Talouspolitiikka, _

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

Asumistuen maksaminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin muualla. Tämä johtuu siitä, että muu perusturva on muualla selvästi korkeampi. Muualla työttömyysturvasta pitää muualla maksaa myös vuokra, mutta siihen meidän työmarkkinatukemme ei riitä alkuunkaan. Monessa maassa kohtuuhintaiseen asuntoon ei voi saada asumistukea.

Meidän tapamme erottaa asumistuki ja muu sosiaaliturva on eräänlainen köyhän miehen ratkaisu. Jotkut työttömistä nimittäin asuvat halvalla. Nuoret asuvat vanhempiensa nurkissa, jotkut omistavat velattoman omistusasunnon, tai puoliso on töissä ja pystyy maksamaan vuokran. Kaikissa näissä tapauksissa valtio säästää, kun maksaa vain niukkaa perusturvaa tai huonoa eläkettä.

Asumistukeen liittyy kolme ongelmaa. Toisaalta asumistuen korvaamat korkeimmat mahdolliset vuokrat ovat olennaisesti pienemmät kuin toimeentulotuen korvaamat, minkä seurauksena viimesijainen turva on korkeampi kuin ensisijainen turva, mikä aiheuttaa kaikkia mahdollisia kannustinongelmia. Näin ei saisi olla.

Toiseksi asumistuen, työttömyyspäivärahan ja päivähoitomaksujen päällekkäinen tuloharkinta tuottaa joskus sairaan korkeita efektiivisiä marginaaliveroja eli aiheuttaa köyhyysloukkuja.

Kolmanneksi asumistuki on perhekohtainen etuus, mikä sopii huonosti yhteen kaiken muun kanssa ja tuottaa esimerkiksi Kelalla ongelmia päättää, ketkä asuvat yhdessä sillä tavalla ja ketkä muuten vain.

Käsittelen tässä kirjoituksessa vain ensimmäistä ongelmaa ja muita seuraavissa.

Koska asuntotulo on verotonta ja sellaisena pysyy, erillinen asumistuki osana perusturvaa on jokseenkin välttämätön asia. Muuten perusturvasta tulee joko liian kallis tai vuokraa maksaville liian niukka. Voisimme silti siirtyä askeleen keskieurooppalaiseen suuntaan ja olettaa, että jokaisella on kuitenkin jonkin verran asumiskuluja, vaikkapa 150 euroa kuussa. Niinpä voisimme nostaa muuta perusturvaa 150 eurolla ja laittaa asumistukeen pohjalle 150 euron omavastuun. Edellisessä postauksessa esitin 150 euron negatiivista tuloveroa. Nämä ehdotukset voisi vaikka yhdistää.

Asumistuki ei aiheuta markkinavuokrien nousua, koska korkeimmat hyväksyttävät vuokrat ovat niin matalia. Nostaa tietysti vuokratasoa samalla tavalla kuin palkkojen nousu tai työttömyysturvan parantuminen, mutta koska asumistuen suuruus on tosiasiassa riippumaton vuokrasta, se ei kannusta asumaan kalliimmin. (Riippumaton, koska jokseenkin kaikilla markkinavuokraa maksavilla korkein hyväksyttävä vuokra ylittyy. Perheen tai suvun sisäisissä vuokrasopimuksissa voi olla toisin.

Näitä ylimpiä sallittuja vuokria pitäisi kuitenkin selvästi nostaa niin, että ne vastaisivat suunnilleen sitä, mitä toimeentulotuessa korvataan. Silloin tietysti on riskinä, että asumistuki nostaa markkinavuokria.

Asumistuki korvaa korkeintaan 80 % vuokrasta. Euromääräinen omavastuu riippuu tuloista. Niinpä jos vuokra nousee 10 eurolla, asumistuki nousee 8 eurolla. Tämä lienee relikti vuokrasäännöstelyn ajalta, jolloin ajateltiin, ettei korkea marginaalinen korvaustaso vaikuta markkinavuokriin, koska ne ovat säänneltyjä.

Tuo 80 % on aivan liikaa, mutta sitä ei voi merkittävästi alentaa, koska silloin taas ero toimentulotukeen kasvaisi. Tukeen pitäisi laittaa taitekohta suunnilleen siihen kohtaan, missä on nyt maksimivuokran raja. Tämän yli menevältä osalta korvattaisiin olennaisesti vähemmän, esimerkiksi 50 %.

Myöskään toimeentulotuki ei saisi korvata vuokrasta sataa prosenttia, koska vuokranantajat eivät ole mitään pulmusia. Jos se alennettaisiin 80 prosenttiin, voitaisiin toimenpide neutralisoida nostamalla toimeentulotuen perusosaa vastaavasti. Kun korkein korvattava vuokra on noin 650 euroa, tarkoittaisi asumisosan alentaminen 20 prosentilla toimeentulotuen perusosan nostamista 130 eurolla. Tämä taas tarkoittaisi, että perusosa vaihtelisi kunnittain.

18 thoughts on “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

  1. ”Asumistuki ei aiheuta markkinavuokrien nousua, koska korkeimmat hyväksyttävät vuokrat ovat niin matalia. Nostaa tietysti vuokratasoa samalla tavalla kuin palkkojen nousu tai työttömyysturvan parantuminen, mutta koska asumistuen suuruus on tosiasiassa riippumaton vuokrasta, se ei kannusta asumaan kalliimmin”

    Ei se vaikuta esimerkiksi hintatasoon Helsingin sisällä, mutta vaikuttaa todella paljon hintatasoon pikkukaupinkien ja Helsingin välillä. Asumistuki leikkaa efektiivisesti todella ison osan siitä marginaalikustannuksesta, joka tulee kun pikkupaikkakunnalta muuttaa Helsinkiin. Eihän asumistuen suurin ongelma olekaan siksi se, että se kannustaisi Helsinkiläisiä asumaan isoissa asunnoissa pienempien sijaan, vaan se, että se kannustaa Valkeakoskelaisen työttömän muuttamista Helsinkiin vaikka työllistymisen todennäköisyys ei kasvaisi paljoakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Oikeasti hei, valtio säästäisi, jos korvaisi esim. eläkeläiselle 80% vuokrasta Valkeakoskella kuin 80% vuokrasta Helsingissä. Nyt eläkeläinen saa asumistukea yksiöön Helsingissä n. 60% vuokrasta (450€), mutta vain 33% Valkeakoskella (150€). Niinpä. Vuokrahinnat ovat helsingissä 600-900€ yksiöstä, kun Valkekoskelta saa yksiön alle 450€! Eläkkeen määrä sama, omavastuun määrä vuokrasta loppupeleissä eläkeläisellä sama. Eläkeläiset voisivat asua maalla, työtätekevät voisivat asua Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tiesitkä että, kun yrittää vuokrata asuntoa niin esim.oulussa asunnon vuokraa yksinäiseltä hyväksytään vain alle 500€. Kempeleessä se on hieman yli 500€. Kelan perheellisten asumistuen hyväksymissummaa en tiedä. Siihen sitten saat tukea tulojesi mukaan jos edes ollenkaan. Asumistuen myöntämisperusteet ovat täysin sidoksissa tuloihin kuten toimeentulokin. Enkä jaksa uskoa, että joku muuttaisi vain asunnon perässä jonnekin. Työn tai ihmissuhteen perässä kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Täytyy olla melko ymmärtämätön, kuvittelee, eniten palveluja tarvitsevat, köyhimmät, huonokuntoisimmat voi sulloa mottiin nurkanperälle. No, jollei ole tarkoitus tunkea sinne kuolemaan vailla mahdollisuuksia mihinkään palveluihin – ruuasta ja kulkemisesta lähtien apteekki-, posti- sosiaali- ja terveys- että virastopalveluihin.
    Eikun mummot vain yksinään irti turvaverkoistaan huitsin nevadaan, vanhenemaan, huononemaan, puhkeavine kaikkinaisine sairauksineen ja muistivikoineen. Jep jep.
    Ovatko kaikki tällaisten ”mummot/köyhät/työttömät/sairaat johonkin tiettömän tien taa maalle” -ehdottelijat itse 20v poikasia, koko ikänsä yksin olleita oropoja, ihmisiä jotka eivät ole koskaan kokeneet mitään eivätkä sivusta seuranneet mitään elävää elämää? Umpiossa pullossa olleita? Tietävätkö he, miten maaseutu on muutyunut puolessa vuosisadassa autioksi palveluista, jotka minäkin vielä muistan lapsuudesta ja teini-iästä. Se oli silloin, kun bussit vielä kulkivat, ja meillä oli muun muassa alakoulu oli 1km sisällä kiertokauttakin, 3 kauppaa, postipankki, leipomo, kioski, saha, tunnettu kylpylä, taksi kulki ja viinaa löytyi, ja tunnettu kauppala palveluineen ja kouluineen 6km päässä. Nykyään ei mitään palveluja eikä kukaan autotta pärjäisi.

    Mikä kumma muokkaa ihmisistä tuollaisia ajattelevia, joskus kummastelen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”S”-nimimerkille haluaisin oikaista, että tarkoitukseni ei ole eristää vanhuksia eikä muitakaan pienituloisia pois sosiaalisista ympyröistä vaan rohkaista etsimään elämyksiä muualtakin, kuin kaikinpuolin kalliista ”Hesasta”. Nämä pienet paikkakunnat eivät tosiaankaan ole kuolleita, vaan palvelut ja parkkipaikat löytyy kyllä, jonottamatta, ilmaiseksi ja aidolla ystävällisellä asenteella. Ja usko S minua kun kerrron, että kaupan jonosta saat minuutissa enemmän ystäviä kuin vuodessa täydestä metrosta! Hyvää kevättä kaikille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. sauntotulo [sic] on verotonta ja sellaisena pysyy

    Ei ole ihan varmaa. Onhan asuntolainan korkovähennyskin matkalla unholaan. Kenties muutaman vuoden kuluttua, kun korkovähennys on ensin kokonaan poistunut, voi tuotakin alkaa vakavasti ehdottamaan.

    Jos tuo tuntuisi täysimääräisen liian rajulta, niin oma ehdotukseni olisi, että sallitaan asuntotulosta jokin sopivan tasoinen veroton normaalituotto, niin ei tule liian korkeaa veroa omistusasujille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vuokratuki voisi olla nykyistä vahvemmin sellainen, että se palkitsee vuokralaista, joka muuttaa alemman vuokratason alueelle. Esimerkiksi muutto ydinkeskustasta lähiöön tai kalliista lähiöstä halvempaan tai isosta kaupunkista pienempään. Tällöin vuokralainen hyötyy, kun hänelle jää käteen enemmän. Yhteiskunta hyötyy, kun vähemmän väkeä pukkaa asumaan samalle kysytylle alueelle, jolloin siellä kysynnän laskiessa vuokrataso lähtee laskemaan, mikä taas hyödyttää vuokralaisiakin ja vähentää tarvetta vuokratukien korottamisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vuokratuki voisi olla nykyistä vahvemmin sellainen, että se palkitsee vuokralaista, joka muuttaa alemman vuokratason alueelle. Esimerkiksi muutto ydinkeskustasta lähiöön tai kalliista lähiöstä halvempaan tai isosta kaupunkista pienempään.

      Asumistuki on yksinäisellä henkilöllä Helsingissä 406,80 euroa kuussa ihan siitä riippumatta, mikä on vuokra. (Se on enemmän kuin 508 euroa). Kun muuttaa keskustabn kalliista asunnosta löaitakaupungin halpaan asuntoon, saa pitää erotuksen lyhentämättömänä itse.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Asumistuki on yksinäisellä henkilöllä Helsingissä 406,80 euroa kuussa ihan siitä riippumatta, mikä on vuokra. (Se on enemmän kuin 508 euroa). Kun muuttaa keskustabn kalliista asunnosta löaitakaupungin halpaan asuntoon, saa pitää erotuksen lyhentämättömänä itse.

        Näin on, mutta jos muuttaa Iisalmeen, menettää ison osan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. vihrea lanta:
      Esimerkiksi muutto ydinkeskustasta lähiöön tai kalliista lähiöstä halvempaan tai isosta kaupunkista pienempään. Tällöin vuokralainen hyötyy, kun hänelle jää käteen enemmän. Yhteiskunta hyötyy, kun vähemmän väkeä pukkaa asumaan samalle kysytylle alueelle, jolloin siellä kysynnän laskiessa vuokrataso lähtee laskemaan, mikä taas hyödyttää vuokralaisiakin ja vähentää tarvetta vuokratukien korottamisille.

      Kepu varmasti pitäisi tästä lähestymistavasta, mutta miten yhteiskunta hyötyisi siitä, että ihmiset muuttaisivat asumaan sinne missä ei haluta asua? Entä miten ihminen itse hyötyy tästä?
      Kysytyt alueet ja kaupungit ovat kysyttyjä ensisijassa siksi, että ne tarjoavat taloudellisia mahdollisuuksia, ja ne tarjoavat taloudellisia mahdollisuuksia suurelta osin sen takia että siellä asuu muitakin. Suomessa ei edelleenkään ole tunnuttu tajuavan sitä, että tiiviiden suurkaupunkien taloudellinen ylivoima perustuu nimenomaan niiden tiiviyteen ja kokoon, joka mahdollistaa pidemmälle viedyn työvoiman erikoistumisen ja helpottaa työpaikan vaihtoa, joka taas auttaa hyviä yrityksiä menestymään ja lisää työvoiman tuottavuutta.
      Miksi tätä pitäisi hankaloittaa sosiaalitukien avulla?
      Oletus siitä, että hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat yhdistämään länsimaisen elintason suomalaiseen metsästäjä-keräilijä elämäntapaan metsän keskellä, on osoittautunut täysin virheelliseksi. Kaupunkien taloudellinen ylivoima on voimistunut entisestään ja on auttamattoman typerää yrittää sosiaalitukien avulla syrjäyttää osa ihmisistä tästä kehityksestä.
      Suomalaisten pitäisi vain päästä kaupunkipelostaan eroon ja jättää metsäläisyysmentaliteetti museoon ihmeteltäväksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Opiskelijoiden asumistuki pitäisi palauttaa osaksi opintotukea, kuten se ennen oli, ja perheettömän opiskelijan normikämpäksi pitää kelvata sellainen jota jaetaan muiden kanssa. Nythän opiskelijat vievät avokätisen asumistuen avulla yksiöt nenän edestä niiltä joilla olisi suurempi tarve.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. No tässä nyt ei ole mummoista ja Helsingissä työttömäksi jäävistä kyse, vaan siitä, että asumistuki kannustaa nimenomaan muuttamaan Helsinkiin. Se lisää asuntojen kysyntää Helsingissä ja alentaa muualla maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Toimeentulotuki on tuossa paljon tehokkaampi kuin asumistuki. Aika palöjon pitää maksaa lisää, jos pelkän asumistuen turvin muuttaa Helsinkiin.

        Tämäkin on totta, mutta asumistuki vaikuttaa nimenomaan niihin joilla on mahdollisuus työllistyä matalapalkkaiseen työhön. Se loiventaa muuton kustannuksia ja riskiprofiilia. Tuo toimeentulotuki vielä entisestään pahentaa asiaa. Se onkin vielä asumistukeakin viheliäisempi tuki.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Päivähoitomaksujen tuloharkinnan sovittamista perustuloon kannattaisi harkita sivulausetta pidemmälle. Keskeinen kysymys lienee, poistetaanko tuloharkinta vai ei ja vaihtoehdot eivät ole aivan vailla haasteita.

    Ilman tuloharkintaa päivähoito on kaikille saman hintaista. Jos tämä maksu on nollaa suurempi, se tarvinnee kompensoida pienituloiselle. Valitettavasti joukossamme on myös vanhempia, joiden elämänhallinta on vajavaista ja on mahdollista että rahat päätyvät muualle kuin päiväkodin laskuun. Juuri näissä ongelmatilanteissa pitäisin tärkeänä saada lapset päivähoitoon.

    Jos tuloharkinta poistetaan nollaamalla päivähoitomaksut, verorasituksen muuttuminen taitaa olla poliittisesti hankala. Tämä vaihtoehto voitaisiin toteuttaa toki jo nyt, ilman yhteyttä perustuloon.

    Tietenkin voisimme pitää tuloharkinnan nykyisellään myös perustulon kanssa, mutta ymmärtääkseni silloin pitäisimme myös nykyiset ongelmat ja osa perustulomallin hyödyistä jäisi saamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ”Tuo 80 % on aivan liikaa”
    100% ja 99% tietysti on, mutta onko tutkittu miten esim. tämä 50% vs 80% vaikuttaisi käyttäytymiseen? Monilla pienituloisilla on ensinnäkin kokemukseni mukaan taipumus olla ihan kaiken suhteen mahdollisimman pihi, vaikkei se aina olisi niin kannattavaa. Tämä on vähän epärationaalinen selviytymisstrategia, jonka köyhyys kytkee päälle. Toisekseen oikeastikin se ylimääräinen 20€/kk käteistä on helposti tärkeämpi juttu, kuin 100€/kk mukavempi asunto. Neliöitä ei voi syödä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sosiaaliturva ja asumistuki
    Työssäkäyvällä, palkansaajalla on kukkaro, jonne palkka tulee ja sieltä hän maksaa kaikki laskunsa.
    Tuen/tukien saajalla on oltava kukkaro, josta hän maksaa kaikki laskunsa.
    Kukkaroa on hallittava, oli sitten töissä tai ei, järjestelmän on oltava yksinkertainen.

    Yksi tuki/Perustulo on henkilökohtainen, kun taas asumistuki ja toimeentulotuki ovat perhekohtaisia. Pyrittävä yhteen henkilökohtaiseen tukeen.

    päivähoitomaksut
    Kaikilta peritään samansuuruiset päivähoitomaksut ja sosiaaliturva varattomille maksetaan erikseen (esim. erityislapsilisänä).

    Sosiaaliturva hoidetaan perustulolla ja verotuksella verotetaan rahaa.

    TuulaS.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.