_

Sotiva eläin

Varoitus: olen amatööri evoluutioteoriassa ja tutustunut moraalifilosofiaan vielä vähemmän

Metromatkoilla kauas Espooseen olen tällä viikolla kuunnellut Marja-Riitta Ollilan mielenkiintoista kirjaa tekoälyn etiikka.

Tähän asti kiinnostavinta on ollut kirjoittajan käsitys moraalin perusteista. Hän on todennut evoluution luoneen moraalin, koska se on tehnyt yhteisöistä kestävämpiä.

Sitten hän ihmettelee sodan moraalia. Miksi eettisesti uljaimpia ovat ne, jotka ovat tappaneet toisia ihmisiä, jos tämä on tapahtunut sodassa, kun tappamista ei muuten pidetä niin ylevänä tekona. Ollila toteaa, että varmaankin tässä on jotain evoluutioon viittaavaa, koska myös simpanssit sotivat. Minun tietääkseni muutkin eläimet sotivat, esimerkiksi muurahaiset, vaikka geneetinen etäisyys ihmisen ja muurahaisen välillä on aika suuri. Minusta tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ollilakin pitää moraalia evoluution tuloksena. Evoluutiolla ei ole mitään muuta päämäärää kuin omien geenien säilyminen tulevissa sukupolvissa. Kaikki muu on tälle alisteista.

Miksi moraali

Ajatelkaamme moraalia evoluution tuloksena. Siinä olennaista on, että ihminen on laumaeläin. Ihmisen evoluutiossa tärkeätä on, että kyseinen ihminen itse säilyy jatkamaan sukuaan ja jos hän on niin ehtinyt jo tehdä, että hänen jälkeläisensä menestyvät. Jos ihminen olisi vaikkapa kettu, tämä riittäisi. Ihmisen kannalta olennaista ei ole pelkästään se, että ihminen yksilönä menestyy vaan että lauma tai heimo tai kansakunta menestyy.

Moraalia on sitä, että asettaa yhteisen edun oman edun yläpuolelle. Se on yksilön kannalta epäedullista, mutta yhteisön kannalta edullista. Siksi kaikki menestyvät kulttuurit ovat kehittäneet sisäisen eettisen koodiston, joka on vahvistanut niiden menestystä. Huonosti olisi käynyt niiden – ja on varmaan käynytkin – joiden keskuudessa kaikki ajattelivat vain omaa etuaan välittämättä yhteisön edusta tuon taivaallista.

Miten yksilö motivoidaan toimimaan yhteisön hyväksi mutta omaa etuaan vastaan, siis aivan toisin kuin Homo Economicus toimisi. Yhteisöllinen hyväksyntä on tärkeätä, ja se on vahva liima. Saadakseen muilta hyväksyntää, on toimittava yhteisön normien mukaan. Mujtta tämä ei riitä. Yhteistä moraalia pönkittämään on perustettu myös uskonto.

Kaikki henkiin jääneet yhteisöt ovat kehittäneet uskonnon. Oikein toimiminen tässä elämässä voi olla etujesi vastaista, mutta palkinto odottaa iäisyydessä. Joku taloustieteilijä, jonka nimen olen unohtanut, sanoi, että palkinto Jumalaan uskomisesta on niin valtava, että kannattaa uskoa, vaikka olisi melkein varmasti väärässä. Siis jopa homo economicuksen kannattaa toimia moraalisesti.

Uskonnoissa ei ole kysymys vain tuonpuoleisista asioista. Ne antavat vahvan moraalikoodiston kannattajilleen. Eri uskonnoissa tuo moraalikoodisto on erilainen. Siksi muiden uskontojen kannattajiin suhtaudutaan niin vieroksuen.

Moraali on suvaitsemattomimmillaan sukupuolimoraalissa. Moraali puolustaa uskollisuutta ja vastustaa avioliiton ulkopuolisia suhteita. Maissa, joissa sodat karsivat miehiä, miesten moniavioisuus on ollut sallittua ymmärrettävistä syistä.

Sianlihan syönti on ollut kiellettyä, koska trikiinit. Erittäin käytännöllinen neuvo puettiin moraalin kaapuun. Vaikka nyt on ymmärretty, että ongelma poistuu lihaa kuumentamalla yli 70 asteiseksi, uskonnollinen kielto on jäänyt voimaan.

Sukupuolimoraalin takana oli kaksi merkittävää perustetta. Tappavat sukupuolitaudit, joiden lähdettä ei ymmärretty ja jotka siksi näyttivät Jumalan rangaistukselta ja perheen merkitys lasten henkiinjäämiselle. Kun miehen ainoa sallittu seksikumppani oli oma vaimo, se edisti parisuhteen jatkumista ja turvasi lasten elämän.

(Tälle on harvaan asutuilla alueilla vastakkainen tarve, geneettinen monimuotoisuus, joka taas puoltaa syrjähyppyjä, mutta en mene tähän herkulliseen aiheeseen tässä.)

Mutta miksi sota

Kun mehiläinen tuntee olonsa uhatuksi tai kun sen pesää vastaan hyökätään, mehiläinen tekee viimeisen omalta kannaltaan hyödyttömän tuntuisen teon ja pistää pahantekijäänsä tehden samalla itsemurhan. Itsemurha ei edistä kyseisen ampiaisen geenien säilymistä, mutta mehiläinen kertoo uhrilleen, että mehiläisiä kannattaa varoa. Piston uhriksi joutunut juoksee seuraavaa mehiläistä hysteerisesti pakoon. Lauma hyötyy, yksilö ei hyödy. Mehiläisen pisto on moraalinen teko lauman kannalta, vaikka piston uhriksi joutunut ei sitä sellaisena koekaan.

Mutta nyt sotaan saman lajin edustajien välillä.

Kaikki eliölajit lisääntyvät nopeammin kuin olisi tarpeen, koska joskus voi olla tarpeen. Nälkäkuolema tai jokin tauti voi tappaa 99 % kannasta. Ekologinen lokero on hyvä saada nopeasti täytetyksi, jotta seuraavasta katastrofista selvittäisiin.

Kalat ovat tässä erityisen nopeita. Yksi lohinaaras voi tuottaa kerralla tuhat poikasta. Kun poikastuotanto on näin vahvaa, poikaisia ei tarvitse suojella kovin tunnollisesti. Lohenpoikasen ensimmäisten päivien suurin uhka on tulla oman emonsa syömäksi. Hitaasti lisääntyvät nisäkkäät ovat jälkeläistensä suhteen suojelevampia.

Mitä sitten tehdään, kun ekologinen lokero on täysi, mutta poikaisia vain pukkaa? Monella lintulaji turvautuu reviireihin. Huonosti käy nuoren linnun, joka yrittää tunkeutua vanhemman reviirille. Tai sitten päinvastoin vanhemman käy huonosti. Joka tapauksessa reviirille jää yksi uros naaraineen. (Joillakin lajeilla naaraat hoitavat myös tappelemisen.) Reviirien ulkopuolelle jää paljon lintuja eikä niiden kohtalo ole mitenkään mairitteleva.

Reviirien puolustamisessa on tietty logiikka verrattuna koko populaation solidaariseen nälkään kuolemiseen. Meidän eettisessä keskustelussamme tätä kuvataan ongelmana pelastusveneestä, johon mahtuu vain osa veden varaan joutuneista. Jos kaikki otettaisiin, kaikki hukkuisivat. On varmaankin ollut tässä suhteessa eettisemmin toimivia lintulajeja, mutta harmi kyllä, niitä ei enää ole.

Reviirieläimet ovat siis hyvin aggressiivisia lajitovereitaan kohtaan.

Niin ovat laumaeläimetkin. Laumaeläimet ovat solidaarisia lauman jäseniä kohtaan (tähänkin on perusta evoluutiossa), mutta aggressiivisia muita saman lajin mutta eri lauman edustajia kohtaan. Siksi laumaeläimet käyvät sotia. On kyse taistelusta solidaarista nälkään kuolemista vastaan.

Aikanaan kun ruoka loppui omasta kylästä, otettiin aseet käteen ja mentiin katsomaan, onko naapurikylässä ruokaa ja jos ei ollut, syötiin sen asukkaat.  Siihen aikaan toisten heimojen jäseniä nähtiin yhtä vähän kavereina kuin lampaita metsästäviä susia.

Historian kuluessa ihmiset ovat olleet ajallisesti enemmän sodassa kuin nauttineet rauhasta.  Pitkään kyse oli kannan säilymisestä riittävän pienenä suhteessa ekologiseen lokeroon. Muinaisessa Suomessakin sodittiin yhtenään, ei ulkovaltoja vaan toisia suomalaisia vastaan, ellei ulkomaalaisina sitten pidetty saamelaisia tai karjalaisia. (Historian kirjassani puhuttiin saamelaisten verottamisesta) Vasta kun Ruotsin kunkku yhdisti hajanaiset suomalaiset heimot valtansa alle, nämä lopettivat sotimasta toisiaan vastaan. Sotiminen sinänsä ei loppunut, mutta muuttui kansainvälisemmäksi.

Mitä eettisitä on tappamisessa sodassa?  Etiikan oppikirjojen mukaan ei mitään, mutta evoluutio ei ole lukenut noita oppikirjoja. Itsemurhaa tekevän ampiaisen pistos on erinomaisen eettinen teko – ei pistetyn mielestä vaan oman lauman kannalta.

Lauman kannalta vihollisen tappamien oli hyvä teko ja itsensä alttiiksi asettaminen sodassa erityisen sankarillista.

Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä, urhona kaadut, taitelle puolesta maas, puolesta heimosikin.

Siksi historian suurimmat sankarit ovat murhaajia. Ja siksi sodassa tappamista ei pidetä murhana, vaikka teon suunnitelmallisuus on erityinen arvo.

Ei tässä ole mitään ihmeellistä, vaikka ylevää etiikan oppikirjaa ei tämän pohjalta voi oikein kirjoittaa. Tässä on kyse jaosta me vastaan ne. Niitä saa tappaa, meitä ei saa.

Kuin Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 – en tässä puutu kysymykseen oikeutetusta sodasta – Englanti julisti sodan Suomelle. Suomalaisille oli järkytys, että Englannin arkkipiispa rukoili neuvostoaseiden puolesta. Jumalanhan piti olla Suomen puolella.

Jos sen verran saa palata nykyaikaan, kysymys on siitä, keitä ovat me ja keitä ne. Tämä on itse asiassa kysymys, joka jakaa suomalaisia nyt rajusti.

Ei kauankaan sitten oli hämäläiseltä kunniakasta tappaa rajakahakassa savolainen, mutta nyt tätä ei oikein suvaittaisi, koska raja heidän ja meidän välillä on siirtynyt ja molemmat kuuluvat meihin.

Historian kuluessa raja meidän ja heidän välillä on jatkuvasti siirtynyt niin, että meihin kuuluvat monen mielestä kaikki ihmiset ja joidenkin mielestä myös kaikki selkärankaiset eläimet. Kaikki eivät kuitenkaan ole mukana tässä solidaarisuuden piirin laajentumisessa

Perussuomalaisten mukaan meitä ovat syntyperäiset suomalaiset.  Moni muu ajattelee asiaa laajemmin, ja tästä onkin sitten konflikti valmis. Sinänsä suomalaisuus on historiassa lyhyt aika. Savolaisuus ja hämäläisyys on paljon pidempiaikaisia identiteetin kohteita,  mutta häkki heilahtaisi, jos joku savolainen tappaisi heimoinnoituksessa hämäläisen.

Perussuomalaisen silmissä asevelvollisuuden välttely on paheksuttava teko, vaikkei sota yhtä miestä kaipaakaan, mutta laistaminen globaalista ilmastovastuusta taas kunniakasta, koska Suomen päästöillä on niin vähän merkitystä.  Se on heidän rajauksensa meidän ja heidän välillään.

62 thoughts on “Sotiva eläin

  1. Trikiiniteoria sianlihakielloille ei käsittääkseni ole suosiossa.

    Itselle tulee mieleen, että arabit ja juutalaiset siattomia pastoralisteja ja taustaltaan. Vakiintunemman asutuksen, kaupunkilaisten hapatusta, josta haluttu pysyä erillään.

    Muistelen Päätalon Iijokisarjassakin jotain mainintaa, että sikojen pitäminen epätyypillistä koillismaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ”Kaikki henkiin jääneet yhteisöt ovat kehittäneet uskonnon. Oikein toimiminen tässä elämässä voi olla etujesi vastaista, mutta palkinto odottaa iäisyydessä. Joku taloustieteilijä, jonka nimen olen unohtanut, sanoi, että palkinto Jumalaan uskomisesta on niin valtava, että kannattaa uskoa, vaikka olisi melkein varmasti väärässä. Siis jopa homo economicuksen kannattaa toimia moraalisesti.”
    Alun perin argumentin on esittänyt ranskalainen matematiikko Blaise Pascal 1600 -luvulla. http://argumentsforatheism.com/arguments_god_wager.html. Jonkin tutkimuksen mukaan uskonnollisuus yleistyy yhteisössä, joiden koko ylittää rajan jossa kaikki tuntevat toisensa. Pienessä yhteisössä huijarit joutuvat maksamaan teoistansa kasvon menestyksenä. Jumalat siis keksittiin sosiaalisen kontrollin korvikkeeksi. En nyt jaksa kaivaa lähdeviitettä tuohon tutkimukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Suosittelen lämpimästi Richard Wranghamin (Englantilainen primatologisti) kirjaa ”Demonic Males: Apes and the Origins of Human Violence”

    Ihmisen ja simpanssin aggressiolla on eroa. On kahdenlaista väkivaltaa, ryhmän sisäistä aggressiota ja ryhmien välistä aggressiota. Ihmisten ja simpanssien välillä ei ole juuri eroa ryhmien välisessä aggressiossa (sodat ja julmuus ulkopuolisia kohtaan). Ero ryhmän sisäisessä aggressiossa on valtava.

    Simpanssien lauman silsäinen käyttäytyminen on erittäin väkivaltaista verrattuna Ihmisiin. Väkivalta on lähes jokapäiväistä. Kun simpanssiuros kasvaa noin naaraan kokoiseksi, se alkaa ensin kiusata pienempiä naaraita, lopulta se hakkaa naaraan lähes joka päivä ja alkaa hakkaamaan suurempia ja suurempia naaraita. Lähes päivittäinen tappelu ei kuulu ihmisryhmien toimintaan ja siitä on lultavasti ollut paljon hyötyä. Olisi ikävä olla uusi kansanedustaja jos pitäisi ensin tapella omasta asemasta kahvipöydässä.

    On paljon todistusaineistoa sen puolesta että ihmiset ovat kesyttäneet itsensä elämään rauhallisempaa elämää ryhmän sisällä (self domestication) koska siitä on ollut etua. Evoluutiossa kesyyntyminen tapahtuu yleensä jättämällä kehityksestä muutama vaihe pois.

    Kesyyntyneillä eläimillä on kaikilla yhteistä neoteny (lapsenomaiset piirteet). Lerppukorvat ym. Neandertalinihmiseen verrattuna Homo Sapiens Sapiens on keskenkasvuinen. Läheisiin sukulaisiin verrattuna ihmisen pään luut ovat sileämmät ja ohuemmat, penisluuta ei ole, eteenpäin työntynyt vagina, suhteellinen karvattomuus isot silmät, pieni nenä ja leuka, raajat ovat suhteessa lyhyet ruumiiseen verrattuna. Myös nivelet ovat joustavammat kuin muiden lajien aikuisilla.

    Ehkä tämä evoluution polku ei ole kuljettu loppuun. Kaupungistuminen vaatii vielä enemmän agression rajoittamista kuin maaseudulla eläminen. ”Metroseksuuaali” Homo Metropolis on androgyynimpi ja kesympi laji joka sopeutuu elämään kahviloissa ja kerrostaloissa. Tulevaisuudessa ihminen voi muistuttaa isosilmäistä anime-hamoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. N/A:
      Suosittelen lämpimästi Richard Wranghamin(Englantilainenprimatologisti) kirjaa “Demonic Males: Apes and the Origins of Human Violence”

      Itse asiassa suosittelen miellummin Wranghamin uusinta kirjaa: ’The Goodness Paradox: The Strange Relationship Between Virtue and Violence in Human Evolution.’ Pantheon, 2019. ISBN 978-1-101-87090-7.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Soininvaara kirjoitti:

    ”Moraalia on sitä, että asettaa yhteisen edun oman edun yläpuolelle. Se on yksilön kannalta epäedullista, mutta yhteisön kannalta edullista. Siksi kaikki menestyvät kulttuurit ovat kehittäneet sisäisen eettisen koodiston, joka on vahvistanut niiden menestystä. Huonosti olisi käynyt niiden – ja on varmaan käynytkin – joiden keskuudessa kaikki ajattelivat vain omaa etuaan välittämättä yhteisön edusta tuon taivaallista.”

    Jos pitää kuitenkin samaan aikaan paikkansa myös ajatus ”Evoluutiolla ei ole mitään muuta päämäärää kuin omien geenien säilyminen tulevissa sukupolvissa. Kaikki muu on tälle alisteista.”

    niin ei kai sillä yhteisellä edulla geenien näkökulmien näkökulmasta ole merkitystä kuin silloin, jos koko geeniperintö olisi muutoin kokonaan katoamassa. Mikä geenien säilymisen näkökulmasta edes on ”menestyvä kulttuuri”? Esimerkiksi edistynyt kulttuuri voi tuhota jäsentensä geenit sukupuuttoon siinä missä kulttuurista täysin piittaamaton kulttuurikin.

    Sotimisessa yksi kiintoisa näkökohta on sisällissotien ja palkkasoturien rooli. Näitä tiedetään esiintyneen vuosituhansien ajan. Eivät sotijat ollenkaan aina ole sotimassa ”toisia” heimoja vastaan. Aika usein ihmiskunnan historiassa on sodittu nimenomaan geneettisesti hyvinkin lähellä olevia vastaan. Murhista huomattava osa tehdään ilmeisesti perheenjäseniä ja muita lähisukulaisia kohtaan. Ventovieraiden, geneettisesti hyvin kaukaisten ihmisten murhaaminen on harvinaista. Palkkasoturit eli toisia ihmisiä geneettiseen läheisyyteen katsomatta työkseen tappavat ovat myös osa sotien historiaa ja nykypäivää.

    Olisi mielenkiintoista kuulla evoluutioteoreettisia selityksiä sille, minkä takia jotkut ovat valmiita matkaamaan tuhansia kilometrejä (ilmeisesti henkilöitä on lähtenyt myös Suomesta) mennäkseen jonnekin ihan muualle sotimaan, kuten Syyriaan. Tai miksi vaikkapa Tamilitiikerit kävivät sotaa itsemurhaiskuja tehden, missä ei vaikuta olevan mitään järkeä sotimisen geneettisten selitysyritysten näkökulmasta. Itselleni on muistakin syistä hyvin vaikea ymmärtää, minkä takia osa ihmisistä toimii niin. Muussa eliökunnassa esiintyy kai lähinnä sotia lähiympäristössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Aluksi tarkennus. Ampiainen on nimenomaan esimerkki siitä, että itsemurhaankin johtanut omien puolustaminen edistää geenien säilymistä. Nimittäin ampiaisen geenejä eivät siirrä itsemurhaherkät työläiset, ne ovat sterilejä, mutta uhraavat henkensä fertiilien puolesta. Vain syksyllä syntyy fertiilejä uroksia ja naaraita, jotka parittelevat ja joiden ei sitä ennen kannata riskeerata kantamiaan geenejä. Sen jälkeen urosten kyllä, koska se on ampiaislajeille haitaton tapa muistuttaa vihollisille, että ollaan vaarallisia.

    ”Kaikki henkiin jääneet yhteisöt ovat kehittäneet uskonnon.” Uskonnon syntyhetkestä alkaa historiamme ihmislajina ja loppuu eläinlajina. Vietti uskonnon ohjeiden uskomiseen, vietti uskoa ja nöyrästi seurata auktoriteettejä, päälliköitä, suurmiehiä ja idoleita linee yhden ja saman vietin ilmentymiä. Useinhan hallitsijan kannattaa tavoitella jumalan asemaa.

    ”Oikein toimiminen tässä elämässä voi olla etujesi vastaista, mutta palkinto odottaa iäisyydessä.” Joillekin jumalaan verrattava auktoriteetti on guru, joka osaa selittää, miksi jumalaa ei ole olemassa. Sekin voi siis olla uskontoon verrattavaa. Ainakaan kaikki tämän vietin ilmentymät eivät lupaa ikuista elämää, pelkkä uskomien voi olla riittävä palkinto.

    Trikiiniteoriaa on epäilty sianlihan saastaisuuden syynä. Vähän uskottavampana pidän lehmien pyhittämisen syytä. Jo pari tuhatta vuotta Intian maatalous perustui härkien vetämään auraan. Siihen piti varautua, että monsuunisateet jäivät tulematta. Jos nälänhädän aikana syötiin härkiä, se olisi tuhonnut tulevaisuuden. Hätätilassa lehmäkin veti auraa. Lehmä myös synnytti uusia vetojuhtia. Jos pääosa lehmistäkin hädän takia tapettiin, tuhottiin nälänhädästä elpymisen mahdollisuuskin.
    Sikäläiset viljelijät eivät luonnollisesti pystyneet vapaaehtoisesti säästämään lehmiään. Ne yhteisöt säilyivät paremmin, jotka pyhittivät lehmänsä ja siihen tarvittiin uskonto. Koska nämä yhteisöt pärjäsivät muita yhteisöjä paremmin, ne vähä vähältä veivät muilta elintilaa. Näinhän ainakin evoluutio opetetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ”Itsemurha ei edistä kyseisen [mehiläisen] geenien säilymistä”

    Mehiläiset ovat ihan kummallisia haplodiploideja, ja työmehiläiset ovat keskenään enemmän sukua kuin meistä diploideista ehkä tuntuu. Jos kuningatarmehiläinen on paritellut vain yhden kuhnurin kanssa, sen kahdella tyttärellä on odotusarvoisesti 3/4 geeneistä samoja. https://en.wikipedia.org/wiki/Haplodiploidy#Relatedness_ratios_in_haplodiploidy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ihmisillä ja muurahaisilla on yhtäläisyys joka erottaa meidät apinalaumoista, susista ym.

      Jo primitiiviset metsästäjä-keräilijä yhteisöt muodostavat isoja tuhansien ihmisten kokoisia heimoja joissa kaikki eivät tunne kaikkia, eivätkä alueen vastakkaisilla laidoilla olevat ihmiset välttämättä koskaan tapaa. Tämä on mahdotonta esim. simpansseille. Kuten muurahaisilla, ihmisten välinen suur-yhteisö perustuu anonyymeihin identtimerkintöihin, eikä henkilökohtaiseen suhteeseen. Esim. samanlainen kasvomaali voi yhdistää ihmisiä samaan tapaan kuin muurahaisia yhdistää haju.

      Ihminen onkin ainoa kädellinen joka voi vain tulla tupsahtaa satojen tai tuhansien vieraiden lajitovereidensa Joukoon joutumatta välittömän hengenvaaraan jos hänellä on oikea identiteetti.

      Ihmisen toimii kuten muut kädelliset alle 200 hengen joukkioissa, mutta yhteinen identiteetti voi sitoa paljon suuremman anonyymin joukkion yhteen jos he merkitsevät itsensä samalla tavalla tai jakavat kulttuurin. Esim. Saman jääkiekkojoukkueen paita voi yhdistää eri kulttuureista tulevat ihmiset ainakin hetkeksi.

      Lisää aiheesta voi lukea kirjasta: ’The human swarm: how our societies arise, thrive, and fall.’ Kirjoittaja Mark Moffett on tutkinut paljon muurahaisia.

      ps. Kirjan johtopäätös on se, että ihmisillä on mahdollisuus muokata identiteetiä tarkoituksella sellaiseksi että väkivalta minimoituu. Ihmisten evoluutiobiologia ei välttämättä estä rauhaa ja edellytä sotaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Lapsella ja äidillä on n. puolet genomista yhteistä, ja ihminen tuottaa vain muutamia jälkeläisiä joten lapsi on geneettisesti arvokas. (Isän kanssa on yhteistä perimää suunnilleen saman verran, mutta äiti on parempi esimerkki koska vanhemmuus on varma.) Evoluutiolla on myös ollut aikaa optimoida tätä suhdetta emotionaalisesti, sikäli kuin se on evoluutiolle mahdollista. Kaikki tietävät lopputulokset intuitiivisella tasolla: jälkikasvun eteen uhrataan paljon.

        Monilla (kaikilla?) yhdyskuntahyönteisillä yhteistä genomia on kuitenkin 3/4 kuten Jouni totesi, ja lisäksi työläisissä voi ekspressoitua geenejä tavalla jota kuningattaressa ei tapahdu, ehkä. (En tiedä asiasta niin paljon että osaisin sanoa, miten genomin sisäinen konflikti tässä yhteydessä toimii.) Joka tapauksessa mehiläisyhteiskunnan tilanne on jo yhteisen genomin kannalta aivan toinen kuin ihmisen. Siellä eletään kuin kaikki olisivat vähän enemmän kuin toistensa sisaruksia tai vanhempia.

        Ihminen on heimoutuva eläin, viettänyt melkoisen ajan pienehköissä ryhmissä joissa oltiin myös sukua toisilleen. Ihmisen altruismi on kuitenkin heikompaa ja monimutkaisempaa kuin mehiläisen, koska geneettinen pohja sille on paljon heikompi. Altruismia voinee syntyä sopivissa olosuhteissa ilman ryhmävalintaa ja sukulaisuuttakin, matemaattiset mallit eivät anna asiaan mitenkään yksikäsitteistä vastausta eivätkä ne koskaan voi olla edes riittävän realistisia: altruismin biologia on monimutkaista, alkaen sukulaisuussuhteista ja geografiasta ja päätyen suolistomikrobeihin ja ties mihin.

        On kuitenkin olemassa ainakin psykologista ja antropologista evidenssiä sille että ihmisellä on moraalisia tunteita. Esim. syötävään kanaan masturbointi ennen ateriaa herättää utilitarismiin uskovassa moraalifilosofissakin inhon tunteita, joita on vaikea rationaalisesti selittää. Toisten ihmisten kärsimys ja epäoikeudenmukaisuuden näkeminen herättävät auttamisen halua ja epäreiluuden tunnetta. Ihmiset usein haluavat rankaista normien rikkojia oman hyvinvointinsakin uhalla (altruistinen viha).

        Kun pienten ryhmien sosiaalinen dynamiikka on ollut ihmiselle evolutiivisesti oleellista, voi olla että auktoriteetteihin ja omalle porukalle uskollisuuteen liittyvillä tunteilla on myös jonkinlainen biologinen pohja. Esim. nationalismi ammentaa tästä. Ryhmiin liittyviä tunteita olisi hyvä ymmärtää nykyistä paremmin, sekä tieteellisesti että henkilökohtaisella tasolla, jotta kuluvasta vuosisadasta ”selvitään hengissä”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kun pakolaisryntäys syksyllä 2015 alkoi, usea suomalainen kiiruhti tarjoamaan vapaaehtoisesti apuaan. Tämä kertoo, että meillä yhä on ollut jäljellä ainakin se osa länsimaisesta kristillisestä moraalista, mikä velvoittaa rakastamaan lähimmäisiämme niin laajasti ymmärrettynä, että myös pakolainen on lähimmäisemme. Eikä se ole ainoastaan suomalaisten tunne, vaan pakolaisten vapaaehtoisia auttajia löytyy kaikkialta. Vaikka turvapaikanhakijoiden suuri määrä pakottaa auttamishaluiset myöntämään, että jokaista tulijaa ei voida auttaa, se ei merkitse, että moraali alkaisi pettää.

    On eräänlainen yhteiskuntamme turvatakuu, että jos kerran haluamme auttaa turvapaikan hakijoita, suomalaiset ovat valmiit hädän tullen auttamaan toinen toisiamme.

    Myönnän, että perusteluni on uskonasia, mutta ei uskontoon sidottu. Lienee muissakin suurissa uskonnoissa sama opetus. Ilman sitä ainakaan suuret väkimäärät eivät voi tulla toimeen. Opin sain kauan sitten kansakoulussa. Se on tarina laupiaasta samarialaisesta, minkä yksityiskohdat ovat unohtuneet ja sulautuneet moraaliksi.

    Sodassa taistellaan omien edusta, se on sodan moraali. Perussuomalaiset ovat omineet ohjeekseen sodan logiikan, mikä on onneksi eri asia kuin moraali. Moraali on paljon syvemmällä.

    Osmo lähti hakemaan vertailikohtia evoluutiosta. Luonto on täynnä vastakkainasettelua, joka on saavuttanut pysyvän tasapainon. Lintulauden tiaislajit kilpailevat rajustikin keskenään. Silti näille lajeille on syntynyt yhteinen varoitusääni, kun varpushaikka tai -pöllö hyökkää. (Sitä ja yhteysääntä lukuunottamatta muut äänet ovat erilaiset, muiden lajien ei niitä tarvitse ymmärtää) Yksi varoituskiljaisu, tiaislajilla ei väliä, kaikki suojautuvat. Monta silmäparia hoksaa vaaran aikaisemmin kuin yksi lintu. Senjälkeen talitiainen jatkaa pienempien lajien, kuten myös hälytyksen antaneen, sortamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. ”Joku taloustieteilijä, jonka nimen olen unohtanut, sanoi, että palkinto Jumalaan uskomisesta on niin valtava, että kannattaa uskoa, vaikka olisi melkein varmasti väärässä.”

    Olen kuullut, että tämän olisi lausunut Blaise Pascal, todennäköisyyslaskennan isä. Mutta varmaan on vanhempi, ei mikään ole uutta taivaaan alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. OS: ”Perussuomalaisen silmissä … laistaminen globaalista ilmastovastuusta taas kunniakasta, koska Suomen päästöillä on niin vähän merkitystä. ”

    Onkohan se nyt ihan noinkaan. Vaalikeskusteluissa Allah-aho selitti suunnilleen niin, että ilmastolämpenemistä pitää torjua … mutta ei pidä uhrata enempää, kuin muut, koska yksin emme voi kuitenkaan maapallon ilmastoa muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sanoiko Halla-aho tosiaan, että Suomen pitää ensin laskea päästönsä henkeä kohden maailman keskitasolle ja sitten jäädä odottelemaan, mitä muut tekevät? Minä olen luullut, että hänen mielestään meillä on valkoisen miehen etuoikeus muita suurempiin päästöihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Halla-aho ei ole missään sanonut, että meillä olisi joku valkoisen miehen etuoikeus. Jos sellainen teksti on jossain niin lainaa sitä tänne.

        Ilmastokeskustelussa hän sanoi mm. että jos Suomalainen tehdas suljetaan ja samat tuotteet tuodaan Suomeen Kiinasta on vaikutus ilmastoon negatiivinen. Eikö tämä ole juuri sellainen mielipide mitä sinä arvostat?

        Suomi ei pelasta maailmaa näyttämällä kauniilta, niinkuin esim. Saksa yritti tehdä sulkemalla ydinvoimalat. On tärkeää toimia tavalla joka tuottaa hyviä lopputuloksia, ei tavalla joka näyttää jonkun mielestä moraalisesti oikealta tai kauniilta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ei puhunut koko maailman päästöjen keskitasosta, vaan perusteli näkemyksensä toisin. Jos olet päätynyt erilaiseen lopputulokseen, niin voisit kaivaa ne hänen perustelunsa esiin ja kertoa missä kenties menevät pieleen. Siinä olisi yksi bloggauksen aihe.

        En ole kuullut hänen puhuneen valkoisen miehen (enkä keltaisen miehen) etuoikeuksista ilmastopäästöihin. Enkä kuullut hänen kehuskelevan ilmastovastuusta laistamisen kunniakkuudella. Näyttää siltä että ajatelmiasi, jotka yleensä hyviä, häiritsee tämän henkilön kohdalla jokin tunnepohjaisesti vääristävä tekijä, joka saa lähtötiedotkin vääristymään omien inhojen mukaisiksi.

        Jos persujen nousua halutaan hillitä, niin ensimmäinen askel on, että selvitetään ilman ennakkoasenteita mitä he ihan oikeasti sanovat. Se löytyy varmasti paremmin JH:n omista puheista ja teksteistä, kuin esimerkiksi vihertävän väen keskuudessa kiertävistä kuulopuheista, joita ehkä siteerasit.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jos moraalista ja evoluutiosta puhutaan, olisi hyvä lukea Jonathan Haidt’in Righteous Mind. Itse asiassa minusta se on muutenkin aivan välttämätöntä luettavaa kaikille poliitikoille, etenkin vihreille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Aikanaan Linkola maalasi kuvan Vihreistä puolueena: joudutaan osallistumaan päätöksentekoon, jota vastaan alun perin oltiin (esimerkiksi: mitä kautta tuleva moottoritie vedetään). Mukanaoloa tietysti perusteltiin sillä, että saatiin vastavuoroisesti omia esityksiä eteenpäin. Tällaisen ”demokraattisen” prosessin päässä on yhteiskunta, jonka yksilöillä (enemmistöllä) on ansiottomia etuja, niin että yhteiskunta velkaantuu nousukaudellakin. Onko nyt niin, että länsimainen teknologia on tuottanut moraaliajattelun, joka on evoluutiota vastan?
    Kun ihminen ei ymmärrä evoluutiossa ajan, miljoonien vuosien ja sen kerrannaisten merkitystä, niin vastaava yhteiskunnallinen kykenemättömyys on vain alle sata vuotta. Sotien jälkeen Suomi oli hevosvetoinen maatalousyhteiskunta. ”Meidän tulee auttaa hädänalaisia” vs ”Suomi ei ole maailman sosiaalitoimisto”, pitäisi siis löytää uusi evoluutiomoraali?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Aikaisemmassa kommentissa unohdin pohtia Osmon varsinaista kysymystä sodista ja evoluutiosta. Käytän lähteenä Richard Wranghamin kirjaa ’The Goodness Paradox: The Strange Relationship Between Virtue and Violence in Human Evolution.’ Pantheon, 2019. ISBN 978-1-101-87090-7.

    Väkivallan tyyppien määrittely: Reaktiivinen agressio on vihaista, impulsiivista ja vastaus uhkatilanteeseen). Motiivina status tai oikeus pariutumiseen. Proaktiivinen aggressio on kylmän harkitseva väkivaltaa. Etukäteen harkittua, saalistavaa, tunteetonta. Coalitionary proactive aggression koalition proaktiivinen agressio. Ryhmän tekevä kylmän harkittu organisoitu väkivalta.

    Most group-living primates, by contrast to humans, have a clear dominance hierarchy enforced by brute fighting ability. Typically, the alpha is a male, but, whatever the sex, the alpha is the one that has physically defeated all challengers. Hunter-gatherer men are entirely different from primates such as chimpanzees or gorillas, because ordinarily men’s status does not depend on violence. Individual apes and other primates become alpha by soundly defeating the prior alpha in a physical fight. Among mobile hunter-gatherers who follow social norms, by contrast, there are no fights and no equivalent of being an alpha male.

    Richard Wranghamin mukaan koalitioväkivalta on ollut osa ihmisen itsekesyttämistä (self domestication). Normaalisti suurin ja aggressiivisin ”alpha” saa kaikki naaraat jos muut eivät muodosta ryhmää joka antaa sakinhivutuksen. Valintapaine on karsinut aggressiivisimmat pois ja luonut tasa-arvoisen yhteisön. Myös bonoboilla on sakinhivutusta. Ryhmän naaraat ajavat joukkona liian aggressiivisen uroksen pois.

    Ihmiselle ominainen väkivalta, tasa-arvoisuus ja yhteisön moraalinormit ovat kehittyneet yhdessä.

    Sama strategia joka on aiheuttanut ihmisen kesyyntymisen ja tasa-arvon metsästäjä-keräilijä yhteisöissä, ei toimi samalla tavalla maanviljelyksen kehittyessä. Tasa-arvoon tähtäävä organisoitu väkivalta pienissä ryhmissä voi suurissa hierarkkisissa yhteisöissä olla negatiivinen ominaisuus.

    HUMANS ARE OFTEN said to be intensely tribal. Indeed we are. But if “tribal” refers to a sense of solidarity with a large social group, the same is true of most primates. Tribalism does not distinguish us, nor does reactive aggression. It is coalitionary proactive aggression that makes our species and societies truly unusual. Among our ancestors, coalitionary proactive violence directed at members of their own social groups enabled self-domestication and the evolution of the moral senses. Now it enables the functioning of states. Unfortunately it also gives our species war, caste, the butchery of helpless adults, and many other forms of irresistible coercion.

    The reason coalitionary proactive aggression enables these despotic behaviors is straightforward. A coalition of proactive human aggressors can choose when and how to be aggressive to their victims in such a well-planned way that they can achieve their goal with ovewhelming force and without risking their own safety. As long as the victim cannot assemble a defense, the ability to plan with clinical detachment gives a coalition extraordinary power. Success in removing opponents is predictable and cheap.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Onpas kiinnostava teema tämä ”sotiva eläin”.

    Tällaisessa keskustelussa kannattaisi ensin määritellä se, että mitä jokin sana / käsite oikein tarkoittaa. Jos rupeaa tuosta vain keskustelemaan, menevät piimät ja pääsiäis-mämmit sekaisin. Muuten puhutaan sekaisin evoluutiosta, etiikasta, moraalista, itsekkyydestä, uskonnosta, altruismista, arvoista, sosiologiasta, jne.

    Jos tähän vielä lisää sosiologina alaan kuuluvan maxisimin / sosialismin, jossa ei ole ihmis-eläimen käsitettä ollenkaan, joudutaan syvään Venezuela-tyyppiseen suohon. Tätä en kannata.

    Minulla on näissä asioissa ollut lähtökohta-guruna Richard Dawkinsin ”The Selfish Gene” (2006). Tässä on kaksi toisiaan vastaan kiivaasti taistelevaa oppisuuntaa; yksilön moraalista laumaan päin lähtevä idea ja toisaalla lauma-etiikasta yksilöön päin etenevä suunta.

    Dawkins on tuon ensimmäisen oppisuunnan kannattaja. Sen mukaan joskus epäitsekkäät, altruistiset eläimet toimivat epäitsekkäästi siksi, että odottavat saavansa siitä laumalta jotain ennakolta määrittelemätöntä etua.

    Dawkinsin mukaan ihmis-eläimen perimä on kuitenkin lähtökohtaisesti itsekäs, mutta evoluutiossa sen edun mukaista on toimia välillä altruistisesti ryhmäkäyttäytymisen kontekstissa. Itse olen tällä kannalla.

    Kuten tiedämme, ihminen on laumaeläin, joka haluaa seurata ”viisasta ja epäitsekästä” johtajaa. Tämän tehtävänä on viedä lauma ekologisesti edulliseen taskuun, jossa on riittävästi ruokaa ja turvallista elää. Ihmisen evoluutio-evidenssin mukaan tuo johtaja on melkein aina uros.

    Jos tuo laumajohtaja vie liian itsekkäästi parhaat naaraat ja herkut, sekä jakaa niitä vielä parhaille kavereilleen, näkevät varsinkin lauman nousukkaat odottamansa tilaisuuden koittaneen ja rupeavat aggressiivisiksi. Tai sitten joku ulkopuolinen haluaa tulla jaolle ja tekee taskuun brutaalin hyökkäyksen.

    Tällöin evoluution lakien mukaan lauman johtajat ottavat käyttöön urosten kesken aina läsnä olevan väkivallan: Esiin tulee historian tehokkain tappaja, ihmis-uros.

    Itse olen toiminut globaalissa, talous-evoluution kilpailussa yli 40 vuotta. Tässä brutaalissa todellisuudessa kaikki edellä mainitut tosiasiat vaikuttavat 24/7 ja vieläpä kiihtyvään tahtiin.

    Toivonkin, että seuraavalla eduskunnalla ja hallituksella on voimaa ja viisautta toteuttaa välttämättömät työmarkkina- ja soiteuudistukset kiireellisinä ja välttää populistiset ylilyönnit.

    Lisäksi on pakko laskea Suomen hirvittävän korkeita veroja, sekä parantaa yrittämisen / työllistämisen edellytyksiä tässä sotivien eläinten globaalissa taistelussa parhaista ekologisista taskuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Heimosodat, valtioiden väliset (kolmikymmenvuotinen sota jne), luokkasodat(sisällisotamme), kylmät sodat (2. nyt menossa), infosodat, somesodat, ruoka(valio)sodat. Suomalainen on kokenut monta sotaa. Jo internetin alkuaikoina windowsien ja linuxien tai amigoiden käyttäjien välillä, flamesodat jne. Usein tappelijoina juuri miehet. Jotain vikaa meissä on. Geeneissä asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ”Kun miehen ainoa sallittu seksikumppani oli oma vaimo, se edisti parisuhteen jatkumista ja turvasi lasten elämän.”

    Tätä lienee paikallaan avata. Melkein kaikille miehille riittää kumppani, jos seksikumppanuuden edellytyksenä on (yksiavioinen) avioliitto, mikä rauhoittaa yhteiskuntaa. Mies voi uskoa olevansa vaimonsa lasten isä, mikä edesauttaa miehen sitoutumista perheensä turvaamiseen ja elättämiseen, ja nainen voi puolestaan luottaa miehen sitoutumiseen.

    ”Tälle on harvaan asutuilla alueilla vastakkainen tarve, geneettinen monimuotoisuus, joka taas puoltaa syrjähyppyjä, mutta en mene tähän herkulliseen aiheeseen tässä.”

    Meneekä tässä sekaisin kaksi eri asiaa? Perimän monimuotoisuuden vuoksi on ollut tärkeää ja tavallistakin, että kumppania ei ole otettu lähisuvusta vaan mielellään vähintään naapurikylästä; tämä ei liity syrjähyppyihin. Miehen syrjähypyt selittyvät sillä, että miehelle on edullista siittää jälkeläisiä paljon ja liikoja kumppania valikoimatta. Naisen syrjähypyt puolestaan selittyvät sillä, että naisen (tai siis hänen geeniensä) kannattaa yrittää tavoilla mahdollisimman laadukasta siittäjää, silloinkin kun nainen ei saa siittäjää sitoutettua parisuhteeseen; pelkästään geneettisen monimuotoisuuden tavoillelullakin voi olla jokin rooli.

    ”Ei kauankaan sitten oli hämäläiseltä kunniakasta tappaa rajakahakassa savolainen, mutta nyt tätä ei oikein suvaittaisi, koska raja heidän ja meidän välillä on siirtynyt ja molemmat kuuluvat meihin.”

    En sanoisi noin. Edelleenkin maakunnilla on oma identiteettinsä, mikä osaltaan puoltaa maakuntien itsehallintoa. Jos rajakahakoita olisi, niin edelleenkin olisi kunniakasta puolustaa ”omiaan”.

    Ei ole yhtä rajaa meidän ja heidän välillä — on jatkumo jakoja meihin ja heihin. Identiteetin moudostumisessa ja reviirin puolustamsessa on useita kehiä, sisimpänä oma napa ja omat lapset, seuraavina omat sisarukset ja vanhemmat, kenties oma puolisokin, sitten oma suku ja lähiyhteisö jne. Yhden merkittävän, joskaan ei viimeisen, kehän muodostaa (kansallis)valtio, jolle on annettu valta käyttää väkivaltakoneistoa ”alamaistensa” asioiden järjestyksessä pitämiseen. Valtion jälkeen tulee ulompia kehiä, joihin kuuluvat ne valtiot, jotka ajavat globaalimmin asioita samaan suuntaan, siis samanmielisen valtioiden koalitiot. Koalitiot voivat vaihdella riippuen tarkasteltavasta asiasta.

    ”…mutta laistaminen globaalista ilmastovastuusta taas kunniakasta, koska Suomen päästöillä on niin vähän merkitystä.”

    Perussuomalaiset eivät tietääkseni kannata laistamista ”ilmastovastuusta”. Heidän mukaan Suomen tulee tehdä osana, siis edetä jotakuinkin EU:ssa sovittua yhteistä tahtia kohti hiilineutraaliutta, mutta Suomen ei tarvitse edetä muita (mediaania) nopeammin. Vihreiden linja lienee toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Suomen päästöt ovat henkeä kohden selvbästi suurempia kuin maailmassa keskimäärin ja myös suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Eikö yhtä jalkaa eteneminen edellyttäisi, että tätä takamatkaa otettaisiin kiinni?

        Riippuu oikeudenmukaisuusnäkemyksestä, pitääkö keskimääräistä suurempien päästäjien ottaa takamatkaa kiinni.

        Kirjoituksestasi päätellen pidät päästöjä henkeä kohden objektiivisena ilmastopäästöjen mittarina, mutta harmi kyllä sellaista ei ole olemassakaan. Vielä vähemmän on objektiivisia mittareita oikeutettujen ilmastopäästöjen määrälle.

        Helppoja mittareita on nettoilmastopäästöt henkeä kohden valtioiden tasolla, nettoilmastopäästöt pinta-alaa kohden valtioiden tasolla, henkilökohtaiset nettoilmastopäästöt yksilöiden tasolla, jne. Vielä ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten edes mitään näistä nettoilmastopäästöistä haluttaisiin mitata.

        Lisäksi näillä mittareilla ei huomioida sitä, mitä voidaan pitää oikeutettuna päästömääränä (miten ikinä sitä sitten mitataankaan). Jonkinlainen oikeutettu päästämäärä on oltava, koska muuten meille tulee hengityskielto.

        Lopulta ilmastonmuutoksen kannalta ainoa asia millä on väliä on se, kuinka paljon maapallon ilmakehässä on hiilidioksidia (tai tarkemmin hiilidioksidiekvivalenttia) – täysin riippumatta siitä, miten sitä mittaamme, kuka sen on päästänyt ja montako ihmistä maapallolla asuu.

        Ymmärtääkseni maapallon hiilidioksidipitoisuus pitäisi saada laskemaan nykyisestä. Suomi ei tätä voi yksin ratkaista, joten Suomen on turha hakea kansallisia ratkaisu – tarvitaan lähes kaikkien valtioiden yhteistyötä, jossa ne, jotka eivät ole mukana ilmastotalkoissa laitetaan maksamaan niin kovat vientitullit, että niiden tuotoilla kustannetaan näidenkin vapaamatkustajienkin hiilidioksidipäästöjen poistaminen ilmakehästä.

        Mutta se ei auta, että Suomi pyrkii hyvää hyvyyttään tekemään suuremman osan kuin muut, koska tämä poistaa muilta tarpeen tehdä niin paljoa. Suomen pitää tehdä oma osansa, mutta vain sillä ehdolla, että muutkin valtiot tekevät oman osansa.

        Ymmärtääkseni yllä mainittu on Perussuomalaisten linja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Suomen pitää tehdä oma osansa, mutta vain sillä ehdolla, että muutkin valtiot tekevät oman osansa.

        Eikö tuosta seuraa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdolla, että Suomi tekee oman osansa?
        Ymmärtääkseni perusujen ajatus – ainakin monen persun – että ei meidän tyarvitse tehdä mitään, koska sota ei yhtä miestä kaipaa. Vielä mutama vuosi sitten persujen yleinen kanta oli, ettei mitään ilmastonmuutosta ole.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Eikö tuosta seuraa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdolla, että Suomi tekee oman osansa?
        Ymmärtääkseni perusujen ajatus – ainakin monen persun – että ei meidän tyarvitse tehdä mitään, koska sota ei yhtä miestä kaipaa. Vielä mutama vuosi sitten persujen yleinen kanta oli, ettei mitään ilmastonmuutosta ole.

        Mielestäni seuraa. Mutta ongelmahan on se, että moni muu maa ei ole tehnyt osaansa, vaikka Suomi on tehnyt oman osansa.

        Olet kenties ymmärtänyt väärin perussuomalaisten ajatuksen. Miksi muuten esim. Halla-aho olisi ehdottanut hiilitulleja? Ei kannata viljellä harhautuneita käsityksiä vaan oikaista oma tilannekuva.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Kuin puhutaan persuista, puhutaan tuhansista ihmisistä, ei pelökästään Halla-ahosta, joka on opetellut vaikenemisen taidon. Hiilitullit sinänsä ovat hyvä asia. Niitä minäkin olen esittänyt. Tälläkin blogilla moni persujen kannata on sanonut, että Suomen osuus päästöistä on niin mitätön, ettei meidän tarvitse tehdä mitään, vaan Intian kaltaisten suurten maiden pitää.
        Tästähän seuraa, että päästöongelmasta selvitään sillä, että suuret maat jakautuvat pienemmiksi, jonka jälkeen kenekään päästöillä ei ole merkitystä ja maailma on pelastunut!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara: Eikö tuosta seuraa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdolla, että Suomi tekee oman osansa?

        Kyllä, tietenkin.

        Osmo Soininvaara:
        Kuin puhutaan persuista, puhutaan tuhansista ihmisistä, ei pelökästään Halla-ahosta, joka on opetellut vaikenemisen taidon. Hiilitullit sinänsä ovat hyvä asia. Niitä minäkin olen esittänyt. Tälläkin blogilla moni persujen kannata on sanonut, että Suomen osuus päästöistä on niin mitätön, ettei meidän tarvitse tehdä mitään, vaan Intian kaltaisten suurten maiden pitää.
        Tästähän seuraa, että päästöongelmasta selvitään sillä, että suuret maat jakautuvat pienemmiksi, jonka jälkeen kenekään päästöillä ei ole merkitystä ja maailma on pelastunut!

        Tietenkin se on väärin, että Suomen ei tarvitse tehdä mitään, eikä tämä ainakaan oman tulkintani mukaan ole PS:n linja.

        Sen sijaan Suomi ei voi omin voimin estää ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi toimet, joita teemme yksipuolisesti ovat riittämättömiä. Totean, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävät toimet ovat kullekin tekijälle haitallisia.

        Näistä seuraa, että kunkin maan kannattaa tehdä mahdollisimman vähän ja jos joku hyvää hyvyyttään tekee enemmän, niin kannattaa tehdä sen verta vähemmän. Tämän vuoksi on tärkeää, että omien toimiemme edellytyksenä on muiden toimet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Aika ajatella: Mielestäni seuraa. Mutta ongelmahan on se, että moni muu maa ei ole tehnyt osaansa, vaikka Suomi on tehnyt oman osansa.

        Olet kenties ymmärtänyt väärin perussuomalaisten ajatuksen. Miksi muuten esim. Halla-aho olisi ehdottanut hiilitulleja? Ei kannata viljellä harhautuneita käsityksiä vaan oikaista oma tilannekuva.

        Hiilitulli ei ole oikea ratkaisu vaan ihan oikea tulli sille krääsälle jota tuodaan muista maanosista.
        Myös postimaksut lähettäjän maksettavaksi!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Myös postimaksut lähettäjän maksettavaksi!

        Aloitetaan nyt siitä, että postimaksut pitäisi maksaa. KV postisopimus pitäisi ehdottomasti päivittää nykyaikaan. Lisäksi påostimyyntiä pitäisi sallia vain sellaisilta yrityksiltä, jotka eivät riko lakia arvonlisäverosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara: Suomen pitää tehdä oma osansa, mutta vain sillä ehdolla, että muutkin valtiot tekevät oman osansa.

        Eikö tuosta seuraa, että muiden pitää tehdä oma osansa vain ehdolla, että Suomi tekee oman osansa?

        Kyllä seuraa. Reiluuden periaate on yleinen yleensä tiedostamaton ajatusmalli, ja yhteinen sekä konservatiiveille että liberaaleille (ks. Haidt). Olen ollut huomaavinani että myös vihreät räksyttävät kovin mielellään perussuomalaisten reiluuden tulkinnoista, eli reiluus ei vaikuttaisi olevan mitenkään yksikäsitteistä.

        Vaikka reiluus yhteisön kantavana periaatteena toimii mikrotasolla, se ei näytä olevan hyvä strategia kun ongelmat ovat riittävän isoja ja kompleksisia, esimerkiksi ilmastonmuutoksen kokoluokkaa. Jos globaalin reiluuden tavoite todella ohjaisi ihmisten käyttäytymistä, olisi maailma kovin eri näköinen.

        Globaalista tasapuolisuudesta jauhaminen on huono strategia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tarvitaan parempi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Suomi tarvitsee tasoitusta ollakseen edes samalla viivalla parempien ilmasto-olojen maiden kanssa. Talvinen lämmittäminen, lumityöt, pienemmät sadot ynnä muut vastaavat työt on tehtävä sen lisäksi, että tuotamme nykyisen elintason.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. K-Veikko:
        Suomi tarvitsee tasoitusta ollakseen edes samalla viivalla parempien ilmasto-olojen maiden kanssa. Talvinen lämmittäminen, lumityöt, pienemmät sadot ynnä muut vastaavat työt on tehtävä sen lisäksi, että tuotamme nykyisen elintason.

        Tämä on totta että lämmittämisen takia tarvitaan tasoitusta. Mutta esim sille että etäisyydet ovat pitkät siksi ihmiset asuvat hajallaan maaseudulla vaikka suurin osa käy töissä kaupungissa, on itseaiheutettu ongelma ja aiheuttajan kuuluisi maksaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soininvaara:
        Suomen päästöt ovat henkeä kohden selvbästi suurempia kuin maailmassa keskimäärin ja myös suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Eikö yhtä jalkaa eteneminen edellyttäisi, että tätä takamatkaa otettaisiin kiinni?

        Ovatko Suomen nettopäästöt henkeä kohden EU:n keskiarvoa suurempia? Tietääkseni eivät ole, koska Suomessa metsät nielevät puolet päästöistä. Mutta olen toki valmis muuttamaan käsitystäni, jos saan linkin parempaan tietoon.

        Kyllä yhtä jalkaa eteneminen mielestäni edellyttää, että takamatkaa otetaan kiinni. Oikea mittari ei kuitenkaan ole nuppikohtaiset päästöt, eivät edes nuppikohtaiset nettopäästöt, koska tuo mittari ei sakota valtiota väestön (ja siten päästöjen) kasvattamisesta. Oikein sen sijaan on tarkastella sitä, kuinka uskottavasti ja kuinka nopeasti valtio on saavuttamassa hiilineutraalisuuden. Jos Suomi on tällä mittarilla merkittäviä valtioita edellä, silloin Suomi on tehnyt osuutensa ja Suomen resurssit on viisaampaa käyttää
        vaikuttamiseen muilla keinoin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Tietääkseni eivät ole, koska Suomessa metsät nielevät puolet päästöistä.

        Tästä ei ole olemassa kattavaa laskelmaa. Suomalaiset puhuvat mielellään metsien nielusta, mutta vaikenevat suopeltojen jättimäisistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pellot lahoavat. Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan suopeltojen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin emtsän nielut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soininvaara: Tästä ei ole olemassa kattavaa laskelmaa. Suomalaiset puhuvat mielellään metsien nielusta, mutta vaikenevat suopeltojen jättimäisistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pellot lahoavat. Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan suopeltojen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin emtsän nielut.

        Paras lähteeni on raportin ”Annual European Union greenhouse gas inventory 1990–2016 and inventory report 2018” (EEA, toukokuu 2018) taulukot 2.6 (päästöt ilman LULUCFsektoria maittain) ja 6.1 (päästöt/nielut LULUCF-sektorista maittain). Esimerkkejä (hiiliekvivalenttia Mt vuonna 2016; päästöt, LULUCF, asukasluku):

        Espanja 325 -41.2 46.5
        Itävalta 80 -4.4 8.8
        Puola 396 -29.2 38.4
        Ranska 458 -40.9 67.2
        Ruotsi 53 -44.6 10.1
        Saksa 909 -16.2 82.9
        Suomi 59 -29.2 5.5
        Tanska 50 5.3 5.8

        Huomataan, että näistä maista ainoastaan Suomella ja Ruotsilla nettopäästöt ovat alle 6 t per capita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soininvaara: Tästä ei ole olemassa kattavaa laskelmaa. Suomalaiset puhuvat mielellään metsien nielusta, mutta vaikenevat suopeltojen jättimäisistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pellot lahoavat. Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan suopeltojen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin emtsän nielut.

        LUKE ilmoittaa metsien hiilinielun vuotuiseksi kooksi n. 35 Mtn CO2 eq, Prof. Savolainen suopeltojen vuotuisiksi päästöiksi n. 7 Mtn CO2 eq. Sääli, että näitä erilaisa laskelmia näyttää olevan yhtä monta kuin on laskijaakin, sillä se mahdollistaa kaikenlaisten mielipiteiden perustelun.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. Kokonaisuutena ottaen nuo suopellot ja vastaavat ihmisen aiheuttamat päästöt ovat olemattomia verrattuna luonnon aiheuttamiin päästöihin.

        Siirsit maalia. Oli kysymys siitä, pitääkö metsien nielu ottaa huomioon suomalaisten päästöjä laskettaessa. Jos ne otetan, on vaikea olla ottamatta huomioon suopeltojen päästöjä. Joko tai.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. Osmo Soininvaara: Siirsit maalia. Oli kysymys siitä, pitääkö metsien nielu ottaa huomioon suomalaisten päästöjä laskettaessa. Jos ne otetan, on vaikea olla ottamatta huomioon suopeltojen päästöjä. Joko tai.

        Tietenkin molemmat, sekä metsien nielut että suopeltojen päästöt, tulee ottaa huomioon. Ja näin käsittääkseni tehdäänkin, kun lasketaan päästöjä/nieluja LULUCF-sektori mukana tai ilman.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. Osmo Soininvaara: Tästä ei ole olemassa kattavaa laskelmaa. Suomalaiset puhuvat mielellään metsien nielusta, mutta vaikenevat suopeltojen jättimäisistä päästöistä, kun nuo turpeen päälle tehdyt pellot lahoavat. Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan suopeltojen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin emtsän nielut.

        Jos pohjoisen suopellot otetaan pois ravinnontuotannosta, niin maailmanlaajuisesti se ravinto pitää tuottaa jossakin muualla, esim. raivaamalla sademetsää. Sekään ei välttämättä ole ongelmatonta. Kansainvälisissä hiililaskelmissa on menty ”metsään” sen takia, että koko ajan lasketaan vain tuotannon päästöjä, eikä puututa ollenkaan kulutukseen. Näin päästöjä siirrellään vain paikasta toiseen. Tarve olisi kuitenkin vähentää koko maapallon päästöjä. Se ei onnistu, jos kulutusta ei saada pienenemään. Siinä jokainen ihminen on avainasemassa. Jos esim. vessapaperi koetaan ongelmalliseksi, niin ratkaisu sen päästöjen lopettamiseen on käytön lopettaminen. Ei tehtaan lakkauttaminen Suomessa, jolloin se paperi tehdään vain jossakin muualla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. TimoT: Jos pohjoisen suopellot otetaan pois ravinnontuotannosta, niinmaailmanlaajuisesti se ravinto pitää tuottaa jossakin muualla, esim. raivaamalla sademetsää. Sekään ei välttämättä ole ongelmatonta. Kansainvälisissä hiililaskelmissa on menty “metsään” sen takia, että koko ajan lasketaan vain tuotannon päästöjä, eikä puututa ollenkaan kulutukseen. Näin päästöjä siirrellään vain paikasta toiseen. Tarve olisi kuitenkin vähentää koko maapallon päästöjä. Se ei onnistu, jos kulutusta ei saada pienenemään. Siinä jokainen ihminen on avainasemassa. Jos esim. vessapaperi koetaan ongelmalliseksi, niin ratkaisu sen päästöjen lopettamiseen on käytön lopettaminen. Ei tehtaan lakkauttaminen Suomessa, jolloin se paperi tehdään vain jossakin muualla.

        Täytyy muistaa myös se että mitä pohjoisempaan mennään niin sen hitaammin kaikki kasvaa. Hiilinielu siis on pienempi Suomessa kuin jossain etelässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. David Sloan Wilsonin pieni kirja Darwin´s cathedral käsittelee uskontoa evoluution näkökulmasta. Mukana myös pohdintaa, miksi ryhmävalinta on ongelmallinen termi ja miten nuot ongelmat voidaan ratkaista. Suosittelen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Harmi ettet pohtinut Tekoälyn etiikkaa vaan ihmisen sotaisuutta. Tietokone (eli Tekoäly) ei nykyään juurikaan hahmota eettisiä kysymyksiä ihmisen näkökulmasta; vaan ainoastaan neuroverkkoon syötetyn datan muodossa. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

    Monissa uskonnoissa pyritään juuri eroon materian vallasta spiritualiseen vapauteen. Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse kovinkaan paljoa materiaa selvitäkseen ja juuri tämän ymmärtäminen on osa montaa uskoa.

    Harvassa on uskonnot, jotka pyrkivät maksimoimaan materian tuotannon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tämäkin keskustelu todistaa sen, että ilmasto on niin käsittämättömän monimutkainen systeemi, että luotettavaa ja yksinkertaista ”totuutta” siitä on erittäin vaikea löytää.

    YKn alaisella poliittisella organisaatiolla, IPCCllä on yli sata erilaista ”fysiikan lakeihin perustuvaa” ilmastomallia. Tavallisesti ilmastokeskustelu perustuu juuri noitten mallien ennusteisiin. Valitettavasti noita malleja joudutaan tuunaamaan koko ajan, kun niitä ei meinata millään saada vastaamaan todellisuutta… ennusteet hajaantuvat kuin varpusparvi!

    Olen joskus itsekin tehnyt matemaattisia malleja ja katson, että Suomen ei kannata riskeerata talouttaan, koulutustaan, terveyden- ja vanhustenhoitoaan noiden epävarmojen mallien perusteella. Varsinkin kun Suomi on muutenkin ollut jo pitkään ollut eräs maailma parhaiten luontoaan suojeleva maa.

    Palatakseni tuohon evoluutioon / sotiva eläin – teemaan: Evoluutiossa on kyse siitä, että ihmiseläimen perimä pyrkii itsekkäästi kussakin tilanteessa eri keinoin jatkamaan omaa sukuaan valitsemassaan ekologisessa taskussa. Siinä ei lähtökohtaisesti ole mitään arvoja, reiluutta, etiikkaa, moraalia, oikeata tai väärää, eikä myöskään sosialismia tai maailmanparannus-hössötystä.

    Historia osoittaa, että tarvittaessa suurpeto ja laumaeläin ihminen rupeaa sotimaan, jos katsoo sen välttämättömäksi oman taskunsa puolustamiseksi.

    Suomikin on ekologinen tasku, jossa suomalais-lauma asuu ja jota se on menestyksellisesi vuosituhannet puolustanut.

    Nyt Suomen taskuun on hyökännyt veroparatiiseista monta aggressiivista laumaa, jotka vievät suomalaisilta yrityksiltä elinmahdollisuudet, varsinkin kun ottaa huomioon järkyttävän korkeat veromme. Eniten työllistävät pienet ja keskisuuret yritykset ja vuosittain 5000 nuorta osaajaa joutuvat lähtemään maasta. Suuryrityksemme ovat paljolti täältä jo lähteneet.

    Jos tähän ei saada parannusta, armottomassa globaalissa kilpailussa ekologinen taskumme köyhtyy ja siitä tulee kilpailukyvytön. Lopulta se on huonosti hoidettujen, raihnaisten vanhusten asuttama surkea loukko.

    Komments, please?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tuli muuten mieleen, että on parempiakin etiikan oppikirjoja ja opettajia. 😎 Sota on ihan normaali ulkopolitiikan jatke, mitä pienessä Suomessa asuvan ei ole helppo ymmärtää. Varsinkin poikkeuksellisen pitkän rauhan jakson jälkeen meilläkin on etiikan opettajia, joilta puuttuu kosketus todellisuuteen. Tämäkin ongelma korjaantuu aikanaan ennemmin tai myöhemmin. Toki mielummin myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lainaus (O.S.):
    ”Historian kuluessa raja meidän ja heidän välillä on jatkuvasti siirtynyt niin, että meihin kuuluvat monen mielestä kaikki ihmiset ja joidenkin mielestä myös kaikki selkärankaiset eläimet. Kaikki eivät kuitenkaan ole mukana tässä solidaarisuuden piirin laajentumisessa.”

    Kommentti:
    Eikö tämä ole juuri se oleellinen kysymys, johon sosiaaliseen hyvään tai rauhaan pyrkivässä politiikassa pitäisi hakea vastausta? Miten ja millä toimin voimme edistää kansalaisten solidaarisuuden piirin laajentumista?

    On kai selvää, että kasvatuksella vaikutetaan siihen, miten syvää ja luontevaa yhteyttä ihmiset kokevat ympäröivään yhteisöön – ja miten laajasti. Kun oikeasti ymmärrämme riippuvuutemme ”kaikesta”, siitä on luontevana seurauksena koko maailman kanssa samalle puolelle asettuminen. Mutta onko tällainen kehitys määritelty riittävän selkeästi kasvatuksen tavoitteeksi?

    Sekin kai on yleisesti hyväksytty ajatus, että kaupunkirakenteessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat asiaan. Jos ihminen tuntee itsensä irralliseksi, mihinkään kuulumattomaksi jo omassa kodissaan tai kotikaupungissaan, ei voi olettaa hänen tuntevan mitään kovin syvällisiä yhteenkuuluvuuden tuntemuksia myöskään laajemmin. Tuttu rauhantutkija päivitteli esim. sitä, että Lähi-Idässä on viime vuosikymmeninä ollut kaupungistuminen todella nopeaa ja aika huonosti organisoitua. Ei hyvä sikäläisten viihtymisen tai yhteiskuntarauhan kannalta.

    Se mikä selkeästi lisää ihmisyksilöiden kokemaa stressiä, lisää stressiä myös yhteisön kollektiivisessa tietoisuudessa. Erillisyyden ja eriytymisen tunteet voidaan perustellusti nähdä yhtenä seurauksena tästä. Siksi kollektiivista stressiä tulisi poliittisin valinnoin ehkäistä – ja meidän tietoisuuden kentäksi mieltävien mielestä myös suoraan hoitaa. (rauha.rocks)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Itse kyllä näen, että kokonaisyhteiskunnalisesti pitää nimenomaan oppia kuluttamaan siten, että säästetään raaka-aineita ja työtä. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa pitää pitää minimimiehitys eli nuoria pitää kannustaa lähtemään pois. Tehokkaasti tuotettuna se määrä hyödykkeitä mikä riittää elämiseen ei ole kovinkaan paljoa. Ihmisten pitää oppia pois materiasta. On aivan absurdia yrittää maksimoida kulutus samalla kun pitäisi olla ilmastoystävällinen. Materian käyttäminen psyykkisen hyvinvoinnin luomiseen pitää lopettaa. Ihmisten pitää oppia olemaan ilman turhaa materiaa. Lähtökohtaisesti Suomessa on jo niin korkea materiaalinen elämäntaso, että yletön kulutus on järjetöntä eikä enää lisää juurikaan psyykkistä hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. SS:
      Itse kyllä näen, että kokonaisyhteiskunnalisesti pitää nimenomaan oppia kuluttamaan siten, että säästetään raaka-aineita ja työtä. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa pitää pitää minimimiehitys eli nuoria pitää kannustaa lähtemään pois. Tehokkaasti tuotettuna se määrä hyödykkeitä mikä riittää elämiseen ei ole kovinkaan paljoa. Ihmisten pitää oppia pois materiasta. On aivan absurdia yrittää maksimoida kulutus samalla kun pitäisi olla ilmastoystävällinen. Materian käyttäminen psyykkisen hyvinvoinnin luomiseen pitää lopettaa. Ihmisten pitää oppia olemaan ilman turhaa materiaa. Lähtökohtaisesti Suomessa on jo niin korkea materiaalinen elämäntaso, että yletön kulutus on järjetöntä eikä enää lisää juurikaan psyykkistä hyvinvointia.

      Sehän se ongelma on että joidenkin mielestä Suomi on kuin Alaska tai Gröönlanti, täällä on ihmisiä harvakseltaan, eletään alkutuotannosta, naapuriin on pitkä matka ja maasturilla pitää saada ajaa. Toisten mielestä Suomi on yhtä kuin Helsinki, Turku ja Tampere, joka yrittää olla kuin Pariisi tai Berliini pienoiskoossa ja kahvila- ja ravintolakulttuuri kukoistaa mutta autoja ei välttämättä tarvita.

      Molemmilla ryhmillä on isohko hiilijalanjälki pelkästään kulutuksesta johtuen (nyt en laske elinkeinoja mukaan) , ensimmäisellä johtuen päivitäisistä pitkistä ajomatkoista moottoriajoneuvoilla, toisella johtuen siitä että ostetaan tavaraa joka on tuotettu kaukana kotoa ja rakennusten lämmitys on tuotettava keskitetysti eli ei jousta.

      Kaikkia suomalaisia ei voida pakottaa muuttamaan toisenlaiseen ympäristöön, mutta jotkut voisivat kokeilla vaihtaa.

      Suomalainen urbaani elämä on katkolla jos ei pikkuhiljaa saada synnytettyä ”uutta Nokiaa” joka nostaisi tuottavuutta kaupungeissa. Ei meillä tarvita niin valtavaa määrää virkamiehiä kaupungeissa kuin meillä nyt on. Suomen riippuvuus lentoliikenteestä ja lentoliikenteen maine saastuttajana aiheuttaa kanssa sen että uudet nokiat syntynevät maihin jossa työvoima on keskittyneempää kuin meillä. Koulutetuilla nuorilla on todellakin vapaus lähteä täältä jos olosuhteeet käyvät liian hankalaksi.

      Suomalainen ruraali (eli urbaanin vastakohta) elämä on katkolla jos öljy loppuu tai kallistuu tuntuvasti ja korvaavaa nestemäistä polttoainetta ei saada tuotettua samassa määrin.

      Väkiluku voi todellakin vähetä samalle tasolle kuin Alaskassa (alle 1 milj.)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kun lohenpoikanen kuoriutuu mätimunasta, niin sen emo on suurella todennäköisyydellä, ja lajista riippuen, joko kuollut tai meressä/järvessä. Aika vaikeaa silloin olla uhka poikasilleen. Ehkä joku langanlaiha talvikko on vielä valumassa jokea alas keväällä, mutta tokkopa koskaan moinen on poikasiaan syönyt, vaikka käykin vieheeseen. Poikaset kun ovat pikkuruisia ruskuaispussikavereita ekoina päivinään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Nythän tämä keskustelu meneekin mielenkiintoiseksi!

    Edellä Asko sanoo ”Siksi kollektiivista stressiä tulisi poliittisin valinnoin ehkäistä” ja
    ja SS puolestaan ”… kokonaisyhteiskunnalisesti pitää nimenomaan oppia kuluttamaan siten, että säästetään raaka-aineita ja työtä”

    Tässä herääkin kysymys siitä, että uskovatko kommentoijat evoluutioon ollenkaan? Jos eivät, niin mihin sitten?

    Evoluutiossa ei nimittäin ole ”kollektiivia” eikä ”kokonaisyhteiskuntaa”.

    Olisiko niin, että tässä koetetaan tunkea evoluutioon sinne kuulumattomia Hegelin ja Marxin ideoita? Kummatkin ideat ovat kuitenkin todettu käytännössä vääriksi!

    Olisiko jollakin antaa tähän evidence-based faktoja?

    Vai onko niin, että mitään evidenssiä ei tarvita / haluta, kunhan saa vaan populistisesti päristää äänihuulia kadulla?

    Seppo, joka uskoo evoluutioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Seppo Korppoo: Olisiko jollakin antaa tähän evidence-based faktoja?

      Aiemmin mainittiin David Sloan Wilson, sieltä löytynee. Ryhmävalinta (joka ei ole enää kirosana) edellyttää jonkinlaista yhteisöä ja yhteistyötä, ja on makuasia kutsuuko sitä kollektiiviksi tai ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ihan en nyt saanut Seppo kysymyksistäsi kiinni. Kaipaatko evidence-based faktoja ”kollektiivinen tietoisuus” –käsitteestä vai mistä?
    Uskon kyllä evoluutioon, mutta en ole ihan varma siitä, että jatkuvasti sivistyvä ihminen olisi biologisen taustansa vuoksi tuomittu olemaan toiselle ihmiselle susi nyt ja aina. Näen niin, että tuota Osmon tekstissään esiin ottamaa ihmisten kokemusta ”solidaarisuuden piiristä” voidaan poliittisilla valinnoilla – esim. juuri kaupunkisuunnittelussa ja kasvatuksessa – joko kaventaa tai laajentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Asko, lähden siitä, että ihmis-eläimen perimä on kuitenkin lähtökohtaisesti itsekäs, mutta evoluutiossa ihmisen edun mukaista on toimia välillä altruistisesti ryhmäkäyttäytymisen kontekstissa.

    Tietenkin tuohon ryhmäkäyttäytymiseen kuuluu opettaminen / kouluttaminen ryhmän sääntöihin. Tämä on tärkeää varsinkin kun ihmismäärä kasvaa suureksi. Järkeviä ja tosiasioihin perustuvia lakeja ja säännöksiä kannattaa noudattaa ja saada sitä kautta vaurautta ja turvallisuutta. Tästä on valtavasti evidenssiä.

    On syytä kuitenkin varoa sitä, että maailmanparantamisella vaahtoavat, vallanhimoiset tunne-manipulaattorit saavat ihmiset hurahtamaan vahingollisiin, fiktioihin ja uskonnollis-tyyppisiin liikkeisiin. Tästä on karmaisevaa historiallista evidenssiä uskontojen suunnalla ja sosialismin idean epäonnistuneessa kokeilusta.

    Evoluutio-evidenssi tukee siten vahvalti ihmislähtöisyyttä, eikä ihmisen alistamista jonkin kollektiivin mielivaltaisiin ideoihin, lakeihin ja määräyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kyllä tuntuvat oudolta nämä Osmon käsitykset perussuomalaisista. Tämä on laajempikin ongelma. Väärä analyysi johtaa väistämättä hatariin johtopäätöksiin.

    Viittaan esimerkiksi suomalaisten alkuperään ja ilmastomuutokseen, jossa Osmo joko valehtelee, jota en uskoisi tai sitten ei ole perehtynyt persujen ajatuksiin, jota minun on myös vaikea uskoa. Pekka Haavistolta vielä voisi tuon uskoa, mutta Osmo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ihmisen käyttämisessä ei evoluutio ole merkittävä. Ihminen pystyy ylittämään evoluution ja ottamaan sen jopa haltuunsa. Silloin evoluutiosta tulee sellainen ilmiö mihin voidaan vaikuttaa. Nanoteknologia, bioteknologia ja superälyteknologia ottavat evoluution haltuunsa ja tekevät siitä tahtoprosessin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mielestäni tämä usein sodasta filosofoitaessa esiin nouseva ”miksi ne saa tappaa mutta meitä ei” -voivottelu on yksinkertaistavaa ja sellaisten ihmisten etuoikeus, joita ei välittömästi uhkaa mikään sota tai tarve puolustaa mitään sellaisten välityksellä. Tietty vastustajan demonisointi kuuluu sotaan kuin sotaan ja tahtoo kasvaa sodan edetessä, kun vihollisen toimista henkilökohtaisesti kärsineiden määrä kasvaa. Siltikin paljon välittömämpi motiivi tappamiselle on itse tapetuksi tulemisen välttäminen sekä sen estäminen, että vihollinen tappaa sinut tai läheisesi tai muuten vahingoittaisi sinua tai yhteiskuntaasi. Normaalilla psyykeellä varustautunut kokenee helpommaksi jonkun anonyymin vahingoittamisen kuin passivisuudellaan antaa tämän tappaa ystävänsä, vaikka valinnanvaraa olisikin. Sotiin taas päädytään yleensä ihan ymmärrettävistä syistä, ja niinpä taistelutilanteessa tämä vahingoitetuksi tulemisen pelkokin on jopa rationaalinen. Harvoin motiivi rajoittuu siihen, että toinen on ”joku muu” per se.

    Ei pitäisi sanoa, että ”Moraalia on sitä, että asettaa yhteisen edun oman edun yläpuolelle.”, kun tämä on vain yksi mahdollinen moraalisääntö. Mielestäni voidaan kyseenalaistaa myös äärikollektivistinen unelma siitä, että maksimaalisen suuri sisäryhmän koko olisi jotenkin automaattisesti moraalisesti parempaa ja haluttavampaa (tai pohjimmiltaan nationalistinen toivo siitä, että se olisi jokin historian vääjäämätön päätepiste). Voi kysyä, että jos pyrkimys tähän rikkoo yksilön yhteenkuuluvuuden jo olemassa olevan sisäryhmän kanssa (”globalistinen eliitti” vs. ”persut”), niin onko tämä kehitystä edes pragmaattisessa mielessä? Onko semmoinen puhuja uskottava, joka saarnaa maailmanrauhasta, muttei tule toimeen omien naapureidensa kanssa? Usein vaikuttaa nimittäin, että näin toimiva ei tosiasiassa ymmärrä mitä haluaa, ja se sisäryhmä ei koostu tosiasiassa suinkaan koko maailmasta, vaan tämän idealisoidusta kuvasta. Näin ajattelevat eivät yleensä tunnu tuntevan globalisoitumiskehitystä uhaksi omalle ajattelutavalleen tai kulttuurilleen (vaikka nämä ovatkin globaalisti vähemmistössä), mikä näkyy etnosentrisminä ja implikoi, että asianosainen ainakin tiedostamatta uskoo kuuluvansa johonkin sellaiseen eliittiin jonka asema on niin vahva, että se dominoisi kaikista maailman ihmisistä koostuvaa sisäryhmääkin.

    Toisaalta – kuten aiemmin huomautettiinkin – sisäryhmä–ulkoryhmä-jaottelut eivät ole niin jäykkiä kuin (tahallaan?) halutaan esittää, vaan ihmisyyteen kuuluvat elävät ja sipulimaisen sisäkkäiset ryhmärakenteet sekä näiden dynaaminen hallinnointi. Joskus sisäryhmä on perheesi, joskus urheilujoukkueesi, joskus kansasi tai valtiosi. Yhteenkuuluvuus perheen kanssa ei estä toimimista yhteiskunnan jäsenenäkin. Lisäksi kuuluvuuksia ei monesti voida määrittää objektiivisesti tai tarkasti, eikä tarvitsekaan. Minä en esim. pidä jokaista Suomen kansalaista etnisessä mielessä suomalaisena, mutta useimmissa tilanteissa tällä ei ole kamalasti väliäkään. Olisi aika kamala dystopia, jos koko maailma alistettaisiin jonkun yhden ja saman instanssin saappaan alle, olisi se sitten Suur-Suomi tai jokin Super-YK. Jos pitää kulttuurillista diversiteettiä minkään arvoisena – ja miksipä ei pitäisi, jos näkee esim. biodiversiteetillä muutakin kuin välinearvoa – niin tämmöisestä kehityksestä ei kannattaisi unelmoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.