Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.4.2019

Markkinaehtoinen pysäköinti

Asia, josta minä olen puhunut ainakin 30 vuotta, ottaa nyt aimo askeleen eteenpäin. Periaatetta aletaan kokeilemaan Nihdissä (=Sompasaaren kärki Kalasatamassa), Hakaniemen rannassa ja Hernesaaressa.

Näistä Hakaniemen ranta on minun mielestäni yksinkertaisin. Alueelle on tulossa kaupallinen pysäköintilaitos torin alle. Asukkaat voivat vuokrata sieltä itselleen paikan, eikä siihen tarvita väliin sen paremmin kaupunkia kuin taloyhtiötäkään. Nuo vuokrapaikat ovat halvempia kuin olisivat tontilla toteutettavat maanalaiset paikat, joten taloyhtiöiden ei kannata rakentaa tontille paikkoja. Yhteismaaongelman välttämiseksi uusissa taloissa asumisen ei pitäisi oikeuttaa asukaspysäköintitunnukseen tai tunnuksen tulisi olla huomattavasti kalliimpi kuin vanhoissa kiinteistöissä asuvilla – niin kauan kuin tätä kadunvarsipysäköinnin alihinnoittelua ylipäänsä nähdään viisaaksi jatkaa.

Virasto on joutunut ongelmiin Ara-tuotannon pysäköinnin kanssa. Kantakaupungissa markkinaehtoiset pysäköintipaikat tulevat niin kalliiksi, etteivät vähävaraiset asukkaat pysty niitä vuokraamaan. Niinpä Ara-asukkaissa tapahtuisi haitallista valikoitumista niin, että autoa tarvitsevat hakeutuisivat alueille, joissa pysäköinnin toteuttaminen on halvempaa. Mitä haitallista tässä on? Niinhän ihmiset toimivat myös Ara-kannan ulkopuolella.

Miltä kuulostaisi, jos päätettäisiin, että jos Ara-asunnon vuokralainen – kutsutaan häntä vaikka Virtaseksi – haluaa itselleen autopaikan, hän maksaisi vuokrasta vain murto-osan ja loppu vuokrasta perittäisiin talon muilta asukkailta. Mitähän ne muut asukkaat tästä ajattelisivat.

Tämä kuitenkin on se ratkaisu, jota virkamiehet esittävät. Näin sitä ei kirjoiteta, mutta tätä se tarkoittaa. Paitsi, että maksaa pitäisi, vaikka Virtanen ei edes haluaisi sitä autopaikkaa. Ara-yhtiö velvoitetaan hankkimaan autopaikkoja yhtä paljon kuin alueen kovan rahan yhtiössä olevat niitä ostavat tai vuokraavat. Huomattakoon, etteivät nämä kalliit autopaikat tule ARA-asukkaillekaan taivaan lahjana. Ne peritään kaikkien ARA-asukkaiden vuokrassa.

Minusta ei ole mitään vikaa siinä, että autoa tarvitsevat hakeutuvat asumaan sinne, missä auton pitäminen on edullista ja autottomat sinne, missä pysäköinnin kustannukset ovat kohtuuttomat.

Minä haluaisin lisätä kokeilualueeseen Vihdintien bulevardin, jotta kaikki eivät olisi keskustakohteita.

Ratikka-kaupunki laajenee Nihtiin.

Sompasaari on rakentunut hämmästyttävän nopeasti. Alueen sisältä katsottuna se on mielenkiintoisen vaihteleva – joskaan en pidä vaaleasta tiilestä rakennetuista asuintaloista, mutta se on minun mielipiteeni. Meren yli katsottuna tämä näyttää aika sekavalta. Kuva on otettu Tervasaaren kannakselta Kruununhaassa. Tämä ei tietenkään ole vielä valmis.

Nyt kaavoitetaan 3 000 asukasta Sömpasaaren eteen Nihtiin. Umpikortteleita niin kuin tuulisella rannalla kannattaa ollakin ja varsin hyvällä tonttitehokkuudella. Asuintonttien keskimääräinen tehokkuus = 2,57. Tämä tulee olemaan ratikkakaupunkia. Toinen ratikkalinja menee Laajasalosta keskustaan ja toinen Kalasataman kautta Pasilan asemalle.

Kortteleiden nurkkiin tulee “jalustan päälle” korkeampia torneja. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miltä tämä näyttää:

“Kuudennen kerroksen yläpuolelle nousevan tornimaailman kaupunkikuvallisena ideana on rakentaa muistuma vanhasta konttisatamasta. Julkisivut jäsennetään korkeussuunnassa 1-3 kerrosta korkeisiin ja julkisivukäsittelyltään toisistaan erottuviin osiin. Julkisivut ovat metallia ja lasia. Väriskaala on hillitty ja suosii metallin omia värisävyjä kuten teräksenharmaata ja kuparin eri sävyjä. Hillittyä värimaailmaa rikastetaan merikonteille ominaisilla vahvoilla väreillä kuten tiilenpunaisella, tummalla sinisellä tai ”baby-bluella” .”

Tämä kaava on näitä voittoa tuottavia. Kulut kaupungille 60  – 80 M€ ja rakennusoikeuden arvo noin 120 M€.

Huomattakoon, että kulut esirakentamisesta ovat kerrosneliötä kohden huomattavasti suuremmat kuin Malmin lentokentän alueella.

Hakaniemen rannan asemakaava ja liikennesuunnitelma

Asemakaava tuo paikalliseen punavihreään kuplaan 1 200 asukasta lisää. Kaava on aiempien suunnitelmien mukainen. Maisemat kyllä muuttuvat melkoisesti. Vaikka täällä varmaankin tontinhinat nousevat korkeiksi, tämä hanke on nipin mapin omillaan, koska esirakentaminen tulee kalliiksi.

Outoa on liikennesuunnitelmassa, joka tuo Hakaniemeen paljon turhan tuntuisia kaistoja. Miksi esimerkiksi Hakaniemen ranta levenee torin kohdalla länteen päin yhdestä kaistasta kolmeen?

 

 

30 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.4.2019

  1. Tuota autopaikkasubventiota on jo nyt lähiöissä joissa aravavuokratalot, hitakset ja asotalot käyttävät samaa alueellista pysäköintiyhtiötä. Muut subventoivat aravavuokralaisten autoilua halvempana kuukausihintana (eikä kaikilla heistä siitä huolimatta ole varaa siihen vaan autot ovat viheralueilla ja kevyen liikenteen väylillä). Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja itsekkään öykkäröinnin ero on joskus hienonhieno.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pysäköinnin markkinaehtoisuus ei merkkaa mitään, jos tuettu tuotanto ei ole mukana. Noin puolet Helsingin asuntotuotannosta on muuta kuin vapaarahoitteista. Jos puolen asuntotuotannon parkkipaikkarakentaminen jäisi edelleen suunnitelmatalouden piiriin, niin lopputuloksessa mikään ei käytännössä muuttuisi. Parkkipaikkarakentamisen kustannukset jakautuisivat vähän toisin, mutta edelleen _muut_ maksaisivat pysäköinnin, edelleen parkkipaikkoja syntyisi liikaa maksuhalukkuuteen nähden. Markkinaehtoisuuden idean piti olla se, että pysäköinti maksaa käyttäjälle sen minkä maksaa, että _muut_ eivät maksa.

    Pahimmillaan tässä luodaan härdelli, jossa veronmaksajat kustantavat arpajaisvoittajille ja kunnan eläteille parkkipaikkoja, joita he vuokraavat markkinahintaan eteenpäin. Mikä olisi tietysti edistystä nykytilanteeseen, mutta hirveää haaskuuta silti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Nimetäänkös Hakaniemen kauppahalli remontin jälkeen Volkshalleksi, koska arkkitehtuuri rannassa on kuin Speer olisi herätetty henkiin ja näytetty tälle 2000-luvun business parkkia ja raukka piirsi toimistotaloja ihmisille asunnoiksi, kun luuli että sitä haluttiin? Ei mitään kaunista pyöreyttä vaan totalitaarista laatikkoa. Kuka asuu Helsingissä ja luulee että halutuimmat talot täällä ovat jotain tällaista laatikkoa, ja vielä asuintaloiksi? Heittäkää nämä laatikkofasistit ulos! Miksi Katajanokalla ei saanut ottaa edes vähän maustetta jugendista sivukadulla, kun näitä 1920-30-lukujen laatikoita saa kuitenkin yhä piirtää 100-vuotta myöhemmin parhaille paikoille?

    Halutaanko Hakaniemeen muistumia sitten Neuvostoliitosta entisten perään, vai miten kukaan perustelee tällaisen julman julkisivuseinämän rakentamista tuohon koko kaupungin nähtäväksi? Vuosikymmeniä siinä oli karsea betonilaatikko, joka sai toivomaan lähinnä kaiken hävittävää ydinsotaa, ja nyt kun olisi tilaisuus riisua Hakaniemi Neuvostoliiton lahjoista, kun sillankin panee nurin, niin sitten joku keksi palata tällaiseen nahkasaappaiden kopinaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Dirika-korttelissa Hitas-asunnoissa asuvat maksavat kylmästä, pihakannen alla olevasta autohallin paikasta 90€/kk, vuokra-asunnoissa olevat jostain ihme syystä paljon vähemmän ja he ovat “kuulemma” vuokranneet arvonnalla saatuja paikkoja muille.
    Kanavan toisella puolella olevassa YIT:n Hitas-kohteessa autopaikka puolilämpimässä hallissa on vain 20€, sähköautopaikka 35€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Parrulaituri:
      Dirika-korttelissa Hitas-asunnoissa asuvat maksavat kylmästä, pihakannen alla olevasta autohallin paikasta 90€/kk, vuokra-asunnoissa olevat jostain ihme syystä paljon vähemmän ja he ovat “kuulemma” vuokranneet arvonnalla saatuja paikkoja muille.

      Onhan tuota eteenpäin vuokraamista, jos joku saa paikan muiden rahoilla. Olen itse vuokrannut E-Helsingissä omaan käyttöön naapuritalon asukkaan autopaikkaa, joka on ollut kyseisen talon asukkaalle alihintainen alueen markkinahintaan nähden.

      Lopputuloshan tuossa on se, että paikan tarvitsija maksaa paikasta markkinahinnan. Sikäli ok. Vähän epäselvää sen sijaan on, miksi taloyhtiö/veronmaksajat tukevat kyseisen talon asukkaalle sivutulonlähteen, tuossa omassa tapauksessa ~80e per kk.

      Ehkä joku paremmin tietävä virkamies osaisi antaa tähän vastauksen?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ode, Hakaniemenrannassa autokaistat nähdäkseni lähinnä vähenevät, eivät lisäänny, tuossa suunnitelmassa. En ymmärrä, mihin on tulossa uusia kaistoja torin kohdalla. Nykyiset kaistat länteen onneksi säilyvät, koska kaksikin etelään kääntyvää kaistaa syöttää autoja Pitkällesillalle niin huonosti valojen ollessa lyhyet. Ilman niitä voisi rantaan jäädä ikäviä autojonoja punavihreää kuplaa haittaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tavoitteena on muuttaa koko matka Hakaniemestä Rautatieasemalle yksikaistaiseksi ja mieluiten niin, että yksityisautojen läpiajo kielletään. Lisäksi liikennettä ohjataan Siltavuorenrantaan. Joten yksi kaista suuntaansa Hakaniemenrannassa riittää oikein hyvin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Miksi pitää rakentaa parkkihalli kalliisti maan alle? Tai miksi katutilaa tuhlataan paikallaan oleville autoille? Miksei tehdä niinkuin muissa maissa: tulevat asukkaat/rakentaja päättää montako alinta kerrosta talosta varataan autoille ja sitten loput kerrokset tehdään ihmisten käyttöön. Näin saadaan autot pois kaduilta pilaamasta maisemaa ja lisäksi asukkaille saadaan on lyhyt matka autolleen. Markkinavoimien joukkoäly päättää montako kerrosta tehdään autoille ja montako ihmisille. Ennenvanhaan tämä ratkaisu ei toiminut, koska keskussuunnittelu päätti että talojen pitää olla matalia. Nykyaikana, kun talot saavat olla korkeampia, niin tämä voisi toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo, Tämä vaatisi sen, että kuvaamallani tavalla rakennetut autopaikat eivät söisi rakennusoikeutta ainakaan yhtä paljon kuin asunnot. Eli jos/kun kaavoittajan on järkevä rajoittaa rakentamista, niin se rajoittaisi lähinnä maapohjan käyttöä ja asuinneliöitä jos niitä kerran on rajoitettava. Jos tontti olisi esim. 2000m2 niin siihen saisi tehdä pohjapinta-alaltaan esim. max 800m2 talon ja asunto kerrosalaa max4000m2. Maanpinnan ja alimman asuinkerroksen väliin sitten senverran parkkipaikkoja kun haluavat kunhan katto ei ihan lentokonekorkeuksiin yllä. Esim tässä on 8 kerrosta parkkipaikkoja maanpinnan ja alimman asuinkerroksen välissä: http://www.quantitysurveyorsmalaysia.com/wp-content/uploads/2016/06/218-Macalister-e1465354075737.jpg

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kaupunki ei rtajoita talojen korkeutta, koska ei halua enempää asuntoja vaan jotta talot eivät olisi liian korkeita ja varjostaisi naapureita. Jos räystäskorkeutta voi nostaa, niin sitä voi nostaa myös puhtaissa asuintaloissa. Siksi ensimmäisten kerrosten muuttaminen asunnoista autopaikoiksi on pois asunnoista. Sen sijaan, jos rakennetaan alaspäin ja pannaa autopaikat talon alle, se ei ole naapureilta pois ja siksi sen voi tehdä rakennusoikeuden ylitse.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Jos räystäskorkeutta voi nostaa, niin sitä voi nostaa myös puhtaissa asuintaloissa. Sille et voi mitään, että jos alimmat kerrokset ovat asuntojen sijasta autopaikkoja, asuntoja on vähemmän.

        Kyllä ja ei.
        Lähtökohtaisesti alimman asuinkerroksen lattiatasosta pitää olla vastapäiseen taloon yhtä pitkä matka kuin on korkeusero sen räystääseen. Eli liiketiloja, työtiloja tai sitten vaikka pysäköintipaikkoja voidaan sijoittaa alimpiin kerroksiin, jotka ovat varjossa 45 asteen varjokulmalla tulkiten. Tämä tarkoittaa sitä, että pysäköintikerroksia voi olla talon alla ihan kuinka paljon vain, jos niitä on yhtä paljon myös vastakkaisessa talossa – mutta asuinkerroksien määrä riippuu rakennusten välisestä etäisyydestä.
        Uusia asetuksia tosin muutettiin pikavauhtia vastaamaan vanhoja määräyksiä lisäämällä mahdollisuus poiketa varjokulmavaatimuksesta asemakaavalla. Eli asemakaavalla voidaan kaavoittaa tiiviimmin ja tehdä korkeita taloja, jotka on sijoiteltu tiiviimmin. Tämä tarkoittaa, että asemakaavan laatijalla on varsin vapaat kädet kaavoittaa asuntoja niin paljon kuin haluaa ja sen päälle autopaikkoja niin paljon kuin haluaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Meitä ei Helsingissä tuo määräys valokulmista rajoita, koska se ei koske kaupunkia. (Kaupunki=alue jossa kulkee raitiovaunuja) Sen sijaan ihan omaa järkeilyä ajatellen varjoisat katukuilut ovat ahdistavia. Siksi talon fyysinen korkeus jalkakäytävästä mitattuna on olennainen. Lisäksi se, jos talo A haluaa tehdä pysäköintikerroksen ja talo B naapurissa haluaa käyttää alimman kerroksen asumiseen, talo A ei tyuon 45 asteen kulman mielessä voisi olla yhtään korkeampi.
        Lisäksi ne kerroksiin rakennetut autopaikat eivät myöskään ole mitenkään halpoja. Ainakin 2000 € neliö eli 60 000 euroa /autopaikka.
        Espoossa tehdään tuollaista kaupuinklisuunnittelua, jossa kadunvarren maisemat ovat pysäköintikeroksta. Se tuo masentavaa katumaisemaa, joka jääköömn espoolaisten ihanuudeksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        varjoisat katukuilut ovat ahdistavia.

        Onko Helsingistä/kantakaupungista käynnissä katukuilujen ahdistavuuden takia nyt runsaskin joukkopako? Jos on, niin taloja kannattaa tosiaan madaltaa. Jos joukkopakoa ei ole, niin katukuilujen ahdistavuutta kannattaa lisätä ja ottaa vastineeksi niitä edullisiä asuntoja kantakaupunkiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Sen sijaan ihan omaa järkeilyä ajatellen varjoisat katukuilut ovat ahdistavia.

        Suomessa se on vähän niin, että ihan talojen korkeudesta riippumatta talvella on pimeää ja kesällä ei. Suuren osan vuotta aurinko paistaa niin matalalta, että varjoa on, jos ei paista kadun suuntaisesti.

        Arkkitehdit toki haluavat ylisuunnitella asioita ja siksi talojen varjojakin mietitään, mutta niin kauan kuin suunnitelu ei ulotu planeettojen kiertoratoihin, on se lopulta aika yhdentekevää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Meitä ei Helsingissä tuo määräys valokulmista rajoita, koska se ei koske kaupunkia. (Kaupunki=alue jossa kulkee raitiovaunuja) Sen sijaan ihan omaa järkeilyä ajatellen varjoisat katukuilut ovat ahdistavia. Siksi talon fyysinen korkeus jalkakäytävästä mitattuna on olennainen. Lisäksi se, jos talo A haluaa tehdä pysäköintikerroksen ja talo B naapurissa haluaa käyttää alimman kerroksen asumiseen, talo A ei tyuon 45 asteen kulman mielessä voisi olla yhtään korkeampi.
        Lisäksi ne kerroksiin rakennetut autopaikat eivät myöskään ole mitenkään halpoja. Ainakin 2000 € neliö eli 60 000 euroa /autopaikka.
        Espoossa tehdään tuollaista kaupuinklisuunnittelua, jossa kadunvarren maisemat ovat pysäköintikeroksta. Se tuo masentavaa katumaisemaa, joka jääköömn espoolaisten ihanuudeksi.

        Sellainen systeemi että alimmat kerrokset ovat autoille ja muuta varastoa toimii ihan hyvin esikaupunkialueella jossa ei ole erityisen paljon kivijalkamyymälöitä. Esim Kivistössä Vantaalla ei olla älytty laittaa riittävästi parkkipaikkoja ja nyt jotkut ovat jo muuttamassa pois sieltä kun ei saa autoaan mihinkään. Sitten vieläsellainen erikoisuus että pysäköintihallin kattokorkeuden ei tarvitse olla yhtä korkea kuin normaalissa kerroksessa. Kahteen tavalliseen kerrokseen saa mahtumaan 3 pysäköintikerrosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Ok. Korkeat talot tosiaan varjostavat naapureita. Varjostaminen on kuitenkin ok kunhan se ei tule yllättävänä “anarkiana” vaan on suurinpiirtein tiedossa kun ostan asunnon. Muistutan, että tällä on myös merkittävä etu: jotta rakentaja voi rakentaa korkealla olevan kalliin kattohuoneiston, on rakennettava niitä varjostettuja alempien kerrosten huoneistoja joita “kukaan ei halua” -> niistä varjostetuista tulee edullisia asuntoja: köyhiä ei enää asuteta omiin kaukaisiin lähiöihinsä vaan he päätyvät ihan samoihin taloihin meidän porhojen kanssa. Köyhienkään ei tarvitse enää ajaa tuntia metrolla/junalla päästäkseen paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä, muita cooleja tyyppejä ja tapahtumia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Rosmo:
        Muistutan, että tällä on myös merkittävä etu: jotta rakentaja voi rakentaa korkealla olevan kalliin kattohuoneiston, on rakennettava niitä varjostettuja alempien kerrosten huoneistoja joita “kukaan ei halua” -> niistä varjostetuista tulee edullisia asuntoja: köyhiä ei enää asuteta omiin kaukaisiin lähiöihinsä vaan he päätyvät ihan samoihin taloihin meidän porhojen kanssa.

        Ei käy. Virkamies tietää paremmin, että varjostetut asunnot ovat kansalaisille pahasta. Näin ollen on aivan oikein, ettei edes pääse syntymään tilannetta, jossa kansalainen voisi valita väärin ja “oman etunsa” vastaisesti. Mitä siitäkin tulisi, että ihmiset voisivat aivan vapaasti valita minkälaisen asunnon he ostavat tai vuokraavat? Äkkiähän meillä olisi kaupunki täynnä kaiken maailman helppoheikkejä, jotka vuokraisivat vaikka jotain kellarisaunoja yksinkertaisille maalaisille mukamas käypinä asuntoina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. ksee: Ei käy. Virkamies tietää paremmin, että varjostetut asunnot ovat kansalaisille pahasta. Näin ollen on aivan oikein, ettei edes pääse syntymään tilannetta, jossa kansalainen voisi valita väärin ja “oman etunsa” vastaisesti. Mitä siitäkin tulisi, että ihmiset voisivat aivan vapaasti valita minkälaisen asunnon he ostavat tai vuokraavat? Äkkiähän meillä olisi kaupunki täynnä kaiken maailman helppoheikkejä, jotka vuokraisivat vaikka jotain kellarisaunoja yksinkertaisille maalaisille mukamas käypinä asuntoina.

        Tämä varjostuksesta huolehtiminen on jotenkin irrelevanttia. Jos kaavoittaja pitäisi korttelit matalahkoina, mutta sallisi rakentaa sopiviin paikkoihin sopivin välein kapearunkoisia ”pilvenpiirtäjiä” varjostusefekti olisi lähinnä teoreettinen. Auringon varjo liikkuu 15 kaariastetta tunnissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. HAKANIEMENRANNAN HOTELLI PUUTTUU KAAVASTA

    Nyt ollaan päättämässä asemakaavasta Hakaniemenrantaan, josta on jo järjestetty oikein ideakilpailukin. Aluetta hallitsee kuitenkin kahdeksankerroksinen Siltavuorensalmeen meren päälle täyttömaalle rakennettava 400 huoneen hotellikolossi.

    Tämä valtavan kokoinen norjalaiselle hotellisijoittajalle läänitetty hotelli ei kuitenkaan näy kaavaehdotuksessa, koska sen rakentamisesta on päätetty jo etukäteen ja se on rajattu kokonaan ulos kaavasta. Miten kävikin niin, että taas tämä Buchardt on asialla, kun Helsingin keskustan rantoja ollaan kaavoittamassa rakentamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Niin on mennyt läpi valtuustosta. Ehkä osaisitkin kertoa miten tämä junailtiin? Eikö tällainen alue pitäsi suunnitella yhtenä kokonaisuutena, eikä niin että tällainen hotellikolossi ensin runnotaan keskelle salmea?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kuka päätti hotellista?:
        Niin on mennyt läpi valtuustosta. Ehkä osaisitkin kertoa miten tämä junailtiin? Eikö tällainen alue pitäsi suunnitella yhtenä kokonaisuutena, eikä niin että tällainen hotellikolossi ensin runnotaan keskelle salmea?

        Ei kai asia siitä olisi mihinkään muuttunut, vaikka hotellin kaava ja Hakaniemenrannan kaava olisi yhdistetty samaan pakettiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Rosmo:
    Miksi pitää rakentaa parkkihalli kalliisti maan alle? Tai miksi katutilaa tuhlataan paikallaan oleville autoille? Miksei tehdä niinkuin muissa maissa: tulevat asukkaat/rakentaja päättää montako alinta kerrosta talosta varataan autoille ja sitten loput kerrokset tehdään ihmisten käyttöön. Näin saadaan autot pois kaduilta pilaamasta maisemaa ja lisäksi asukkaille saadaan on lyhyt matka autolleen. Markkinavoimien joukkoäly päättää montako kerrosta tehdään autoille ja montako ihmisille. Ennenvanhaan tämä ratkaisu ei toiminut, koska keskussuunnittelu päätti että talojen pitää olla matalia. Nykyaikana, kun talot saavat olla korkeampia, niin tämä voisi toimia.

    Itä-Pasilassahan toteutettiin tätä ideaa, eli siis pariin ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin parkkitilaa ja ylempiin kerroksiin asuntoja. Käsittääkseni tuosta on tänä päivänä aika vahva konsensus, että ei enää koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara:
    […] Niinpä yhä vain asunnot ja autot kilpailevat keskenään.

    Autot kilpailevat kaiken muun käytön kanssa tilasta rakennusten sisällä ja ulkopuolella. Mitä suurempi autojen määrä, sitä harvempi ja laajemmalle leviävä on kaupunkirakenne – ja usein myös epämiellyttävämpi.
    Jos tehdään autoille tiloja maan alle, autot kilpailevat muiden liikennemuotojen kanssa siinä, mihin investoidaan. Esim. Tallinnan tunneli voisi vähentää satamien kumipyöräliikennettä ja laivaliikennettä, mikä olisi ympäristövaikutusten kannalta hyvä asia. Taidetaan kuitenkin todennäköisemmin saada keskustatunneli ja Mechelininkadulle moottoritieramppi ja entistä huonompi ilmanlaatu. Esim. katupölystä ei päästä, vaikka kaikki autot olisivat sähköautoja. Autot siis kilpailevat myös kaupungin ilmatilasta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Hauska kun on makuasioista samaa mieltä. Puhtaan valkoinen ei sovi asuintalojen väriksi mutta ei sovi myöskään Finlandia-taloon, se on kuin reikä negatiivissa ja nythän asia on korjattavissa haluttuun sävyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Helsinki Gardenin lisäksi 16.4. esityslistalla on mm. tontin varaaminen eläkeyhtiö Varmalle Katajanokanlaiturilta ilman mitään kilpailua. Eikö tällaisista kohteista pitäisi järjestää kilpailu, jossa ennen kaikkea olisi mukana myös suunnittelmien kilpailuttaminen t.s. arkkitehtuurin laadun painotus on isompi kuin hinnan painotus? Helsinki Garden on ehkä eri juttu, koska halutaan (?) tukea jäähallin rakentamista, mutta Katajanokan rannasta tontti varmasti kelpaisi muillekin… (kiitos HS:n tämä asia tuli tietooni)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.