Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.3.2019

Hernesaaren kaava

(Pöydältä)

Tämä on muuten kerrosalaltaan Helsingin suurin kerralla käsitelty asemakaava. Alueelle tulee 6 700 asukasta ja 200 työpaikkaa. Jos tuo niemi olisi itsenäinen kunta, se olisi 146. suurin 312 kunnan joukossa.

Tähän on tarkoitus soveltaa markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa. Luotan siihen, etteivät tulevat asukkaat ole halukkaita ostamaan kalliita pysäköintipaikkoja läheskään siinä määrin kuin niitä on pakotettu Jätkäsaaressa rakentamaan. Muussa tapauksessa täällä pitäisi soveltaa maksiminormia, koska jos tuosta tulisi autovaltainen alue, siitä tulisi myös toivoton liikennesumppu.

Kaavassa ei sovelleta viherkerrointa. Pitäisi soveltaa, toki pienemmällä kertoimella kuin väljemmillä alueilla.

Pakilantien kauppa

(Pöydältä)

Tämä on herättänyt asukkaissa tyrmistystä, koska kolmikerroksinen rakennus poikkeaa mittakaavaltaan alueen omakotitaloista. Tyrmistykseen on myötävaikuttanut havainnekuva, jossa talo on esitelty möhkälemäisenä. Se ei ole arkkitehtoninen suunnitelma vaan massahahmotelma. Ovatkohan asukkaat tietoisia, millaisia tiivistämissuunnitelmia Pakilan tien varressa ylipäänsä on.

En ollut viime kokouksessa, enkä tiedä, mitä tästä on lautakunnassa sanottu.

Petra Malinin toivomusponsi koulu- ja päiväkotitilojen riittävyyden huomioimisesta kaavoituksessa.

Kovin hyvin kaupunki ei ole onnistunut ennakoimaan tarvetta. Osittain tämä kyllä johtuu siitä, että lapsiperheet käyttäytyvät ennakoimattomasti – tai siis asettuvat asumaan eri tavalla kuin ennen.

Helsinki Garden asemakaava

HIFK haluaa uuden jäähallin ja sen yhteyteen jättimäärän muuta rakennusoikeutta tukemaan liiketointa. Kaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 175 800k-m2, josta asuntoja 22 500 k-m2 (500 asukasta). Lisäksi tulee hotelli ja ravintoloita ja paljon erilaista liiketilaa. Tähän on suunniteltu myös kauppakeskus, mutta en löytänyt tekstistä tietoa siitä, kuinka suuri päivittäistavarakauppa on tulossa. Koska kävelymatkan päässä on aika vähän asutusta, kyse on automarketista.

Rakennukset ovat 7 – 13 -kerroksisia.

Pysäköinti on maan alla Eläintarhanajojen Moukaripörssin kohdalla. Pysäköintipaikkoja 1 100.

Myös se jäähalli tietysti on tarkoitus rakentaa. Se on kaavassa maan alla. Jäähallin osuus tässä kokonaisuudessa on aika vähäinen, noin 23 % kerrosalasta.

Joskus vuosia sitten, kun HIFK esitti suunnitelmiaan, he kuvittelivat saavansa rakennusoikeuden lähes ilmaiseksi. Nyt tässä kuitenkin asuntorakentamisesta maksetaan sentään 1 400 € k-m2. Se ei ole ihan markkinahinta alueella, mutta sentään jotain. Muut kaupalliset tilat 400 – 600 €/k-m2. Pysäköintiin tilat saa ilmaiseksi, paitsi siltä osin, kun niitä vuorataan ulkopuolisille, 75 €/ k-m2.

Suunnitelma on sikäli muuttunut, että alun perin oli tarkoitus, että jalkapallo saisi tehdä tilaa jääkiekolle, kun HJK:n kuplahallille ei löytynyt tilaa, mutta nyt sille osoitetaan tila läheltä, eikä jalkapalloilijoille tule kuin viiden kuukauden treenitauko.

Jostain syystä en pidä tästä. Kannatan avointa budjettia, jossa tuki on budjetissa menona eikä sitä piiloteta kiinteistönjalostukseen. On kuitenkin myönnettävä, että nuo kerrosneliöhinnat ovat jo jotenkin ymmärrettäviä. Luulen kuitenkin, että jos tuossa osoitteessa järjestettäisiin tarjouskilpailu asuintonteista, hinta varmaankin nousisi paljon korkeammaksi.

Mistä tulee nimi Helsinki Garden? Ei vaikuta erityisen vehreältä.

 

52 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.3.2019

  1. ELÄINTARHAN URHEILUPUISTO EI MYYTÄVÄNÄ

    Helsingin ei pitäisi ruveta myymään Eläintarhan Urheilupuistosta Stadionin naapurista alueita gryndereiden rakennushankkeisiin, riippumatta siitä minkä korvauksen alueesta mahdollisesti onnistuu saamaan.

    Tällaiset rakennusmassat eivät alueelle sovi, eikä niitä sinne myöskään tarvita. Sen sijaan vanha, jo legandaariseksi käynyt Nordenskiöldinkadun jäähalli tulisi kunnostaa. Nykyisen hallin kapasiteetti riittää hyvin kiekkojoukkueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ventoux:
      Manhattanilainen lätkähalli Madison Square Garden on nimen taustalla.

      Sinällään osuva nimi, Madison Square Garden sai aikoinaan nimensä ensimmäisen paikalla olleen hallin kattopuutarhasta jossa oli esiintymislava, myös Helsinki Gardeniin on tulossa kentän päälle ”kattopuutarha”, esiintymislavasta en ole varma.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tätä olen aina ihmetellyt: tiedetään alueen syntyneiden määrä, tiedetään alueen neuvolapalvelujen käyttäjien määrä, tiedetään alueen päiväkotilasten ja perhepäivähoitoon osallistuneiden määrä mutta jukolauta ei oo mitään käryä siitä, mikä voisi olla alueen koululaisten määrä esim. n. 3 vuoden päästä. No, onneksi Osmo antoi selityksen: lapsiperheet käyttäytyvät ennakoimattomasti. No huh. Onkokukaankoskaankysynyvittuvaikkajoltainyliopistotutkijaltaltavoiskojokuvähäauttaa!!!! EI. SE. VOI. OLLA. IHAN. NOIN. VAIKEATA.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tätä olen aina ihmetellyt: tiedetään alueen syntyneiden määrä, tiedetään alueen neuvolapalvelujen käyttäjien määrä, tiedetään alueen päiväkotilasten ja perhepäivähoitoon osallistuneiden määrä mutta jukolauta ei oo mitään käryä siitä, mikä voisi olla alueen koululaisten määrä esim. n. 3 vuoden päästä.

      Lapsiperheiden käyttäytyminen on ihan oikeasti muuttunut. Ennen ne muuttivat Nurmijärvelle tai jonnekin Huitsin Nevadaan, kun lapsi tuli. Nyt ne jäävät kantakaupunkiin. Tätä ei osattu ennakoida. Nyt tietysti pitäisi jo osata.Muutos ei yllättänyt vain Helsinkiä. Se yllätti myös Nurmijärven.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Lapsiperheiden käyttäytyminen on ihan oikeasti muuttunut. Ennen ne muuttivat Nurmijärvelle tai jonnekin Huitsin Nevadaan, kun lapsi tuli. Nyt ne jäävät kantakaupunkiin. Tätä ei osattu ennakoida. Nyt tietysti pitäisi jo osata.Muutos ei yllättänyt vain Helsinkiä. Se yllätti myös Nurmijärven.

        Viimeisten näkemieni tilastojen perusteella Nurmijärvelle muuttaminen on tauon jälkeen palannut. Vuonna 2018 Nurmijärven kokonaisnettomuutto oli suurimmalla plussalla vuoden 2005 jälkeen, kasvuvauhdin ollessa reilun prosentin luokkaa. Muuttajien joukossa on paljon lapsiperheitä. Välissä Nurmijärveltä loppui tonttitarjonta, joka pysäytti lapsiperheiden muutot vuosina 2015-2017. Se yllätti Nurmijärven, mutta sitten kunta paransi tonttitarjontaansa, mikä näkyi vuonna 2018 Nurmijärvellä muuttoliikkeen palaamisena vuosien 1998-2005 kuumien muuttovuosien tasolle, kun rakennettuja uusia asuntoja asutettiin. Näyttäisi siltä, että tonttitarjonta ei edelleenkään Nurmijärvellä vastaa kysyntää, sillä Nurmijärveltä tontit on taas ilmeisesti käytännössä myyty loppuun.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Touko Mettinen:
      Tätä olen aina ihmetellyt: tiedetään alueen syntyneiden määrä, tiedetään alueen neuvolapalvelujen käyttäjien määrä, tiedetään alueen päiväkotilasten ja perhepäivähoitoon osallistuneiden määrä mutta jukolauta ei oo mitään käryä siitä, mikä voisi olla alueen koululaisten määrä esim. n.3 vuoden päästä.No, onneksi Osmo antoi selityksen:lapsiperheet käyttäytyvät ennakoimattomasti.No huh. Onkokukaankoskaankysynyvittuvaikkajoltainyliopistotutkijaltaltavoiskojokuvähäauttaa!!!! EI. SE. VOI. OLLA. IHAN. NOIN. VAIKEATA.

      Touko Mettinen

      Kallion-Harjun vanhoissa kortteleissa ja Pohjois-Helsingin pientaloalueilla syntyi saman verran lapsia, reilut 200 vuonna 2012. Kouluun menevä 6-vuotiaiden ikäluokka oli tämän vuoden alussa Kalliossa 70 lasta, 30 % syntyneistä. Pohjois-Helsingissä kouluun meneviä on lähes 450, yli kaksinkertainen määrä vrt. syntyneet. Tässä ääripäät, muut alueet jossain välillä, ja eri aikoina muutokset ovat erilaisia. Koulupalvelujen suunnitteluun ei kolme vuotta riitä, jos tilaa pitää kaavoittaa lisää, riittääkö edes kolmetoista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Pekka Vuori: Kallion-Harjun vanhoissa kortteleissa ja Pohjois-Helsingin pientaloalueilla syntyi saman verran lapsia, reilut 200 vuonna 2012. Kouluun menevä 6-vuotiaiden ikäluokka oli tämän vuoden alussa Kalliossa 70 lasta, 30 % syntyneistä. Pohjois-Helsingissä kouluun meneviä on lähes 450, yli kaksinkertainen määrä vrt. syntyneet. Tässä ääripäät, muut alueet jossain välillä, ja eri aikoina muutokset ovat erilaisia. Koulupalvelujen suunnitteluun ei kolme vuotta riitä, jos tilaa pitää kaavoittaa lisää, riittääkö edes kolmetoista.

        Olisin osannutkin arvata, että yksiöiden Kalliosta muutetaan pientalovaltaisille alueille siinä vaiheessa, kun lapsia tulee. Niin tein itsekin, kun esikoinen oli puolivuotias. Eli sitähän minä juuri ihmettelinkin, että eikö tätä osata ennakoida. Kuinka suurta se vaihtelu esim. Pohjois-Helsingissä on ollut? Ja onko sille vaihtelulle löydetty (edes jälkikäteen) syitä? Näitä minä miettisin, jos kaupunkisuunnittelua tekisin.
        Touko Mettinen

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Touko Mettinen (nimimerkki): Olisin osannutkin arvata, että yksiöiden Kalliosta muutetaan pientalovaltaisille alueille siinä vaiheessa, kun lapsia tulee.Niin tein itsekin, kun esikoinen oli puolivuotias. Eli sitähän minä juuri ihmettelinkin, että eikö tätä osata ennakoida.Kuinka suurta se vaihtelu esim.Pohjois-Helsingissä on ollut?Ja onko sille vaihtelulle löydetty (edes jälkikäteen) syitä?Näitä minä miettisin, jos kaupunkisuunnittelua tekisin. Touko Mettinen

        Esimerkin tarkoitus oli osoittaa, että alueet eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Lisäkierrettä tulee siitä, että eri aikoina painotukset ovat erilaiset. Esim. juuri Kallio-Harju alueella oli 1990-luvun alussa 600 päivähoitoikäistä lasta, 2000-luvun alussa 300, mutta nyt taas 600, ilman että alueelle on rakennettu tänä aikana lainkaan asuntoja.
        Pohjois-Helsinki on ollut helpompi, esim. Pakila-Tuomarinkylän alueelle vuonna 2012 laadittu ennuste on toteutunut erittäin hyvin.
        Ja mitä tulee yliopistotukijoiden apuun, siihen olen aika skeptinen. Parin viime vuoden aikana meillä ja muisakin kaupungeissa on haettu vakituiseen pestiin väestöennustajia, mutta yhtäkään osaavaa hakijaa ei kaupunkiorganisaation ulkopuolelta ole saatu, vaikka hakijoita on ollut toista sataa. Kaupunkien väestödynamiikkaa ei nähtävästi edelleenkään opeteta missään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Pekka Vuori …Koulupalvelujen suunnitteluun ei kolme vuotta riitä, jos tilaa pitää kaavoittaa lisää, riittääkö edes kolmetoista.

        Opettajien koulutus kestää yli kolme vuotta, mutta olen omin silmin nähnyt, miten koulurakennusprojekti vedetään läpi yhden kesäloman aikana. Joten kyse on vain Helsingin kaupungin organisaation kyvyttömyydestä hoitaa asioita.

        Granisssa todettiin loppukeväästä, että ala-asteelle on tulossa ylimääräinen luokka, jolle ei ole tilaa. Kun kesälomat olivat ohi, uusi koulurakennus oli pihassa. Pulpetit myöhästyivät viikon, joten koulu aloitettiin ruokalassa istuen. Välissä oli suunnittelu, tarjouskilpailu, tarvittavat erikseen kokoonkutsutut kaupungin päätöksetekoelimet (!) ja rakentaminen.

        Tyttäreni koko luokka-aste siirrettiin tuohon kouluun, jossa olivat ala-asteen loppuun. Tosin koulu siirrettiin kadun toiselle puolelle siinä vaiheessa, kun kokonaan uuden kolmikerroksisen tiilirakennuksen rakentaminen alkoi. Sekä opettajat että oppilaat pitivät ”omasta” koulustaan.

        Kyse on siis halusta toimia ja kyvystä tehdä päätöksiä. Jos ne puuttuvat, ollaan tässä tilanteessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Arvoisa Osmo!

    Liittyen tähän Hesarin uutiseen, kysyn

    https://www.hs.fi/koti/art-2000006046769.html

    ”HELSINGIN KAUPUNGIN tonttikauppoja koskevan tilastokatsauksen tehnyt valtiotieteen maisteri Ossi Paukku arvostelee kaupunkia markkinavetoisesta maapolitiikasta. Kaupunkia ei näytä kiinnostavan se, minkä hintaisia asuntoja sen myymille tonteille rakennetaan. Päinvastoin osassa kohteita tonttitulot ovat sitä isommat, mitä kalliimmalla grynderi onnistuu asunnot myymään.

    ”Onko kaupungin tehtävä edistää kovaa markkinavetoista bisnestä asuntomarkkinoilla? Jo vuosikymmeniä jatkunut tasapainoton asuntomarkkinatilanne on täysin kaupungin omaa syytä, sillä se omistaa valtaosan alueen maista ja pystyisi maapolitiikallaan ohjailemaan markkinoita kohtuuhintaisuuden suuntaan”, Paukku sanoo.”

    Kuka tästä on vastuussa? Vai onko taas niin, että ei kukaan. Sellainen vastaus sinun kaltaiseltasi arvostusta nauttivalta poliitikolta ei toivottavasti tule edes mieleesi. Miksi päättäjiä valitaan, jos kukaan ei kanna vastuuta? En tarkoita yksittäistä ihmistä, vaan mikä kaupungin organisaatio kantaa tästä vastuun? On tärkeää että päätöksiä tehdään tiimeinä, ettei yksittäisiä ihmisiä nosteta tikun nokkaan ja että ongelmista voidaan keskustella.

    Mutta nyt ongelma on, että toisin kuin koripallossa jossa käsi nostetaan virheen merkiksi, kukaan ei taida tässä tulla julkisuuteen, jos sinun asemassasi oleva ihminen ei lähde asiaa valottamaan kaupunkilaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Urakoitsija,
        Jos asunnot eivät ole hintasännösteltyjä, asunnon hinta ei riipu lainkaan tontin hinnasta. Halpa tontti on lahjoitus rakennuttajalle. Hintasäännöstellyt asunnot ovat asia erikseen-

        Sitten se ei riipu myöskään palkkakustannuksista, rakennusmateriaalien hinnoista tai muistakaan tuotannontekijöistä. Mistähän asunnon hinta sitten oikein muodostuu? Saanko laittaa tähän vielä teille poliitikoille irvailevan sosiaalisessa mediassa kiertävän vitsin:

        Hallitus erosi… Uusiin vaaleihin on sopivasti vajaa kuukausi, jossa samat puliveivarit valtaosin pyrkivät takaisin saamaan riittävästi ääniä, että pääsisivät takaisin hallitukseen.

        Jos kyse olisi oikeasta työpaikasta ja firma olisi teidän, niin olisi aika jännä tilanne. Palkkaisitte kyseisen porukan rakentamaan teille hirsitalon neljässä vuodessa. Tyypit palaveersivat kolme ja puoli vuotta miettien, miten hirsitalosta saisi kuitenkin aaltopeltihökkelin mahdollisimman kalliilla. Yrittäisitte sanoa, että te ette halua aaltopeltihökkeliä ja että teillä on hirretkin valmiina, mutta kaverit väkisin tuotattaisivat aaltopellit omissa peltifirmoissaan kymmenkertaisella hinnalla ja tekisivät makkaratulet niistä teidän hirsistä.
        Sitten saisitte selville, että aaltopelti tulee itse asiassa vain vuokralle ja että heidän firmansa varaa oikeuden tuplata hinnan joka vuonna tästä eteenpäin.

        Hankkisitte asiantuntijat kertomaan heille, ettei aaltopelti sovellu asumiseen ja että hinta on tolkuttoman kallis laatuun nähden, ja vuokraus kuulostaa hiukan epäilyttävältä. Kaverit ilmoittaisivat, ettei kiinnosta ja jatkaisivat peltihökkelin suunnittelua ilmoittaen, että jos ette lopeta sitä ininää, niin tulee kaksi peltihökkeliä.

        Pikku hiljaa kaverien haalima työryhmä alkaisi epäillä projektin mielekkyyttä ja jättäytyisi yksitellen pois hankkeesta.

        Lopulta porukka marssisi kotiinne ja ilmottaisi, ettei projektista tule mitään ja he jättävät sen kesken. Mutta varaisivat oikeuden jäädä hommiin kovapalkkaisina konsultteina hankkeen loppuun saakka.

        Muutaman kuukauden päästä he hakisivat uudestaan samaan projektiin. Ottaisitteko?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Urakoitsija: Sitten se ei riipu myöskään palkkakustannuksista, rakennusmateriaalien hinnoista tai muistakaan tuotannontekijöistä.

        Oletko sitä mieltä, että jos myyt asuntoaja myyntikaikana sattuu vesivahinko, hintaa tulee tällöin nostaa kuivatus- ja remonttikustannusten verran alkuperäisestä?

        Miten 100v vanhan talon neliöhinnän tulisi määräytyä? Pitäisikö myyntihinnan olla suoraan esimerkiksi kaikki edellisen 20v vuoden remonttien kustannus + alkuperäinen rakennuskustannus? Aika halvalla menisi.

        Alueilla jossa tonttien tarjonta ei ole määräävä tekijä, kustannukset määräävät hinnat. Helsingissä asuntojen pullonkaulana ovat tontit.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Syltty: Oletko sitä mieltä, että jos myyt asuntoaja myyntikaikana sattuu vesivahinko, hintaa tulee tällöin nostaa kuivatus- ja remonttikustannusten verran alkuperäisestä?

        Miten 100v vanhan talon neliöhinnän tulisi määräytyä? Pitäisikö myyntihinnan olla suoraan esimerkiksi kaikki edellisen 20v vuoden remonttien kustannus + alkuperäinen rakennuskustannus? Aika halvalla menisi.

        Alueilla jossa tonttien tarjonta ei ole määräävä tekijä, kustannukset määräävät hinnat. Helsingissä asuntojen pullonkaulana ovat tontit.

        Käytännössä kysyntä määrää hinnat, sillä parhaita tontteja on aina rajallinen määrä. Kustannukset toki määräävät alimmat tarjoushinnat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Urakoitsija: Sitten se ei riipu myöskään palkkakustannuksista, rakennusmateriaalien hinnoista tai muistakaan tuotannontekijöistä. Mistähän asunnon hinta sitten oikein muodostuu?

        Asuntojen hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuotantokustannukset – mukaan lukien urakoitsijan katteet – määräävät sen, onko asuntoja kannattavaa rakentaa lisää, eli ylittääkö asuntojen hinta tuotantokustannukset. Tontin hinnaksi muodostuu sitten asuntojen hinnan ja tuotantokustannusten erotus. Kilpailu tai sen puute vaikuttaa katteisiin, ja hyvin kilpailluilla markkinoilla tuotantokustannukset laskevat ja tonttien hinta nousee.

        Eli tontin hinta määräytyy asuntojen hinnan ja tuotantokustannusten mukaan, ei toisin päin. Näin siis jos tontit huutokaupataan eniten tarjoavalle; toki kaupunki voi myös ylihinnoitella tontit, mutta oma mutu väittäisi että menee pikemmin päinvastoin, jonka lisäksi kaupunki omalla poliittisella sohlaamisellaan sotkee kilpailua ja kasvattaa gryndereiden katetta (esim. juuri tämä Helsinki Garden -hanke, jossa tontinluovutuksessa on luovuttu kokonaan minkäänlaisesta kilpailuasetelmasta).

        Tuotantokustannukset vaikuttavat asuntojen hintaan vain välillisesti tarjonnan kautta; korkeiden tuotantokustannusten tilanteessa tarjonta vähenee, ja kysynnän pysyessä samana hinta nousee.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jäähallihankkeen kylkiäisenä Nordenskiöldinkadun varteen suunnitellaan valtavaa 13-kerroksista rakennuskompleksia asuntoineen ja liiketiloineen. Suunnitelmat näyttävät tarkoituksenmukaisesti kuvatuissa havainnekuvissa keveiltä ja hyvin ympäristöönsä sopivilta, mutta havainnekuvat eivät tietenkään kerro totuutta.

    Havainnekuvien sijaan tällaiseen talomuuriin voi tutustua myös luonnossa. Pasilassa Pasilansillalla voi käydä katsomassa, miltä YIT:n uuden Tripla-keskuksen vastaavankorkuiset 13-kerroksiset rakennusmassat kadun varressa näyttävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. On kyllä järkyttävä monoliitti tuo Gardenin rakennus. Arkkitehtonisesti erittäin yksitoikkoinen ja köyhä, ja kun se on vielä keskellä tuota aukeaa luonto/urheilu-aluetta kaukana mistään korttelirakenteesta tai muusta kaupungista, niin se oikein pomppaa silmille. Eikä todellakaan hyvällä tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Garden näyttää kiinalaisten uusrikkaiden hankkeelta, jossa mauttoman suuri pömpeli isketään kartalle välittämättä muusta ympäristöstä. Kun halli itsessään on montussaan, niin ei ole mitään syytä miksi maanpäällinen rakennelma näyttää yhtenäiseltä hallilta, eikä oikealta kaupungilta oikeine rakennuksineen. Kun pömpelin idea on kaikenlisäksi uuden autoiluun perustuvan ostarin tuominen keskelle kaupunkia, kuten Tripla tai Redi, niin aika kaukana ollaan kaupungin omista urbaania kaupunkirakentamista painottaneista, nyt pelkiksi mainospuheiksi paljastuneista, kannanotoista joita moni poliitikkokin on nyt viimeisen vuosikymmenen lupaillut. Bloginpitäjän porukka etunenässä. Ei kaupunkiin enää tulla Vantaalta kun samat ostarit ovat jo Vantaalla ja Espoossa, ei kyse ole autoilun estämisestä vaan siitä että autoilijoille halutaan järjenvastaisesti rakentaa tänne sellaista jota niillä on jo siellä susirajalla. Miksi tulla tänne Prismaan tai Stockkalle, kun sellainen on lähempänä?

    Pakilantien kauppa on myös laitettu ihan väärään paikkaan, koska tuo on jo nyt tukkoinen kohta. Vielä sitten hävitetään historiaakin tuollaisen automarketin tieltä. Tuskin menisi läpi vihreiden Kumpulassa, jossa asumus nyt saman tyyppistä.

    Jätkäsaaren tuhoaa sitten se että, toisin kuin olette väittäneet, kaupunki ei ole oikeasti muuttanut autopaikkahimoaan. Nyt sitten tässäkin kokoomus saa läpi tietysti tavoitteensa ja kuten Jätkäsaaressa, niin myös Hernesaaressa ujutetaan niin paljon autopaikkoja että se pakottaa kaupungin sitten rakentamaan taas lisää autoinfraa tunneleineen ja siltoineen. Kun olette niin heikkoja että Keskustatunnelikin tulee Sinnemäen kaudella takaisin, niin kuka uskoo että kokoomus ei laittaisi demarien kanssa läpi sitä tunnelin jatkoa Hernesaareen joka oli sen 200 miljoonaa. Sitten piipitätte kun kaavat ovat jo valmiina ettekä laita kovaa kovaa vasten silloin kun olisi vielä mahdollista vaikuttaa, eikä niin että vasta äänestyksen alla heräätte vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Kokoomus käyttää yhä samaa kikkaa jolla sen kaverit purki Helsingin kauniit talot, eli laittaa itse katon vuotamaan, jolloin vuosien päästä voi sanoa että on pakko purkaa, kun on niin huonossa kunnossa. Nyt vain on niin paljon autoja, että on pakko käyttää veronmaksajien rahat muutaman autollisen hyödyksi muista välittämättä. Missäs ne markkinapellet nyt on kun muutamaa autoilijaa varten tuhotaan näin paljon yhteisiä varoja täysin tietoisesti ja turhaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Miksi tulla tänne Prismaan tai Stockkalle, kun sellainen on lähempänä?”

      Keskustassa ei ole Prismaa. Lähin on Viikissä.

      Sen sijaan keskustassa on paljon asioita mitä ei ostareilta löydy, kuten kivijalkaliikkeitä, teattereita ja elokuvateattereita, konserttisaleja ja diskoja, museoita ja gallerioita, (muita kuin ketju-) ravintoloita ja (viihtyisiä) kahviloita, yleisiä saunoja, suosittuja puistoja, kauppatoreja ja -halleja. Aika paljon muutakin sellaista, mitä jumboista ja ideaparkeista ei tule koskaan löytymään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. JS:
      Jätkäsaaren tuhoaa sitten se että, toisin kuin olette väittäneet, kaupunki ei ole oikeasti muuttanut autopaikkahimoaan. Nyt sitten tässäkin kokoomus saa läpi tietysti tavoitteensa ja kuten Jätkäsaaressa, niin myös Hernesaaressa ujutetaan niin paljon autopaikkoja että se pakottaa kaupungin sitten rakentamaan taas lisää autoinfraa tunneleineen ja siltoineen. Kun olette niin heikkoja että Keskustatunnelikin tulee Sinnemäen kaudella takaisin, niin kuka uskoo että kokoomus ei laittaisi demarien kanssa läpi sitä tunnelin jatkoa Hernesaareen joka oli sen 200 miljoonaa. Sitten piipitätte kun kaavat ovat jo valmiina ettekä laita kovaa kovaa vasten silloin kun olisi vielä mahdollista vaikuttaa, eikä niin että vasta äänestyksen alla heräätte vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen.

      Miksi uusille asuinalueille pitää rakentaa massiivinen autopaikkainfra?

      Siksi, ettei uusilla asuinalueilla ole alkuun palveluita. HS julkaisi vuosia sitten Kalasataman ensimmäisiä asukkaita haastattelevan reportaasin. Eräs asukas kommentoi: ”Ihan kiva ja merellinen alue, mutta kyllä täällä kaksi autoa tarvitsee”.

      Asukkaat nimittäin tarvitsevat paitsi asunnon, myös päivittäispalvelut. Jätkäsaarta, Kalasatamaa, Sompasaarta ja Hernesaarta yhdistää se, että kaupunkirakenteesta syrjässä olevalle seudulle on tehty ensin asuntoja, ja alueen rakentuessa + ostovoiman kasvaessa myöhemmin pt-palvelut. Hernesaaren ensimmäisiä asukkaita palvelee pieni kivijalka-Alepa Perämiehenkadulla. Matkaa kauppaan on vajaa kilometri suuntaansa. Kauppakasseja Alepasta räntäsateessa raahaavaa uuden kantakaupungin asukasta ei välttämättä lohduta se, että uusi, iso kauppa avautuu lähikortteliin mahdollisesti jo 5-7 vuoden kuluttua. Tai se, että leikki-ikäisiä lapsia palveleva lähialueen päiväkoti valmistuu sopivasti, kun lapset pääsevät ala-asteelta.

      Osa kantakaupungin asukkaista hankkii auton joka tapauksessa, koska tarvitsee sitä työn tai harrastusten takia. Osa taas ei hanki autoa missään tapauksessa, esimerkiksi ideologisista syistä. Kun tiiviin kantakaupungin alueelle toteutetaan täydennysrakentamista, saattavat monet asukkaat todeta, ettei autolle ole oikeastaan tarvetta hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien ääressä. Laadukkaalla, tiiviillä kaupunkirakentamisella ja heti käytettävissä olevilla hyvillä lähipalveluilla voitaisiin vaikuttaa em. ääripäiden välien kulutuskäyttäytymiseen myös uusilla asuinalueilla.

      Olisiko ratkaisu ongelmaan se, ettei uusia asuinalueita rakennettaisi ”kortteli kerrallaan” kuten Jätkäsaarta, vaan alueet toteutettaisiin kerralla, isommalla volyymillä?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tutkija Punavuoresta:
        Asukkaat nimittäin tarvitsevat paitsi asunnon, myös päivittäispalvelut. Jätkäsaarta, Kalasatamaa, Sompasaarta ja Hernesaarta yhdistää se, että kaupunkirakenteesta syrjässä olevalle seudulle on tehty ensin asuntoja, ja alueen rakentuessa + ostovoiman kasvaessa myöhemmin pt-palvelut. Hernesaaren ensimmäisiä asukkaita palvelee pieni kivijalka-Alepa Perämiehenkadulla. Matkaa kauppaan on vajaa kilometri suuntaansa. Kauppakasseja Alepasta räntäsateessa raahaavaa uuden kantakaupungin asukasta ei välttämättä lohduta se, että uusi, iso kauppa avautuu lähikortteliin mahdollisesti jo 5-7 vuoden kuluttua. Tai se, että leikki-ikäisiä lapsia palveleva lähialueen päiväkoti valmistuu sopivasti, kun lapset pääsevät ala-asteelta.

        Nykyaikana uudisraivaajien pitäisi hoitaa ostoksensa nettikaupan kautta. Sen sijaan, että kauppaketju perustaisi alkuun kannattamattoman kaupan keskelle rakennustyömaata heidän pitäisi markkinoida kotiinkuljetuspalveluita aktiivisesti. Tai ehkä perustaa noutopiste työmaakoppiin, josta uudisraivaajat voisivat hakea netistä tilaamansa ostokset omaan tahtiin. Ratkaisu on jo olemassa ja se toimii ihan hyvin kunhan vaan otetaan käyttöön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Helsinki eit arvitsekahta suurjäähallia.HIFK vaan sopimaan Jokereiden kanssa kotiotteluiden pelaamisesta Hartwall-areenassa. Aikoinaan Harkimo ei antanut HIFKin pelata kotiotteluitaan siellä mutta nyt Harkimo ei enää omista hallia. Jokereilla taas kroonnen rahapula koska eivät etene KHL-liigassa koskaan pleikkareiden ekaa kierrosta pidemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. 1) Helsinki Gardeniin on koplattu kiinni huomattava määrä hankkeelle korvamerkittyjä tontteja / rakennusoikeutta muualta Helsingistä, joka on täysin riippumatonta tästä tietystä hankkeesta. Tämän löysin papereiden syövereistä. En tiedä miten yleistä tällainen on, mutta heti tekisi mieli tarkemmin kysyä kuka tai ketkä kytköksestä hyötyvät. Keitä (henkilöitä, yrityksiä, jne) hankkeen takana lopulta on.

    Hanketta markkinoidaan jääkiekolla, mutta julkisia papereita lukiessa se vaikuttaa olevan mukana hyvän PR:n ja markkinoinnin vuoksi. Pääasiassa halutaan gryndata hyvällä rahalla tontteja hyviltä paikoilta. Jos ja kun tämä hyväksytään, hanke saa paljon rakennusoikeutta ohi normaalin kilpailutuksen.

    Lainaus (asiakohta 8): ”Hankkeen toteutusedellytysten varmistamiseksi hanke esittää, että kaupunki varaisi sille noin 28 000 k-m² asuntorakennusoikeutta myöhemmin kaupungin ja varauksensaajan yhteisesti sopimilta alueilta.”

    2) Toinen huoleni on suuri panostus, joka kohdistuu tässä hankkeessa erityisesti poikien ja miesten suosimiin urheilulajeihin. Asialistalta puuttuu kokonaan sukupuolivaikutusten arviointi. Kuinka huolehditaan siitä, että tytöt ja naiset pääsevät myös nauttimaan tasaveroisessa asemassa uusista urheilutiloista? Vaikka kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus harrastaa lajeja realismia on todeta, että vielä nykyäänkin on valtaosin tyttöjen ja valtaosin poikien lajeja. Enkä ajattele tässä isänä pelkästään omaa tytärtäni.

    3) Enemmän makuasia, mutta nyt ehdotettu ratkaisu on melkoisen massiviinen kokonaisuus erinomaisten havainnekuvien perusteella. Arkkitehtonisesti se on hieno ja tyylikäs. Sitä voisi kuitenkin madaltaa ja pyrkiä saamaan sirommaksi lopullisessa suunnittelussa.

    4) Miten kaupalliseen tilaan on tarkoitus pääasiassa liikkua? Perustuuko tähän kauppakeskukseen tuleminen pääasiassa autoiluun, raiteisiin vai kävelyyn. En haluaisi Töölöön yhtään lisää autoliikennettä tämän vuoksi. Muutenkin kannattaa olla tarkkana sen kanssa kuinka tämä vaikuttaa Töölön kivijalkaliikkeiden toimintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. HIFK:n kiinteistösijoittajat aikovat rakentaa valtavankokoisen rakennuskompleksinsa Eläintarhan urheilupuistoon aivan Stadionin naapuriin. Nyt niitä parjattuja nimbyjä tarvittaisiin. Pahaksi onneksi alueella ei kuitenkaan asu ketään, joten grynderit saavat vapaasti tehdä kaupungin myötävaikutuksella suunnitelmiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Olisi varsin kummallista ja epäreilua tyrmätä hanke tässä kohtaa kaupunkikuvaan vedoten. Tämä sijainti oli kaupungin tahto ja HIFK:lle ns. plan B. HIFK olisi halunnut rakentaa Kisahallin parkkipaikalle, mutta syystä tai toisesta tämä asfalttikenttä katsottiin suojeltavaksi kansallismaisemaksi. Lapio maahan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jalkapalloilijoiden mielestä suurin ongelma Helsinki Gardenin massiivisissa rakennushankkeissa näyttää olevan, että rakennushankkeet uhkaavat viedä heiltä pelikenttiä. Suunnitelman mukaan talviharjoitteluun tarkoitettu ylipainehalli onkin siirtymässä naapurikentälle. Palloilukenttä 6:lle taas on mahdollista tehdä nykyistä isompi kuplahalli.

    Kuplahallit eivät ylipäänsä kuulu Pallokentän maisemaan. Pallokentän nykyiselle jättikokoiselle kuplahallille on alunperin myönnetty tilapäinen lupa vuonna 2014 viideksi vuodeksi 7.10.2019 asti siten, että halli puretaan kesäajaksi. Sen jälkeen erilaisilla poikkeushakemuksilla on keploteltu niin, että hallia ei ole tähän mennessä purettu vielä kertaakaan. Kuplahalli on siis ollut pystyssä nyt kohta viisi vuotta putkeen. Nyt tämä siis näyttää olevan jo jonkinlainen saavutettu etu.

    Pallokentän vihreät jalkapallokentät ovat Stadionin remontin valmistuttua osa Stadionin ja Eläintarhan urheilupuiston elävää kulttuurimaisemaa, eikä mikään Jäähallin takapiha. Kammottavan näköiset kuplahirvitykset eivät kuulu sinne ollenkaan, sen enempää kesällä kuin talvellakaan. Mitään uusia poikkeuslupia kuplahalleille ei tule alueelle myöntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hesari tietää kertoa:”Kaupunki saa rakennusoikeuden myynnistä noin 85 miljoonaa euroa. Jos kaupunki kenties myy remonttia kaipaavan vanhan jäähallin Garden Helsingille, vaikutukset kaupungin investointibudjettiin ovat vieläkin myönteisemmät, kaupunginkanslian virkamiehet arvioivat.”

    Upean näköinen kokonaisuus, lapio maahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JP:
      Hesari tietää kertoa:”Kaupunki saa rakennusoikeuden myynnistä noin 85 miljoonaa euroa. Jos kaupunki kenties myy remonttia kaipaavan vanhan jäähallin Garden Helsingille, vaikutukset kaupungin investointibudjettiin ovat vieläkin myönteisemmät, kaupunginkanslian virkamiehet arvioivat.”

      Upean näköinen kokonaisuus, lapio maahan.

      Tästä tulee tosiaan upea ja uljas, kunhan pidetään kiinni tuosta mitä havainnekuvissa esitetään. Tällaisia hienoja kokonaisuuksia harvoin näkee ja etenkin tuo ulkotila on ratkottu hyvin, nythän se on todella tuulinen joutoalue. Ei tuo hinta niin huonolta vaikuta jos tuohon sisältyy tosiaan myös tuo parkkihalli sekä vanhan hallin korjaus. Liikenteellisesti myös paras mahdollinen paikka, tuleva Pisararadan asema kävelyetäisyydellä.

      ps. en kannata HIFK:ta

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Eikö tuo ole melko lähellä suunniteltua Pisararadan Töölön asemaa. Radan ja aseman rakentaminen tulee nostamaan alueen arvoa. Saadaanko tästä kaavoitusmaksua radan rakentamiseen, vai myydäänkö liian halvalla?

    Massatapahtumien kannalta Pisararadan asema lienee hyödyllisempi kuin ne 1100 autopaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hernesaaren kaava näyttää kaupunginosana erinomaiselta, mutta kaupungin osana hiukan epäilyttävältä. Hernesaaren korttelit eivät näytä liittyvän mitenkään läheisiin kaupunginosiin, kaavakarttojen raitiotie ja luontevin kävelyreitti kulkevat pari korttelia puiston laitaa ja Eiranrannan edustaa rannalla. Näille hoodeille ei ole odotettavissa mitään sellaista kiinnostavaa, että sinne kukaan viitsisi kävellä. Palvelutarjonta katkeaa kaupunginosien välillä ja käsillä on viipale laitakaupunkia sekä radan päässä esikaupunkia. Keskusta ei kasva, eikä Hernesaaresta tule keskustaa; tappio kumpaisellekin.

    Edellä kuvailtu vaivaa myös muita keskustan lipeiden uusia kaupunginosia. Ruoholahden ja Kampin väli ei ole kasvanut umpeen 25 vuodessa, Kalasatama on ihan oma korttelisaarekkeensa varmaan vuosikymmeniä… Jätkäsaarta ja Ruoholahtea erottaa keskustan palveluekosysteemeistä vain muutama puuttuva kortteli Mechelininkadun kuilussa, ehkä hot. Clarionin ja Hietalahdenrannan välillä pitäisi täyttää vähän mertakin.

    Keskustamaisesta tulee keskustaa vasta sen liityttyä keskustaan, mutta Hernesaaren ja keskustan välissä on telakka ja merta. Ovatko ne hyödyllisempiä kuin laajempi keskusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. b:
      Hernesaaren kaava näyttää kaupunginosana erinomaiselta, mutta kaupungin osana hiukan epäilyttävältä. Hernesaaren korttelit eivät näytä liittyvän mitenkään läheisiin kaupunginosiin, kaavakarttojen raitiotie ja luontevin kävelyreitti kulkevat pari korttelia puiston laitaa ja Eiranrannan edustaa rannalla. Näille hoodeille ei ole odotettavissa mitään sellaista kiinnostavaa, että sinne kukaan viitsisi kävellä. Palvelutarjonta katkeaa kaupunginosien välillä ja käsillä on viipale laitakaupunkia sekä radan päässä esikaupunkia. Keskusta ei kasva, eikä Hernesaaresta tule keskustaa; tappio kumpaisellekin.

      Virhe tehtiin jo Eiranrannan pistetaloissa. Ilman niitä Hernesaaresta olisi ollut onnistuneella suunnittelulla mahdollista tehdä kantakaupungin jatke, esim. kääntämällä Telakkakadun Speranskintien ristyksestä kohti Hernarin kärkeä. Mutta kun oli pakko pystyttää parin korttelin verran lähiötä tuohon väliin, niin nyt on housussa ja tekemätön paikka. Hernesaaresta tulee lähiö kuten Jätkäsaaresta.

      Alueen voisi pelastaa ainoastaan jättämällä sosiaalisen asuntotuotannon valikoimista, jolloin vajaan kymmenen tuhannen ihmisen ostovoimalla saattaisi kyetä ylläpitämään tyydyttäviä lähipalveluita. Ei ehkä tarvitsisi aina lähteä Punavuoreen illastamaan. Vaikka eihän se Tehtaankadun pääty ja hyvät ravintolat niin kaukana ole.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Uusi jäähalli tulisi sijoittaa Itäkeskukseen.

    Töölössä on jo kaikki herkut Oopperasta alkoholistien asuntolaan. Töölöseura tuskin kaipaa HIFK:n kannattajia matsin jälkeen Eliten baariin möykkäämään. Miksemme sijoittaisi lätkähallia Itä-Helsinkiin, jossa suuri osa lajia seuraavasta alaluokasta asuu. Sijaitseehan Bluesin hallikin Espoossa.

    Itäkeskuksessa olisi tonttikin valmiina. Itäväylän ja Kehä I:n risteystä on taas suunniteltu uusiksi. Sen päällehän sopisi lätkähalli kuin nakki silmään. Risteys peittyisi hallin alle ja kevyen liikenteen yhteydet järjestyisivät luontevasti. Pyöreä halli sopisi muodoltaankin Itiksen viimeisimmän ovaalin laajennuksen viereen. Teknisesti ratkaisu olisi tuskin kummoisempi, kuin tamperelaisten hallihanke radan päälle.

    Hallille voisi antaa ilmaisen tontin sillä ehdolla, että se ottaa osaa risteyksen kustannuksiin. Näinhän toimittiin Kampissakin. SRV sai tontin kun suostui rakentamaan kaupungille bussiterminaalin, eikä huonoa diiliä tehnytkään.

    Parkkipaikat ovat jo valmiina nykyisessä kauppakeskuksessa, joiden autohallit huutavat tyhjyyttään arki-iltaisin, niitä voisi vuorokäyttää lätkäjengin kanssa. Sitä paitsi, metromatka keskustasta kestää vartin.

    Jäähalli voisi aloittaa Itäkeskuksen, jopa koko Itä-Helsingin renessanssin, se voisi olla alkupaukku. Näin on tapahtunut mm. eräissä Englannin taantuvissa teollisuuskaupungeissa, joissa jalkapallostadionin rakentaminen slummialueelle on kohottanut koko kaupunginosan imagoa. Halli generoi muuta toimintaa, jopa toimitilarakentaminen saattaisi elpyä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Koko Töölön hallihanke asuntoineen ja liikekeskuksineen on täysin kestämätön liikenteellisesti. Alueella sijaitsee jo Olympiastadion, jalkapallostadion, vanha jäähalli, Töölön kisahalli ja Kansallisooppera, joissa kaikissa voi olla samaan aikaan useita kymmeniä tuhansia katsojia. Ei tällaiseen paikkaan voi ruveta mitään uusia jättihalleja rakentelemaan.

    Uuden hallin liikenteen on tarkoitus perustua joukkoliikenteeseen, mutta eivät tällaiset liikennemäärät alueelle mahdu, kun jo normaaliliikenteessäkin raitiovaunut ajelevat Mannerheimintiellä peräkkäin. Liikenneruuhkat haittaisivat myös Töölön alueen lukuisten päivystyssairaaloiden toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liikennesumppu Töölössä:
      Koko Töölön hallihanke asuntoineen ja liikekeskuksineen on täysin kestämätön liikenteellisesti. Alueella sijaitsee jo Olympiastadion, jalkapallostadion, vanha jäähalli, Töölön kisahalli ja Kansallisooppera, joissa kaikissa voi olla samaan aikaan useita kymmeniä tuhansia katsojia. Ei tällaiseen paikkaan voi ruveta mitään uusia jättihalleja rakentelemaan.

      Uuden hallin liikenteen on tarkoitus perustua joukkoliikenteeseen, mutta eivät tällaiset liikennemäärät alueelle mahdu, kun jo normaaliliikenteessäkin raitiovaunut ajelevat Mannerheimintiellä peräkkäin. Liikenneruuhkat haittaisivat myös Töölön alueen lukuisten päivystyssairaaloiden toimintaa.

      Jos kuuntelee raitiovaunu-fanaatikoita niin heidän mielestään koko hallin väkimäärä saataisiin puolessa tunnissa kuljetettua pois. Ongelma lähinnä siinä että jos seudulla esim Stadikalla tai HJK:n Telia-areenalla on muita massatapahtumia samaan aikaan niin silloin kapasiteetti ei enää riitä. Lisäksi oopperasta poistuvan yleisön ja jääkiekon ystävien välille voi tulla kränää siinä vaiheessa kun keskustaan menevä spåra tulee oopperan pysäkille ja istumapaikat ovat menneet.

      Siksi mielestäni Hartwall-areena on parempi koska se tukeutuu junaliikenteeseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kaupunki on maalannut itsensä nurkkaan tässä IFK:n jättihallihankkeessa. Ensin kiinteistösijoittajat valitsevat itselleen keneltäkään kysymättä rakennuspaikan Töölönlahdelta Kansallisoopperan nurkalta.

    Sen jälkeen kun sijaintipaikka hylätään, kaupunki ehdottaa korvaavaa rakennuspaikkaa Nordenskiöldinkadun varrelta. Miksi näille kiinteistösijoittajille pitää olla korvaamassa jotain?

    Tämä vaihtoehtoinen hanke on sittemmin muuttunut valtavaksi rakennushankkeeksi Nordenskiöldinkadun varteen. Missä vaiheessa prosessia tuli päätettyä, että tällainen jättimäinen hallihanke asuntoineen, hotelleineen ja kauppakeskuksineen ylipäänsä pitää toteuttaa Töölönlahden ja Eläintarhan urheilupuiston alueelle Stadionin lähiympäristöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Joku tuossa ehdotteli, että HIFK:n jättihallin voisi rakentaa Itäkeskukseen, jossa olisi jo tonttikin valmiina Itäväylän ja Kehä I:n risteyksessä metroaseman naapurissa. Sen päällehän sopisi lätkähalli kuin nakki silmään. Risteys peittyisi hallin alle ja kevyen liikenteen yhteydet järjestyisivät luontevasti. Ja pyöreä hallikin sopisi muodoltaan hyvin Itiksen viimeisimmän laajennuksen viereen.

    Ehdotus onkin vallan mainio. Harmi vaan, että se ei taida kiinnostaa sen enempää IFK:n kiinteistösijoittajia kuin espoolaisia katsojiakaan. Ja Vapaavuorikin asuu Töölössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Hernesaari on totaalisesti pussin perällä.

    Ennustan että luvassa on asukkaiden katkeraa valitusta että sieltä ei pääse omalla autolla tai julkisilla kovin nopeasti mihinkään. Kokoomuslaiset rupeavat lupailemaan kaikenlaisia autotunneleita, Vihreät puolestaan ratikkasiltoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eikö teille kerrota laisinkaan, millaisia virkamiesten suunnitelmat oikeasti ovat?
      Tulevatko nämä suunnitelmat ihan yllättäen?
      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006051528.html

      Kyllä tämä esiteltiin listalla. Minulle tuli yllätyksenä, että nuo tontit olisivat tulossa nimenomaan jostain rannan läheltä. On kunniallista tukea urheiluhankkeit5a, mutta raha on tähän tarkoitukseen aika käypä keino.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. GARDENIAHANKE PUHALLETTAVA POIKKI

    Tämä Gardeniahanke alkaa saada kummallisia piirteitä. Ei siis riitä, että jäähallin kyytipojaksi tarjotaan Kampin keskuksen verran muuta rakennusoikeutta Eläintarhan urheilupuistoon, mutta nyt tarvitaan vielä lisäalueita muualta Helsingistä. Nyt on korkea aika puhaltaa koko vedätys poikki.

    Eläintarhan nykyistä rakennusoikeutta pitäisi päinvastoin vähentää reippaasti. Jos yhden jäähallin rakentaminen on näin kannattamatonta, niin jätetään se sitten suosiolla rakentamatta. Vanha Nordenskiöldinkadun jäähalli kunnostettuna riittää kyllä hyvin kiekkojoukkueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Garden-hankkeen ongelma on se, että me kaupunkilaiset käytännössä maksamme veroillamme uuden jäähallin, mutta kukaan ei kerro paljon se maksaa, koska hinta on koplattu sisään tonttihintoihin. Lisäksi mitään julkista keskustelua hankkeen toteuttamisesta ja kaupungin maksuosuudesta ei käydä, koska tätä hanketta työnnetään eteenpäin kaavoitus- ja kiinteistöhankkeena, ei kaupungin investointina. Toki investointinakin HG on sikäli hassu, että halli ilmeisesti siis siirtyy yksityisomistukseen. Kaupunki siis tukee yksityisten sijoittajien hanketta summalla X eikä asiasta käydä minkäänlaista poliittista keskustelua. Hankkeen mahdollinen voitto on tullut suoraan kaupunkilaisten pussista. Päätöksenteon avoimuuden kannalta hyvin huolestuttava hanke ja näissä on kyllä vahvasti korruption mahdollisuus läsnä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Ei ole eka kerta kun jotain tällaista ”koplataan”. Yli 20 vuotta sitten kun Vuosaareen piti rakentaa satama rahtilaivoille, joka oli kaupungille äärimmäisen tärkeää, niin Finnlines -varustamo kiristi kaupunkia Tennispalatsilla sekä Kirkkonummen Kantvikin maa-alueilla jotka se oli ostanut. Kuvio meni jotenkin niin että jos Helsinki ei lunasta kovaan hintaan tennispalatsia, niin Finnlines pistää rakennuksen matalaksi ja rakentaa paikalle kauppakeskuksen tai vastaavaa, ja rakentaa oman sataman Kantvikiin niin että kaupunki jää ilman satamatuloja. Lopputulos: kaupunki osti tennispalatsin Finnlinesilta ja Finnlines myi Kantvikin alueet jollekin maajussille takaisin.

    Nythän HIFK ei omista mitään maita tai kiinteistöjä vaan on saanut aikoinaan silloisilta jäähallijohtaja Bogomoloffin ja liikuntajohtaja Rauramon luvalla aikoinaan halpaa vuokraa vastaan pelata Helsingin vanhassa jäähallissa. Jos vuokrasuhde katkeaa tai vanha halli osoittautuu turvallisuusriskiksi eli jos ei joukkueella ole asianmukaisia tiloja, niin HIFKin pelaajia varmaan haalivat muut seurajoukkueet sekä Suomesta että ulkomailta ja sen jälkeen ei koko pk-seudulla ole enää sm-liigaassa lätkäjoukkuetta ja se on voi voi koko kaupungin maineelle!

    Tiedä vaikka HIFKillä olisi takataskussa jotain sellaisia ehtoja että luopuvat koko Helsinki-Garden hankkeesta ja lähtevät vapaaehtosesti pelaamaan kotiotteluitaan Hartwall-areenaan tai Espoon Metro-areenaan jos esim Malmin lentokenttä saa jatkaa toimintaansa, tai heillä on joku muu ”tarjous” josta kaupunki ei voi kieltäytyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tennispalatsista tuli mieleen, että Kamppia kehitettäessä 2000-luvun alussa tenniksen pelaajat häädettiin sitten Tennispalatsista ja tenniskentät purettiin parempaan tarpeeseen. Olisipa upeaa, jos meillä edelleenkin olisi perinteikäs historiaa henkivä toimiva tenniskeskus kaupungin keskustassa.

    Tenniksen pelaajille piti tietenkin keksiä uusi paikka ja sellainen löytyikin Taivallahdesta meren rannasta. Vanhojen idyllisten tiilimurskakenttien paikalle Hietaniemen hautausmaan mäntyjen keskelle rakennettiin hirveän kokoinen ja näköinen 6-kenttäinen peltihallihirvitys. Että on sitä puistoihin osattu rakentaa ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jätkäsaari on pussinperä ja Hernesaari vielä järkyttävämpi sumppu. Asunnot on kalliita ja alueella ei ole palveluita. Autoja tarvitaan.

    Jätkäsaaressa on muuten kaupungilla tuhansia neliöitä tyhjillään liiketilaa. Mikään yritys ei vuokraa niitä kun niihin kuuluu 0 parkkipaikkaa. Hoidapa siinä yrityksen liikenne sakkopaikoilla. Parkkihalleissa ei ole paikkoja kuin asukkaille ja kaikki varattu. Yllättävästi kuitenkin autoja riittää asukkailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pakilantien kauppa on kyllä melkoinen aivopamaus. Pakilantiellä on jo 4 päivittäistavarakauppaa joten missään palveluahdingossa ei siellä olla. Sen sijaan nyt yritetään saada jotenkin tungettua massaltaa iso rakennus pientalojen kainaloon. Paikkaa johon sitä ei paikallisesti selvästikään haluata.

    Jos olisin päättäjä varoisin viemästä näin tökeröitä suunnitelmia eteenpäin.
    Ilmeinen arroganssi ei edistä asiaa.

    Kun koulukompleksit yhdistyy kuten päätetty vapautuu tilaa palvelurakennuksille jos niille siinä vaiheessa on kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tuo Helsinki Garden on aivan pöyristyttävä. Ei välttämättä niinkään hanke, mutta tapa, jolla se aiotaan toteuttaa. 70-luku soitti ja haluaa rakentamisen hyvävelikäytänteensä takaisin.

    Mitä jos vaan tehdään asemakaava ml. areena ja huutokaupataan tontit? Jos kukaan ei tarjoa areenatontista mitään ja areena on pakko saada, niin sitten käännetään asetelma ja Helsinki teettää suunnitelmat ja alkaa tehdä tarjouksia. Pienimmillä tukiaisilla hommaan ryhtyvä saa tontin.

    Tulisi varmasti Helsongin kannalta edullisemmaksi kuin myydä kasapäin rakennusoikeutta alehintaan, että saadaan areena.

    En nyt haluaisi sanoa ilkeästi, mutta kaupungin toiminnassa _kevyesti_ näkyy, että satamien, Pasilan jne myötä arvomaata riittää ja omaisuudenhallinta on sitä myötä kuin hulttioperijällä. Tontti sinne toinen kaverille. Lasketaan vähän veroprosenttia, jeesh!

    Kyse on meidän omaisuudesta. Huolellisella hoidolla tuosta omaisuudesta riittäisi iloa vuosikymmeniksi, mutta nyt näyttää, että kymmenen vuoden sisään tärvätään valtaosa Helsingin paraatipaikoista. Skarpatkaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.