Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.3.2019

Her­ne­saaren kaava

(Pöy­dältä)

Tämä on muuten ker­rosalal­taan Helsin­gin suurin ker­ral­la käsitel­ty ase­makaa­va. Alueelle tulee 6 700 asukas­ta ja 200 työ­paikkaa. Jos tuo nie­mi olisi itsenäi­nen kun­ta, se olisi 146. suurin 312 kun­nan joukossa.

Tähän on tarkoi­tus soveltaa markki­nae­htoista pysäköin­tipoli­ti­ikkaa. Luotan siihen, etteivät tule­vat asukkaat ole halukkai­ta osta­maan kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja läh­eskään siinä määrin kuin niitä on pakotet­tu Jätkäsaa­res­sa rak­en­ta­maan. Muus­sa tapauk­ses­sa tääl­lä pitäisi soveltaa mak­simi­normia, kos­ka jos tuos­ta tulisi auto­val­tainen alue, siitä tulisi myös toiv­o­ton liikennesumppu.

Kaavas­sa ei sovel­leta viherk­er­roin­ta. Pitäisi soveltaa, toki pienem­mäl­lä ker­toimel­la kuin väl­jem­mil­lä alueilla.

Pak­i­lantien kauppa

(Pöy­dältä)

Tämä on herät­tänyt asukkaissa tyr­mistys­tä, kos­ka kolmik­er­roksi­nen raken­nus poikkeaa mit­takaaval­taan alueen omakoti­taloista. Tyr­mistyk­seen on myötä­vaikut­tanut havain­neku­va, jos­sa talo on esitel­ty möhkälemäisenä. Se ei ole arkkite­htoni­nen suun­nitel­ma vaan mas­sa­hah­motel­ma. Ovatko­han asukkaat tietoisia, mil­laisia tiivistämis­su­un­nitelmia Pak­i­lan tien var­res­sa ylipään­sä on.

En ollut viime kok­ouk­ses­sa, enkä tiedä, mitä tästä on lau­takun­nas­sa sanottu.

Petra Malin­in toivo­muspon­si koulu- ja päiväkoti­tilo­jen riit­tävyy­den huomioimis­es­ta kaavoituksessa.

Kovin hyvin kaupun­ki ei ole onnis­tunut ennakoimaan tarvet­ta. Osit­tain tämä kyl­lä johtuu siitä, että lap­siper­heet käyt­täy­tyvät ennakoimat­tomasti – tai siis aset­tuvat asumaan eri taval­la kuin ennen.

Helsin­ki Gar­den asemakaava

HIFK halu­aa uuden jäähallin ja sen yhtey­teen jät­timäärän muu­ta raken­nu­soikeut­ta tuke­maan liike­toin­ta. Kaavas­sa on raken­nu­soikeut­ta yhteen­sä 175 800k‑m2, jos­ta asun­to­ja 22 500 k‑m2 (500 asukas­ta). Lisäk­si tulee hotel­li ja rav­in­toloi­ta ja paljon eri­laista liiketi­laa. Tähän on suun­nitel­tu myös kaup­pakeskus, mut­ta en löytänyt tek­stistä tietoa siitä, kuin­ka suuri päivit­täis­tavarakaup­pa on tulos­sa. Kos­ka käve­ly­matkan päässä on aika vähän asu­tus­ta, kyse on automarketista.

Raken­nuk­set ovat 7 — 13 ‑ker­roksisia.

Pysäköin­ti on maan alla Eläin­tarhana­jo­jen Moukaripörssin kohdal­la. Pysäköin­tipaikko­ja 1 100.

Myös se jäähal­li tietysti on tarkoi­tus rak­en­taa. Se on kaavas­sa maan alla. Jäähallin osu­us tässä kokon­aisu­udessa on aika vähäi­nen, noin 23 % kerrosalasta.

Joskus vuosia sit­ten, kun HIFK esit­ti suun­nitelmi­aan, he kuvit­te­liv­at saa­vansa raken­nu­soikeu­den läh­es ilmaisek­si. Nyt tässä kuitenkin asun­torak­en­tamis­es­ta mak­se­taan sen­tään 1 400 € k‑m2. Se ei ole ihan markki­nahin­ta alueel­la, mut­ta sen­tään jotain. Muut kau­pal­liset tilat 400 – 600 €/k‑m2. Pysäköin­ti­in tilat saa ilmaisek­si, pait­si siltä osin, kun niitä vuo­rataan ulkop­uolisille, 75 €/ k‑m2.

Suun­nitel­ma on sikäli muut­tunut, että alun perin oli tarkoi­tus, että jalka­pal­lo saisi tehdä tilaa jääkiekolle, kun HJK:n kupla­hallille ei löy­tynyt tilaa, mut­ta nyt sille osoite­taan tila läheltä, eikä jalka­pal­loil­i­joille tule kuin viiden kuukau­den treenitauko.

Jostain syys­tä en pidä tästä. Kan­natan avoin­ta bud­jet­tia, jos­sa tuki on bud­jetis­sa menona eikä sitä piilote­ta kiin­teistön­jalostuk­seen. On kuitenkin myön­net­tävä, että nuo ker­rosneliöhin­nat ovat jo jotenkin ymmär­ret­täviä. Luulen kuitenkin, että jos tuos­sa osoit­teessa jär­jestet­täisi­in tar­jouskil­pailu asuin­ton­teista, hin­ta var­maankin nousisi paljon korkeammaksi.

Mis­tä tulee nimi Helsin­ki Gar­den? Ei vaiku­ta eri­tyisen vehreältä.

 

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.3.2019”

  1. ELÄINTARHAN URHEILUPUISTO EI MYYTÄVÄNÄ

    Helsin­gin ei pitäisi ruve­ta myymään Eläin­tarhan Urheilupuis­tos­ta Sta­dion­in naa­purista aluei­ta gryn­derei­den raken­nushankkeisi­in, riip­pumat­ta siitä minkä kor­vauk­sen alueesta mah­dol­lis­es­ti onnis­tuu saamaan.

    Täl­laiset raken­nus­mas­sat eivät alueelle sovi, eikä niitä sinne myöskään tarvi­ta. Sen sijaan van­ha, jo legan­daarisek­si käynyt Nor­den­skiöldinkadun jäähal­li tulisi kun­nos­taa. Nykyisen hallin kap­a­siteet­ti riit­tää hyvin kiekkojoukkueelle.

  2. Man­hat­tani­lainen lätkähal­li Madi­son Square Gar­den on nimen taustalla.

    1. Ven­toux:
      Man­hat­tani­lainen lätkähal­li Madi­son Square Gar­den on nimen taustalla.

      Sinäl­lään osu­va nimi, Madi­son Square Gar­den sai aikoinaan nimen­sä ensim­mäisen paikalla olleen hallin kat­top­u­u­tarhas­ta jos­sa oli esi­in­tymis­la­va, myös Helsin­ki Gar­deni­in on tulos­sa ken­tän päälle “kat­top­u­u­tarha”, esi­in­tymis­lavas­ta en ole varma.

  3. Tätä olen aina ihme­tel­lyt: tiede­tään alueen syn­tynei­den määrä, tiede­tään alueen neu­vola­palvelu­jen käyt­täjien määrä, tiede­tään alueen päiväkoti­las­ten ja per­hep­äivähoitoon osal­lis­tunei­den määrä mut­ta juko­lau­ta ei oo mitään käryä siitä, mikä voisi olla alueen koul­u­lais­ten määrä esim. n. 3 vuo­den päästä. No, onnek­si Osmo antoi seli­tyk­sen: lap­siper­heet käyt­täy­tyvät ennakoimat­tomasti. No huh. Onkokukaankoskaankysynyvit­tuvaikka­joltainyliopis­to­tutk­i­jal­tal­tavoisko­joku­vähäaut­taa!!!! EI. SE. VOI. OLLA. IHAN. NOIN. VAIKEATA.

    Touko Met­ti­nen

    1. Tätä olen aina ihme­tel­lyt: tiede­tään alueen syn­tynei­den määrä, tiede­tään alueen neu­vola­palvelu­jen käyt­täjien määrä, tiede­tään alueen päiväkoti­las­ten ja per­hep­äivähoitoon osal­lis­tunei­den määrä mut­ta juko­lau­ta ei oo mitään käryä siitä, mikä voisi olla alueen koul­u­lais­ten määrä esim. n. 3 vuo­den päästä. 

      Lap­siper­hei­den käyt­täy­tymi­nen on ihan oikeasti muut­tunut. Ennen ne muut­ti­vat Nur­mi­järvelle tai jon­nekin Huitsin Nevadaan, kun lap­si tuli. Nyt ne jäävät kan­takaupunki­in. Tätä ei osat­tu ennakoi­da. Nyt tietysti pitäisi jo osata.Muutos ei yllät­tänyt vain Helsinkiä. Se yllät­ti myös Nurmijärven.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Lap­siper­hei­den käyt­täy­tymi­nen on ihan oikeasti muut­tunut. Ennen ne muut­ti­vat Nur­mi­järvelle tai jon­nekin Huitsin Nevadaan, kun lap­si tuli. Nyt ne jäävät kan­takaupunki­in. Tätä ei osat­tu ennakoi­da. Nyt tietysti pitäisi jo osata.Muutos ei yllät­tänyt vain Helsinkiä. Se yllät­ti myös Nurmijärven.

        Viimeis­ten näkemieni tilas­to­jen perus­teel­la Nur­mi­järvelle muut­ta­mi­nen on tauon jäl­keen palan­nut. Vuon­na 2018 Nur­mi­jär­ven kokon­ais­net­to­muut­to oli suurim­mal­la plus­sal­la vuo­den 2005 jäl­keen, kasvu­vauhdin ollessa reilun pros­entin luokkaa. Muut­ta­jien joukos­sa on paljon lap­siper­heitä. Välis­sä Nur­mi­järveltä lop­pui tont­ti­tar­jon­ta, joka pysäyt­ti lap­siper­hei­den muu­tot vuosi­na 2015–2017. Se yllät­ti Nur­mi­jär­ven, mut­ta sit­ten kun­ta paran­si tont­ti­tar­jon­taansa, mikä näkyi vuon­na 2018 Nur­mi­järvel­lä muut­toli­ik­keen palaamise­na vuosien 1998–2005 kuumien muut­tovu­osien tasolle, kun raken­net­tu­ja uusia asun­to­ja asutet­ti­in. Näyt­täisi siltä, että tont­ti­tar­jon­ta ei edelleenkään Nur­mi­järvel­lä vas­taa kysyn­tää, sil­lä Nur­mi­järveltä ton­tit on taas ilmeis­es­ti käytän­nössä myy­ty loppuun.

      2. Nur­mi­jär­ven net­to­muut­toti­las­to vuosille 1981–2018 löy­tyy tästä:
        https://public.tableau.com/profile/nurmijarvi#!/vizhome/1_4Muuttoliike/Muuttoliike
        Vuo­den 2018 hyp­päys läh­es nol­lakasvun tasol­ta takaisin kasvu­un (net­to­muu­ton tason kasvu vuodessa 418:lla edel­lisvuo­den kasvu­vauhti­in näh­den) näyt­tää olleen vuosien 1981–2018 suurin noususu­un­tainen ker­ta­muu­tos peräkkäis­ten vuosien välil­lä nettomuutossa.

    2. Touko Met­ti­nen:
      Tätä olen aina ihme­tel­lyt: tiede­tään alueen syn­tynei­den määrä, tiede­tään alueen neu­vola­palvelu­jen käyt­täjien määrä, tiede­tään alueen päiväkoti­las­ten ja per­hep­äivähoitoon osal­lis­tunei­den määrä mut­ta juko­lau­ta ei oo mitään käryä siitä, mikä voisi olla alueen koul­u­lais­ten määrä esim. n.3 vuo­den päästä.No, onnek­si Osmo antoi selityksen:lapsiperheet käyt­täy­tyvät ennakoimattomasti.No huh. Onkokukaankoskaankysynyvit­tuvaikka­joltainyliopis­to­tutk­i­jal­tal­tavoisko­joku­vähäaut­taa!!!! EI. SE. VOI. OLLA. IHAN. NOIN. VAIKEATA.

      Touko Met­ti­nen

      Kallion-Har­jun van­hois­sa kort­teleis­sa ja Pohjois-Helsin­gin pien­taloalueil­la syn­tyi saman ver­ran lap­sia, reilut 200 vuon­na 2012. Koulu­un menevä 6‑vuotiaiden ikälu­ok­ka oli tämän vuo­den alus­sa Kallios­sa 70 las­ta, 30 % syn­tyneistä. Pohjois-Helsingis­sä koulu­un meneviä on läh­es 450, yli kaksinker­tainen määrä vrt. syn­tyneet. Tässä ääripäät, muut alueet jos­sain välil­lä, ja eri aikoina muu­tok­set ovat eri­laisia. Koulu­palvelu­jen suun­nit­telu­un ei kolme vuot­ta riitä, jos tilaa pitää kaavoit­taa lisää, riit­tääkö edes kolmetoista.

      1. Pekka Vuori: Kallion-Har­jun van­hois­sa kort­teleis­sa ja Pohjois-Helsin­gin pien­taloalueil­la syn­tyi saman ver­ran lap­sia, reilut 200 vuon­na 2012. Koulu­un menevä 6‑vuotiaiden ikälu­ok­ka oli tämän vuo­den alus­sa Kallios­sa 70 las­ta, 30 % syn­tyneistä. Pohjois-Helsingis­sä koulu­un meneviä on läh­es 450, yli kaksinker­tainen määrä vrt. syn­tyneet. Tässä ääripäät, muut alueet jos­sain välil­lä, ja eri aikoina muu­tok­set ovat eri­laisia. Koulu­palvelu­jen suun­nit­telu­un ei kolme vuot­ta riitä, jos tilaa pitää kaavoit­taa lisää, riit­tääkö edes kolmetoista.

        Olisin osan­nutkin arva­ta, että yksiöi­den Kallios­ta muute­taan pien­talo­val­taisille alueille siinä vai­heessa, kun lap­sia tulee. Niin tein itsekin, kun esikoinen oli puo­livuo­tias. Eli sitähän minä juuri ihmettelinkin, että eikö tätä osa­ta ennakoi­da. Kuin­ka suur­ta se vai­htelu esim. Pohjois-Helsingis­sä on ollut? Ja onko sille vai­htelulle löy­det­ty (edes jälkikä­teen) syitä? Näitä minä miet­tisin, jos kaupunkisu­un­nit­telua tekisin.
        Touko Mettinen

      2. Touko Met­ti­nen (nim­imerk­ki): Olisin osan­nutkin arva­ta, että yksiöi­den Kallios­ta muute­taan pien­talo­val­taisille alueille siinä vai­heessa, kun lap­sia tulee.Niin tein itsekin, kun esikoinen oli puo­livuo­tias. Eli sitähän minä juuri ihmettelinkin, että eikö tätä osa­ta ennakoida.Kuinka suur­ta se vai­htelu esim.Pohjois-Helsingissä on ollut?Ja onko sille vai­htelulle löy­det­ty (edes jälkikä­teen) syitä?Näitä minä miet­tisin, jos kaupunkisu­un­nit­telua tek­isin. Touko Mettinen

        Esimerkin tarkoi­tus oli osoit­taa, että alueet eroa­vat toi­sis­taan kuin yö ja päivä. Lisäkier­ret­tä tulee siitä, että eri aikoina pain­o­tuk­set ovat eri­laiset. Esim. juuri Kallio-Har­ju alueel­la oli 1990-luvun alus­sa 600 päivähoitoikäistä las­ta, 2000-luvun alus­sa 300, mut­ta nyt taas 600, ilman että alueelle on raken­net­tu tänä aikana lainkaan asuntoja.
        Pohjois-Helsin­ki on ollut helpom­pi, esim. Pak­i­la-Tuo­marinkylän alueelle vuon­na 2012 laa­dit­tu ennuste on toteu­tunut erit­täin hyvin.
        Ja mitä tulee yliopis­to­tuk­i­joiden apu­un, siihen olen aika skepti­nen. Parin viime vuo­den aikana meil­lä ja muisakin kaupungeis­sa on haet­tu vak­i­tuiseen pesti­in väestöen­nus­ta­jia, mut­ta yhtäkään osaavaa hak­i­jaa ei kaupunkior­gan­isaa­tion ulkop­uolelta ole saatu, vaik­ka hak­i­joi­ta on ollut toista sataa. Kaupunkien väestö­dy­nami­ikkaa ei nähtävästi edelleenkään opete­ta missään.

      3. Pekka Vuori …Koulu­palvelu­jen suun­nit­telu­un ei kolme vuot­ta riitä, jos tilaa pitää kaavoit­taa lisää, riit­tääkö edes kolmetoista. 

        Opet­ta­jien koulu­tus kestää yli kolme vuot­ta, mut­ta olen omin silmin näh­nyt, miten koulu­raken­nus­pro­jek­ti vede­tään läpi yhden kesälo­man aikana. Joten kyse on vain Helsin­gin kaupun­gin organ­isaa­tion kyvyt­tömyy­destä hoitaa asioita.

        Graniss­sa todet­ti­in lop­pukeväästä, että ala-asteelle on tulos­sa ylimääräi­nen luok­ka, jolle ei ole tilaa. Kun kesälo­mat oli­vat ohi, uusi koulu­raken­nus oli pihas­sa. Pulpetit myöhästyivät viikon, joten koulu aloitet­ti­in ruokalas­sa istuen. Välis­sä oli suun­nit­telu, tar­jouskil­pailu, tarvit­ta­vat erik­seen kokoonkut­su­tut kaupun­gin päätök­setekoe­limet (!) ja rakentaminen. 

        Tyt­täreni koko luok­ka-aste siir­ret­ti­in tuo­hon koulu­un, jos­sa oli­vat ala-asteen lop­pu­un. Tosin koulu siir­ret­ti­in kadun toiselle puolelle siinä vai­heessa, kun kokon­aan uuden kolmik­er­roksisen tiili­raken­nuk­sen rak­en­t­a­mi­nen alkoi. Sekä opet­ta­jat että oppi­laat pitivät “omas­ta” koulustaan.

        Kyse on siis halus­ta toimia ja kyvys­tä tehdä päätök­siä. Jos ne puut­tuvat, ollaan tässä tilanteessa.

  4. Arvoisa Osmo!

    Liit­tyen tähän Hesarin uutiseen, kysyn

    https://www.hs.fi/koti/art-2000006046769.html

    “HELSINGIN KAUPUNGIN tont­tikaup­po­ja koske­van tilas­tokat­sauk­sen tehnyt val­ti­oti­eteen mais­teri Ossi Paukku arvostelee kaupunkia markki­nave­tois­es­ta maapoli­ti­ikas­ta. Kaupunkia ei näytä kiin­nos­ta­van se, minkä hin­taisia asun­to­ja sen myymille ton­teille raken­netaan. Päin­vas­toin osas­sa kohtei­ta tont­ti­t­u­lot ovat sitä isom­mat, mitä kalli­im­mal­la gryn­deri onnis­tuu asun­not myymään.

    ”Onko kaupun­gin tehtävä edis­tää kovaa markki­nave­toista bisnestä asun­tomarkki­noil­la? Jo vuosikym­meniä jatkunut tas­apain­o­ton asun­tomarkki­nati­lanne on täysin kaupun­gin omaa syytä, sil­lä se omis­taa val­taosan alueen maista ja pysty­isi maapoli­ti­ikallaan ohjaile­maan markki­noi­ta kohtu­uhin­taisu­u­den suun­taan”, Paukku sanoo.”

    Kuka tästä on vas­tu­us­sa? Vai onko taas niin, että ei kukaan. Sel­l­ainen vas­taus sin­un kaltaiseltasi arvos­tus­ta naut­ti­val­ta poli­itikol­ta ei toiv­ot­tavasti tule edes mieleesi. Mik­si päät­täjiä val­i­taan, jos kukaan ei kan­na vas­tu­u­ta? En tarkoi­ta yksit­täistä ihmistä, vaan mikä kaupun­gin organ­isaa­tio kan­taa tästä vas­tu­un? On tärkeää että päätök­siä tehdään tiimeinä, ettei yksit­täisiä ihmisiä nos­te­ta tikun nokkaan ja että ongelmista voidaan keskustella. 

    Mut­ta nyt ongel­ma on, että toisin kuin kori­pal­los­sa jos­sa käsi nos­te­taan virheen merkik­si, kukaan ei tai­da tässä tul­la julk­isu­u­teen, jos sin­un ase­mas­sasi ole­va ihmi­nen ei lähde asi­aa val­ot­ta­maan kaupunkilaisille.

    1. Urakoit­si­ja,
      Jos asun­not eivät ole hin­tasän­nöstel­tyjä, asun­non hin­ta ei riipu lainkaan ton­tin hin­nas­ta. Hal­pa tont­ti on lahjoi­tus raken­nut­ta­jalle. Hin­tasään­nöstel­lyt asun­not ovat asia erikseen-

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Urakoitsija,
        Jos asun­not eivät ole hin­tasän­nöstel­tyjä, asun­non hin­ta ei riipu lainkaan ton­tin hin­nas­ta. Hal­pa tont­ti on lahjoi­tus raken­nut­ta­jalle. Hin­tasään­nöstel­lyt asun­not ovat asia erikseen- 

        Sit­ten se ei riipu myöskään palkkakus­tan­nuk­sista, raken­nus­ma­te­ri­aalien hin­noista tai muis­takaan tuotan­non­tek­i­jöistä. Mis­tähän asun­non hin­ta sit­ten oikein muo­dos­tuu? Saanko lait­taa tähän vielä teille poli­itikoille irvail­e­van sosi­aalises­sa medi­as­sa kiertävän vitsin:

        Hal­li­tus erosi… Uusi­in vaalei­hin on sopi­vasti vajaa kuukausi, jos­sa samat puliveivar­it val­taosin pyrkivät takaisin saa­maan riit­tävästi ääniä, että pää­si­sivät takaisin hallitukseen. 

        Jos kyse olisi oikeas­ta työ­paikas­ta ja fir­ma olisi tei­dän, niin olisi aika jän­nä tilanne. Palkkaisitte kyseisen porukan rak­en­ta­maan teille hir­si­talon neljässä vuodessa. Tyyp­it palaveer­si­vat kolme ja puoli vuot­ta miet­tien, miten hir­si­talosta saisi kuitenkin aal­topelti­hökke­lin mah­dol­lisim­man kalli­il­la. Yrit­täisitte sanoa, että te ette halua aal­topelti­hökke­liä ja että teil­lä on hirretkin valmi­ina, mut­ta kaver­it väk­isin tuo­tat­taisi­vat aal­topel­lit omis­sa pelti­fir­moissaan kym­menker­taisel­la hin­nal­la ja tek­i­sivät makkarat­ulet niistä tei­dän hirsistä.
        Sit­ten saisitte selville, että aal­topelti tulee itse asi­as­sa vain vuokralle ja että hei­dän fir­mansa varaa oikeu­den tupla­ta hin­nan joka vuon­na tästä eteenpäin.

        Han­kkisitte asiantun­ti­jat ker­tomaan heille, ettei aal­topelti sovel­lu asumiseen ja että hin­ta on tolkut­toman kallis laatu­un näh­den, ja vuokraus kuu­lostaa hiukan epäi­lyt­tävältä. Kaver­it ilmoit­taisi­vat, ettei kiin­nos­ta ja jatkaisi­vat pelti­hökke­lin suun­nit­telua ilmoit­taen, että jos ette lope­ta sitä ininää, niin tulee kak­si peltihökkeliä.

        Pikku hil­jaa kave­r­ien haal­i­ma työryh­mä alka­isi epäil­lä pro­jek­tin mielekkyyt­tä ja jät­täy­ty­isi yksitellen pois hankkeesta.

        Lop­ul­ta poruk­ka marssisi koti­inne ja ilmot­taisi, ettei pro­jek­tista tule mitään ja he jät­tävät sen kesken. Mut­ta varaisi­vat oikeu­den jäädä hom­mi­in kova­palkkaisi­na kon­sult­teina han­kkeen lop­pu­un saakka.

        Muu­ta­man kuukau­den päästä he hak­i­si­vat uud­estaan samaan pro­jek­ti­in. Ottaisitteko?

      2. Urakoit­si­ja: Sit­ten se ei riipu myöskään palkkakus­tan­nuk­sista, raken­nus­ma­te­ri­aalien hin­noista tai muis­takaan tuotannontekijöistä. 

        Oletko sitä mieltä, että jos myyt asun­toa­ja myyn­tikaikana sat­tuu vesi­vahinko, hin­taa tulee täl­löin nos­taa kui­v­a­tus- ja remont­tikus­tan­nusten ver­ran alkuperäisestä?

        Miten 100v van­han talon neliöhin­nän tulisi määräy­tyä? Pitäisikö myyn­ti­hin­nan olla suo­raan esimerkik­si kaik­ki edel­lisen 20v vuo­den remont­tien kus­tan­nus + alku­peräi­nen raken­nuskus­tan­nus? Aika hal­val­la menisi.

        Alueil­la jos­sa tont­tien tar­jon­ta ei ole määräävä tek­i­jä, kus­tan­nuk­set määräävät hin­nat. Helsingis­sä asun­to­jen pul­lonkaulana ovat tontit.

      3. Sylt­ty: Oletko sitä mieltä, että jos myyt asun­toa­ja myyn­tikaikana sat­tuu vesi­vahinko, hin­taa tulee täl­löin nos­taa kui­v­a­tus- ja remont­tikus­tan­nusten ver­ran alkuperäisestä?

        Miten 100v van­han talon neliöhin­nän tulisi määräy­tyä? Pitäisikö myyn­ti­hin­nan olla suo­raan esimerkik­si kaik­ki edel­lisen 20v vuo­den remont­tien kus­tan­nus + alku­peräi­nen raken­nuskus­tan­nus? Aika hal­val­la menisi.

        Alueil­la jos­sa tont­tien tar­jon­ta ei ole määräävä tek­i­jä, kus­tan­nuk­set määräävät hin­nat. Helsingis­sä asun­to­jen pul­lonkaulana ovat tontit.

        Käytän­nössä kysyn­tä määrää hin­nat, sil­lä parhai­ta tont­te­ja on aina rajalli­nen määrä. Kus­tan­nuk­set toki määräävät alim­mat tarjoushinnat.

      4. Urakoit­si­ja: Sit­ten se ei riipu myöskään palkkakus­tan­nuk­sista, raken­nus­ma­te­ri­aalien hin­noista tai muis­takaan tuotan­non­tek­i­jöistä. Mis­tähän asun­non hin­ta sit­ten oikein muodostuu?

        Asun­to­jen hin­ta muo­dos­tuu markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Tuotan­tokus­tan­nuk­set — mukaan lukien urakoit­si­jan kat­teet — määräävät sen, onko asun­to­ja kan­nat­tavaa rak­en­taa lisää, eli ylit­tääkö asun­to­jen hin­ta tuotan­tokus­tan­nuk­set. Ton­tin hin­naksi muo­dos­tuu sit­ten asun­to­jen hin­nan ja tuotan­tokus­tan­nusten ero­tus. Kil­pailu tai sen puute vaikut­taa kat­teisi­in, ja hyvin kil­pail­luil­la markki­noil­la tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat ja tont­tien hin­ta nousee.

        Eli ton­tin hin­ta määräy­tyy asun­to­jen hin­nan ja tuotan­tokus­tan­nusten mukaan, ei toisin päin. Näin siis jos ton­tit huu­tokau­pataan eniten tar­joavalle; toki kaupun­ki voi myös yli­hin­noitel­la ton­tit, mut­ta oma mutu väit­täisi että menee pikem­min päin­vas­toin, jon­ka lisäk­si kaupun­ki oma­l­la poli­it­tisel­la sohlaamisel­laan sot­kee kil­pailua ja kas­vat­taa gryn­derei­den katet­ta (esim. juuri tämä Helsin­ki Gar­den ‑han­ke, jos­sa ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­sa on luovut­tu kokon­aan minkään­lais­es­ta kilpailuasetelmasta).

        Tuotan­tokus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat asun­to­jen hin­taan vain välil­lis­es­ti tar­jon­nan kaut­ta; korkei­den tuotan­tokus­tan­nusten tilanteessa tar­jon­ta vähe­nee, ja kysyn­nän pysyessä samana hin­ta nousee.

  5. Jäähal­li­hankkeen kylk­iäisenä Nor­den­skiöldinkadun var­teen suun­nitel­laan val­tavaa 13-ker­roksista raken­nuskom­plek­sia asun­toi­neen ja liiketiloi­neen. Suun­nitel­mat näyt­tävät tarkoituk­sen­mukaises­ti kuva­tuis­sa havain­neku­vis­sa keveiltä ja hyvin ympäristöön­sä sopivil­ta, mut­ta havain­neku­vat eivät tietenkään ker­ro totuutta.

    Havain­neku­vien sijaan täl­laiseen talo­muuri­in voi tutus­tua myös luon­nos­sa. Pasi­las­sa Pasi­lan­sil­lal­la voi käy­dä kat­so­mas­sa, miltä YIT:n uuden Tripla-keskuk­sen vas­taa­vanko­rkuiset 13-ker­roksiset raken­nus­mas­sat kadun var­res­sa näyttävät.

  6. Nykissä on Madi­son Square Gar­den ‑nimi­nen urheiluhal­li, NY Ranger­sien kotihalli.

  7. On kyl­lä järkyt­tävä mono­li­it­ti tuo Gar­denin raken­nus. Arkkite­htonis­es­ti erit­täin yksi­toikkoinen ja köy­hä, ja kun se on vielä keskel­lä tuo­ta aukeaa luon­to/urheilu-aluet­ta kaukana mis­tään kort­telirak­en­teesta tai muus­ta kaupungista, niin se oikein pomp­paa silmille. Eikä todel­lakaan hyväl­lä tavalla.

  8. Gar­den näyt­tää kiinalais­ten uus­rikkaiden han­kkeelta, jos­sa maut­toman suuri pöm­peli isketään kar­talle välit­tämät­tä muus­ta ympäristöstä. Kun hal­li itsessään on mon­tus­saan, niin ei ole mitään syytä mik­si maan­päälli­nen raken­nel­ma näyt­tää yht­enäiseltä hallil­ta, eikä oikeal­ta kaupungilta oikeine raken­nuksi­neen. Kun pöm­pelin idea on kaiken­lisäk­si uuden autoilu­un perus­tu­van ostarin tuomi­nen keskelle kaupunkia, kuten Tripla tai Redi, niin aika kaukana ollaan kaupun­gin omista urbaa­nia kaupunki­rak­en­tamista pain­ot­taneista, nyt pelkik­si main­ospuheik­si pal­jas­tuneista, kan­nan­otoista joi­ta moni poli­itikkokin on nyt viimeisen vuosikymme­nen lupail­lut. Blogin­pitäjän poruk­ka etunenässä. Ei kaupunki­in enää tul­la Van­taal­ta kun samat ostar­it ovat jo Van­taal­la ja Espoos­sa, ei kyse ole autoilun estämis­es­tä vaan siitä että autoil­i­joille halu­taan jär­jen­vas­tais­es­ti rak­en­taa tänne sel­l­aista jota niil­lä on jo siel­lä susir­a­jal­la. Mik­si tul­la tänne Pris­maan tai Stock­kalle, kun sel­l­ainen on lähempänä? 

    Pak­i­lantien kaup­pa on myös laitet­tu ihan väärään paikkaan, kos­ka tuo on jo nyt tukkoinen koh­ta. Vielä sit­ten hävitetään his­to­ri­aakin tuol­laisen automar­ketin tieltä. Tuskin menisi läpi vihrei­den Kumpu­las­sa, jos­sa asumus nyt saman tyyppistä. 

    Jätkäsaaren tuhoaa sit­ten se että, toisin kuin olette väit­täneet, kaupun­ki ei ole oikeasti muut­tanut autopaikkahi­moaan. Nyt sit­ten tässäkin kokoomus saa läpi tietysti tavoit­teen­sa ja kuten Jätkäsaa­res­sa, niin myös Her­ne­saa­res­sa ujute­taan niin paljon autopaikko­ja että se pakot­taa kaupun­gin sit­ten rak­en­ta­maan taas lisää autoin­fraa tun­nelei­neen ja sil­toi­neen. Kun olette niin heikko­ja että Keskus­tatun­nelikin tulee Sin­nemäen kaudel­la takaisin, niin kuka uskoo että kokoomus ei lait­taisi demarien kanssa läpi sitä tun­nelin jatkoa Her­ne­saa­reen joka oli sen 200 miljoon­aa. Sit­ten piip­itätte kun kaa­vat ovat jo valmi­ina ettekä lai­ta kovaa kovaa vas­ten sil­loin kun olisi vielä mah­dol­lista vaikut­taa, eikä niin että vas­ta äänestyk­sen alla heräätte vaikut­ta­maan yleiseen mielip­i­teeseen. Kokoomus käyt­tää yhä samaa kikkaa jol­la sen kaver­it pur­ki Helsin­gin kau­ni­it talot, eli lait­taa itse katon vuo­ta­maan, jol­loin vuosien päästä voi sanoa että on pakko purkaa, kun on niin huonos­sa kun­nos­sa. Nyt vain on niin paljon auto­ja, että on pakko käyt­tää veron­mak­sajien rahat muu­ta­man autol­lisen hyödyk­si muista välit­tämät­tä. Mis­säs ne markki­napel­let nyt on kun muu­ta­maa autoil­i­jaa varten tuho­taan näin paljon yhteisiä varo­ja täysin tietois­es­ti ja turhaan?

    1. “Mik­si tul­la tänne Pris­maan tai Stock­kalle, kun sel­l­ainen on lähempänä?”

      Keskus­tas­sa ei ole Pris­maa. Lähin on Viikissä.

      Sen sijaan keskus­tas­sa on paljon asioi­ta mitä ei ostareil­ta löy­dy, kuten kivi­jal­ka­li­ikkeitä, teat­tere­i­ta ja eloku­vateat­tere­i­ta, kon­sert­ti­sale­ja ja disko­ja, museoita ja gal­le­ri­oi­ta, (mui­ta kuin ketju-) rav­in­toloi­ta ja (viihty­isiä) kahviloi­ta, yleisiä sauno­ja, suosit­tu­ja puis­to­ja, kaup­pa­tore­ja ja ‑halle­ja. Aika paljon muu­takin sel­l­aista, mitä jum­boista ja idea­parkeista ei tule koskaan löytymään.

    2. JS:
      Jätkäsaaren tuhoaa sit­ten se että, toisin kuin olette väit­täneet, kaupun­ki ei ole oikeasti muut­tanut autopaikkahi­moaan. Nyt sit­ten tässäkin kokoomus saa läpi tietysti tavoit­teen­sa ja kuten Jätkäsaa­res­sa, niin myös Her­ne­saa­res­sa ujute­taan niin paljon autopaikko­ja että se pakot­taa kaupun­gin sit­ten rak­en­ta­maan taas lisää autoin­fraa tun­nelei­neen ja sil­toi­neen. Kun olette niin heikko­ja että Keskus­tatun­nelikin tulee Sin­nemäen kaudel­la takaisin, niin kuka uskoo että kokoomus ei lait­taisi demarien kanssa läpi sitä tun­nelin jatkoa Her­ne­saa­reen joka oli sen 200 miljoon­aa. Sit­ten piip­itätte kun kaa­vat ovat jo valmi­ina ettekä lai­ta kovaa kovaa vas­ten sil­loin kun olisi vielä mah­dol­lista vaikut­taa, eikä niin että vas­ta äänestyk­sen alla heräätte vaikut­ta­maan yleiseen mielipiteeseen.

      Mik­si uusille asuinalueille pitää rak­en­taa mas­si­ivi­nen autopaikkainfra? 

      Sik­si, ettei uusil­la asuinalueil­la ole alku­un palvelui­ta. HS julka­isi vuosia sit­ten Kalasa­ta­man ensim­mäisiä asukkai­ta haas­tat­tel­e­van repor­taasin. Eräs asukas kom­men­toi: “Ihan kiva ja merelli­nen alue, mut­ta kyl­lä tääl­lä kak­si autoa tarvitsee”.

      Asukkaat nimit­täin tarvit­se­vat pait­si asun­non, myös päivit­täis­palve­lut. Jätkäsaar­ta, Kalasa­ta­maa, Som­pasaar­ta ja Her­ne­saar­ta yhdis­tää se, että kaupunki­rak­en­teesta syr­jässä ole­valle seudulle on tehty ensin asun­to­ja, ja alueen rak­entues­sa + ostovoiman kas­vaes­sa myöhem­min pt-palve­lut. Her­ne­saaren ensim­mäisiä asukkai­ta palvelee pieni kivi­jal­ka-Alepa Perämiehenkadul­la. Matkaa kaup­paan on vajaa kilo­metri suun­taansa. Kaup­pakasse­ja Alepas­ta rän­täsateessa raa­haavaa uuden kan­takaupun­gin asukas­ta ei vält­tämät­tä lohdu­ta se, että uusi, iso kaup­pa avau­tuu lähiko­rt­teli­in mah­dol­lis­es­ti jo 5–7 vuo­den kulut­tua. Tai se, että leik­ki-ikäisiä lap­sia palvel­e­va lähialueen päiväkoti valmis­tuu sopi­vasti, kun lapset pää­sevät ala-asteelta. 

      Osa kan­takaupun­gin asukkaista han­kkii auton joka tapauk­ses­sa, kos­ka tarvit­see sitä työn tai har­ras­tusten takia. Osa taas ei han­ki autoa mis­sään tapauk­ses­sa, esimerkik­si ide­ol­o­gi­sista syistä. Kun tiivi­in kan­takaupun­gin alueelle toteutetaan täy­den­nys­rak­en­tamista, saat­ta­vat mon­et asukkaat tode­ta, ettei autolle ole oikeas­t­aan tarvet­ta hyvien palvelu­iden ja liiken­ney­hteyk­sien ääressä. Laadukkaal­la, tiivi­il­lä kaupunki­rak­en­tamisel­la ja heti käytet­tävis­sä olevil­la hyvil­lä lähipalveluil­la voitaisi­in vaikut­taa em. ääripäi­den välien kulu­tuskäyt­täy­tymiseen myös uusil­la asuinalueilla.

      Olisiko ratkaisu ongel­maan se, ettei uusia asuinaluei­ta raken­net­taisi “kort­teli ker­ral­laan” kuten Jätkäsaar­ta, vaan alueet toteutet­taisi­in ker­ral­la, isom­mal­la volyymillä?

      1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
        Asukkaat nimit­täin tarvit­se­vat pait­si asun­non, myös päivit­täis­palve­lut. Jätkäsaar­ta, Kalasa­ta­maa, Som­pasaar­ta ja Her­ne­saar­ta yhdis­tää se, että kaupunki­rak­en­teesta syr­jässä ole­valle seudulle on tehty ensin asun­to­ja, ja alueen rak­entues­sa + ostovoiman kas­vaes­sa myöhem­min pt-palve­lut. Her­ne­saaren ensim­mäisiä asukkai­ta palvelee pieni kivi­jal­ka-Alepa Perämiehenkadul­la. Matkaa kaup­paan on vajaa kilo­metri suun­taansa. Kaup­pakasse­ja Alepas­ta rän­täsateessa raa­haavaa uuden kan­takaupun­gin asukas­ta ei vält­tämät­tä lohdu­ta se, että uusi, iso kaup­pa avau­tuu lähiko­rt­teli­in mah­dol­lis­es­ti jo 5–7 vuo­den kulut­tua. Tai se, että leik­ki-ikäisiä lap­sia palvel­e­va lähialueen päiväkoti valmis­tuu sopi­vasti, kun lapset pää­sevät ala-asteelta. 

        Nykyaikana uud­is­raivaa­jien pitäisi hoitaa ostok­sen­sa net­tikau­pan kaut­ta. Sen sijaan, että kaup­paketju perus­taisi alku­un kan­nat­ta­mat­toman kau­pan keskelle raken­nustyö­maa­ta hei­dän pitäisi markki­noi­da koti­inkul­je­tus­palvelui­ta akti­ivis­es­ti. Tai ehkä perus­taa noutopiste työ­maakop­pi­in, jos­ta uud­is­raivaa­jat voisi­vat hakea netistä tilaa­mansa ostok­set omaan tahti­in. Ratkaisu on jo ole­mas­sa ja se toimii ihan hyvin kun­han vaan ote­taan käyttöön.

  9. Helsin­ki eit arvit­sekah­ta suurjäähallia.HIFK vaan sopi­maan Jok­erei­den kanssa kotiot­telu­iden pelaamis­es­ta Hart­wall-areenas­sa. Aikoinaan Harki­mo ei antanut HIFKin pela­ta kotiot­teluitaan siel­lä mut­ta nyt Harki­mo ei enää omista hal­lia. Jok­ereil­la taas kroon­nen raha­pu­la kos­ka eivät etene KHL-liigas­sa koskaan pleikkarei­den ekaa kier­rosta pidemmälle.

  10. 1) Helsin­ki Gar­deni­in on koplat­tu kiin­ni huo­mat­ta­va määrä han­kkeelle kor­vamerkit­tyjä tont­te­ja / raken­nu­soikeut­ta muual­ta Helsingistä, joka on täysin riip­puma­ton­ta tästä tietys­tä han­kkeesta. Tämän löysin paperei­den syövereistä. En tiedä miten yleistä täl­lainen on, mut­ta heti tek­isi mieli tarkem­min kysyä kuka tai ketkä kytkök­ses­tä hyö­tyvät. Keitä (henkilöitä, yri­tyk­siä, jne) han­kkeen takana lop­ul­ta on. 

    Han­ket­ta markki­noidaan jääkiekol­la, mut­ta julk­isia papere­i­ta lukies­sa se vaikut­taa ole­van mukana hyvän PR:n ja markki­noin­nin vuok­si. Pääasi­as­sa halu­taan gryn­da­ta hyväl­lä rahal­la tont­te­ja hyviltä paikoil­ta. Jos ja kun tämä hyväksytään, han­ke saa paljon raken­nu­soikeut­ta ohi nor­maalin kilpailutuksen. 

    Lain­aus (asi­ako­h­ta 8): “Han­kkeen toteu­tusedel­ly­tys­ten varmis­tamisek­si han­ke esit­tää, että kaupun­ki varaisi sille noin 28 000 k‑m² asun­toraken­nu­soikeut­ta myöhem­min kaupun­gin ja varauk­sen­saa­jan yhteis­es­ti sopim­il­ta alueilta.”

    2) Toinen huoleni on suuri panos­tus, joka kohdis­tuu tässä han­kkeessa eri­tyis­es­ti poikien ja miesten suosimi­in urheilu­la­jei­hin. Asial­istal­ta puut­tuu kokon­aan sukupuo­li­vaiku­tusten arvioin­ti. Kuin­ka huole­hdi­taan siitä, että tytöt ja naiset pää­sevät myös naut­ti­maan tasaveroises­sa ase­mas­sa uusista urheilu­tiloista? Vaik­ka kaikil­la on yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us har­ras­taa laje­ja real­is­mia on tode­ta, että vielä nykyäänkin on val­taosin tyt­tö­jen ja val­taosin poikien laje­ja. Enkä ajat­tele tässä isänä pelkästään omaa tytärtäni.

    3) Enem­män makua­sia, mut­ta nyt ehdotet­tu ratkaisu on melkoisen mas­sivi­inen kokon­aisu­us eri­no­mais­ten havain­neku­vien perus­teel­la. Arkkite­htonis­es­ti se on hieno ja tyy­likäs. Sitä voisi kuitenkin madal­taa ja pyrk­iä saa­maan sirom­mak­si lop­ullises­sa suunnittelussa.

    4) Miten kau­pal­liseen tilaan on tarkoi­tus pääasi­as­sa liikkua? Perus­tuuko tähän kaup­pakeskuk­seen tulem­i­nen pääasi­as­sa autoilu­un, raiteisi­in vai käve­lyyn. En halu­aisi Töölöön yhtään lisää autoli­iken­net­tä tämän vuok­si. Muutenkin kan­nat­taa olla tarkkana sen kanssa kuin­ka tämä vaikut­taa Töölön kivi­jal­ka­li­ikkei­den toimintaan.

  11. HIFK:n kiin­teistösi­joit­ta­jat aiko­vat rak­en­taa val­ta­vankokoisen raken­nuskom­pleksin­sa Eläin­tarhan urheilupuis­toon aivan Sta­dion­in naa­puri­in. Nyt niitä par­jat­tu­ja nim­byjä tarvit­taisi­in. Pahak­si onnek­si alueel­la ei kuitenkaan asu ketään, joten gryn­der­it saa­vat vapaasti tehdä kaupun­gin myötä­vaiku­tuk­sel­la suunnitelmiaan.

  12. Olisi varsin kum­mallista ja epäreilua tyr­mätä han­ke tässä kohtaa kaupunkiku­vaan vedoten. Tämä sijain­ti oli kaupun­gin tah­to ja HIFK:lle ns. plan B. HIFK olisi halun­nut rak­en­taa Kisa­hallin parkkipaikalle, mut­ta syys­tä tai tois­es­ta tämä asfalt­tikent­tä kat­sot­ti­in suo­jeltavak­si kansal­lis­maise­mak­si. Lapio maahan!

  13. Jalka­pal­loil­i­joiden mielestä suurin ongel­ma Helsin­ki Gar­denin mas­si­ivi­sis­sa raken­nushankkeis­sa näyt­tää ole­van, että raken­nushankkeet uhkaa­vat viedä heiltä pelikent­tiä. Suun­nitel­man mukaan talvi­har­joit­telu­un tarkoitet­tu yli­paine­hal­li onkin siir­tymässä naa­puriken­tälle. Pal­loilukent­tä 6:lle taas on mah­dol­lista tehdä nyky­istä isom­pi kuplahalli. 

    Kupla­hal­lit eivät ylipään­sä kuu­lu Pal­lo­ken­tän maise­maan. Pal­lo­ken­tän nykyiselle jät­tikokoiselle kupla­hallille on alun­perin myön­net­ty tilapäi­nen lupa vuon­na 2014 viidek­si vuodek­si 7.10.2019 asti siten, että hal­li pure­taan kesäa­jak­si. Sen jäl­keen eri­laisil­la poikkeushake­muk­sil­la on keplotel­tu niin, että hal­lia ei ole tähän men­nessä puret­tu vielä ker­taakaan. Kupla­hal­li on siis ollut pystyssä nyt koh­ta viisi vuot­ta put­keen. Nyt tämä siis näyt­tää ole­van jo jonkin­lainen saavutet­tu etu.

    Pal­lo­ken­tän vihreät jalka­pal­lo­ken­tät ovat Sta­dion­in remon­tin valmis­tut­tua osa Sta­dion­in ja Eläin­tarhan urheilupuis­ton elävää kult­tuuri­maise­maa, eikä mikään Jäähallin takapi­ha. Kam­mot­ta­van näköiset kuplahirvi­tyk­set eivät kuu­lu sinne ollenkaan, sen enem­pää kesäl­lä kuin talvel­lakaan. Mitään uusia poikkeuslu­pia kupla­halleille ei tule alueelle myöntää.

  14. Hesari tietää kertoa:“Kaupunki saa raken­nu­soikeu­den myyn­nistä noin 85 miljoon­aa euroa. Jos kaupun­ki ken­ties myy remont­tia kaipaa­van van­han jäähallin Gar­den Helsingille, vaiku­tuk­set kaupun­gin investoin­tibud­jet­ti­in ovat vieläkin myön­teisem­mät, kaupunginkanslian virkamiehet arvioivat.”

    Upean näköi­nen kokon­aisu­us, lapio maahan.

    1. JP:
      Hesari tietää kertoa:”Kaupunki saa raken­nu­soikeu­den myyn­nistä noin 85 miljoon­aa euroa. Jos kaupun­ki ken­ties myy remont­tia kaipaa­van van­han jäähallin Gar­den Helsingille, vaiku­tuk­set kaupun­gin investoin­tibud­jet­ti­in ovat vieläkin myön­teisem­mät, kaupunginkanslian virkamiehet arvioivat.”

      Upean näköi­nen kokon­aisu­us, lapio maahan.

      Tästä tulee tosi­aan upea ja uljas, kun­han pide­tään kiin­ni tuos­ta mitä havain­neku­vis­sa esitetään. Täl­laisia hieno­ja kokon­aisuuk­sia har­voin näkee ja etenkin tuo ulkoti­la on ratkot­tu hyvin, nythän se on todel­la tuu­li­nen joutoalue. Ei tuo hin­ta niin huonol­ta vaiku­ta jos tuo­hon sisäl­tyy tosi­aan myös tuo parkki­hal­li sekä van­han hallin kor­jaus. Liiken­teel­lis­es­ti myös paras mah­dolli­nen paik­ka, tule­va Pis­araradan ase­ma kävelyetäisyydellä. 

      ps. en kan­na­ta HIFK:ta

  15. Eikö tuo ole melko lähel­lä suun­nitel­tua Pis­araradan Töölön ase­maa. Radan ja ase­man rak­en­t­a­mi­nen tulee nos­ta­maan alueen arvoa. Saadaanko tästä kaavoitus­mak­sua radan rak­en­tamiseen, vai myy­däänkö liian halvalla?

    Mas­sa­t­a­pah­tu­mien kannal­ta Pis­araradan ase­ma lie­nee hyödyl­lisem­pi kuin ne 1100 autopaikkaa.

  16. Her­ne­saaren kaa­va näyt­tää kaupungi­nosana eri­no­maiselta, mut­ta kaupun­gin osana hiukan epäi­lyt­tävältä. Her­ne­saaren kort­telit eivät näytä liit­tyvän mitenkään läheisi­in kaupungi­nosi­in, kaavakart­to­jen raiti­otie ja luon­tevin käve­lyre­it­ti kulke­vat pari kort­telia puis­ton laitaa ja Eiran­ran­nan edus­taa ran­nal­la. Näille hood­eille ei ole odotet­tavis­sa mitään sel­l­aista kiin­nos­tavaa, että sinne kukaan viit­sisi kävel­lä. Palve­lu­tar­jon­ta katkeaa kaupungi­nosien välil­lä ja käsil­lä on viipale laitakaupunkia sekä radan päässä esikaupunkia. Keskus­ta ei kas­va, eikä Her­ne­saares­ta tule keskus­taa; tap­pio kumpaisellekin. 

    Edel­lä kuvail­tu vaivaa myös mui­ta keskus­tan lipei­den uusia kaupungi­nosia. Ruo­ho­lah­den ja Kampin väli ei ole kas­vanut umpeen 25 vuodessa, Kalasa­ta­ma on ihan oma kort­telisaarek­keen­sa var­maan vuosikym­meniä… Jätkäsaar­ta ja Ruo­ho­lahtea erot­taa keskus­tan palveluekosys­teemeistä vain muu­ta­ma puut­tu­va kort­teli Meche­lininkadun kuilus­sa, ehkä hot. Clar­i­on­in ja Hieta­lah­den­ran­nan välil­lä pitäisi täyt­tää vähän mertakin. 

    Keskus­ta­mais­es­ta tulee keskus­taa vas­ta sen liityt­tyä keskus­taan, mut­ta Her­ne­saaren ja keskus­tan välis­sä on telak­ka ja mer­ta. Ovatko ne hyödyl­lisem­piä kuin laa­jem­pi keskusta?

    1. b:
      Her­ne­saaren kaa­va näyt­tää kaupungi­nosana eri­no­maiselta, mut­ta kaupun­gin osana hiukan epäi­lyt­tävältä. Her­ne­saaren kort­telit eivät näytä liit­tyvän mitenkään läheisi­in kaupungi­nosi­in, kaavakart­to­jen raiti­otie ja luon­tevin käve­lyre­it­ti kulke­vat pari kort­telia puis­ton laitaa ja Eiran­ran­nan edus­taa ran­nal­la. Näille hood­eille ei ole odotet­tavis­sa mitään sel­l­aista kiin­nos­tavaa, että sinne kukaan viit­sisi kävel­lä. Palve­lu­tar­jon­ta katkeaa kaupungi­nosien välil­lä ja käsil­lä on viipale laitakaupunkia sekä radan päässä esikaupunkia. Keskus­ta ei kas­va, eikä Her­ne­saares­ta tule keskus­taa; tap­pio kumpaisellekin. 

      Virhe tehti­in jo Eiran­ran­nan pis­te­talois­sa. Ilman niitä Her­ne­saares­ta olisi ollut onnis­tuneel­la suun­nit­telul­la mah­dol­lista tehdä kan­takaupun­gin jatke, esim. kään­tämäl­lä Telakkakadun Sper­an­skin­tien ristyk­ses­tä kohti Hernar­in kärkeä. Mut­ta kun oli pakko pystyt­tää parin kort­telin ver­ran lähiötä tuo­hon väli­in, niin nyt on housus­sa ja tekemätön paik­ka. Her­ne­saares­ta tulee lähiö kuten Jätkäsaaresta. 

      Alueen voisi pelas­taa ain­oas­taan jät­tämäl­lä sosi­aalisen asun­to­tuotan­non valikoimista, jol­loin vajaan kymme­nen tuhan­nen ihmisen ostovoimal­la saat­taisi kyetä ylläpitämään tyy­dyt­täviä lähipalvelui­ta. Ei ehkä tarvit­sisi aina lähteä Punavuoreen illas­ta­maan. Vaik­ka eihän se Tehtaankadun pää­ty ja hyvät rav­in­to­lat niin kaukana ole.

  17. Uusi jäähal­li tulisi sijoit­taa Itäkeskukseen.

    Töölössä on jo kaik­ki herkut Oop­peras­ta alko­holistien asun­to­laan. Töölöseu­ra tuskin kaipaa HIFK:n kan­nat­ta­jia matsin jäl­keen Eliten baari­in möykkäämään. Mik­semme sijoit­taisi lätkähal­lia Itä-Helsinki­in, jos­sa suuri osa lajia seu­raavas­ta alalu­okas­ta asuu. Sijait­see­han Bluesin hal­likin Espoossa.

    Itäkeskuk­ses­sa olisi tont­tikin valmi­ina. Itäväylän ja Kehä I:n risteystä on taas suun­nitel­tu uusik­si. Sen päälle­hän sopisi lätkähal­li kuin nak­ki silmään. Risteys peit­ty­isi hallin alle ja kevyen liiken­teen yhtey­det järjesty­i­sivät luon­tev­asti. Pyöreä hal­li sopisi muodoltaankin Itik­sen viimeisim­män ovaalin laa­jen­nuk­sen viereen. Teknis­es­ti ratkaisu olisi tuskin kum­moi­sem­pi, kuin tam­pere­lais­ten hal­li­hanke radan päälle.

    Hallille voisi antaa ilmaisen ton­tin sil­lä ehdol­la, että se ottaa osaa risteyk­sen kus­tan­nuk­si­in. Näin­hän toimit­ti­in Kamp­is­sakin. SRV sai ton­tin kun suos­tui rak­en­ta­maan kaupungille bus­siter­mi­naalin, eikä huonoa diil­iä tehnytkään.

    Parkkipaikat ovat jo valmi­ina nykyisessä kaup­pakeskuk­ses­sa, joiden auto­hal­lit huu­ta­vat tyhjyyt­tään arki-iltaisin, niitä voisi vuorokäyt­tää lätkä­jen­gin kanssa. Sitä pait­si, metro­mat­ka keskus­tas­ta kestää vartin.

    Jäähal­li voisi aloit­taa Itäkeskuk­sen, jopa koko Itä-Helsin­gin renes­sanssin, se voisi olla alku­paukku. Näin on tapah­tunut mm. eräis­sä Englan­nin taan­tu­vis­sa teol­lisu­uskaupungeis­sa, jois­sa jalka­pal­losta­dion­in rak­en­t­a­mi­nen slum­mi­alueelle on kohot­tanut koko kaupungi­nosan imagoa. Hal­li gen­eroi muu­ta toim­intaa, jopa toim­i­ti­la­rak­en­t­a­mi­nen saat­taisi elpyä

    1. Aimo:
      Uusi jäähal­li tulisi sijoit­taa Itäkeskukseen.

      Hyvin ajatel­tu ja hyvin perustel­tu. Onko tässä vai­h­toe­hdos­sa jotain piilevää huonoutta?

  18. Koko Töölön hal­li­hanke asun­toi­neen ja liikekeskuksi­neen on täysin kestämätön liiken­teel­lis­es­ti. Alueel­la sijait­see jo Olympias­ta­dion, jalka­pal­losta­dion, van­ha jäähal­li, Töölön kisa­hal­li ja Kansal­lisoop­pera, jois­sa kaikissa voi olla samaan aikaan usei­ta kym­meniä tuhan­sia kat­so­jia. Ei täl­laiseen paikkaan voi ruve­ta mitään uusia jät­ti­halle­ja rakentelemaan.

    Uuden hallin liiken­teen on tarkoi­tus perus­tua joukkoli­iken­teeseen, mut­ta eivät täl­laiset liiken­nemäärät alueelle mah­du, kun jo nor­maalili­iken­teessäkin raitio­vaunut ajel­e­vat Man­ner­heim­intiel­lä peräkkäin. Liiken­neru­uhkat hait­taisi­vat myös Töölön alueen lukuis­ten päivystys­sairaaloiden toimintaa.

    1. Liiken­nesump­pu Töölössä:
      Koko Töölön hal­li­hanke asun­toi­neen ja liikekeskuksi­neen on täysin kestämätön liiken­teel­lis­es­ti. Alueel­la sijait­see jo Olympias­ta­dion, jalka­pal­losta­dion, van­ha jäähal­li, Töölön kisa­hal­li ja Kansal­lisoop­pera, jois­sa kaikissa voi olla samaan aikaan usei­ta kym­meniä tuhan­sia kat­so­jia. Ei täl­laiseen paikkaan voi ruve­ta mitään uusia jät­ti­halle­ja rakentelemaan.

      Uuden hallin liiken­teen on tarkoi­tus perus­tua joukkoli­iken­teeseen, mut­ta eivät täl­laiset liiken­nemäärät alueelle mah­du, kun jo nor­maalili­iken­teessäkin raitio­vaunut ajel­e­vat Man­ner­heim­intiel­lä peräkkäin. Liiken­neru­uhkat hait­taisi­vat myös Töölön alueen lukuis­ten päivystys­sairaaloiden toimintaa.

      Jos kuun­telee raitio­vaunu-fanaatikoi­ta niin hei­dän mielestään koko hallin väkimäärä saataisi­in puo­lessa tun­nis­sa kul­jetet­tua pois. Ongel­ma lähin­nä siinä että jos seudul­la esim Stadikalla tai HJK:n Telia-areenal­la on mui­ta mas­sa­t­a­pah­tu­mia samaan aikaan niin sil­loin kap­a­siteet­ti ei enää riitä. Lisäk­si oop­peras­ta pois­tu­van yleisön ja jääkiekon ystävien välille voi tul­la kränää siinä vai­heessa kun keskus­taan menevä spåra tulee oop­per­an pysäkille ja istuma­paikat ovat menneet. 

      Sik­si mielestäni Hart­wall-areena on parem­pi kos­ka se tukeu­tuu junaliikenteeseen.

  19. Kaupun­ki on maalan­nut itsen­sä nurkkaan tässä IFK:n jät­ti­hal­li­hankkeessa. Ensin kiin­teistösi­joit­ta­jat val­it­se­vat itselleen keneltäkään kysymät­tä raken­nu­s­paikan Töölön­lahdelta Kansal­lisoop­per­an nurkalta. 

    Sen jäl­keen kun sijain­tipaik­ka hylätään, kaupun­ki ehdot­taa kor­vaavaa raken­nu­s­paikkaa Nor­den­skiöldinkadun var­relta. Mik­si näille kiin­teistösi­joit­ta­jille pitää olla kor­vaa­mas­sa jotain?

    Tämä vai­h­toe­htoinen han­ke on sit­tem­min muut­tunut val­tavak­si raken­nushankkeek­si Nor­den­skiöldinkadun var­teen. Mis­sä vai­heessa pros­es­sia tuli päätet­tyä, että täl­lainen jät­timäi­nen hal­li­hanke asun­toi­neen, hotellei­neen ja kaup­pakeskuksi­neen ylipään­sä pitää toteut­taa Töölön­lah­den ja Eläin­tarhan urheilupuis­ton alueelle Sta­dion­in lähiympäristöön?

  20. Joku tuos­sa ehdot­teli, että HIFK:n jät­ti­hallin voisi rak­en­taa Itäkeskuk­seen, jos­sa olisi jo tont­tikin valmi­ina Itäväylän ja Kehä I:n risteyk­sessä metroase­man naa­puris­sa. Sen päälle­hän sopisi lätkähal­li kuin nak­ki silmään. Risteys peit­ty­isi hallin alle ja kevyen liiken­teen yhtey­det järjesty­i­sivät luon­tev­asti. Ja pyöreä hal­likin sopisi muodoltaan hyvin Itik­sen viimeisim­män laa­jen­nuk­sen viereen. 

    Ehdo­tus onkin val­lan mainio. Har­mi vaan, että se ei tai­da kiin­nos­taa sen enem­pää IFK:n kiin­teistösi­joit­ta­jia kuin espoolaisia kat­so­ji­akaan. Ja Vapaavuorikin asuu Töölössä.

  21. Her­ne­saari on totaalis­es­ti pussin perällä.

    Ennus­tan että luvas­sa on asukkaiden katk­er­aa val­i­tus­ta että sieltä ei pääse oma­l­la autol­la tai julk­isil­la kovin nopeasti mihinkään. Kokoomus­laiset rupea­vat lupaile­maan kaiken­laisia auto­tun­nelei­ta, Vihreät puolestaan ratikkasiltoja.

    1. Eikö teille ker­ro­ta laisinkaan, mil­laisia virkami­esten suun­nitel­mat oikeasti ovat?
      Tule­vatko nämä suun­nitel­mat ihan yllättäen?
      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006051528.html

      Kyl­lä tämä esitelti­in listal­la. Min­ulle tuli yllä­tyk­senä, että nuo ton­tit oli­si­vat tulos­sa nimeno­maan jostain ran­nan läheltä. On kun­ni­al­lista tukea urheiluhankkeit5a, mut­ta raha on tähän tarkoituk­seen aika käypä keino.

  22. GARDENIAHANKE PUHALLETTAVA POIKKI

    Tämä Gar­de­ni­a­hanke alkaa saa­da kum­mallisia piirteitä. Ei siis riitä, että jäähallin kyytipo­jak­si tar­jo­taan Kampin keskuk­sen ver­ran muu­ta raken­nu­soikeut­ta Eläin­tarhan urheilupuis­toon, mut­ta nyt tarvi­taan vielä lisäaluei­ta muual­ta Helsingistä. Nyt on korkea aika puhal­taa koko vedä­tys poikki. 

    Eläin­tarhan nyky­istä raken­nu­soikeut­ta pitäisi päin­vas­toin vähen­tää reip­paasti. Jos yhden jäähallin rak­en­t­a­mi­nen on näin kan­nat­tam­a­ton­ta, niin jätetään se sit­ten suo­si­ol­la rak­en­ta­mat­ta. Van­ha Nor­den­skiöldinkadun jäähal­li kun­nos­tet­tuna riit­tää kyl­lä hyvin kiekkojoukkueelle.

  23. Gar­den-han­kkeen ongel­ma on se, että me kaupunki­laiset käytän­nössä mak­samme veroil­lamme uuden jäähallin, mut­ta kukaan ei ker­ro paljon se mak­saa, kos­ka hin­ta on koplat­tu sisään tont­ti­hin­toi­hin. Lisäk­si mitään julk­ista keskustelua han­kkeen toteut­tamis­es­ta ja kaupun­gin mak­su­o­su­ud­es­ta ei käy­dä, kos­ka tätä han­ket­ta työn­netään eteen­päin kaavoitus- ja kiin­teistöhankkeena, ei kaupun­gin investointi­na. Toki investointi­nakin HG on sikäli has­su, että hal­li ilmeis­es­ti siis siir­tyy yksi­ty­i­somis­tuk­seen. Kaupun­ki siis tukee yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien han­ket­ta sum­mal­la X eikä asi­as­ta käy­dä minkään­laista poli­it­tista keskustelua. Han­kkeen mah­dolli­nen voit­to on tul­lut suo­raan kaupunki­lais­ten pus­sista. Päätök­sen­teon avoimuu­den kannal­ta hyvin huolestut­ta­va han­ke ja näis­sä on kyl­lä vah­vasti kor­rup­tion mah­dol­lisu­us läsnä.

  24. Ei ole eka ker­ta kun jotain täl­laista “koplataan”. Yli 20 vuot­ta sit­ten kun Vuosaa­reen piti rak­en­taa sata­ma rahti­laivoille, joka oli kaupungille äärim­mäisen tärkeää, niin Finnlines ‑varus­ta­mo kiristi kaupunkia Ten­nis­palat­sil­la sekä Kirkkon­um­men Kantvikin maa-alueil­la jot­ka se oli ostanut. Kuvio meni jotenkin niin että jos Helsin­ki ei lunas­ta kovaan hin­taan ten­nis­palat­sia, niin Finnlines pistää raken­nuk­sen mata­lak­si ja rak­en­taa paikalle kaup­pakeskuk­sen tai vas­taavaa, ja rak­en­taa oman sata­man Kantviki­in niin että kaupun­ki jää ilman sata­mat­u­lo­ja. Lop­putu­los: kaupun­ki osti ten­nis­palatsin Finnli­ne­sil­ta ja Finnlines myi Kantvikin alueet jollekin maa­jus­sille takaisin.

    Nythän HIFK ei omista mitään mai­ta tai kiin­teistöjä vaan on saanut aikoinaan sil­loisil­ta jäähal­li­jo­hta­ja Bogo­molof­fin ja liikun­ta­jo­hta­ja Rau­ra­mon luval­la aikoinaan hal­paa vuokraa vas­taan pela­ta Helsin­gin van­has­sa jäähal­lis­sa. Jos vuokra­suhde katkeaa tai van­ha hal­li osoit­tau­tuu tur­val­lisu­us­riskik­si eli jos ei joukkueel­la ole asian­mukaisia tilo­ja, niin HIFKin pelaa­jia var­maan haali­vat muut seu­ra­joukkueet sekä Suomes­ta että ulko­mail­ta ja sen jäl­keen ei koko pk-seudul­la ole enää sm-liigaas­sa lätkäjoukkuet­ta ja se on voi voi koko kaupun­gin maineelle!

    Tiedä vaik­ka HIFKil­lä olisi takataskus­sa jotain sel­l­aisia ehto­ja että luop­u­vat koko Helsin­ki-Gar­den han­kkeesta ja lähtevät vapaae­htoses­ti pelaa­maan kotiot­teluitaan Hart­wall-areenaan tai Espoon Metro-areenaan jos esim Malmin lento­kent­tä saa jatkaa toim­intaansa, tai heil­lä on joku muu “tar­jous” jos­ta kaupun­ki ei voi kieltäytyä.

  25. Ten­nis­palat­sista tuli mieleen, että Kamp­pia kehitet­täessä 2000-luvun alus­sa ten­niksen pelaa­jat häädet­ti­in sit­ten Ten­nis­palat­sista ja ten­nisken­tät puret­ti­in parem­paan tarpeeseen. Olisi­pa upeaa, jos meil­lä edelleenkin olisi per­in­teikäs his­to­ri­aa henkivä toimi­va ten­niskeskus kaupun­gin keskustassa. 

    Ten­niksen pelaa­jille piti tietenkin kek­siä uusi paik­ka ja sel­l­ainen löy­tyikin Taival­lahdes­ta meren ran­nas­ta. Van­ho­jen idyl­lis­ten tiil­imurskak­ent­tien paikalle Hietaniemen hau­taus­maan män­ty­jen keskelle raken­net­ti­in hirveän kokoinen ja näköi­nen 6‑kenttäinen pelti­hal­li­hirvi­tys. Että on sitä puis­toi­hin osat­tu rak­en­taa ennenkin.

  26. Jätkäsaari on puss­in­perä ja Her­ne­saari vielä järkyt­tävämpi sump­pu. Asun­not on kalli­ita ja alueel­la ei ole palvelui­ta. Auto­ja tarvitaan. 

    Jätkäsaa­res­sa on muuten kaupungilla tuhan­sia neliöitä tyhjil­lään liiketi­laa. Mikään yri­tys ei vuokraa niitä kun niihin kuu­luu 0 parkkipaikkaa. Hoida­pa siinä yri­tyk­sen liikenne sakkopaikoil­la. Parkki­halleis­sa ei ole paikko­ja kuin asukkaille ja kaik­ki varat­tu. Yllät­tävästi kuitenkin auto­ja riit­tää asukkailla.

  27. Pak­i­lantien kaup­pa on kyl­lä melkoinen aivopa­maus. Pak­i­lantiel­lä on jo 4 päivit­täis­tavarakaup­paa joten mis­sään palvelu­ahdin­gos­sa ei siel­lä olla. Sen sijaan nyt yritetään saa­da jotenkin tunget­tua mas­saltaa iso raken­nus pien­talo­jen kainaloon. Paikkaa johon sitä ei paikallis­es­ti selvästikään haluata. 

    Jos olisin päät­täjä varoisin viemästä näin tök­eröitä suun­nitelmia eteenpäin.
    Ilmeinen arro­ganssi ei edis­tä asiaa. 

    Kun koulukom­plek­sit yhdis­tyy kuten päätet­ty vapau­tuu tilaa palvelu­raken­nuk­sille jos niille siinä vai­heessa on kysyntää.

  28. Tuo Helsin­ki Gar­den on aivan pöyristyt­tävä. Ei vält­tämät­tä niinkään han­ke, mut­ta tapa, jol­la se aio­taan toteut­taa. 70-luku soit­ti ja halu­aa rak­en­tamisen hyväve­likäytän­teen­sä takaisin. 

    Mitä jos vaan tehdään ase­makaa­va ml. areena ja huu­tokau­pataan ton­tit? Jos kukaan ei tar­joa areena­ton­tista mitään ja areena on pakko saa­da, niin sit­ten kään­netään asetel­ma ja Helsin­ki teet­tää suun­nitel­mat ja alkaa tehdä tar­jouk­sia. Pien­im­mil­lä tuki­aisil­la hom­maan ryhtyvä saa tontin.

    Tulisi var­masti Hel­songin kannal­ta edullisem­mak­si kuin myy­dä kas­apäin raken­nu­soikeut­ta ale­hin­taan, että saadaan areena.

    En nyt halu­aisi sanoa ilkeästi, mut­ta kaupun­gin toimin­nas­sa _kevyesti_ näkyy, että satamien, Pasi­lan jne myötä arvo­maa­ta riit­tää ja omaisu­u­den­hallinta on sitä myötä kuin hult­tioper­i­jäl­lä. Tont­ti sinne toinen kaver­ille. Las­ke­taan vähän vero­pros­ent­tia, jeesh!

    Kyse on mei­dän omaisu­ud­es­ta. Huolel­lisel­la hoidol­la tuos­ta omaisu­ud­es­ta riit­täisi iloa vuosikym­meniksi, mut­ta nyt näyt­tää, että kymme­nen vuo­den sisään tärvätään val­taosa Helsin­gin paraati­paikoista. Skarpatkaa!

  29. Vuosaares­ta ja Finnli­ne­sista — Helsin­gin sata­ma ei saa sinne uut­ta liiken­net­tä kos­ka koko vuosaaren lai­tu­rit ja ken­tät on Finnli­nesin hal­lus­sa. Ei sinne kukaan pääse liikennöimään.

Vastaa käyttäjälle Kaupunki maalannut itsensä nurkkaan Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.