Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu, koulutus, liikennepolitiikka, Matalapalkkatyö, Säästökohteita, sote, Talouspolitiikka, Vaalipuheiden arviointia, _

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huomaan, että kaikki itseään kunnioittavat tahot vastailevat näinä päivinä Antti Rinteen kysymyksiin.

Miksi en siis minäkin.

1) Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa ja vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat. Ilmakehässä on paljon Suomen lipulla varustettuja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Hintaohjaus on tehokkainta, siis erilaisia hiiliveroja ja päästöoikeusmaksuja. Parasta olisi, jos EU vähentäisi päästöoikeuksien määrää niin, että päästöoikeuden hinta nousisi nopeasti sataan euroon tonnilta. Niitä jouduttaisi ehkä tukemaan hiilitulleilla maista, joissa ei ole omaa päästöoikeusjärjestelmää. Osa näin päästökaupan tuloista tulee jakaa hiiliosinkona kansalle takaisin, jotta tulonjakovaikutukset eivät olisi niin ikäviä.

On alettava kehittää hiilinielujen kytkemistä päästöoikeuskauppaan Antero Vartian hengessä.

Puut pitää kasvattaa täyteen mittaan ennen kuin ne kaadetaan. Silloin metsissä on keskimäärin enemmän hiiltä sitoutuneena samalla, kun vähän malttamalla saadaan parempi tuotto. koska tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

On suojeltava huomattavasti isompi osan Suomen metsistä.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a .Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Kohti määräenemmistöpäätöksiä, että päätöksiä noin ylipäänsä saataisiin aikaan. Suomen puheenjohtajakaudella päästökauppa on hiottava iskukuntoon.

b) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Totta kai. Suostun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuinka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen hetki – ellei se jo mennyt – pelastaa Afrikka väestökatastrofilta. Se tapahtuu vain naisten koulutuksen ja taloudellisen kehityksen kautta. Jotain voisivat kyllä Afrikan maat tehdä asiassa itsekin. Miljardi afrikkalaista nälkäpakolaista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perussuomalaiset vastustavat tietysti tätäkin, koska johdonmukaisuus olisi elitismiä.

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a) Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Tuomioistuinten pitäisi kehittää toimintaansa, jotta ratkaisut eivät viipyisi niin kohtuuttoman pitkään. Tuskin kansalliskielten asemaan on tulossa muutoksia. Itse en pidä pakollista toisen kotimaisen opiskelua välttämättömänä, koska suurimmalle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lainvalmistelu ollut. Sata-komiteasta jäi niin vahvat traumat, että toivon joidenkin muiden uhrautuvan komiteoiden jäseniksi. Ehkä komiteoiden työ kannattaisi aloittaa ensin asiantuntijavoimin ja vasta kun pohjaehdotus on valmis, päästää edunvalvojat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoilijat tappavat 200 ihmistä vuodesta. Sen rinnalla muut uhkailijat ovat aika kesyjä. Kortti pois, jos ei osaa ajaa sääntöjen mukaan.

d) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

Joo joo, totta kai. Jokaiselle kansanedustajalle nimikkohävittäjä oman valinnan mukaan. Markus Mustajärvi esimerkiksi valitsisi varmaankin tutun ja turvallisen MIG-15:n. Jos Mikko Alatalo olisi vielä eduskunnassa, hän valitsisi Fouga Magisterin, josta Eero Raittinen laulaa niin tunteikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kauniina kulkee. Hän kanttoriksi aikoo…”.

4. Elinvoimainen Suomi

a) Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

Esteiden raivaaminen kaupunkien kasvun tieltä, koska talouskasvu tapahtuu kaupungeissa. Aikaa on vain neljä vuotta. Sitten Keskusta änkeää taas hallitukseen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmastonmuutoksen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropolialueelle antaa toimintavapauksia. Valtio voisi vetäytyä kokonaan metropolialueen infrainvestoinneista ja korvata se seudun kunnille kiinteällä vuosittaisella rahasummalla, joka jaetaan kuntien kesken asukasluvun kasvun suhteessa. Yksi itsepäinen kokki vähemmän ja kunnille oikea kannustin nykyisen mankumiskulttuurin tilalle.

c) Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

Halvinta olisi tietysti, että valtio ottaisi nollakorkoista lainaa ja rahoittaisi infran, mutta jos itse tehtyjen sääntöjen kiertäminen edellyttää ulkopuolisille maksamista, niin maksetaan sitten. Voisi tehdä infrayhtiöstä kansanosakkeen, jonne ihmiset voisivat siirtää rahansa nollakorkoisilta tileiltä.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a) Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Vähimmäisehdoista voitaisiin säätää lailla, ettei työmarkkinajärjestöjä tarvitse aina vaivata asialla.

b) Miten uudistaisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tasapuolisesti vapaita myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kunnianhimoa ja terävämmät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?

Jäljelle on jäänyt lähinnä vain vaikeammin työllistettäviä. Muut ovat jo töissä. Nostamalla palkkatuen käyttö Ruotsin tasolle saadaan heti kaksi prosenttiyksikköä lisää työllisyyttä.
Parempi olisivat kuitenkin täydentävät tulonsiirrot, koska palkkatuki sitoo tuettavan henkilön yhteen työnantajaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vaihtoehtoa?) Veroasteikko voitaisiin vetää tulojen alapäässä parisataa euroa nollan alapuolelle pienipalkkaisen automaattisena palkkatukena. Työmarkkinajärjestöt taas voisivat sopia tämän turvin harjoittelija- ym alemmista palkoista niille, jotka eivät nyt pääse töihin. Nettoansiot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negatiivinen tulovero pohjalla.

Perusturvana maksettava työkyvyttömyyseläke muutettakoon vammaistueksi, joka ei pienene, vaikka ansaitsee kuinka paljon hyvänsä. Siis sama periaate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

Varotaan nyt ainakin katteettomia eläkelupauksia. Jos saadaan Suomen Yritystukipuolue oppositioon ja itse Pää-Pekkaroija peräti Brysseliin, voidaan alkaa karsia yritystukia alkaen eniten vahinkoa tuottavista ja tehdä niilläkin rahoilla sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

a) Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?

Vaalikampanjan paniikista huolimatta ei mennä mihinkään tasaiseen henkilöstömitoitukseen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erikseen ja näiden summana tehdään kunkin yksikön mitoitus. Muutoin kunnat pitävät henkihieverissä olevia vanhuksia kotihoidossa. Tehostetaan työtä säästävän automaatiota hoivatyössä ja hyväksytään sen ottaminen huomioon hoitajamitoituksessa. Kun minä ja minun kaverit ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökuntaa riitä mitenkään.

c) Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vastauksissaan tähän asti, rahat on joka tapauksessa jo loppu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeutta alkaa karsia menoja vanhentuneista kohteista.

d) Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muuttunut eriarvoisemmaksi, koska lahjakkaimmat ja hyvin koulutetut voivat pyytää millaista palkkaa tahansa ja perusduunarit ovat markkinoiden armoilla. Siksi on hyväksyttävä suuremmat palkkaerot ja tasattava niitä sitten verotuksella ja täydentävillä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

Ahon hallituksesta en keksi mitään muuta hyvää sanottavaa kuin sen, että ankaran laman oloissa se panosti koulutukseen ja tutkimukseen.

b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloitetaan siitä, että jokainen suorittaisi peruskoulun kunnolla. Alas armovitoset. Jotkut kehittyvät hitaammin kuin toiset, joten luokalle jääminen ei ole aina mitenkään huono vaihtoehto. Jos peruskoulun saa valmiiksi ennen kuin täyttää 18 vuotta, niin sitten toisen asteen koulutukseen, jonka pitäisi olla kokonaan ilmainen

c)  Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvollisuus viikon mittaiseen koulutukseen vuosittain. Oppivelvollisuusikä 65 vuoteen!

d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Yritän rahoittaa sitä parhaani mukaan käymällä konserteissa ja teatterissa ja uusia kesäkuussa taas Museokorttini. Puhumattakaan kirjastoista: Haluan huomauttaa, että Helsingin keskustakirjaston ruotsinkielinen nimi on Ode.

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Minä rakentaisin perusturvan negatiivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytettävissä oleminen on joillekin vahva uskonasia, niin lisätään tämä vaatimus siihen nyt sitten. Kun tähän ei mahdu pidempää vastausta, viittaa blogillani olevaan juttusarjaan sosiaaliturvan uudistamisesta.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Tuhat terveyskeskuslääkäriä perusterveydenhoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluetta olisi hyvä, koska miljoonapiirit ovat jo olemassa ja koska ei le riskiä, että näistä tulisi maakuntia, jotka sotkeutuisivat esimerkiksi maankäyttöön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

56 thoughts on “Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

  1. Kommentoin tässä vain yhdellä linkillä: https://en.wikipedia.org/wiki/Terra_preta

    Ehkä lienee parasta selittää kuitenkin hieman. Fertiili maaperä, “multa”, jos niin halutaan, sitoo suuret määrät hiiltä, hiukan niinkuin turvekin. Tehokkain keino sitoa hiiltä ilmakehästä, on sitoa se multaan. Iso osa Amazonin sademetsän maaperästä on ihmisen tekemää.

    Hiilidioksidin saaminen maaperään tulisi olla ihan ykköskeino globaalisti. Meillä on Suomessa velvollisuus kasvattaa puuta niin paljon kuin mahdollista, mutta ei sitä kaikkea ole järkeä säilöä metsissä runkoina jotka eivät enää kasva, vaan ne rungot voidaan muuttaa puuhiileksi, joka sitten voidaan ottaa maanparannusaineeksi ja sitoa maaperään.

    Suomessa metsien nettokasvu on kai jotain 25 miljoonan kuution luokkaa. Jos oletetaan että sen kuivapaino on 400kg/ kuutio, niin Suomen metsiin sitoutuu 5 miljonaa tonnia hiiltä vuodessa nettokasvuna. Tämä vastaa noin 18 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Minusta ei ole välttämättä optimaalista sitoa sitä hiiltä metsiin, kun se voitaisiin sitoa maaperään. Mahdollisesti jossain, missä sitten vastaavasti siinä maaperässä voitaisiin kasvattaa puuta.

    Me olemme jo kauan sitten ohittaneet pisteen jossa asiaa voidaan edes teoriassa korjata sillä, että päästöjä vähennetään. Nyt pitäisi päästä tilanteeseen jotta hiiltä otetaan ilmakehästä mahdollisimman paljon pois. Suomalaisten tulee toki pyrkiä vähentämään päästöjä, mutta ei siksi että meidän osuutemme olisi globaalisti merkittävä, vaan siksi että meillä on mahdollisuus olla suunnannäyttäjiä.

    Nykyinen argumentaatio siitä että “Suomen ei pidä osallistua koska me olemme niin pieni tekijä” on täysin järjetön ja typerä argumentti. Se keskittyy aivan väärään asiaan (suomalaisten päästöihin) ja aivan väärällä perusteella (miten meidän henkilökohtaiset päästömme vaikuttavat). Tätä ongelmaa ei ratkaista ilman mittavia kansainvälisiä sopimuksia. Se, mitä me voimme tehdä, on kehittää teknologiaa ja näyttää että sitä on mielekästä ottaa käyttöön, ja näin tasoittaa tietä niiden kansainvälisten sopimusten syntymiselle.

    Ja kukaties, joku voi jopa tienata tällä. Paljonko maailmassa on sellaista maapinta-alaa, jota uhkaa eroosio ja missä tarvitaan nimenomaan hyvää multaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “Miljardi afrikkalaista nälkäpakolaista olisi Euroopalle vähän liikaa.”

    Osmo, voisitko esittää tai linkata uskottavia perusteita sille, että tällainen olisi tosiaan realistinen skenaario – miljardi afrikkalaista olisi rynnimässä Eurooppaan? Perusteista varmaan samalla selviää, miksi köyhistä maista ei ole aikaisemmin tullut suhteessa yhtä suurta pakolaisvyöryä Eurooppaan (tai vastaaviin naapurimaanosiinsa)?

    Muuten kuulostaa ikävästi sellaisesta puolihuolimattomalta pelottelulta, joka vahvistaa suomalaisten maahanmuutto- ja Afrikka-kammoja ja antaa kaltaisesi sivistyneen keskustelijan hyväksymisleiman sellaisen synkeän skenaarion realistisuudelle, jota monet (myös sivistyneet) pitävät “Euroopan rajat tukevasti kiinni” -ajattelunsa perusteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Johannes:
      “Miljardi afrikkalaista nälkäpakolaista olisi Euroopalle vähän liikaa.”

      Osmo, voisitko esittää tai linkata uskottavia perusteita sille, että tällainen olisi tosiaan realistinen skenaario – miljardi afrikkalaista olisi rynnimässä Eurooppaan? Perusteista varmaan samalla selviää, miksi köyhistä maista ei ole aikaisemmin tullut suhteessa yhtä suurta pakolaisvyöryä Eurooppaan (tai vastaaviin naapurimaanosiinsa)?

      Muuten kuulostaa ikävästi sellaisesta puolihuolimattomalta pelottelulta, joka vahvistaa suomalaisten maahanmuutto- ja Afrikka-kammoja ja antaa kaltaisesi sivistyneen keskustelijan hyväksymisleiman sellaisen synkeän skenaarion realistisuudelle, jota monet (myös sivistyneet) pitävät “Euroopan rajat tukevasti kiinni” -ajattelunsa perusteena.

      Kun Irlantiin iski nälänhätä perunasadon tuhoutuessa muutama vuosi putkeen 1800-luvulla, karkeasti jakaen irlantilaisista viidesosa lähti nälkäpakolaisiksi, viidesosa kuoli nälkään ja kolme viidesosaa jäi Irlantiin ja selvisi ulkopuolisen ruoka-avun turvin nippa nappa. Tämä on ihan tutkittu fakta ja historiallinen tosiasia, ei mitään pelottelua. Lisäksi Irlanti oli siinä vaiheessa yksi Euroopan köyhimmistä ellei köyhin valtio brittien kohdellessa sitä kuten muitakin siirtomaitaan: huonosti. Afrikkaa tuskin koettelee ihan saman kokoluokan katastrofi ilmastonmuutoksesta huolimatta (tai jos koettelee, niin tuskin ihan joka paikkaa samaan aikaan). Jos näillä perusteilla tekee ennusteen, että puolet Irlannista lähteneistä olisi uskottava arvaus (eli 10 prosenttia), on meillä 130 miljoonaa afrikkalaista nälkäpakolaisina.

      Ei ihan Osmon miljardia, mutta sitten jos otetaan huomioon väestön kasvu ja nykyiset ennusteet (Afrikassa ennustetaan olevan 2 miljardia ihmistä jo 2040-luvulle tultaessa ja vuoteen 2100 mennessä ollaan jo yli neljän miljardin) ruvetaan olemaankin jo huimasti korkeammissa luvuissa. Sitten jos vielä ruuvataankin ennustetta niin, että nykymaailmassa liikkuminen on helpompaa kuin 1800-luvulla ja liikkeelle voikin lähteä vaikkapa neljäsosa niin sitten Osmo onkin ihan oikeassa kokoluokassa. Kannattaa myös huomata, että se optimistinenkin arvio tarkoittaisi, että Euroopan unionin väliluku voisi kasvaa yli 30 prosentilla n. 500 miljoonasta 630 miljoonaan.

      Pohjimmiltaan tämä vaan kertoo siitä, että miten tärkeätä on tehdä juuri niitä juttuja kuin mistä Osmo puhuu: panostaa naisten koulutukseen ja tukea talouden vahvistumista Afrikassa muuhunkin suuntaan kuin kiinalaisten velkojien vangeiksi. Mitä nopeammin me tätä teemme, sitä helpommaksi teemme kaikkien elämän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Vuonna 2100 Afrikan väkiluvuksi ennustetaan 4,2 miljardia nykyisen miljardin sijaan. Kymmenen prosenttia 4,2 miljardista on 420 miljoonaa, mutta ylikansoitu son niin valtavaa, että 10 % on ala-arvio.

        Ymmärränkö nyt oikein, että tämä synkkä skenaario perustuu oletuksiin, että

        1) Afrikan väestö kasvaa voimakkaasti seuraavat 80 vuotta, mutta Afrikasta ei tänä aikana ole merkittävää nettomuuttoa muualle, kunnes vuonna 2100 sitten syntyy yhtäkkiä tämä miljardin ihmisen muuttoaalto?
        -2a) Afrikan manner ei fysikaalisesti pysty parhaallakaan nykyisellä ja tulevalla teknologialla ja bisnesosaamisella kasvattamaan riittävästi ravintoa JA afrikkalaiset eivät pysty myöskään tuomaan ruokaa muualta maailmasta jostain syystä X joka pysyy voimassa seuraavat 80 vuotta; tai
        – 2b) Vaikka Afrikan mantereella pystyttäisiin periaatteessa tuottamaan ruokaa (ja puhdasta vettä jne) 4,2 miljardille, afrikkalaisten osaaminen tai varallisuus pysyy seuraavat 80 tasolla, joka estää heitä tekemään tämän

        Vai millaisia oletuksia olet tehnyt?

        Erityisesti noihin 2a ja 2b skenaarioihin, jos jotain sellaista oli ajatuksenasi, olisi mukava saada vakavasti otettavia lähteitä. Esimerkiksi Iso-Britannian alueen fysikaalista potentiaalia tuottaa uusiutuvaa energiaa avasi ansiokkaasti fyysikko David MacKay: https://www.withouthotair.com/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tärkein kysymys kai tässä vaiheessa on, että lähteekö Vihreät mukaan hallitukseen jos demarit tukee Kemin uuden sellutehtaan rakentamista? Eli sen paikan ottaisi siinä tapauksessa Perussuomalaiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Tärkein kysymys kai tässä vaiheessa on, että lähteekö Vihreät mukaan hallitukseen jos demarit tukee Kemin uudensellutehtaan rakentamista? Eli sen paikan ottaisi siinä tapauksessa Perussuomalaiset?

      Päivän lehdessä todetaan, että suunnitellun sellutehtaan aikaansaamat lisähakkuut pienentäisivät metsien nettohiilinielua suunnilleen neljäsosalla nykyiseen tasoon verrattuna. Mikä edelleen vastaisi suunnilleen kaikkia teollisuuden päästöjä.

      Jos nämä suuruusluokat pitävät paikkansa, on mielenkiintoista kuulla, miten tällainen investointi on perusteltavissa, jos samaan aikaan luvataan laittaa päätöksissä ympäristö talouden edelle.

      Millä tahansa muulla elämän alalla neljäsosan LISÄleikkaaminen päästöistä voisi olla aika tuskallinen (lue mahdoton) harjoitus.

      Mitä tämän jälkeen seuraavissa vaaleissa seuraisi siitä, jos hallitusvastuussa olisivat pelkästään kolme suurinta puoluetta, on mielenkiintoinen kysymys. Rinteen tehtävä ei ole kadehdittava ja täyden kauden istuva hallitus olisi uskomaton suoritus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hauska tuo naisten terävät kyynärpäät, mahtaakohan tulla lokaa niskaan? Yhtä osuva kuin Obaman lausunto, että mustat pärjäisivät paremmin jos ottaisivat koulun tosissaan. Häntä kiusattiin kun pärjäsi koulussa. Jos/kun sua nyt haukutaan sovinistiksi, niin loogisesti Obamaa voi haukkua rasistiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Harvennushakkuut OK, mutta pitäisi odottaa, että loput puut kasvavat täyteen mittaan. Nyt nekin kaadetaan alamittaisina.

        Jos puhtaasti hiilinielua ajatellaan, niin eikö puut kannattaisi kaataa siinä vaiheessa kun niiden kasvu alkaa selvästi hidastua. No ei ihan; Jos halutaan hiilen vangitseminen maksimoida, pitää maksimoida keskimääräinen hiilen sitominen istutuksesta hakkuuseen. Sitä puuta ei kannata jättää sinne metsään lahoamaan, vaan siitä kannattaa tehdä hiiltä ja vaikka haudata se maahan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jos puhtaasti hiilinielua ajatellaan, niin eikö puut kannattaisi kaataa siinä vaiheessa kun niiden kasvu alkaa selvästi hidastua.

        Ei kannata. pitää ottaa huomioon myös hiilivaranta. Biosfaarissä olevasta hiilestä on 3/4 kasvillisuudessa ja 1/4 ilmakehässä. Joas kasvillisuus parturoidaan puoleen nykyisestä, ilmakehässä on 2,5 kertainen määrä hiiltä. Lisäksi ohje on kaataa puut ennen kuin niiden kasvu hidastuu, koska viiden prosentin diskonttauskorko.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Harvennushakkuut OK, mutta pitäisi odottaa, että loput puut kasvavat täyteen mittaan. Nyt nekin kaadetaan alamittaisina.

        Tuo alamittaisena kaataminen koskee vain Metsähallitusta, ja sen tuottotavoitetta taas säädellään poliitikkojen toimesta, joten te poliitikot voitte syyttää vain itseänne tilanteesta.

        Onneksi Metsähallituksen hallinnoima osuus talousmetsistämme on vain 15% luokkaa, yksityismetsien omistajat kasvattavat puut kyllä tukkikokoon, toki metsiä matkan varrella harventaen, mikä lisää metsien kasvua ja hiilen sidontaa.

        Metsien harvennus lisää myös lahopuun määrää, sillä poikkeuksetta harvennetussa metsässä tuuli kaataa ja lumi katkoo puita enemmän kuin tiheässä kasvustossa. Ihan järkeenkäypää, harvemmassa metsässä kun tuuli tarttuu ja lumi taivuttaa enemmän kuin ylitiheässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Harvennushakkuut OK, mutta pitäisi odottaa, että loput puut kasvavat täyteen mittaan. Nyt nekin kaadetaan alamittaisina.

        Ennen vanhaan metsäekonomistit eivät edes tunteneet koron käsitettä ja puut kannatti kasvattaa täyteen mittaan. Nyt korkokäsitteen tuntevat metsänomistajat hakkaavat surutta puut keskenkasvuisina. Pääomaa ei kannata makuuttaa laiskana. Tälläisiä metsänomistajia ovat esim. Suomen valtio, metsäyhtiöt ja sijoitusrahastot.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Harvennushakkuut OK, mutta pitäisi odottaa, että loput puut kasvavat täyteen mittaan. Nyt nekin kaadetaan alamittaisina.

        “Yli-ikäisessä” puustossa luonnontuhojen riski kohoaa merkittävästi.

        Ilmaston muutos lisää myrskyjä ja aiempaa pidempiä kuivuuskausia. Kanadassa ja Keski-Euroopassa on valtavia hyönteistuhoja jo nyt. Metsäpaloja on niinkin lähellä kuin Ruotsissa ja Venäjällä.

        Luonnontuhojen tappamasta metsästä ei saa edes sellupuuta, puhumattakaan laadukkaasta tukista.

        Helsingissä niitä voisi sentään polttaa kivihiilen sijasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Katsomosta on hauska tarkkailla realistien ja haihattelijoiden puheita, mutta milloin poliitikko valehtelee? Kemin tulevan sellutehtaan vaikutus on laskettavissa, mutta sen korvaaminen uudella, ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tähtäävällä, teollisuusklusterilla on erittäin ohuen langan varassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eero Kärki:
      Katsomosta on hauska tarkkailla realistien ja haihattelijoiden puheita, mutta milloin poliitikko valehtelee? Kemin tulevan sellutehtaan vaikutus on laskettavissa, mutta sen korvaaminen uudella, ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tähtäävällä, teollisuusklusterilla on erittäin ohuen langan varassa.

      Kemin hankkeen julkistus on loistavasti ajoitettu. Se testaa puolueiden todellisen kannan, sillä se nostaisi hakkuut yli noin 82 Mm3:n, mitä monet teollisuusmyönteisetkin asiantuntijat pitävät maksimina. Hanke lisäksi torppaisi kaikki muut suuret ja keskisuuret “biotuote” tehdashankkeet.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Fidel:
      Pari hutia, silti ylivoimaisesti parhaat vastaukset tähän mennessä. Ehdotan Oden, Matti Virenin ja Petruksen vetämää virkamieshallitusta, poliittiset puolueet hajotetaan tarpeettomina.

      Samaa mieltä. Elina Lepomäki joukkoon mukaan ja kannatan ehdotustasi varauksetta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kohti määräenemmistöpäätöksiä, että päätöksiä noin ylipäänsä saataisiin aikaan.

    Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi. Jos mentäisiin yksityiskohtien tasolle olisin todennäköisesti ehdottomasti vastaan koska EU:n poliittiset realiteetit estävät sen.

    EU:n integraatiota ei voida syventää integroimalla rakenteita jos alla olevat realiteetit eivät tue niitä. EU:n kansalaiset ja poliitikot eivät tunne riittävästi solidaarisuutta tai yhteenkuuluvuutta eikä EU:n lainsäädäntö ole tarpeeksi kehittynyttä ristiriitojen ratkaisuun. Poliittisten rakenteiden tulisi heijastella alla olevia realiteetteja. Euroalueen ongelmat ovat esimerkki ongelmista kun tästä periaatteesta poiketaan. Saksan vaihtotaseen ylijäämään puuttumattomuus EU:n tasolla on esimerkki siitä, miten EU:n hallinto ei ole tarpeeksi itsenäinen tai kypsä monikansallisella tasolla.

    Jos historiasta pitää ottaa oppia, Itävalta-Unkarin kompromissi (1867) on hyvä lähtökohta. Se johti kovaan poliittiseen kuohuntaan ja etnisten ristiriitojen kärjistymiseen joka lopulta kanavoitui mm. juutalaisvihaan. Itävalta-Unkarin kompromississa oli joitain hyvääkin joista voisi ottaa oppia. Sopimuksen neuvottelu uudestaan 10 vuoden välein alusta alkaen olisi hyvä lähtökohta EU:n rakenteiden uudistamiseen. Määräaikaiset sopimukset voisivat hillitä itsekästä politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vuosikymmenet ovat vierineet ja Ode on yhä järjissään. Ei se kaikilta käy.

    Pari toisiinsa liittyvää kysymystä kuitenkin:

    Mitä tehdään, jottei Karjaalta Porvooseen olisi kaikki yhtä Kalasatamaa? Minusta se ei olisi kivaa. Miten vanha kunnon Ebenezer Howard ja reilun Uudenmaan kokoinen kärrynpyöräkaupunki solmukohtineen? Jos esim. Espoon asemanseudulta Vuosaareen nyt kestää joka tapauksessa reilun tunnin, saattaisiko olla järjellistä panna paukkuja vaikkapa Hanko – Raseb. – Lohja – Nummela – Hyvinkää/R-mäki – Lahti – Porvoo -vyöhykkeelle, sen pöhinäpisteille ja nopeille kehä- & sädemäisille yhteyksille? Kenties Tallinna mukaan luettuna. (En tarkoita ohjauspyörän ääressä nököttämistä ja kiilailua.) Tai ne tunnin junat toisiin kasvukeskuksiin?

    Mitä tehdään kasvavien kaupunkien ja kuihtuvan maaseudun sukupuolijakaumavinoutumille? Mikäs minun… Mutta jos yritettäisiin olla reiluja?

    Hankitaan kaupunkeihin nuoria miehiä ulkomailta (harvinaisen helppoa, jos vaihdetaan kotimaiset kielet joksikin muuksi, mutta silloin mä huudan) ja jätetään ne yksinäiset autokorjaamonpitäjät tms. kuolemaan pois hissuksiin? Mutta siis jos yritettäisiin olla reiluja?

    Miten saataisiin pojatkin käymään kouluja? Olisiko se ratkaisu mihinkään? Etäsuhteita? Maajussit näyttöpäätteille ja tavataan aineellisesti kerran kuussa? Mihin kakrut ja niiden kaverit? Älykänny kouraan ja se siitä?

    “Olipa kerran maaseutu.” Voinhan mä tehdä aiheesta kalevalamittaisia itkuvirsiä, mutta onko lopulta sekään kivaa?

    Kysymykset saattavat olla jo moneen kertaan vastattuja, mutta olen ehkä pudonnut tästä kelkasta. Mitä jos ne Metropoliseurassa kysyvät mun mielipidettäni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Miten voi olla vihreille niin vaikeaa sanoa, että Suomen metsiä ei pidä kaataa kiinalaisten vessapaperiksi. Meiltä loppuu ennen metsä kuin sieltä perseet. Parissa vuodessa sekin hiili on jo takaisin taivaalla ja ajatus on muutenkin naurettava, jos sanoo jotenkin edes arvostavansa luontoa. Ensin kasvatetaan satakin vuotta metsää ja sitten se päätyy siihen, että kerran tempaisee liat hanuristaan ja heittää pois. Ja mistä sitten tulee vuosirenkaat vanhaan puuhun, jos se ei kasva – pelkkää metsäteollisuuden lobbausta, joka johtuu siitä että koneet ovat rakennettu käsittelemään tietynkokoista puuta.

    Aivan naurattavaa tulla sitten selittämään taas seuraavissa vaaleissa jotain ilmastosta ja luonnosta, jos menette hallitukseen joka jopa maksaa teollisuuden infrat, jotta keitetään sellua joka heittää hiilet parissa vuodessa taivaalle. Haavisto lupasi tukien leikkauksia miljardilla, ei suoraa tukea metsien raiskaamiseen ja hiilen laskemiseen taivaalle sellun keitolla. Suomeen rakennetaan nyt sellutehtaiden armadaa, joka raiskaa metsät samalla tavalla kuin entisten aikojen laivastojen rakentajat. Luonto itsessään on jo nähtävästi kokonaan unohdettu ja ilmastopuheet jäivät taas halvaksi kusetukseksi. Yllättävää että punavihreiksi itsensä leimanneet anderssonit eivät hekään ole huolissaan metsien raiskaamisesta teollisuuden käyttöön, vaan vain pikkuhuomautuksia ilmastoasiasta näkyy tulevan sieltäkin.

    Kun vihreissä ei tehdä työtä kestävän talouden rakentamiseen, niin näitä tilanteita tulee jatkuvasti vastaan jossa talouskasvun pakko tuhoaa kaikki pienetkin avaukset. Systeemi pitää viedä ihan uudella pohjalle, tai on aivan turha hukata aikaansa tällaiseen puuhasteluun, jossa nyt sitten suurena läpimurtona pidetään jotain Vartian appia, jossa asiakas saa itse teollisuuden sijasta maksaa almuja. Teollisuuspamput nauravat partaansa, kun vihreistä on tullut näin vaaraton puolue, joka alistuu täysin.

    Kaikki kehitysapu, jonka ei voi sanoa liittyvän väestönkasvun hillitsemiseen, tulee lopettaa.

    Nyt nähdään onko vihreissä selkärankaa, vai tuleeko sieltä sitten jotain persuilla pelottelua ja väitteitä jostain saavutetuista tavoitteista hallitukseen menon perusteiksi. Kun ennen vaaleja ilmoititte että nyt on pakko tehdä jotain ilmastolle, niin meno hallitukseen joka ei pelkästään hyväksy jättimäisiä saastuttajia, vaan maksaa niille vähintään kymmeniä miljoonia infraa voi olla aika tuhoisaa kannatukselle seuraavissa vaaleissa. Tässä on sekin hassu juttu, että näistä uusista jättisaastuttajista tulee varma haitta, mutta ydinvoimassa on ehkä toteutuva riski. Nyt jos ajattelee että vihreät ovat astuneet hallituksista ydinvoiman riskien takia, mutta sitten menisi hallitukseen joka ajaa veronmaksajien rahoilla varmaa haittaa luonnolle ja ilmastolle, niin ollaan jännän äärellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vihreiden kannattaa laittaa ehdoksi hallitukseen menoksi että jos Metsä Groupin sellutehdas rakennetaan, se on rakennettava Kemin sijaan Helsinkiin. Siksi että Helsingissä on paljon enemmän työttömiä kuin Kemissä, täällä on infrastruktuuri eli satamat ja rautatiet ja hyvät tiet olemassa ja kaupunki tarvitsee kaukolämpöä tuottamaan biotehtaan päästääkseen eroon kivihiilivoimaloista. Metsä kasvaa nopeammin etelässä kuin pohjoisessa joten hiilinielut eivät vaarannu samalla tavalla. Paikaksi sopisi esim Malmin lentokenttä, jonne voi samalla rakentaa asunnot työläisille. Tehtaan katolle voi laittaa pienen kiitoradan toimitusjohtajan yksityiskonetta varten.

      (Kiusa se on pienikin kiusa)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Tuskin lopettavat kiinalaiset vessapaperin käyttöä, jos Kemiin ei tulekaan tehdasta. Tehdas tulee sitten jonnekin kolmanteen maailmaan, jossa se saa kaikessa rauhassa tupruttaa saasteita taivaalle ilman, että kukaan välittää mistään hiilinieluista tuon taivaallista. Sekö on hyvä?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Daniel Federley:
        Tuskin lopettavat kiinalaiset vessapaperin käyttöä, jos Kemiin ei tulekaan tehdasta. Tehdas tulee sitten jonnekin kolmanteen maailmaan, jossa se saa kaikessa rauhassa tupruttaa saasteita taivaalle ilman, että kukaan välittää mistään hiilinieluista tuon taivaallista. Sekö on hyvä?

        Oikeastaan olisi kuljetuskustannusten takia parempi rakentaa tällaisia bulkkitehtaita lähemmäs tuotteiden seuraavaa jatkojalostusvaihetta.

        Suomalaiset metsäyhtiöt ovat rakentaneet sellutehtaita ulkomaille ennenkin, maihin joissa puiden kasvu on paljon nopeampaa kuin Suomessa.

        Tässä Metsä-Groupin jättitehtaassa on kyse siitä että metsänomistajien tulot halutaan maksimoida. Metsä-Grouphan on osuuskunta jonka omistavat pääosin metsänomistajat itse. Se haluaa rakentaa tehtaansa ennen muita kilpailijoita. Uutisen julkistaminen vaalien jälkeen hallitusmuodostelujen aikaan oli harkittu teko. Se olisi voitu julkaista ennen vaaleja mutta koska Keskustan vaalitapio ja mahdollinen oppositioon jääminen oli jo ennustettavissa, ei halutu kertoa suunnitelmista ennen vaaleja koska tarvittiin mahdollisimman paljon ääniä puolueille jotka eivät vastusta tehdasta. Avoimin kortein pelaaminen olisi ollut reilumpaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Juuri sellutehtaan kohdalla jossain muualla tulee pahemmat päästöt argumenttina ei minusta ole oikein uskottava. Ja näin siksi että Suomessa metsiä hoidetaan jo nyt hyvin.

        Olennainen päästöongelma tässä on siis se puuston kasvu eli määrä jää vajaaksi, eli siihen sitoutuu vähemmän hiiltä, jos sitä hakataan enemmän matalaksi. Eikä niinkään tehtaan käyttämä energia joka tulee etupäässä selluntuotannno sivuvirroista kuitenkin. Vastaavasti on Suomessa vaikea nostaa metsän kasvua, koska meillä kapitalisti jo huolehtii ihan ahneuttaan siitä että metsähehtaari kasvaa maksimaalisesti. Mutta jos jonnekin kehittyvään talouteen tupsahtaa sellutehdas, niin voi hyvinkin käydä niin että sitten sielläkin on ahne kapitalisti maksimoimassa metsien kasvua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. tpyyluoma: Fede

        Myönnän ihan auliisti, etten ymmärrä metsätaloudesta yhtään mitään. Mutta fiilispohjalta olisi kivempi, että sinne tehtaan kitaan joutuu suomalaista puupeltoa kuin vaikkapa sademetsää. Se puupeltohan kasvaa pian takaisin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. tpyyluoma: Vastaavasti on Suomessa vaikea nostaa metsän kasvua, koska meillä kapitalisti jo huolehtii ihan ahneuttaan siitä että metsähehtaari kasvaa maksimaalisesti. Mutta jos jonnekin kehittyvään talouteen tupsahtaa sellutehdas, niin voi hyvinkin käydä niin että sitten sielläkin on ahne kapitalisti maksimoimassa metsien kasvua.

        Mielenkiintoinen näkökulma. Jos uuden sellutehtaan tarvitsemat puut kasvatetaan metsäpeltona entisellä ryteikkö- tai raiskiomaalla, voisi kuvitella, että sekä keskimääräinen hiilinielu että varanto kasvavat.

        Etelä-Amerikka on tällaisia raiskioita täynnä, sillä siellä metsiä on hyödynnetty kaskiviljelyä muistuttavalla tavalla vuosisadan verran naudanlihan tuotantoon. Muutaman vuoden jälkeen köyhtynyt laidun on sitten jätetty heitteille ja eroosiolle alttiiksi.

        Olisi todella mielenkiintoista tietää, miltä UPM:n ja Stora Enson Etelä-Amerikan hankkeet näyttävät hiilinielujen ja -varantojen näkökulmasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Daniel Federley: Tuskin lopettavat kiinalaiset vessapaperin käyttöä, jos Kemiin ei tulekaan tehdasta. Tehdas tulee sitten jonnekin kolmanteen maailmaan, jossa se saa kaikessa rauhassa tupruttaa saasteita taivaalle ilman, että kukaan välittää mistään hiilinieluista tuon taivaallista. Sekö on hyvä?

        Sitten kun ihmiset kyllästyvät saasteiden tupruamiseen taivaalle, he tekevät sosialistisen maailmanvallankumouksen joka tempaa piiriinsä niin Kemin kuin Kiinan, ja sinutkin suljetaan loppuiäksesi kylmään työleiriin, jossa sinua pidetään nälässä ja kidutetaan. Onko sitten hyvä?

        Ranskan vallankumouksen jälkeisinä kahtenasatana vuonna tällä samalla typerällä argumentilla on vuorollaan vastustettu käytännössä kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia kaikkiin mahdollisiin eri suuntiin. Albert Hirschman, joka yleisesti luetaan 1900-luvun merkittävimpien taloustieteilijöiden joukkoon, kirjoitti argumentin historiasta aikoinaan kokonaisen kirjankin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/The_Rhetoric_of_Reaction

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Tommi Uschanov: Sitten kun ihmiset kyllästyvät saasteiden tupruamiseen taivaalle, he tekevät sosialistisen maailmanvallankumouksen joka tempaa piiriinsä niin Kemin kuin Kiinan, ja sinutkin suljetaan loppuiäksesi kylmään työleiriin, jossa sinua pidetään nälässä ja kidutetaan. Onko sitten hyvä?

        Ranskan vallankumouksen jälkeisinä kahtenasatana vuonna tällä samalla typerällä argumentilla on vuorollaan vastustettu käytännössä kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia kaikkiin mahdollisiin eri suuntiin. Albert Hirschman, joka yleisesti luetaan 1900-luvun merkittävimpien taloustieteilijöiden joukkoon, kirjoitti argumentin historiasta aikoinaan kokonaisen kirjankin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/The_Rhetoric_of_Reaction

        Mä en nyt kyllä ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Ihan oikeastiko olet siis sitä mieltä, että kun me jätetään tehtaat tekemättä, niin maailman paperinkulutus pienenee?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Daniel Federley: Mä en nyt kyllä ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Ihan oikeastiko olet siis sitä mieltä, että kun me jätetään tehtaat tekemättä, niin maailman paperinkulutus pienenee?

        Logiikka lienee samankaltainen kuin näissä esimerkeissä:
        Öljyntuottajat ovat vastuussa öljyn hiilidioksidipäästöistä.
        Aseenvalmistajat ovat vastuussa joukkoampumisista.

        Ja tästä jatkaen öljyn hiilidioksidipäästöt ja joukkoampumiset loppuvat jos tuottaminen ja valmistus loppuu. Logiikka on sinänsä pätevä, mutta todellisuudessa öljyntuottajat ja aseenvalmistajat eivät ole yksittäisiä monoliittisia toimijoita vaan elävät kilpailuasetelmassa. Toiminnan lopettaminen vaatii yhteisen päätöksen joko sisäisesti toimijoiden kesken (eli ei tule tapahtumaan) tai ulkoisesti valtion/valtioiden toimesta.

        Meinasin kirjoittaa pitkästikin, mutta totta on se että ilmastonmuutos vaatii voimakasta kansainvälistä yhteistyötä koska valtiot samaan aikaan kilpailevat markkinoilla keskenään työstä ja työpaikoista. Ilmastorikkureihin pitäisi kohdistaa rankkoja tullirajoitteita kilpailuasetelman tasapainottamiseksi. Kansanvälinen yhteistyö tarkoittaa myös sitä että Suomen pitäisi hyötyä ilmastotavoitteissa kestävästä puurakentamisesta. Pitkäikäisten asunto- ja käyttörakennusten tekeminen puusta pitäisi olla ilmastoteko sillä täysikasvuisten puiden hiili sitoutuu parhaimmillaan jopa yli sadaksi vuodeksi rakennuksiin. Tälläiset päästötoimet eivät taas tietääkseni ole EU:n tunnustamia, mikä ei liene yllättävää sillä suuret maat Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat metsänsä hakanneet jo esihistoriallisella ajalla. Ja siksi yksi päätoimista on tämä nykyinen teknolähtöinen lähestymistapa, vaikka esim. Suomi ja Ruotsi pystyisivät muuttumaan hiilen nettositojiksi kestävällä pitkäikäisellä puunkäytöllä. Mutta eihän ilmastonmuutos saa olla liian helppoa maille joissa on vähän ihmisiä ja paljon metsää, eihän?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Kaiken järjen mukaan tehtaat rakennetaan järjestyksessä, jossa paras paikka aloittaa. Jos Kemiin ei rakenneta tehdasta, korvaava tehdas rakennetaan todennäköisemmin jollain tavalla huonompaan paikkaan, ts. sen tuottamasta paperista tulee todennäköisesti jollain tavalla kalliimpaa.

        Hinta vaikuttaa mahdollisesti enemmän paperin paksuuteen kuin käytettävään metrimäärään (arvaus).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Syltty: Kaiken järjen mukaan tehtaat rakennetaan järjestyksessä, jossa paras paikka aloittaa.

        Tuo vaatii paljon oletuksia tehokkaista markkinoista ja kilpailusta. Omaan järkeeni kuuluuu myös sen mahdollisuuden hyväksyminen, että rakentaja- ja rakennusjärjestykseen vaikuttaa myös markkinoiden tehottomuus ja ylivoimaisen markkina-aseman hakeminen, ja että etenkin markkinoita hallitsevan rakentajan paras ei ole yhteiskunnan paras.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Olli S: Tuo vaatii paljon oletuksia tehokkaista markkinoista ja kilpailusta. Omaan järkeeni kuuluuu myös sen mahdollisuuden hyväksyminen, että rakentaja- ja rakennusjärjestykseen vaikuttaa myös markkinoiden tehottomuus ja ylivoimaisen markkina-aseman hakeminen, ja että etenkin markkinoita hallitsevan rakentajan paras ei ole yhteiskunnan paras.

        Juuri tästä on kysymys Metsäliitto Osuuskunnan kohdalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. R.Silfverberg: Juuri tästä on kysymys Metsäliitto Osuuskunnankohdalla.

        Jos tämä liittyy siihen, että Metsäliiton Kemin investointi estää kilpailijoiden Pohjois-Suomen tehdashankkeet, niin raakapuumarkkinat eivät toimi Suomessa muutoinkaan talousteorian mukaisesti.

        UPM käräytti alalla toimineen raakapuun hintamonopolin, mutta Kilpailuviraston ja oikeuskäsittelyn loppupäätelmän mukaan Suomessa tästä ei aiheudu taloudellista tappiota puunmyyjille (sic!)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Daniel Federley: Mä en nyt kyllä ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Ihan oikeastiko olet siis sitä mieltä, että kun me jätetään tehtaat tekemättä, niin maailman paperinkulutus pienenee?

        Tämä on ehkä vähän samanlainen kysymys kuin, miksi emme polttaisi kivihiiltä voimaloissamme, kun joku muu sen kivihiilen muualla kuitenkin tulee polttamaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Ville: Tämä on ehkä vähän samanlainen kysymys kuin, miksi emme polttaisi kivihiiltä voimaloissamme, kun joku muu sen kivihiilen muualla kuitenkin tulee polttamaan.

        Eikä ole, Tarjonta-Kysyntä-suhde on se merkityksellinen asia. Tietoinen päätös lisätä kivihiilen polttoa, koska muutkin sitä tekevät, kasvattaa kysyntää ja tarjonta reagoi kysyntään markkinatalouden periaattein. Tietysti jos uskoo talouden niin sanottuun “Supply-side” teoriaan niin sinunkin päätelmäsi on ihan pätevä. Eräs tunnettu Supply-side fanaatikko on meidän oma Juhana Vartiainen, eli kukin tehköön omat johtopäätöksensä kuinka pätevästä teoriasta on kyse.
        Jos vessapaperin kulutus on suuri ilmasto-ongelma niin sitten se on. Suomi on niin pieni että kulutusta emme voi kontrolloida kieltämällä tehtaan rakentamista. Tätä kulutuksen ongelmaa vastaan tosin on mielestäni paljon tehokkaampaa taistella hinnan päälle asetettavilla kulutusveroilla käyttömaassa joilla
        1) Nostetaan haitallisen tuotteen hintaa keinotekoisesti jolloin ihmiset todennäköisesti ja toivottavasti “tehostavat” kulutustaan
        2) Valtio saa verotuloja. Ihanteellisessa maailmassa nämä ‘hiiliverot’ korvamerkittäisiin esim. uusiutuvaan energiaan ja myös tulonsiirtoihin joilla tuetaan erityisesti matalapalkkaisten kuluja. Suomi on iso maa ja monien vanhojen päätösten vuoksi pienituloiset joutuvat käyttämään polttomoottoriajoneuvoja vielä kymmeniäkin vuosia.

        Ja tästä taas päästään takaisin jo aiemmin mainitsemaani asiaan:
        Ilmastonmuutoksen tehokas ja reilu hidastaminen vaatii ylikansallisia ja kansainvälisiä toimia. Suomessa voidaan tehokkaasti kuristaa omia elinehtoja ja taloutta omilla päätöksillä, mutta muiden hiilidioksidipäästöihin me emme voi vaikuttaa mitenkään muuten kuin olemalla mukana kansainvälisissä sopimuksissa ja terveellä esimerkillä.

        Vessapaperin kysyntä ei todellakaan pienene sillä että Suomessa suljettaisiin kaikki vessapaperitehtaat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Yleisesti ottaen mainioita vastauksia.

    OS: “Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa ja vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat. Ilmakehässä on paljon Suomen lipulla varustettuja hiilidioksidimolekyylejä.”

    Ne liput ovat jo niin haalistuneita, ettei niistä enää selviä kansallisuus. Rikos vanhentunut. Muutenkin olisi ikään kuin takautuvaa lainsäädäntöä.

    OS: “Naisille lisää kunnianhimoa ja terävämmät kyynärpäät.”

    Naisillahan on jo nyt terävämmät kynnet. Ja kieli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. 1a) Ei voi sitoutua 1,5 asteen rajaan, koska asia ei ole Suomen vallassa. Siis typerä kysymys. Suomella ei ole velvollisuutta pyrkiä hiilineutraaliuteen verrokkimaitaan (esim. EU:n mediaani) aiemmin. Se, kannattaako Suomen kuitenkin pyrkiä neutraaliuteen ja hiilinegatiivisuuteen, riippuu siitä, mitä muut maat tekevät. Se kannattaa vain jos muut maat seuraavat perässä ja tarvittaessa ostavat Suomelta nielupalveluja (esim. päästökaupan kautta) hyvään hintaan.

    1b) Päästökaupasta ei pidä saada tuloja, vaan päästömaksuilla tulee ostaa vastaavasti nieluja. Hiilen nieleminen tulee tehdä metsänomistajalle kannattavaksi maksamalla hiilen nielemisestä käypä hinta.

    1c) Suurempi osa Suomen metsistä on suojeltava maksamalla suojelusta riittävästi metsänomistajille (esim. huutokauppaamalla).

    2c) Afrikan väestökatastrofi ei ole suomalaisten vastuulla. Afrikan valtiot ovat itsenäisiä ja niillä on valta ja vastuu omista asioistaan. Tietenkään Suomen ei tule antaa Afrikan eikä muidenkaan maanosien valtioiden tai ihmisten aiheuttaa ongelmia Suomelle — tätä varten Suomella on mm. diplomaatteja ja puolustusvoimat sekä mahdollisuus talouspakotteisiin.

    3a) Suomen kielen asema on turvattava. Tämän hetken skenaarioissa suomea äidinkielenään puhuvien osuus Suomen väestöstä uhkaa pienentyä huolestuttavan nopeasti. Ratkaisut löytyvät mm. maahanmuutto- ja kielipolitiikasta.

    5b) Perhevapaita uudistettava niin, että yhteiskunta subventoi lapsen kotihoitoa yhtä paljon kuin lapsen päivähoitoa. Mahdolliset ansiosidonnaiset korvaukset työnantajan maksettaviksi ja vapaan ehdot (pituus yms.) työntekijän ja työnantajan kesken sovittaviksi.

    5c) Sukupuolten palkkatasa-arvossa ei ole mitään korjattavaa. Suuri ja pieni palkka ovat tasa-arvoisia vaikka ne eivät ole yhtä suuria.

    6b) Eläköitymisikä nostetaan ripeästi 120 vuoteen, esim. eläköitymisikää nostetaan 1 vuodella joka toinen vuosi. Eläkkeen tilalle perustulo.

    8b) Henkilö siirtyköön holhottavasta täysivaltaiseksi vasta, kun suorittaa hyväksytysti peruskoulun oppimäärän (laaja valtakunnallinen “päättökoe”). Opetus eriytettävä useamman eri oppimisnopeuden mukaisesti. Kandeja enemmän, maistereita vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. 3a:n osalta sanoisin, että suurin uhka ei ole niinkään köyhempien ihmisten etupäässä humanitäärinen maahanmuutto (näillehän opetetaan suomea ja lähdetään siitä, että suomi on lingua franca yhteiskunnassa) vaan enemmänkin persujenkin hyväksymä koulutetun eliitin työperäinen maahanmuutto. Näiltä ei jostain syystä yleensä edes odoteta suomen opettelua vaikka maassa oltaisiin pysyvästi, vaan ollaan järjestämässä englanninkielisiä työympäristöjä ja lisäpalveluita, mikä sitten taas johtaa ja on johtanut koulutuksen englanninkielistämiseen ja muuhun vastaavaan. Kielellinen itsetunto pitäisi saada terveelle pohjalle, sellaiselle jonka pohjalta vieraita kieliä käytetään kun tarve on, muttei enempää kuin on pakko.

      Eliitin asenteet ovat se mihin tämä homma kaatuu tai on kaatumatta, kuten 1800-luvullakin. Arabia tai venäjä voivat ehkä uhata ruotsin asemaa yhteiskunnassa, mutta suomen tapauksessa ainoa akuutti riski on englanti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sepeteus: Arabia tai venäjä voivat ehkä uhata ruotsin asemaa yhteiskunnassa, mutta suomen tapauksessa ainoa akuutti riski on englanti.

        Peli on jo työelämässä pitkälti menetetty englannin suhteen. Paitsi että asiantuntijatöissä työkielenä on usein englanti, monissa palvelutehtävissäkin tapaa nykyisin suomea taitamattomia ihmisiä, joten englanti… Ja miksi ei?
        Jotenkin kieliasiasta kehkeytyy konnotaatio Suomen poliittisen kartan kehitykseen: esim. alun perin vasemmiston joukoissa olivat pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat, sittemmin oikeisto omi nämä kun vasemmisto keskittyi tehdastyöläisiin; sittemmin oikeiston huomio kohdistui toimihenkilöihin, minkä jälkeen populisteilla (PS) oli otollinen maaperä tarjolla isompien puolueiden hyljeksimissä… Hegelin filosofiassa teesistä ja antiteesistä syntyi synteesi, mutta nykymaailmassa halutaan olla mustavalkoisia, vaikka oikea vastaus olisi harmaa. 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ville: Peli on jo työelämässä pitkälti menetetty englannin suhteen. Paitsi että asiantuntijatöissä työkielenä on usein englanti, monissa palvelutehtävissäkin tapaa nykyisin suomea taitamattomia ihmisiä, joten englanti…Ja miksi ei?

        Olen kumminkin sen verran optimisti, että uskon että nämä kehityskulut eivät ole täysin vääjäämättömiä, vaan voivat mennä joskus toiseen suuntaan ja joskus toiste taas toiseen, jos ja kun ihmiset heräilevät tilanteeseen ja ryhtyvät kyseenalaistamaan sitä. Ehkä sekin on teesi ja antiteesi? Onhan täälläkin tehty joskus kaikki sivistyksellinen ruotsiksi tai jopa latinaksi, ja nyt sitten taas ei. Enkä minäkään itse ole koko elämääni suhtautunut negatiivisesti englantiin pakotettuna asiointikielenä Suomessa, mutta nyt olen valmis äänestämään kukkarollani jos vaikuttaa siltä, ettei joku palveluntarjoaja edes yritä palvella suomeksi vaikka lafka olisi ollut pystyssä vuosia.

        Vastaukseen ”miksi ei” pitäisi kysyä ennemmin ”miksi kyllä” ja kysyä, nauttiiko erityisesti anglosaksiselle kulttuurille alisteisuudesta tai pitääkö sitä jotenkin sisäsyntyisesti parempana kuin omaansa (tai mitä hyvänsä muuta). Omasta äidinkielestä luopuminen ei ole ihan kivuton tai järkevä toimi, ja kun katsoo ihmisiä jotka niin ovat joutuneet tekemään niin useinkaan nämä eivät vaikuta jälkeenpäin tyytyväisiltä asiaan. Ei siis kannata päätyä sellaiseen tilanteeseen varmaan?

        Asiantuntijatehtävissä on englannilla toki paikkansa, mutta välillä näkee mielestäni absurdeja ja epäoikeudenmukaisiakin tilanteita, joissa yksi kielitaidoton laittaa kymmenen suomenkielentaitoista kommunikoimaan englanniksi, jolla se kommunikaatio on todella harvoin yhtä tehokasta ja nyanssit välittävää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ville: Paitsi että asiantuntijatöissä työkielenä on usein englanti, monissa palvelutehtävissäkin tapaa nykyisin suomea taitamattomia ihmisiä, joten englanti…Ja miksi ei?

        Näetkö myönteisenä skenaarion, jossa peruskoulumme opetuskieli on englanti, kun englantia äidinkielenään puhuvia on, sanotaanko, 5 % väestöstä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Sepeteus:
        Arabia tai venäjä voivat ehkä uhata ruotsin asemaa yhteiskunnassa, mutta suomen tapauksessa ainoa akuutti riski on englanti.

        En tarkoita akuuttia riskiä vaan skenaariota 100 tai 200 vuoden päähän. Miten arvelet esimerkiksi peruskoulullamme menevän, jos väestöstä alle 50 % puhuu äidinkielenään suomea?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Aika ajatella: En tarkoita akuuttia riskiä vaan skenaariota 100 tai 200 vuoden päähän. Miten arvelet esimerkiksi peruskoulullamme menevän, jos väestöstä alle 50 % puhuu äidinkielenään suomea?

        Suomessa on ruotsia äidinkielenään puhuvia 5 % ja silti on ruotsinkielisiä peruskouluja ka lukioita ja yliopistoja täällä. En näe uhkaa että suomenkieliset koulut katoaisivat paitsi siinä tilanteessa että Suomen miehittää jokin toinen valtio ja se tuskin on mikään englanninkielinen valtio, mutta muita ehdokkaita on olemassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Afrikasta puheenollen tärkein pointtisi löytyy lauseesta, jossa toteat, että Afrikan maat voisivat tehdä jotain itsekin. No näinpä se asia on, mutta sitä ei ole vielä täysin Euroopassa ymmärretty. Ihan ensiksi Afrikkaan pitäisi saada mahdollistavaa byrokratiaa ja oikeuslaitosta. Sitä mahdollistavaa byrokrtatiaa, joka jo ehkä Euroopassa on mennyt toisesta laidasta liikasääntelyyn, ja sitä oikeuslaitosta joka aikanaan mahdollisti Euroopan kehityksen. Jos oikeuslaitos ja byrokratia (hallinto) on kivikautinen, niin mikään summa mikä Afrikkaan kaadetaan ei nosta maanosaa muiden tasolle. Onko Afrikan Unioni valmis, että vaikka YK johtoisesti lähdetään todella kehittämään Afrikan oikeuslaitosta ja hallintoa. Jos valtaosa maista ei ole tähän valmis, niin mikä sitten eteen? Miljardi pakolaista ei tule minkään toisen maanosan alueelle, jos se vastaanottava alue ei näin halua. Minkään toisen maanosan alueelle ei kriisitilanteessa noin vain kävellä,veneillä tai lennellä. Tämäkin on hyvä muistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Miksi Afrikan maat tekisivät mitään itse? Nythän on hyvä – rikas Eurooppa syytää miljarditolkulla kehitysapua vuodesta toiseen, ja ainoa haaste on, että pitäisi päättää, mihin turhuuksiin ne rahat saadaan tuhlattua, että ensi vuonna tulee taas yhtä paljon.

      Vähän liioitellen, mutta ei paljon: kehitysapu pitäisi kriminalisoida. Se on suurin yksittäinen este sille, ettei Afrikka koskaan kehity.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. O.S:”vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat.”

    Ja katin kontit, Suomi on aina sitonut hiiltä muita maita tehokkaammin ja aiheuttanut vähiten hiilipäästöjä kun verrataan vuosisataista kivihiilen louhintaa ja betonirakentamista maailmalla. Seilannut vähiten meriä , ajanut hiilihöyryvetureilla ja lentänyt maailman ääriä.

    O.S:”hiiliosinkona kansalle takaisin,”
    Tarkoitat varmaankin metsänomistajille. Muu osa kansasta keskittyy hiilen vapauttamiseen.

    O.S:”Puut pitää kasvattaa täyteen mittaan ennen kuin ne kaadetaan”

    Entäs välissä koituvat kulut, jotka liittyvät metsänviljelyyn. Ennen niitä pystyi kompensoimaan esim. harvennushakkuutuloilla . Nyt vihreät ovat säätämässä metsänkäyttömaksuja, kiinteistöveroja metsiin jne. Se on juuri tätä verohaittapolitiikkaa, mitä demarit ja vihreät ajavat.

    O.S:”Ei kannata. pitää ottaa huomioon myös hiilivaranta. ”

    Ei pidä ellei sitä korvata vielä erikseen. Metsänomistajalla on oikeus hakata silloin, kun haluaa (säädösten puitteissa) , koska hän omistaa metsänsä , ei yhteiskunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Täällä jaksetaan jauhaa loputtomasti hiilinieluista. Entä pääkaupunkiseudun päästöt, jotka tulevat fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mitä niille pitäisi tehdä. Ei tietysti mitään, pitäähän cityvihreiden saada lämpöä ja sähköä. Hiilinielu-käsitteellä pyritään hämärtämään sitä, että ensisijaisesti tulee pyrkiä vähentämään CO2-päästöjä. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi ydinvoiman käyttöönottoa, mutta se nyt ei vaan käy, joten hiilinielu, hiilinielu…Miksi ihmisten kehäkolmosen ulkopuolella pitäisi uhrautua cityvihreiden puolesta, nielköön hiilensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. “mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa ja vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat. Ilmakehässä on paljon Suomen lipulla varustettuja hiilidioksidimolekyylejä.”

    Taas meitä syyllistetään! Onko noissa vanhoissa synneissä mukana tervanpolton ja sen sivutuotteen puuhiilen aika? Entä höyryveturit? Kaskenpoltto?
    Harvoin, jos koskaan luetellaan edistystä ja parannuksia kuten vesiensuojelun ansioita.

    Nyt pitäisi kansalaisten istuttaa puita mutta uutisissa en ole huomannut kerrotun kuinka valtavan määrän puita metsänomistajat vuosittain istuttavat.

    “On alettava kehittää hiilinielujen kytkemistä päästöoikeuskauppaan ”
    Onko todellakin niin että suomalaiset päättäjät eivät kehitä ja uusi mitään ellei työtä ohjata veroilla ja maksuilla?
    Ehdotan että blogisti laatii pari luetteloa tai taulukkoa. Toisessa tieto, kuinka monen suuren tehtaan, voimalaitoksen tai vesi- ja viemärilaitoksen päättäjissä on vihreän aatteen kannattajia tai jäseniä ja kuinka paljon. Toiseen luetteloon sitten se, monellako vihreän liikkeen jäsenellä tai hänen perheellään on metsää, paljonko ja kuinka sitä on hakattu ja uudistettu.

    Uutisotsikoissa ja poliittisissa puheissa intoillaan Suomen metsien kasvumäärästä. Tuo vuosittainen kuutiomäärä on ihan huuhaa luku, se pitäisi jakaa luokkiin: Taimikkojen kasvu, harvennukypsien metsien kasvu ja ns. päätehakkuuvaiheessa olevien metsien kasvu. Ja mukaan tietysti se, montako vuotta metsä kussakin luokassa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. 1c:stä olen sitä mieltä, että vastauksesi on väärä. Oleellista ei ole mitä tapahtuu suojelualueilla, vaan mitä niiden ulkopuolella, mutta sen minkä sinunkin vastauksesi näyttää, vihreillä ei ole turvallisuuspoliittista ymmärrystä eikä osaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply to antti Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.