, afrikkalais­ten osaami­nen tai var­al­lisu­us pysyy seu­raa­vat 80 tasol­la, joka estää heitä tekemään tämän

        Vai mil­laisia ole­tuk­sia olet tehnyt?

        Eri­tyis­es­ti noi­hin 2a ja 2b ske­naar­i­oi­hin, jos jotain sel­l­aista oli ajatuk­se­nasi, olisi muka­va saa­da vakavasti otet­tavia lähteitä. Esimerkik­si Iso-Bri­tann­ian alueen fysikaal­ista poten­ti­aalia tuot­taa uusi­u­tu­vaa ener­giaa avasi ansiokkaasti fyysikko David MacK­ay: https://www.withouthotair.com/

      3. Var­masti van­ho­ja miehia kutkut­taa fan­ta­sioi­da veneistä täyn­nä väistämätön­tä, mut­ta todel­lisu­udessa noiden mil­jar­di­en pysäyt­tämiseen merel­lä riit­tää muu­ta­ma lentokone.

  3. Tärkein kysymys kai tässä vai­heessa on, että läh­teekö Vihreät mukaan hal­li­tuk­seen jos demar­it tukee Kemin uuden sel­l­ute­htaan rak­en­tamista? Eli sen paikan ottaisi siinä tapauk­ses­sa Perussuomalaiset?

    1. Mik­si pitäisi tukea tehdas­ta joka pitäisi kieltää jo kilpailusyistä?

    2. R.Silfverberg:
      Tärkein kysymys kai tässä vai­heessa on, että läh­teekö Vihreät mukaan hal­li­tuk­seen jos demar­it tukee Kemin uudensel­lute­htaan rak­en­tamista? Eli sen paikan ottaisi siinä tapauk­ses­sa Perussuomalaiset?

      Päivän lehdessä tode­taan, että suun­nitel­lun sel­l­ute­htaan aikaansaa­mat lisähakku­ut pienen­täi­sivät met­sien net­to­hi­ilin­ielua suun­nilleen neljä­sos­al­la nykyiseen tasoon ver­rat­tuna. Mikä edelleen vas­taisi suun­nilleen kaikkia teol­lisu­u­den päästöjä.

      Jos nämä suu­ru­us­lu­okat pitävät paikkansa, on mie­lenki­in­toista kuul­la, miten täl­lainen investoin­ti on perusteltavis­sa, jos samaan aikaan luvataan lait­taa päätök­sis­sä ympäristö talouden edelle.

      Mil­lä tahansa muul­la elämän alal­la neljä­sosan LISÄleikkaami­nen päästöistä voisi olla aika tuskalli­nen (lue mah­do­ton) harjoitus.

      Mitä tämän jäl­keen seu­raavis­sa vaaleis­sa seu­raisi siitä, jos hal­li­tus­vas­tu­us­sa oli­si­vat pelkästään kolme suur­in­ta puoluet­ta, on mie­lenki­in­toinen kysymys. Rin­teen tehtävä ei ole kade­hdit­ta­va ja täy­den kau­den istu­va hal­li­tus olisi usko­ma­ton suoritus.

  4. Haus­ka tuo nais­ten terävät kyynär­päät, mah­taako­han tul­la lokaa niskaan? Yhtä osu­va kuin Oba­man lausun­to, että mus­tat pär­jäi­sivät parem­min jos ottaisi­vat koulun tosis­saan. Hän­tä kiusat­ti­in kun pär­jäsi koulus­sa. Jos/kun sua nyt hauku­taan sovin­is­tik­si, niin loogis­es­ti Oba­maa voi haukkua rasistiksi.

  5. “Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaadetaan.”

    Halu­at kieltää har­ven­nushakku­ut ja pala­ta harsintahakkuisiin?

    1. Har­ven­nushakku­ut OK, mut­ta pitäisi odot­taa, että lop­ut puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaade­taan alamittaisina.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Har­ven­nushakku­ut OK, mut­ta pitäisi odot­taa, että lop­ut puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaade­taan alamittaisina.

        Jos puh­taasti hiilin­ielua ajatel­laan, niin eikö puut kan­nat­taisi kaataa siinä vai­heessa kun niiden kasvu alkaa selvästi hidas­tua. No ei ihan; Jos halu­taan hiilen van­git­sem­i­nen mak­si­moi­da, pitää mak­si­moi­da keskimääräi­nen hiilen sit­o­mi­nen istu­tuk­ses­ta hakku­useen. Sitä puu­ta ei kan­na­ta jät­tää sinne met­sään lahoa­maan, vaan siitä kan­nat­taa tehdä hiiltä ja vaik­ka hau­da­ta se maahan.

      2. Jos puh­taasti hiilin­ielua ajatel­laan, niin eikö puut kan­nat­taisi kaataa siinä vai­heessa kun niiden kasvu alkaa selvästi hidastua.

        Ei kan­na­ta. pitää ottaa huomioon myös hiili­varan­ta. Bios­faaris­sä olev­as­ta hiilestä on 3/4 kasvil­lisu­udessa ja 1/4 ilmake­hässä. Joas kasvil­lisu­us par­tur­oidaan puoleen nykyis­es­tä, ilmake­hässä on 2,5 ker­tainen määrä hiiltä. Lisäk­si ohje on kaataa puut ennen kuin niiden kasvu hidas­tuu, kos­ka viiden pros­entin diskonttauskorko.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Har­ven­nushakku­ut OK, mut­ta pitäisi odot­taa, että lop­ut puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaade­taan alamittaisina.

        Tuo alamit­taise­na kaat­a­mi­nen kos­kee vain Met­sähal­li­tus­ta, ja sen tuot­to­tavoitet­ta taas säädel­lään poli­itikko­jen toimes­ta, joten te poli­itikot voitte syyt­tää vain itseänne tilanteesta. 

        Onnek­si Met­sähal­li­tuk­sen hallinnoima osu­us talous­met­sistämme on vain 15% luokkaa, yksi­ty­is­met­sien omis­ta­jat kas­vat­ta­vat puut kyl­lä tukkikokoon, toki met­siä matkan var­rel­la har­ven­taen, mikä lisää met­sien kasvua ja hiilen sidontaa. 

        Met­sien har­ven­nus lisää myös lahop­u­un määrää, sil­lä poikkeuk­set­ta har­ven­netus­sa met­sässä tuuli kaataa ja lumi katkoo pui­ta enem­män kuin tiheässä kasvus­tossa. Ihan jär­keenkäypää, harvem­mas­sa met­sässä kun tuuli tart­tuu ja lumi taivut­taa enem­män kuin ylitiheässä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Har­ven­nushakku­ut OK, mut­ta pitäisi odot­taa, että lop­ut puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaade­taan alamittaisina.

        Ennen van­haan met­säekon­o­mistit eivät edes tun­te­neet koron käsitet­tä ja puut kan­nat­ti kas­vat­taa täy­teen mit­taan. Nyt korkokäsit­teen tun­te­vat met­sän­o­mis­ta­jat hakkaa­vat surut­ta puut keskenkasvuisi­na. Pääo­maa ei kan­na­ta maku­ut­taa laiskana. Täl­läisiä met­sän­o­mis­ta­jia ovat esim. Suomen val­tio, met­säy­htiöt ja sijoitusrahastot.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Har­ven­nushakku­ut OK, mut­ta pitäisi odot­taa, että lop­ut puut kas­va­vat täy­teen mit­taan. Nyt nekin kaade­taan alamittaisina.

        “Yli-ikäisessä” puus­tossa luon­non­tuho­jen ris­ki kohoaa merkittävästi.

        Ilmas­ton muu­tos lisää myrskyjä ja aiem­paa pidem­piä kuiv­u­uskau­sia. Kanadas­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa on val­tavia hyön­teis­tuho­ja jo nyt. Met­sä­palo­ja on niinkin lähel­lä kuin Ruot­sis­sa ja Venäjällä.

        Luon­non­tuho­jen tap­pa­mas­ta met­sästä ei saa edes sell­upu­u­ta, puhu­mat­takaan laadukkaas­ta tukista.

        Helsingis­sä niitä voisi sen­tään polt­taa kivi­hi­ilen sijasta.

  6. Kat­so­mos­ta on haus­ka tarkkail­la real­istien ja hai­hat­telijoiden puhei­ta, mut­ta mil­loin poli­itikko vale­htelee? Kemin tule­van sel­l­ute­htaan vaiku­tus on las­ket­tavis­sa, mut­ta sen kor­vaami­nen uudel­la, ilmas­to­muu­tok­sen pysäyt­tämiseen tähtääväl­lä, teol­lisu­usklus­ter­il­la on erit­täin ohuen lan­gan varassa.

    1. Eero Kär­ki:
      Kat­so­mos­ta on haus­ka tarkkail­la real­istien ja hai­hat­telijoiden puhei­ta, mut­ta mil­loin poli­itikko vale­htelee? Kemin tule­van sel­l­ute­htaan vaiku­tus on las­ket­tavis­sa, mut­ta sen kor­vaami­nen uudel­la, ilmas­to­muu­tok­sen pysäyt­tämiseen tähtääväl­lä, teol­lisu­usklus­ter­il­la on erit­täin ohuen lan­gan varassa.

      Kemin han­kkeen julk­istus on lois­tavasti ajoitet­tu. Se tes­taa puoluei­den todel­lisen kan­nan, sil­lä se nos­taisi hakku­ut yli noin 82 Mm³:n, mitä mon­et teol­lisu­us­myön­teisetkin asiantun­ti­jat pitävät mak­sim­i­na. Han­ke lisäk­si torp­paisi kaik­ki muut suuret ja keskisu­uret “bio­tuote” tehdashankkeet.

  7. Pari hutia, silti ylivoimais­es­ti parhaat vas­tauk­set tähän men­nessä. Ehdotan Oden, Mat­ti Virenin ja Petruk­sen vetämää virkamieshal­li­tus­ta, poli­it­tiset puolueet hajote­taan tarpeettomina.

    1. Fidel:
      Pari hutia, silti ylivoimais­es­ti parhaat vas­tauk­set tähän men­nessä. Ehdotan Oden, Mat­ti Virenin ja Petruk­sen vetämää virkamieshal­li­tus­ta, poli­it­tiset puolueet hajote­taan tarpeettomina.

      Samaa mieltä. Eli­na Lep­omä­ki joukkoon mukaan ja kan­natan ehdo­tus­tasi varauksetta.

  8. Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan.

    Olen peri­aat­teessa samaa mieltä kanssasi. Jos men­täisi­in yksi­tyisko­h­tien tasolle olisin toden­näköis­es­ti ehdot­tomasti vas­taan kos­ka EU:n poli­it­tiset reali­teetit estävät sen.

    EU:n inte­graa­tio­ta ei voi­da syven­tää inte­groimal­la rak­en­tei­ta jos alla ole­vat reali­teetit eivät tue niitä. EU:n kansalaiset ja poli­itikot eivät tunne riit­tävästi sol­i­daarisu­ut­ta tai yhteenku­u­lu­vu­ut­ta eikä EU:n lain­säädän­tö ole tarpeek­si kehit­tynyt­tä ris­tiri­ito­jen ratkaisu­un. Poli­it­tis­ten rak­en­tei­den tulisi hei­jastel­la alla ole­via reali­teet­te­ja. Euroalueen ongel­mat ovat esimerk­ki ongelmista kun tästä peri­aat­teesta poike­taan. Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämään puut­tumat­to­muus EU:n tasol­la on esimerk­ki siitä, miten EU:n hallinto ei ole tarpeek­si itsenäi­nen tai kyp­sä monikansal­lisel­la tasolla. 

    Jos his­to­ri­as­ta pitää ottaa oppia, Itä­val­ta-Unkarin kom­pro­mis­si (1867) on hyvä lähtöko­h­ta. Se johti kovaan poli­it­tiseen kuo­huntaan ja etnis­ten ris­tiri­ito­jen kär­jistymiseen joka lop­ul­ta kanavoi­tui mm. juu­ta­laisvi­haan. Itä­val­ta-Unkarin kom­pro­mis­sis­sa oli joitain hyvääkin joista voisi ottaa oppia. Sopimuk­sen neu­vot­telu uud­estaan 10 vuo­den välein alus­ta alka­en olisi hyvä lähtöko­h­ta EU:n rak­en­tei­den uud­is­tamiseen. Määräaikaiset sopimuk­set voisi­vat hillitä itsekästä politiikkaa.

  9. Vuosikymmenet ovat vier­i­neet ja Ode on yhä jär­jis­sään. Ei se kaik­il­ta käy.

    Pari toisi­in­sa liit­tyvää kysymys­tä kuitenkin:

    Mitä tehdään, jot­tei Kar­jaal­ta Por­vooseen olisi kaik­ki yhtä Kalasa­ta­maa? Minus­ta se ei olisi kivaa. Miten van­ha kun­non Ebenez­er Howard ja reilun Uuden­maan kokoinen kär­ryn­pyöräkaupun­ki sol­muko­hti­neen? Jos esim. Espoon ase­manseudul­ta Vuosaa­reen nyt kestää joka tapauk­ses­sa reilun tun­nin, saat­taisiko olla jär­jel­listä pan­na paukku­ja vaikka­pa Han­ko — Raseb. — Loh­ja — Num­mela — Hyvinkää/R‑mäki — Lahti — Por­voo ‑vyöhyk­keelle, sen pöhinäpis­teille ja nopeille kehä- & sädemäisille yhteyk­sille? Ken­ties Tallinna mukaan luet­tuna. (En tarkoi­ta ohjaus­pyörän ääressä nököt­tämistä ja kiilailua.) Tai ne tun­nin junat toisi­in kasvukeskuksiin? 

    Mitä tehdään kas­vavien kaupunkien ja kui­h­tu­van maaseudun sukupuoli­jakau­mavi­nou­tu­mille? Mikäs min­un… Mut­ta jos yritet­täisi­in olla reiluja?

    Han­ki­taan kaupunkei­hin nuo­ria miehiä ulko­mail­ta (harv­inaisen help­poa, jos vai­hde­taan koti­maiset kielet jok­sikin muuk­si, mut­ta sil­loin mä huu­dan) ja jätetään ne yksinäiset autoko­r­jaa­mon­pitäjät tms. kuole­maan pois hissuk­si­in? Mut­ta siis jos yritet­täisi­in olla reiluja?

    Miten saataisi­in pojatkin käymään koulu­ja? Olisiko se ratkaisu mihinkään? Etä­suhtei­ta? Maa­jus­sit näyt­töpäät­teille ja tavataan aineel­lis­es­ti ker­ran kuus­sa? Mihin kakrut ja niiden kaver­it? Älykän­ny kouraan ja se siitä?

    “Oli­pa ker­ran maaseu­tu.” Voin­han mä tehdä aiheesta kale­valamit­taisia itku­vir­siä, mut­ta onko lop­ul­ta sekään kivaa?

    Kysymyk­set saat­ta­vat olla jo mon­een ker­taan vas­tat­tu­ja, mut­ta olen ehkä pudon­nut tästä kelka­s­ta. Mitä jos ne Metrop­o­liseuras­sa kysyvät mun mielipidettäni?

  10. Miten voi olla vihreille niin vaikeaa sanoa, että Suomen met­siä ei pidä kaataa kiinalais­ten ves­s­apa­perik­si. Meiltä lop­puu ennen met­sä kuin sieltä perseet. Paris­sa vuodessa sekin hiili on jo takaisin taivaal­la ja aja­tus on muutenkin nau­ret­ta­va, jos sanoo jotenkin edes arvosta­vansa luon­toa. Ensin kas­vate­taan satakin vuot­ta met­sää ja sit­ten se pää­tyy siihen, että ker­ran tem­paisee liat hanuris­taan ja heit­tää pois. Ja mis­tä sit­ten tulee vuosirenkaat van­haan puuhun, jos se ei kas­va — pelkkää met­sä­te­ol­lisu­u­den lob­baus­ta, joka johtuu siitä että koneet ovat raken­net­tu käsit­telemään tietynkokoista puuta. 

    Aivan nau­rat­tavaa tul­la sit­ten selit­tämään taas seu­raavis­sa vaaleis­sa jotain ilmas­tos­ta ja luon­nos­ta, jos menette hal­li­tuk­seen joka jopa mak­saa teol­lisu­u­den infrat, jot­ta keit­etään sel­l­ua joka heit­tää hiilet paris­sa vuodessa taivaalle. Haav­is­to lupasi tukien leikkauk­sia mil­jardil­la, ei suo­raa tukea met­sien raiskaamiseen ja hiilen laskemiseen taivaalle sel­l­un keitol­la. Suomeen raken­netaan nyt sel­l­ute­htaiden armadaa, joka raiskaa met­sät samal­la taval­la kuin entis­ten aiko­jen laivas­to­jen rak­en­ta­jat. Luon­to itsessään on jo nähtävästi kokon­aan uno­hdet­tu ja ilmastop­uheet jäivät taas hal­vak­si kuse­tuk­sek­si. Yllät­tävää että punav­ihreik­si itsen­sä leiman­neet ander­ssonit eivät hekään ole huolis­saan met­sien raiskaamis­es­ta teol­lisu­u­den käyt­töön, vaan vain pikkuhuo­mau­tuk­sia ilmas­toasi­as­ta näkyy tule­van sieltäkin. 

    Kun vihreis­sä ei tehdä työtä kestävän talouden rak­en­tamiseen, niin näitä tilantei­ta tulee jatku­vasti vas­taan jos­sa talouskasvun pakko tuhoaa kaik­ki pienetkin avauk­set. Sys­tee­mi pitää viedä ihan uudel­la poh­jalle, tai on aivan turha huka­ta aikaansa täl­laiseen puuhastelu­un, jos­sa nyt sit­ten suure­na läpimur­tona pide­tään jotain Vart­ian appia, jos­sa asi­akas saa itse teol­lisu­u­den sijas­ta mak­saa almu­ja. Teol­lisu­us­pam­put nau­ra­vat par­taansa, kun vihreistä on tul­lut näin vaara­ton puolue, joka alis­tuu täysin. 

    Kaik­ki kehi­tys­a­pu, jon­ka ei voi sanoa liit­tyvän väestönkasvun hillit­semiseen, tulee lopettaa. 

    Nyt nähdään onko vihreis­sä selkärankaa, vai tuleeko sieltä sit­ten jotain per­suil­la pelot­telua ja väit­teitä jostain saavute­tu­ista tavoit­teista hal­li­tuk­seen menon perusteik­si. Kun ennen vaale­ja ilmoititte että nyt on pakko tehdä jotain ilmas­tolle, niin meno hal­li­tuk­seen joka ei pelkästään hyväksy jät­timäisiä saas­tut­ta­jia, vaan mak­saa niille vähin­tään kym­meniä miljoo­nia infraa voi olla aika tuhoisaa kan­natuk­selle seu­raavis­sa vaaleis­sa. Tässä on sekin has­su jut­tu, että näistä uusista jät­ti­saas­tut­ta­jista tulee var­ma hait­ta, mut­ta ydin­voimas­sa on ehkä toteu­tu­va ris­ki. Nyt jos ajat­telee että vihreät ovat astuneet hal­li­tuk­sista ydin­voiman riskien takia, mut­ta sit­ten menisi hal­li­tuk­seen joka ajaa veron­mak­sajien rahoil­la var­maa hait­taa luon­nolle ja ilmas­tolle, niin ollaan jän­nän äärellä.

    1. Vihrei­den kan­nat­taa lait­taa ehdok­si hal­li­tuk­seen menok­si että jos Met­sä Groupin sel­l­ute­hdas raken­netaan, se on raken­net­ta­va Kemin sijaan Helsinki­in. Sik­si että Helsingis­sä on paljon enem­män työt­tömiä kuin Kemis­sä, tääl­lä on infra­struk­tu­uri eli sata­mat ja rautati­et ja hyvät tiet ole­mas­sa ja kaupun­ki tarvit­see kaukoläm­pöä tuot­ta­maan biote­htaan päästääk­seen eroon kivi­hi­ilivoimaloista. Met­sä kas­vaa nopeam­min etelässä kuin pohjoises­sa joten hiilin­ielut eivät vaaran­nu samal­la taval­la. Paikak­si sopisi esim Malmin lento­kent­tä, jonne voi samal­la rak­en­taa asun­not työläisille. Tehtaan katolle voi lait­taa pienen kiitoradan toim­i­tusjo­hta­jan yksi­tyiskonet­ta varten.

      (Kiusa se on pienikin kiusa)

    2. Tuskin lopet­ta­vat kiinalaiset ves­s­apa­perin käyt­töä, jos Kemi­in ei tulekaan tehdas­ta. Tehdas tulee sit­ten jon­nekin kol­man­teen maail­maan, jos­sa se saa kaikessa rauhas­sa tuprut­taa saastei­ta taivaalle ilman, että kukaan välit­tää mis­tään hiilin­ieluista tuon taivaal­lista. Sekö on hyvä?

      1. Daniel Fed­er­ley:
        Tuskin lopet­ta­vat kiinalaiset ves­s­apa­perin käyt­töä, jos Kemi­in ei tulekaan tehdas­ta. Tehdas tulee sit­ten jon­nekin kol­man­teen maail­maan, jos­sa se saa kaikessa rauhas­sa tuprut­taa saastei­ta taivaalle ilman, että kukaan välit­tää mis­tään hiilin­ieluista tuon taivaal­lista. Sekö on hyvä? 

        Oikeas­t­aan olisi kul­je­tuskus­tan­nusten takia parem­pi rak­en­taa täl­laisia bulkkite­htai­ta lähem­mäs tuot­tei­den seu­raavaa jatkojalostusvaihetta. 

        Suo­ma­laiset met­säy­htiöt ovat rak­en­ta­neet sel­l­ute­htai­ta ulko­maille ennenkin, mai­hin jois­sa puiden kasvu on paljon nopeam­paa kuin Suomessa.

        Tässä Met­sä-Groupin jät­tite­htaas­sa on kyse siitä että met­sän­o­mis­ta­jien tulot halu­taan mak­si­moi­da. Met­sä-Grouphan on osu­uskun­ta jon­ka omis­ta­vat pääosin met­sän­o­mis­ta­jat itse. Se halu­aa rak­en­taa tehtaansa ennen mui­ta kil­pail­i­joi­ta. Uutisen julk­ist­a­mi­nen vaalien jäl­keen hal­li­tus­muo­dostelu­jen aikaan oli harkit­tu teko. Se olisi voitu julka­ista ennen vaale­ja mut­ta kos­ka Keskus­tan vaal­i­ta­pio ja mah­dolli­nen oppo­si­tioon jäämi­nen oli jo ennustet­tavis­sa, ei halu­tu ker­toa suun­nitelmista ennen vaale­ja kos­ka tarvit­ti­in mah­dol­lisim­man paljon ääniä puolueille jot­ka eivät vas­tus­ta tehdas­ta. Avoimin kor­tein pelaami­nen olisi ollut reilumpaa.

      2. Juuri sel­l­ute­htaan kohdal­la jos­sain muual­la tulee pahem­mat päästöt argu­ment­ti­na ei minus­ta ole oikein uskot­ta­va. Ja näin sik­si että Suomes­sa met­siä hoide­taan jo nyt hyvin.

        Olen­nainen päästöon­gel­ma tässä on siis se puus­ton kasvu eli määrä jää vajaak­si, eli siihen sitoutuu vähem­män hiiltä, jos sitä hakataan enem­män mata­lak­si. Eikä niinkään tehtaan käyt­tämä ener­gia joka tulee etupäässä sel­l­un­tuotannno sivu­vir­roista kuitenkin. Vas­taavasti on Suomes­sa vaikea nos­taa met­sän kasvua, kos­ka meil­lä kap­i­tal­isti jo huole­htii ihan ahneut­taan siitä että met­sähe­htaari kas­vaa mak­si­maalis­es­ti. Mut­ta jos jon­nekin kehit­tyvään talouteen tup­sah­taa sel­l­ute­hdas, niin voi hyvinkin käy­dä niin että sit­ten siel­läkin on ahne kap­i­tal­isti mak­si­moimas­sa met­sien kasvua.

      3. tpyy­lu­o­ma: Fede

        Myön­nän ihan auli­isti, etten ymmär­rä met­sä­taloud­es­ta yhtään mitään. Mut­ta fiil­ispo­h­jal­ta olisi kivem­pi, että sinne tehtaan kitaan joutuu suo­ma­laista puu­pel­toa kuin vaikka­pa sademet­sää. Se puu­pel­to­han kas­vaa pian takaisin?

      4. tpyy­lu­o­ma: Vas­taavasti on Suomes­sa vaikea nos­taa met­sän kasvua, kos­ka meil­lä kap­i­tal­isti jo huole­htii ihan ahneut­taan siitä että met­sähe­htaari kas­vaa mak­si­maalis­es­ti. Mut­ta jos jon­nekin kehit­tyvään talouteen tup­sah­taa sel­l­ute­hdas, niin voi hyvinkin käy­dä niin että sit­ten siel­läkin on ahne kap­i­tal­isti mak­si­moimas­sa met­sien kasvua.

        Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Jos uuden sel­l­ute­htaan tarvit­se­mat puut kas­vate­taan met­säpel­tona entisel­lä ryteikkö- tai raiskiomaal­la, voisi kuvitel­la, että sekä keskimääräi­nen hiilin­ielu että varan­to kasvavat. 

        Etelä-Amerik­ka on täl­laisia raiskioi­ta täyn­nä, sil­lä siel­lä met­siä on hyö­dyn­net­ty kask­ivil­je­lyä muis­tut­taval­la taval­la vuo­sisadan ver­ran nau­dan­li­han tuotan­toon. Muu­ta­man vuo­den jäl­keen köy­htynyt laidun on sit­ten jätet­ty heit­teille ja eroosi­olle alttiiksi. 

        Olisi todel­la mie­lenki­in­toista tietää, miltä UPM:n ja Sto­ra Enson Etelä-Amerikan han­kkeet näyt­tävät hiilin­ielu­jen ja ‑varan­to­jen näkökulmasta.

      5. Daniel Fed­er­ley: Tuskin lopet­ta­vat kiinalaiset ves­s­apa­perin käyt­töä, jos Kemi­in ei tulekaan tehdas­ta. Tehdas tulee sit­ten jon­nekin kol­man­teen maail­maan, jos­sa se saa kaikessa rauhas­sa tuprut­taa saastei­ta taivaalle ilman, että kukaan välit­tää mis­tään hiilin­ieluista tuon taivaal­lista. Sekö on hyvä? 

        Sit­ten kun ihmiset kyl­lästyvät saastei­den tupru­amiseen taivaalle, he tekevät sosial­is­tisen maail­man­val­lanku­mouk­sen joka tem­paa piiri­in­sä niin Kemin kuin Kiinan, ja sin­utkin sul­je­taan lop­puiäk­sesi kylmään työleiri­in, jos­sa sin­ua pide­tään nälässä ja kidute­taan. Onko sit­ten hyvä?

        Ran­skan val­lanku­mouk­sen jälkeis­inä kaht­e­nasa­tana vuon­na täl­lä samal­la type­r­äl­lä argu­men­til­la on vuorol­laan vas­tustet­tu käytän­nössä kaikkia yhteiskun­nal­lisia muu­tok­sia kaikki­in mah­dol­lisi­in eri suun­ti­in. Albert Hirschman, joka yleis­es­ti lue­taan 1900-luvun merkit­tävimpi­en talousti­eteil­i­jöi­den joukkoon, kir­joit­ti argu­mentin his­to­ri­as­ta aikoinaan kokon­aisen kirjankin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/The_Rhetoric_of_Reaction

      6. Tom­mi Uschanov: Sit­ten kun ihmiset kyl­lästyvät saastei­den tupru­amiseen taivaalle, he tekevät sosial­is­tisen maail­man­val­lanku­mouk­sen joka tem­paa piiri­in­sä niin Kemin kuin Kiinan, ja sin­utkin sul­je­taan lop­puiäk­sesi kylmään työleiri­in, jos­sa sin­ua pide­tään nälässä ja kidute­taan. Onko sit­ten hyvä?

        Ran­skan val­lanku­mouk­sen jälkeis­inä kaht­e­nasa­tana vuon­na täl­lä samal­la type­r­äl­lä argu­men­til­la on vuorol­laan vas­tustet­tu käytän­nössä kaikkia yhteiskun­nal­lisia muu­tok­sia kaikki­in mah­dol­lisi­in eri suun­ti­in. Albert Hirschman, joka yleis­es­ti lue­taan 1900-luvun merkit­tävimpi­en talousti­eteil­i­jöi­den joukkoon, kir­joit­ti argu­mentin his­to­ri­as­ta aikoinaan kokon­aisen kirjankin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/The_Rhetoric_of_Reaction

        Mä en nyt kyl­lä ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Ihan oikeastiko olet siis sitä mieltä, että kun me jätetään tehtaat tekemät­tä, niin maail­man paperinku­lu­tus pienenee?

      7. Daniel Fed­er­ley: Mä en nyt kyl­lä ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Ihan oikeastiko olet siis sitä mieltä, että kun me jätetään tehtaat tekemät­tä, niin maail­man paperinku­lu­tus pienenee?

        Logi­ik­ka lie­nee samankaltainen kuin näis­sä esimerkeissä:
        Öljyn­tuot­ta­jat ovat vas­tu­us­sa öljyn hiilidioksidipäästöistä.
        Aseen­valmis­ta­jat ovat vas­tu­us­sa joukkoampumisista.

        Ja tästä jatkaen öljyn hiilid­iok­sidipäästöt ja joukkoam­pumiset lop­pu­vat jos tuot­ta­mi­nen ja valmis­tus lop­puu. Logi­ik­ka on sinän­sä pätevä, mut­ta todel­lisu­udessa öljyn­tuot­ta­jat ja aseen­valmis­ta­jat eivät ole yksit­täisiä mono­li­it­tisia toim­i­joi­ta vaan elävät kil­pailu­asetel­mas­sa. Toimin­nan lopet­ta­mi­nen vaatii yhteisen päätök­sen joko sisäis­es­ti toim­i­joiden kesken (eli ei tule tapah­tu­maan) tai ulkois­es­ti valtion/valtioiden toimesta. 

        Meinasin kir­joit­taa pitkästikin, mut­ta tot­ta on se että ilmas­ton­muu­tos vaatii voimakas­ta kan­sain­välistä yhteistyötä kos­ka val­tiot samaan aikaan kil­pail­e­vat markki­noil­la keskenään työstä ja työ­paikoista. Ilmas­torikkurei­hin pitäisi kohdis­taa rankko­ja tul­li­ra­joit­tei­ta kil­pailu­asetel­man tas­apain­ot­tamisek­si. Kansan­vä­li­nen yhteistyö tarkoit­taa myös sitä että Suomen pitäisi hyö­tyä ilmas­to­tavoit­teis­sa kestävästä puu­rak­en­tamis­es­ta. Pitkäikäis­ten asun­to- ja käyt­töraken­nusten tekem­i­nen puus­ta pitäisi olla ilmas­toteko sil­lä täysikasvuis­ten puiden hiili sitoutuu parhaim­mil­laan jopa yli sadak­si vuodek­si raken­nuk­si­in. Täl­läiset päästö­toimet eivät taas tietääk­seni ole EU:n tun­nus­tamia, mikä ei liene yllät­tävää sil­lä suuret maat Sak­sa, Ran­s­ka, Italia ja Espan­ja ovat met­sän­sä hakan­neet jo esi­his­to­ri­al­lisel­la ajal­la. Ja sik­si yksi pää­toimista on tämä nykyi­nen teknolähtöi­nen läh­estymistapa, vaik­ka esim. Suo­mi ja Ruot­si pysty­i­sivät muut­tumaan hiilen net­tos­i­to­jik­si kestäväl­lä pitkäikäisel­lä puunkäytöl­lä. Mut­ta eihän ilmas­ton­muu­tos saa olla liian help­poa maille jois­sa on vähän ihmisiä ja paljon met­sää, eihän?

      8. Kaiken jär­jen mukaan tehtaat raken­netaan järjestyk­sessä, jos­sa paras paik­ka aloit­taa. Jos Kemi­in ei raken­neta tehdas­ta, kor­vaa­va tehdas raken­netaan toden­näköisem­min jol­lain taval­la huonom­paan paikkaan, ts. sen tuot­ta­mas­ta paperi­sta tulee toden­näköis­es­ti jol­lain taval­la kalliimpaa. 

        Hin­ta vaikut­taa mah­dol­lis­es­ti enem­män paperin pak­su­u­teen kuin käytet­tävään metrimäärään (arvaus).

      9. Sylt­ty: Kaiken jär­jen mukaan tehtaat raken­netaan järjestyk­sessä, jos­sa paras paik­ka aloittaa.

        Tuo vaatii paljon ole­tuk­sia tehokkaista markki­noista ja kil­pailus­ta. Omaan jär­keeni kuu­lu­uu myös sen mah­dol­lisu­u­den hyväksymi­nen, että rak­en­ta­ja- ja raken­nusjärjestyk­seen vaikut­taa myös markki­noiden tehot­to­muus ja ylivoimaisen markki­na-ase­man hakem­i­nen, ja että etenkin markki­noi­ta hal­lit­se­van rak­en­ta­jan paras ei ole yhteiskun­nan paras.

      10. Olli S: Tuo vaatii paljon ole­tuk­sia tehokkaista markki­noista ja kil­pailus­ta. Omaan jär­keeni kuu­lu­uu myös sen mah­dol­lisu­u­den hyväksymi­nen, että rak­en­ta­ja- ja raken­nusjärjestyk­seen vaikut­taa myös markki­noiden tehot­to­muus ja ylivoimaisen markki­na-ase­man hakem­i­nen, ja että etenkin markki­noi­ta hal­lit­se­van rak­en­ta­jan paras ei ole yhteiskun­nan paras.

        Juuri tästä on kysymys Met­säli­it­to Osu­uskun­nan kohdalla.

      11. R.Silfverberg: Juuri tästä on kysymys Met­säli­it­to Osuuskunnankohdalla.

        Jos tämä liit­tyy siihen, että Met­säli­iton Kemin investoin­ti estää kil­pail­i­joiden Pohjois-Suomen tehdashankkeet, niin raaka­pu­umarkki­nat eivät toi­mi Suomes­sa muu­toinkaan talous­teo­ri­an mukaisesti.

        UPM käräyt­ti alal­la toim­i­neen raaka­pu­un hin­ta­mo­nop­o­lin, mut­ta Kil­pailu­vi­ras­ton ja oikeuskäsit­te­lyn lop­pupäätelmän mukaan Suomes­sa tästä ei aiheudu taloudel­lista tap­pi­o­ta puun­myyjille (sic!)

      12. Daniel Fed­er­ley: Mä en nyt kyl­lä ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Ihan oikeastiko olet siis sitä mieltä, että kun me jätetään tehtaat tekemät­tä, niin maail­man paperinku­lu­tus pienenee?

        Tämä on ehkä vähän saman­lainen kysymys kuin, mik­si emme polt­taisi kivi­hi­iltä voimalois­samme, kun joku muu sen kivi­hi­ilen muual­la kuitenkin tulee polttamaan.

      13. Ville: Tämä on ehkä vähän saman­lainen kysymys kuin, mik­si emme polt­taisi kivi­hi­iltä voimalois­samme, kun joku muu sen kivi­hi­ilen muual­la kuitenkin tulee polttamaan. 

        Eikä ole, Tar­jon­ta-Kysyn­tä-suhde on se merk­i­tyk­selli­nen asia. Tietoinen päätös lisätä kivi­hi­ilen polt­toa, kos­ka muutkin sitä tekevät, kas­vat­taa kysyn­tää ja tar­jon­ta reagoi kysyn­tään markki­na­t­alouden peri­aat­tein. Tietysti jos uskoo talouden niin san­ot­tuun “Sup­ply-side” teo­ri­aan niin sin­unkin päätelmäsi on ihan pätevä. Eräs tun­net­tu Sup­ply-side fanaatikko on mei­dän oma Juhana Var­ti­ainen, eli kukin tehköön omat johtopäätök­sen­sä kuin­ka pätevästä teo­ri­as­ta on kyse.
        Jos ves­s­apa­perin kulu­tus on suuri ilmas­to-ongel­ma niin sit­ten se on. Suo­mi on niin pieni että kulu­tus­ta emme voi kon­trol­loi­da kieltämäl­lä tehtaan rak­en­tamista. Tätä kulu­tuk­sen ongel­maa vas­taan tosin on mielestäni paljon tehokkaam­paa tais­tel­la hin­nan päälle asetet­tavil­la kulu­tusveroil­la käyt­tö­maas­sa joilla
        1) Nos­te­taan haitallisen tuot­teen hin­taa keinotekois­es­ti jol­loin ihmiset toden­näköis­es­ti ja toiv­ot­tavasti “tehosta­vat” kulutustaan
        2) Val­tio saa vero­tu­lo­ja. Ihanteel­lises­sa maail­mas­sa nämä ‘hiiliv­erot’ kor­vamerkit­täisi­in esim. uusi­u­tu­vaan ener­giaan ja myös tulon­si­ir­toi­hin joil­la tue­taan eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaisten kulu­ja. Suo­mi on iso maa ja monien van­ho­jen päätösten vuok­si pien­i­t­u­loiset joutu­vat käyt­tämään polt­to­moot­to­ri­a­joneu­vo­ja vielä kym­meniäkin vuosia.

        Ja tästä taas päästään takaisin jo aiem­min mainit­se­maani asiaan:
        Ilmas­ton­muu­tok­sen tehokas ja reilu hidas­t­a­mi­nen vaatii ylikansal­lisia ja kan­sain­välisiä toimia. Suomes­sa voidaan tehokkaasti kuris­taa omia eline­hto­ja ja talout­ta omil­la päätök­sil­lä, mut­ta muiden hiilid­iok­sidipäästöi­hin me emme voi vaikut­taa mitenkään muuten kuin ole­mal­la mukana kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa ja ter­veel­lä esimerkillä. 

        Ves­s­apa­perin kysyn­tä ei todel­lakaan pienene sil­lä että Suomes­sa sul­jet­taisi­in kaik­ki vessapaperitehtaat.

      14. Stadist: …muiden hiilid­iok­sidipäästöi­hin me emme voi vaikut­taa mitenkään muuten kuin ole­mal­la mukana kan­sain­väli­sis­sä sopimuk­sis­sa ja ter­veel­lä esimerkillä. 

        Mitä voisi­vat olla ter­veet esimerkit?

  11. Yleis­es­ti ottaen main­ioi­ta vastauksia. 

    OS: “Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.”

    Ne liput ovat jo niin haal­is­tunei­ta, ettei niistä enää selviä kansal­lisu­us. Rikos van­hen­tunut. Muutenkin olisi ikään kuin takau­tu­vaa lainsäädäntöä.

    OS: “Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.”

    Naisil­la­han on jo nyt teräväm­mät kyn­net. Ja kieli.

  12. 1a) Ei voi sitoutua 1,5 asteen rajaan, kos­ka asia ei ole Suomen val­las­sa. Siis type­rä kysymys. Suomel­la ei ole velvol­lisu­ut­ta pyrk­iä hiilineu­traal­i­u­teen ver­rokki­maitaan (esim. EU:n medi­aani) aiem­min. Se, kan­nat­taako Suomen kuitenkin pyrk­iä neu­traal­i­u­teen ja hiilinegati­ivi­su­u­teen, riip­puu siitä, mitä muut maat tekevät. Se kan­nat­taa vain jos muut maat seu­raa­vat perässä ja tarvit­taes­sa osta­vat Suomelta nielu­palvelu­ja (esim. päästökau­pan kaut­ta) hyvään hintaan. 

    1b) Päästökau­pas­ta ei pidä saa­da tulo­ja, vaan päästö­mak­suil­la tulee ostaa vas­taavasti nielu­ja. Hiilen nielem­i­nen tulee tehdä met­sän­o­mis­ta­jalle kan­nat­tavak­si mak­samal­la hiilen nielemis­es­tä käypä hinta. 

    1c) Suurem­pi osa Suomen met­sistä on suo­jelta­va mak­samal­la suo­jelus­ta riit­tävästi met­sän­o­mis­ta­jille (esim. huutokauppaamalla).

    2c) Afrikan väestökatas­trofi ei ole suo­ma­lais­ten vas­tu­ul­la. Afrikan val­tiot ovat itsenäisiä ja niil­lä on val­ta ja vas­tuu omista asiois­taan. Tietenkään Suomen ei tule antaa Afrikan eikä muidenkaan maanosien val­tioiden tai ihmis­ten aiheut­taa ongelmia Suomelle — tätä varten Suomel­la on mm. diplo­maat­te­ja ja puo­lus­tusvoimat sekä mah­dol­lisu­us talouspakotteisiin.

    3a) Suomen kie­len ase­ma on tur­vat­ta­va. Tämän het­ken ske­naar­i­ois­sa suomea äidinkie­lenään puhu­vien osu­us Suomen väestöstä uhkaa pienen­tyä huolestut­ta­van nopeasti. Ratkaisut löy­tyvät mm. maa­han­muut­to- ja kielipolitiikasta. 

    5b) Per­he­vap­ai­ta uud­is­tet­ta­va niin, että yhteiskun­ta sub­ven­toi lapsen koti­hoitoa yhtä paljon kuin lapsen päivähoitoa. Mah­dol­liset ansiosi­don­naiset kor­vauk­set työ­nan­ta­jan mak­set­taviksi ja vapaan ehdot (pitu­us yms.) työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan kesken sovittaviksi. 

    5c) Sukupuolten palkkatasa-arvos­sa ei ole mitään kor­jat­tavaa. Suuri ja pieni palk­ka ovat tasa-arvoisia vaik­ka ne eivät ole yhtä suuria. 

    6b) Eläköi­tymisikä nos­te­taan ripeästi 120 vuo­teen, esim. eläköi­tymisikää nos­te­taan 1 vuodel­la joka toinen vuosi. Eläk­keen tilalle perustulo. 

    8b) Henkilö siir­tyköön hol­hot­tavas­ta täy­si­val­taisek­si vas­ta, kun suorit­taa hyväksy­tysti perusk­oulun oppimäärän (laa­ja val­takun­nalli­nen “päät­tökoe”). Ope­tus eriytet­tävä use­am­man eri oppimisnopeu­den mukaises­ti. Kan­de­ja enem­män, mais­tere­i­ta vähemmän.

    1. 3a:n osalta sanois­in, että suurin uhka ei ole niinkään köy­hempi­en ihmis­ten etupäässä human­itääri­nen maa­han­muut­to (näille­hän opete­taan suomea ja lähde­tään siitä, että suo­mi on lin­gua fran­ca yhteiskun­nas­sa) vaan enem­mänkin per­su­jenkin hyväksymä koulute­tun eli­itin työperäi­nen maa­han­muut­to. Näiltä ei jostain syys­tä yleen­sä edes odote­ta suomen opet­telua vaik­ka maas­sa oltaisi­in pysyvästi, vaan ollaan jär­jestämässä englan­ninkielisiä työym­päristöjä ja lisä­palvelui­ta, mikä sit­ten taas johtaa ja on johtanut koulu­tuk­sen englan­ninkielistämiseen ja muuhun vas­taavaan. Kielelli­nen itse­tun­to pitäisi saa­da ter­veelle poh­jalle, sel­l­aiselle jon­ka poh­jal­ta vierai­ta kieliä käytetään kun tarve on, mut­tei enem­pää kuin on pakko.

      Eli­itin asen­teet ovat se mihin tämä hom­ma kaatuu tai on kaa­tu­mat­ta, kuten 1800-luvul­lakin. Ara­bia tai venäjä voivat ehkä uha­ta ruotsin ase­maa yhteiskun­nas­sa, mut­ta suomen tapauk­ses­sa ain­oa aku­ut­ti ris­ki on englanti.

      1. Sepe­teus: Ara­bia tai venäjä voivat ehkä uha­ta ruotsin ase­maa yhteiskun­nas­sa, mut­ta suomen tapauk­ses­sa ain­oa aku­ut­ti ris­ki on englanti.

        Peli on jo työelämässä pitkälti menetet­ty englan­nin suh­teen. Pait­si että asiantun­ti­jatöis­sä työkie­lenä on usein englan­ti, monis­sa palve­lute­htävis­säkin tapaa nyky­isin suomea taita­mat­to­mia ihmisiä, joten englan­ti… Ja mik­si ei?
        Jotenkin kieliasi­as­ta kehkey­tyy kon­no­taa­tio Suomen poli­it­tisen kar­tan kehi­tyk­seen: esim. alun perin vasem­mis­ton joukois­sa oli­vat pienyrit­täjät ja ammat­in­har­joit­ta­jat, sit­tem­min oikeis­to omi nämä kun vasem­mis­to keskit­tyi tehdastyöläisi­in; sit­tem­min oikeis­ton huomio kohdis­tui toim­i­henkilöi­hin, minkä jäl­keen pop­ulis­teil­la (PS) oli otolli­nen maaperä tar­jol­la isom­pi­en puoluei­den hyl­jek­simis­sä… Hegelin filosofi­as­sa teesistä ja anti­teesistä syn­tyi syn­teesi, mut­ta nyky­maail­mas­sa halu­taan olla mus­tavalkoisia, vaik­ka oikea vas­taus olisi harmaa. 😉

      2. Ville: Peli on jo työelämässä pitkälti menetet­ty englan­nin suh­teen. Pait­si että asiantun­ti­jatöis­sä työkie­lenä on usein englan­ti, monis­sa palve­lute­htävis­säkin tapaa nyky­isin suomea taita­mat­to­mia ihmisiä, joten englanti…Ja mik­si ei? 

        Olen kum­minkin sen ver­ran opti­misti, että uskon että nämä kehi­tysku­lut eivät ole täysin vääjäämät­tömiä, vaan voivat men­nä joskus toiseen suun­taan ja joskus toiste taas toiseen, jos ja kun ihmiset heräilevät tilanteeseen ja ryhtyvät kyseenalais­ta­maan sitä. Ehkä sekin on teesi ja anti­teesi? Onhan tääl­läkin tehty joskus kaik­ki sivistyk­selli­nen ruot­sik­si tai jopa lati­naksi, ja nyt sit­ten taas ei. Enkä minäkään itse ole koko elämääni suh­tau­tunut negati­ivis­es­ti englan­ti­in pakotet­tuna asioin­tikie­lenä Suomes­sa, mut­ta nyt olen valmis äänestämään kukkarol­lani jos vaikut­taa siltä, ettei joku palvelun­tar­joa­ja edes yritä palvel­la suomek­si vaik­ka laf­ka olisi ollut pystyssä vuosia. 

        Vas­tauk­seen ”mik­si ei” pitäisi kysyä ennem­min ”mik­si kyl­lä” ja kysyä, naut­ti­iko eri­tyis­es­ti anglosak­siselle kult­tuurille alis­teisu­ud­es­ta tai pitääkö sitä jotenkin sisäsyn­tyis­es­ti parem­pana kuin omaansa (tai mitä hyvän­sä muu­ta). Omas­ta äidinkielestä luop­umi­nen ei ole ihan kivu­ton tai järkevä toi­mi, ja kun kat­soo ihmisiä jot­ka niin ovat joutuneet tekemään niin useinkaan nämä eivät vaiku­ta jäl­keen­päin tyy­tyväisiltä asi­aan. Ei siis kan­na­ta pää­tyä sel­l­aiseen tilanteeseen varmaan?

        Asiantun­ti­jate­htävis­sä on englan­nil­la toki paikkansa, mut­ta välil­lä näkee mielestäni absur­de­ja ja epäoikeu­den­mukaisi­akin tilantei­ta, jois­sa yksi kieli­taido­ton lait­taa kymme­nen suomenkie­len­taitoista kom­mu­nikoimaan englan­niksi, jol­la se kom­mu­nikaa­tio on todel­la har­voin yhtä tehokas­ta ja nyanssit välittävää.

      3. Ville: Pait­si että asiantun­ti­jatöis­sä työkie­lenä on usein englan­ti, monis­sa palve­lute­htävis­säkin tapaa nyky­isin suomea taita­mat­to­mia ihmisiä, joten englanti…Ja mik­si ei?

        Näetkö myön­teisenä ske­naar­i­on, jos­sa perusk­oulumme ope­tuskieli on englan­ti, kun englan­tia äidinkie­lenään puhu­via on, san­o­taanko, 5 % väestöstä?

      4. Sepe­teus:
        Ara­bia tai venäjä voivat ehkä uha­ta ruotsin ase­maa yhteiskun­nas­sa, mut­ta suomen tapauk­ses­sa ain­oa aku­ut­ti ris­ki on englanti.

        En tarkoi­ta aku­ut­tia riskiä vaan ske­naar­i­o­ta 100 tai 200 vuo­den päähän. Miten arvelet esimerkik­si perusk­oul­ul­lamme menevän, jos väestöstä alle 50 % puhuu äidinkie­lenään suomea?

      5. Aika ajatel­la: En tarkoi­ta aku­ut­tia riskiä vaan ske­naar­i­o­ta 100 tai 200 vuo­den päähän. Miten arvelet esimerkik­si perusk­oul­ul­lamme menevän, jos väestöstä alle 50 % puhuu äidinkie­lenään suomea?

        Suomes­sa on ruot­sia äidinkie­lenään puhu­via 5 % ja silti on ruotsinkielisiä perusk­oulu­ja ka lukioi­ta ja yliopis­to­ja tääl­lä. En näe uhkaa että suomenkieliset koulut katoaisi­vat pait­si siinä tilanteessa että Suomen miehit­tää jokin toinen val­tio ja se tuskin on mikään englan­ninkieli­nen val­tio, mut­ta mui­ta ehdokkai­ta on olemassa.

  13. Afrikas­ta puheenollen tärkein point­tisi löy­tyy lauseesta, jos­sa toteat, että Afrikan maat voisi­vat tehdä jotain itsekin. No näin­pä se asia on, mut­ta sitä ei ole vielä täysin Euroopas­sa ymmär­ret­ty. Ihan ensik­si Afrikkaan pitäisi saa­da mah­dol­lis­tavaa byrokra­ti­aa ja oikeuslaitos­ta. Sitä mah­dol­lis­tavaa byrokr­ta­ti­aa, joka jo ehkä Euroopas­sa on men­nyt tois­es­ta laidas­ta liikasään­te­lyyn, ja sitä oikeuslaitos­ta joka aikanaan mah­dol­listi Euroopan kehi­tyk­sen. Jos oikeuslaitos ja byrokra­tia (hallinto) on kivikau­ti­nen, niin mikään sum­ma mikä Afrikkaan kaade­taan ei nos­ta maanosaa muiden tasolle. Onko Afrikan Unioni valmis, että vaik­ka YK johtois­es­ti lähde­tään todel­la kehit­tämään Afrikan oikeuslaitos­ta ja hallintoa. Jos val­taosa maista ei ole tähän valmis, niin mikä sit­ten eteen? Mil­jar­di pako­laista ei tule minkään toisen maanosan alueelle, jos se vas­taan­ot­ta­va alue ei näin halua. Minkään toisen maanosan alueelle ei kri­isi­ti­lanteessa noin vain kävellä,veneillä tai lennel­lä. Tämäkin on hyvä muistaa.

    1. Mik­si Afrikan maat tek­i­sivät mitään itse? Nythän on hyvä – rikas Euroop­pa syytää mil­jardi­tolkul­la kehi­tys­a­pua vuodes­ta toiseen, ja ain­oa haaste on, että pitäisi päät­tää, mihin turhuuk­si­in ne rahat saadaan tuh­lat­tua, että ensi vuon­na tulee taas yhtä paljon.

      Vähän liioitellen, mut­ta ei paljon: kehi­tys­a­pu pitäisi krim­i­nal­isoi­da. Se on suurin yksit­täi­nen este sille, ettei Afrik­ka koskaan kehity.

  14. O.S:“vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat.”

    Ja katin kon­tit, Suo­mi on aina sitonut hiiltä mui­ta mai­ta tehokkaam­min ja aiheut­tanut vähiten hiilipäästöjä kun ver­rataan vuo­sisa­taista kivi­hi­ilen louhin­taa ja betoni­rak­en­tamista maail­mal­la. Seilan­nut vähiten mer­iä , ajanut hiil­i­höyryve­tureil­la ja lentänyt maail­man ääriä.

    O.S:“hiiliosinkona kansalle takaisin,”
    Tarkoi­tat var­maankin met­sän­o­mis­ta­jille. Muu osa kansas­ta keskit­tyy hiilen vapauttamiseen.

    O.S:“Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaadetaan”

    Entäs välis­sä koitu­vat kulut, jot­ka liit­tyvät met­sänvil­je­lyyn. Ennen niitä pystyi kom­pen­soimaan esim. har­ven­nushakku­u­tu­loil­la . Nyt vihreät ovat säätämässä met­sänkäyt­tö­mak­su­ja, kiin­teistövero­ja met­si­in jne. Se on juuri tätä vero­hait­tapoli­ti­ikkaa, mitä demar­it ja vihreät ajavat.

    O.S:“Ei kan­na­ta. pitää ottaa huomioon myös hiilivaranta. ”

    Ei pidä ellei sitä kor­va­ta vielä erik­seen. Met­sän­o­mis­ta­jal­la on oikeus haka­ta sil­loin, kun halu­aa (säädösten puit­teis­sa) , kos­ka hän omis­taa met­sän­sä , ei yhteiskunta.

  15. Tääl­lä jak­se­taan jauhaa lop­ut­tomasti hiilin­ieluista. Entä pääkaupunkiseudun päästöt, jot­ka tule­vat fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä, mitä niille pitäisi tehdä. Ei tietysti mitään, pitäähän cityvihrei­den saa­da läm­pöä ja sähköä. Hiilin­ielu-käsit­teel­lä pyritään hämärtämään sitä, että ensisi­jais­es­ti tulee pyrk­iä vähen­tämään CO2-päästöjä. Pääkaupunkiseudul­la tämä tarkoit­taisi ydin­voiman käyt­töönot­toa, mut­ta se nyt ei vaan käy, joten hiilin­ielu, hiilinielu…Miksi ihmis­ten kehäkol­mosen ulkop­uolel­la pitäisi uhrautua cityvihrei­den puoles­ta, nielköön hiilensä.

  16. “mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.”

    Taas meitä syyl­lis­tetään! Onko nois­sa van­hois­sa syn­neis­sä mukana ter­van­polton ja sen sivu­tuot­teen puuhi­ilen aika? Entä höyryve­tu­rit? Kaskenpoltto?
    Har­voin, jos koskaan luetel­laan edis­tys­tä ja paran­nuk­sia kuten vesien­suo­jelun ansioita.

    Nyt pitäisi kansalais­ten istut­taa pui­ta mut­ta uuti­sis­sa en ole huo­man­nut ker­ro­tun kuin­ka val­ta­van määrän pui­ta met­sän­o­mis­ta­jat vuosit­tain istuttavat.

    “On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskauppaan ”
    Onko todel­lakin niin että suo­ma­laiset päät­täjät eivät kehitä ja uusi mitään ellei työtä ohja­ta veroil­la ja maksuilla?
    Ehdotan että blo­gisti laatii pari luet­te­loa tai taulukkoa. Toises­sa tieto, kuin­ka mon­en suuren tehtaan, voimalaitok­sen tai vesi- ja viemäri­laitok­sen päät­täjis­sä on vihreän aat­teen kan­nat­ta­jia tai jäseniä ja kuin­ka paljon. Toiseen luet­teloon sit­ten se, monel­lako vihreän liik­keen jäsenel­lä tai hänen per­heel­lään on met­sää, paljonko ja kuin­ka sitä on hakat­tu ja uudistettu.

    Uuti­sot­sikois­sa ja poli­it­ti­sis­sa puheis­sa intoil­laan Suomen met­sien kasvumäärästä. Tuo vuosit­tainen kuu­tiomäärä on ihan huuhaa luku, se pitäisi jakaa luokki­in: Taimikko­jen kasvu, har­ven­nukyp­sien met­sien kasvu ja ns. pääte­hakku­u­vai­heessa ole­vien met­sien kasvu. Ja mukaan tietysti se, mon­tako vuot­ta met­sä kus­sakin luokas­sa on.

  17. Mihin poli­it­ti­sis­sa agen­dois­sa tarvi­taan 1,5 K mantraa? Käytetäänkö sitä mit­taluku­na, eli 1,0 K van­no­va tekee enem­män kuin 2,0 K tyy­tyvä? Miten toimen­piteen vaiku­tus verifioidaan?

  18. 1c:stä olen sitä mieltä, että vas­tauk­sesi on väärä. Oleel­lista ei ole mitä tapah­tuu suo­jelu­alueil­la, vaan mitä niiden ulkop­uolel­la, mut­ta sen minkä sin­unkin vas­tauk­sesi näyt­tää, vihreil­lä ei ole tur­val­lisu­us­poli­it­tista ymmär­rystä eikä osaamista.

  19. Hyvä aja­tus tuo ehdo­tus autoista suurim­pana sisäisen tur­val­lisu­u­den uhkana.
    Jos aja­tus­ta jatkaa, voisi pahim­mik­si uhik­si nos­taa alko­holin ja soker­it. Tap­pa­vat vielä moninker­tais­es­ti autoi­hin nähden.

  20. “Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmaksuja.”

    Mis­sä tämän todis­tus on? Siis tehokkuuden.
    Kysymys oli lisäk­si ” Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueil­la?”. Voi myös kysyä: “mik­si pitäisi tuot­taa toimen­piteitä?”. Mik­si asioiden ei voisi “antaa olla/mennä oma­l­la pain­ol­laan”? Karikatyyris­es­ti: lib­er­aal­ius vs autoritarismi.

    “Halv­in­ta olisi tietysti”

    Mis­sä tämän todis­tus on?

Vastaa käyttäjälle N/A Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.