_

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asumistuki yhdistetään työmarkkinatuen kanssa yleistueksi, pitäisi päättää, onko uusi etuus henkilökohtainen, kuten työmarkkinatuki vai perhekohtainen kuten asumistuki. Ja vaikkei yhdistetäkään, voisi pohtia, pitäisikö asumistuki muuttaa henkilökohtaiseksi etuudeksi. Tuen muuttaminen perhekohtaiseksi olisi pitkä askel taaksepäin, joka ei toimi ilman Jumanan pelkoa. Siis ei toimi ainakaan Helsingissä, jossa kotitalouksista kohta vähemmistö kuuluu kirkkoon.

Ja vaikka tätä yhdistämistä ei tehtäisi, asumistuen perhekohtaisuutta pitäisi harkita viimeistään nyt, kun yleinen asumistuki koskee myös opiskelijoita. Ei ole Kelan helppo ratkaista, ketkä yhdessä asuvat jakavat vain asunnon ja ketkä koko elämän. Joskus kun eivät ole siitä keskenäänkään samaa mieltä. Entisajan ratkaisu, että eri sukupuolta olevat kämppikset katsottiin perheeksi ja samaa sukupuolta olevat ei, ei ole oikein sekään tästä päivästä.

Tuloasteikon alapäässä se, että yhteen muuttamalla alentaa yhteiskunnan tukia jarruttaa yhteen muuttamista. Miksi Maijan, joka muuttaa yhteen Kallen kanssa, pitäisi maksaa Kallen osuus vuokrasta (asumistuki), jos hänen ei kuitenkaan tarvitse osallistua muihin Kallen elinkustannuksiin (työmarkkinatuki).

Asumistuen perhekohtaisuus pitää yllä myös yksiöiden ylikysyntää.

Kaikki tämä puoltaa asumistuen muuttamista henkilökohtaiseksi niin kuin muukin sosiaaliturva on. Tosin toimeentulotuki ei ole.

Mutta toisaalta. Onko oikein, että ”vuorineuvoksen kotirouva” saa asumistukea perheen 300 neliön lukaaliin, koska on tuloton. Ja jos nyt rumpujen päristyksen kanssa lyhennetään kotihoidon tuen maksatusaikaa, haluammeko ottaa kotihoidon tuen takaisin asumistuen muodossa.

Näitä molempia vastaan on kaksi mahdollista keinoa.

  • Asumistuessa ei oteta puolison tuloja huomioon, jos puoliso on pienituloinen, mutta puolison tulot vuotavat tulottoman tai pienituloisen asuinkumppanin asumismenoihin, kun tulot ylittävät vaikkapa 3 500 euroa kuussa. Kelan vaivaksi jäisi tässäkin päättää, ketkä ovat puolisoita, mutta hyvätuloisen henkilön asuinkumppani yleensä on.
  • Asumistuessa ei ole nyt velvollisuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä. Jos se yhdistetään työmarkkinatuen kanssa yleistueksi, siihen ilmeisesti tulee tämä vaatimus. Saman vaatimuksen voi periaatteessa yhdistää myös palkkaan asumistukeen. Silloin sitä ei voisi käyttää kotihoidon tukena eikä se vuorineuvoksen kotirouvakaan sitä hakisi.

Tagged

11 thoughts on “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

  1. Aivan liian monimutkaista. Parempi on antaa jokaiselle esim. 200 euroa/kk asumistukea, jonka voi käyttää muuhunkin kuin asumiseen, myös vuorineuvoksen kotirouvalle. (Tässä ”jokainen” voidaan rajata täysivaltaiseen kansalaiseen; muille, kuten lapsille, voidaan räätälöidä jotain vieläkin sopivampaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ”Asumistuessa ei ole nyt velvollisuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä. Jos se yhdistetään työmarkkinatuen kanssa yleistueksi, siihen ilmeisesti tulee tämä vaatimus. Saman vaatimuksen voi periaatteessa yhdistää myös palkkaan asumistukeen. Silloin sitä ei voisi käyttää kotihoidon tukena eikä se vuorineuvoksen kotirouvakaan sitä hakisi.”

    Ilmeisesti aika moni kotihoidontuen saaja on sen tuen pienuudesta johtuen nykyisin työmarkkinoiden käytettävissä, eli tekee joko osa-aikatöitä (ja pieni osa myös kokoaikatöitä) tai on työttömänä työnhakijana, tai sitten esimerkiksi opiskelee, on sairauspäivärahalla tai jotain muuta. Pelkkä kotihoidontuki (pääsääntöisesti 338,34 €/kk + lasten iästä riippuen 65,09 €/kk tai 101,29 €/kk per mahdolliset muut julkisen päivähoidon ulkopuolella hoidettavat pienet lapset) on niin pieni, että aika moni kotihoidontuen saaja joko hankkii sen päälle lisätuloja itse tai sitten puoliso tekee silloin paljon töitä. Jos asumistukeen tulisi tuollainen ehto, voisi lasta kotona hoitavien työttömäksi ilmoittautuminen tai osa-aikatyöskentely yleistyä lisääkin. Vuorineuvoksen kotirouva täyttää työmarkkinoiden käytettävissä olemisen ehdot helposti esimerkiksi sitä kautta, jos vuorineuvos maksaa sijoitusyhtiönsä tuloista sopivan summan kotirouvalleen palkkatulona.

    3500 €/kk tulorajan tyyppinen ehto voisi olla vaikeampi kiertää. Sellaisen asettaminen tosin saattaisi asettaa työssäkäynti/tulokaton osalle kotitalouksista. Esim. 4000 €/kk muutoin tienaavan kannattaisi lyhentää työaikaansa ja jättää tulonsa 3500 €/kk rajan alle, jos kotitalouden verojen ja tukien jälkeen jäävät kokonaistulot olisivat silloin isommat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: k, Asumistuki yhdeltä henkilöltä on korkeintaan 406,80 euroa ja sekin vain Helsingissä.

        Asia on juuri noin. Ja pienimmissä kunnissa asumistuki on yhdeltä henkilöltä korkeintaan on 279,20 €/kk. Jos vaihtoehtona olisi tienata 3499 €/kk ja asumistukea 279,2-406,8 €/kk tai tehdä töitä pidempään ja tienata 4000 €/kk, niin Veronmaksajien keskusliiton julkaisemaa marginaaliverotaulukkoa hyödyntäen voi päätellä, että ruokakunnan käteen jäävät tulot jäisivät jälkimmäisessä tapauksessa pienemmiksi, koska marginaalivero tulojen kasvaessa yksilöllä 3500 €/kk tasolta 4000 €/kk tasolle on noin 48 %. Enemmän tienaavan kannattaisi sellaisissa tapauksissa siis jäädä kotiin 3499 €/kk tulot tienattuaan, koska silloin ruokakunta saisi paitsi lisää vapaa-aikaa, myös lisää käteen jäävää rahaa. Toki henkilökohtaisen asumistuen tapauksessa tukien tasot ja ehtojen yksityiskohdat varmaan myös muuttuisivat nykyisestä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. No. Kuuluuko sitten vuorineuvoksen kotirouvalle ansiosidonnainen päiväraha, kun hän on ollut miehensä liiketuttavan firmassa töissä säädetyn ajan ja sitten ”ilman omaa syytään” joutuu työttömäksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Yritimme n vuosi sitten ottaa selvää olisiko meidän perhe voinut saada edes pikkasen asumistukea omistusasuntoon koska toinen meistä terveyssyistä pysyvästi poissa työelämästä. Silloin iski aktiivimallit ja kaikki ja hänen koko työmarkkinatuki upposi lääkkeisiin ja terveydenhoitomenoihin. Tuloraja olisi ollut jotain 3000 /kk luokkaa eli emme olisi saaneet. Yhtä tyhjän kanssa tuollaiset tuet. Ja minä en ole vuorineuvos. Halpa ratkaisuhan se on yhteiskunnalle kun puolisot ovat vastuussa toisistaan taloudellisesti. Nyt onneksi tuli työkyvyttömyyseläkepäätös eli tulot nousi parilla sadalla.

    Kuten jo toisessa ketjussa kirjoitin, niin mielestäni perheettömien opiskelijoiden, jotka opiskelevat ensimmäistä tutkintoaan pitäisi saada asumistukea vain opintotuen lisänä, ja sen verran että voivat asua yhteisasunnossa ja tuen oltava henkilökohtaista. Samaa sukupuolta olevat opiskelijat samassa asunnossa pitäisi lähtökohtaisesti katsoa ysinasuviksi elleivät ole rekisteröineet parisuhteensa tai on lapsia. Olen ehkä vanhanaikainen mutta nykyinen ratkaisu joka tukee hetero-opiskelijoiden asumista yksiöissä tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi ja on yksi osasyy siihen että pariudutaan ja hankitaan lapsia liian myöhään., ja opiskelijat jotka opintotiuen ja asumistuen lisäksi saavat vanhemmiltaan tukea, vievät asunnot tarvitsevilta työssäkäyviltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Opiskelijoiden subventoiminen yksityismarkkinoille asumistuella oli kyllä aivan järjestön liike omasta mielestä.

      Kehtaisin jopa ehdottaa että tällä koitetaan räjäyttää asumistuki sisältäpäin, saadaan kulut niin korkeiksi että syntyy syy tehdä jotain nykyjärjestelmälle, joka siis on huono vaikka nyt puolustinkin edeltävää tilaa ennen opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Usein käy niin, ettei selvää asiaa näe vaikka se olisi silmien edessä. Aikoinaan moitin asumistukea siitä, että se ylläpitää asuntojen hintoja ja korkeita vuokria pääkaupunkiseudun ylikysyntämarkkinoilla. Tämä on jonkun selvityksen mukaan kiistetty joten ilmeisesti asumistukea ei tarvita asumiseen.

    Perustulokokeilun yhteydessä vinkkasin, että perustulon rahoitus kannattaisi aloittaa asumistuesta, koska sitä saavat jo nyt kaikki sitä anoneet pienituloiset.

    Vasta tänä vuonna olen oivaltanut, että asumistuki on jo perustulo. Asumistukea maksetaan tulojen suhteessa ja sitä myönnetään, jos asuu. Helsingin vuokratasolla sitä myönnetään tulojen mukainen maksimimäärä. Näin veroton asumistuki vastaa ruokakuntakohtaista perustuloa, joka verotetaan pois tulojen myötä.

    Otsikko hämää. Jos asumistuen nimi olisi ruokakuntatuki, ei mikään muuttuisi. Ruokakunta saisi tätä perustuloa tulojensa mukaan sillä perusteella, että on ja asuu.

    Onkin outoa, että vastikkeettoman perustulon vastustajat eivät vastusta vastikkeetonta asumistukea.

    Asumistuen verottomus hämää tulotilastoja. Asumistukea saavan talouden efektiivinen veroaste on alhainen mutta marginaalivero korkea. Juuri tällaisten mekanismien, että osa väestä kelluu juuri ja juuri jollain tuella josta on vaikea päästä irti, poistamiseksi selkeä perustulo olisi paikallaan. Henkilökohtainen perustulo voimaannuttaisi patriarkaatin suhteellisesti kurjistamaa vuorineuvoksenkin rouvaa.

    Entä sitten vuokratason ja asumistuen välinen yhteys? On selvä, ettei osalla väestä ole varaa nykyisiin vuokriin, joten korkean vuokratason ylläpito edellyttää sosiaalitukia myös tuetuissa kaupungin asunnoissa, mikä olisikin huvittava juttu ellei olisi absurdi. Siis tuet ylipäätään ylläpitävät vuokratasoa ei asumistuki erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ”Asumistuessa ei ole nyt velvollisuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä. Jos se yhdistetään työmarkkinatuen kanssa yleistueksi, siihen ilmeisesti tulee tämä vaatimus. Saman vaatimuksen voi periaatteessa yhdistää myös palkkaan asumistukeen. Silloin sitä ei voisi käyttää kotihoidon tukena eikä se vuorineuvoksen kotirouvakaan sitä hakisi.”

    Itse ainakin hakisin, koska velvollisuus vastaanottaa työtä ei oman työttömyyskokemukseni perusteella tarkoita yhtään mitään. En ole saanut yhtäkään työtarjousta, eikä työkkärillä vaikuta edes olevan resursseja tai halua arvioida haenko töitä tosissani vai en. Käytännössä ensimmäisen vuoden aikana sain olla kokonaan rauhassa, sen jälkeen on lähinnä vain välillä todettu, että ”hyvältä näyttää”. Vahingossa työllistymisen riski on todella pieni — paitsi siksi, että se on erittäin epätodennäköistä niin myös siksi, että ainahan vuorineuvoksen rouva voi ottaa loparit ja hakea kohta taas tukea uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ttt: Vahingossa työllistymisen riski on todella pieni — paitsi siksi, että se on erittäin epätodennäköistä niin myös siksi, että ainahan vuorineuvoksen rouva voi ottaa loparit ja hakea kohta taas tukea uudestaan.

      Onkohan tämä vuorineuvoksen rouva nyt kaikkein olennaisin ongelma sotessa tai yleisemmin yhteiskunnassa tai kansantaloudessa ? 😉

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle ttt Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.