Heikki Pursiaiselle isän tuomista karkeista

Heik­ki Pur­si­ainen kir­joit­ti Must Readis­sa pitkän ja monipolvisen vas­tauk­sen viime joulukus­sa kir­joit­ta­maani blogikir­joituk­seeni, jos­sa arvioin hänen kir­jas­saan Pas­ka Suo­mi esit­tämiä ajatuk­sia köy­hyy­destä ja eri­ar­voisu­ud­es­ta. Pur­si­aisen kir­joi­tus on Must Readis­sa mak­sumuurin takana, mut­ta muurin voi läpäistä kahdek­si viikok­si hyväksymäl­lä tutus­tu­mis­tar­jouk­sen. Kan­nat­taa sinän­sä mak­saa. Must Read­ille soisin todel­la menestystä.

Otin eri­ar­voisu­u­den mieliä myrkyt­tävästi vaiku­tuk­ses­ta esimerkik­si isän, joka matkalta palates­saan tuo kahdelle lapselleen karkki­pussin ja kol­man­nelle yhden hedelmäkarkin. Tämä yksi olisi ollut onnel­lisem­pi, jos isä ei olisi tuonut karkke­ja kenellekään.

Heik­ki Pur­si­ainen kumoaa tämän seuraavasti:

Viisas kol­le­gani Roger Wess­man tote­si asi­as­ta keskustel­lessamme, että tässä on kysymys enem­män epäreilu­u­den kuin eri­ar­voisu­u­den koke­muk­ses­ta. Esimerkik­si jos karkki­pus­si olisi ollut palk­in­to uimak­il­pailus­ta tai mak­su asun­non siivoamis­es­ta, karkkien epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen olisi hyvinkin saat­tanut olla vähem­mälle jääneestä laps­es­ta hyväksyttävää.

Eri­ar­voisu­udessa juuri epäreilu­u­den tun­tu on se, joka myrkyt­tää mielet. Se, jos jotain palk­i­taan taval­la, jon­ka kaik­ki myön­tävät ansaituk­si, ei syn­nytä katkeru­ut­ta, eivätkä ihmiset pidä sitä eri­ar­voisuute­na, vaik­ka tulo­eroil­la mitat­tuna se sitä olisikin.

En ole juuri kuul­lut, että kukaan vas­tus­taisi sitä, että ahkeru­ud­es­ta palkit­taisi­in – siis esimerkik­si, että joku saa liikaa urakka­palkkaa mui­hin näh­den. Sen sijaan osaamis­es­ta johtu­via palkkaero­ja pide­tään epäoikeutet­tuina. Tele­vi­sios­sa haas­tatel­tu ran­skalainen keltali­ivi valit­ti, että talous­poli­ti­ik­ka hyödyt­tää vain hyvin koulutettuja.

Miljoon­avoit­to­ja loto­ssa ei pide­tä osoituk­se­na eri­ar­voisu­ud­es­ta, kos­ka kaikil­la on samat mahdollisuudet.

Kansalaiset hyväksyvät joillekin suuretkin tulot, jos se on seu­raus­ta hei­dän kiis­tat­tomista ansiois­taan. Urheilu­sankarei­den ja men­estynei­den suo­ma­lais­ten autonkul­jet­ta­jien miljoonat­u­lois­sa ei ole mitään valit­tamista. Hehän ovat mei­dän sankare­ita­mme, jot­ka levit­tävät maamme mainet­ta maail­mal­la. Sekin hyväksytään, että nämä mei­dän sankarimme kir­jau­tu­vat vero­ja vält­tääk­seen asukkaik­si Mona­coon tai johonkin sveit­siläiseen kan­toni­in. Onhan se ymmär­ret­tävää, kos­ka vero­tus Suomes­sa on niin ankaraa.

Helsin­gin kaupun­gin korkea­palkkaisin työn­tek­i­jä oli ainakin joitakin vuosia sit­ten kaupungi­norkesterin kapel­limes­tari. (En tiedä, mikä on tilanne nyt.) Hänen palka­s­taan ei tul­lut sel­l­aista val­i­tus­ta kuin pormes­tarin selvästi pienem­mästä palkasta.

Viihde­taiteiljoiden miljoonat­u­lot eivät myöskään aiheuta veren­paineen nousua. Jotkut pitävät jopa tulo­ja hyvyy­den mit­ta­ri­na. Näin tehdään myös ammattilaistenniksessä.

Nokian optiomiljonäärien tulo­ja sen sijaan ei aikanaan pidet­ty oikeutet­tuina, vaik­ka ne mak­set­ti­in amerikkalais­ten omis­ta­jien rahoista ja vaik­ka niistä meni yli puo­let veroi­hin – siis mei­dän kaikkien hyödyk­si. Vaik­ka siis kaik­ki suo­ma­laiset hyö­tyivät, olisi ollut parem­pi, ettei kukaan olisi hyö­tynyt, kos­ka toiset hyö­tyivät niin paljon enem­män. Tämä osoit­taa, että on tilantei­ta, jois­sa ihmiset pitävät parem­pana sitä, että rikkaat eivät rikas­tu, vaik­ka se merk­it­sisi, että köy­hätkin saisi­vat jotain.

(Voi toki olla, etteivät kaik­ki oikein oival­ta­ne­et, että rahat tuli­vat osak­keen­o­mis­ta­jil­ta ja että puo­let meni veroi­hin. Tuskin moni sen­tään ajat­teli, että olisi ollut parem­pi, että nekin rahat oli­si­vat jääneet sinne Amerikkaan.)

On val­tavasti tutkimusti­etoa siitä, että ihmiset ovat onnel­lisem­pia pien­ten tulo­ero­jen mais­sa ver­rat­tuna yhtä vau­raisi­in tai jopa vau­raampi­in suurten tulo­ero­jen mai­hin. Rikas USA esimerkik­si ei ole onnel­lisu­usver­tailuis­sa mitenkään kärkisijoilla.

Myön­nän, tässä on ongelmia kausali­teetin kanssa. Voi olla, että olo­suh­teet, jot­ka syn­nyt­tävät tasaisen tulon­jaon, syn­nyt­tävät myös onnel­lisu­u­den, eikä kausali­teet­ti mene tulo­ero­jen kaut­ta. Kyse voi olla siitä, että kaik­ki pär­jäävät suh­teel­lisen hyvin työelämässä niin, että kaikil­la on hyvä paik­ka yhteiskun­nas­sa. Sitä ei ehkä voi kor­va­ta tulon­si­ir­roil­la mais­sa, jois­sa työelämä on eriarvoisempi.

Tiedämme, että sama kansan­tu­lo jaet­tuna tasaisem­min tuot­taa enem­män hyv­in­voin­tia kuin jaet­tuna epä­ta­saisem­min. Jos tämän myön­nämme ja uskomme asi­aa koske­vien funk­tioiden ole­van jatku­via, on loogis­es­ti uskot­ta­va myös, että vähän pienem­pi kansan­tu­lo jaet­tuna tasaisem­min voi tuot­taa enem­män hyv­in­voin­tia kuin vähän suurem­pi jaet­tuna epätasaisemmin.

Siitä, että katkeru­us on myös epäter­veel­listä, on ole­mas­sa vah­vaa näyt­töä, mut­ta tämä ei ollut point­ti­ni ydin.

Elämää myrkyt­tävää epäreilun eri­ar­voisu­u­den tun­net­ta on Suomes­sa kas­vavas­sa määrin, vaik­ka tulo­erot eivät ole nousseet 18 vuo­teen. Osa tästä katkeru­ud­es­ta on alueel­lista. Koetaan, että muu­ta­ma men­estyvä kasvukeskus men­estyy ja muut on jätet­ty Hylkysyr­jän asemaan.

Twit­teris­sä ole­vat viestit sitä, kuin­ka muu maa oikeas­t­aan elät­tää Helsinkiä, kun tääl­lä ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta (=sel­l­ute­htai­ta), eivät kumpua mis­tään ratio­naalis­es­ta vaan katkeru­ud­es­ta. Itse väite­hän ei pidä paikkaansa. Helsingis­sä ei ole sel­l­ute­htai­ta, mut­ta on paljon toisen­laisia yri­tyk­siä, jot­ka tuo­vat maa­han vien­ti­t­u­lo­ja. Siinä, että moni uskoo moi­seen roskaan, on kyse tun­teesta eikä järjestä.

Katkeru­us on myrkkyä. Maail­ma ilman katkeru­ut­ta on kivem­pi paik­ka elää.

Köy­hyy­den tor­jun­ta on tietysti ensisi­jaista, mut­ta tasa-arvol­lakin on itseisarvonsa.

 

 

55 vastausta artikkeliin “Heikki Pursiaiselle isän tuomista karkeista”

  1. Jos hie­man sivupoluille eksymi­nen sal­li­taan, niin tulo­jen alueel­lisen jakau­tu­misen oikeu­den­mukaisu­ut­ta on todel­la vaikea arvioi­da sik­si, että Suomen eri osat muo­dosta­vat tosi­asi­as­sa jär­jestelmän, jon­ka yhteisenä tuo­tok­se­na vaikka­pa vien­ti­t­u­lot syn­tyvät. Täy­tyy olla raa­ka-ainet­ta, pitää olla tehtaat, mut­ta pitää olla myös myyn­ti, markki­noin­ti, hallinto, rahoi­tus, tuoteke­hi­tys jne. Ja sit­ten vas­taavasti eri elinkei­noelämän alo­jen välil­lä on vas­taa­va sym­bioot­ti­nen suhde. Jos muu Suo­mi ja Helsinkin erotet­taisi­in, kum­mankin mah­dol­lisu­us tuot­taa lisäar­voa rom­ah­taisi. Mut­ta sat­tuu ole­maan niin, että täl­lä het­kel­lä isoim­man osan saadus­ta arvos­ta otta­vat juurikin rahoi­tussek­tori, koulute­tut asiantun­ti­jat jne. Ja tämän minä ainakin luen tilas­toista, jois­sa ker­ro­taan brut­tokansan­tuot­teen muo­dos­tu­mis­es­ta Suomen eri osis­sa. Oma kysymyk­sen­sä on, onko nykyi­nen jako oikein vai ei.

    Ja tässä ollaakin taas itse asi­as­sa: eikö tulon­jaos­sakin, joka koetaan epäoikeu­den­mukaisek­si, ole usein juuri tämä piirre? Miten jakaa yhdessä aikaansaatu pot­ti vaikka­pa Nokian tapaises­sa fir­mas­sa? Monel­la meistä on luul­tavasti vaikutel­ma, että vaikka­pa pankki­iri saa suuret tulon­sa lähin­nä sik­si, että hän sat­tuu ole­maan oike­as­sa kohdas­sa laa­jaa tuotan­toketjua ilman eri­tyisem­pää henkilöko­htaista suur­ta panos­ta taik­ka poikkeuk­sel­lista osaamista. Mainit­semille­si urheil­i­joille, viihde­tähdille ja taiteil­i­joille on yhteistä, että kyse on paljon selkeäm­min yksilöl­lis­es­tä suorituk­ses­ta. Olkoonkin, että taustal­la nykyaikana täy­tyy olla aika isot taustajoukot.

    1. Ville O. Turunen, olet aivan oike­as­sa. Rahan jako niiden kesken, jot­ka osal­lis­tu­vat tuon jaet­ta­van syn­nyt­tämiseen ei perus­tu reilu­u­teen vaan val­taan (neu­vot­telu­ase­maan). Eli täysin mah­dol­lista, että pankki­iri, jol­la voi olla varsin pieni panos jaet­ta­van syn­nyt­tämiseen, omaa sel­l­aista val­taa, että men­estyy rahan jaos­sa. Reilu­us var­maankin tarkoit­taisi, että ihmisille annet­taisi­in hei­dän työn­sä arvon ja merk­i­tyk­sen mukainen osu­us (ja tämä arvo on mah­dol­lista laskea vain har­voin), mut­ta markki­na­t­aloudessa neu­vot­telu­ase­ma määrää. Toki on tilantei­ta, jos­sa työn arvo antaa val­lan, jon­ka avul­la saa rahaa. Men­estyvät urheil­i­jat ovat tästä esimerkkejä.

  2. Ihanteel­lis­in­ta olisi tietenkin täy­delli­nen tasa-arvo kyvyis­sä ja koulu­tuk­ses­sa. Täl­löin roskakuskin palk­ka olisi korkeampi kuin kapel­limes­tarin, kos­ka työ itsessään ei ole henkises­ti tai sta­tus­mielessä niin palkitsevaa.

    Tämä on muuten täy­del­lisen vas­tako­htaista sille mitä pur­si­aiset ja var­ti­aiset kut­su­vat mata­lasti koulute­tun maa­han­muu­ton kom­ple­men­taarisu­udek­si, eli että kan­taväestö löytää parem­pi­palkkaisia kir­jal­lisia tai esimi­este­htäviä, kun taas maa­han­muut­ta­ja kieli­taidot­tomana ei pysty kil­paile­maan näistä paikoista. Maa­han­muu­ton kom­ple­men­taarisu­us on siis inten­si­ivisessä (per capi­ta) mielessä täysin yht­enevää “eri­ar­vois­tu­misen” kanssa.

    1. Olli S, olet aivan oike­as­sa. “Reilus­sa” maail­mas­sa roskakuskille mak­set­taisi­in enem­män kuin min­ulle, joka naut­tii työstään, kos­ka rahan lisäk­si muul­lakin on väliä. Jos min­ul­la olisi varaa, olisin käytän­nössä valmis mak­samaan saadak­seni tehdä sitä mitä teen. Onnek­si työ­nan­ta­jani ei tiedä 🙂 Tosi­maail­mas­sa toisi­in­sa kytkey­tynei­den tehtävien ketjus­sa kullekin tehtävälle määräy­tyy markki­noil­la hin­ta, jota palk­ka ei voi ylit­tää, tai työ jää tekemättä.

      1. Kyse ei ole reilu­ud­es­ta, vaan ne mainit­se­masi markki­nat määräävät sen, että roskakus­ki, joka kyke­nee samaan kuin sinä, saa parem­paa palkkaa. Vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä tilanne alkaa muis­tut­taa tätä, kun koko väestöstä on seu­lot­tu harv­inaiset mutaa­tiot pois.

        Yhtä hyvin pätee muuten myös “kullekin tehtävälle määräy­tyy markki­noil­la hin­ta, jota palk­ka ei voi alit­taa, tai työ jää tekemät­tä”. Kokoomuk­sen ja keskus­tan “työvoima­pu­las­sa” on kyse juuri tästä: han­kkeista jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti kan­na­ta mis­sään Suomen ja suo­ma­lais­ten talouden kannal­ta järkevässä markkinakehyksessä.

  3. “On val­tavasti tutkimusti­etoa siitä, että ihmiset ovat onnel­lisem­pia pien­ten tulo­ero­jen mais­sa ver­rat­tuna yhtä vau­raisi­in tai jopa vau­raampi­in suurten tulo­ero­jen mai­hin. Rikas USA esimerkik­si ei ole onnel­lisu­usver­tailuis­sa mitenkään kärkisijoilla.”

    Mitä ker­too se, että käsit­tääk­seni ympäri maail­maa paljon ihmisiä halu­aisi muut­taa juuri USA:aan, ja alhais­ten tulo­ero­jen maat kuten Suo­mi eivät vas­taaval­la taval­la vedä ihmisiä puoleen­sa? Eivätkö ihmiset ymmär­rä omaa onneaan, vai onko Suo­mi vain huonos­ti markki­noin­ut pien­ten tulo­ero­jen maan paratiisiaan?

    1. Johannes:

      Mitä ker­too se, että käsit­tääk­seni ympäri maail­maa paljon ihmisiä halu­aisi muut­taa juuri USA:aan, ja alhais­ten tulo­ero­jen maat kuten Suo­mi eivät vas­taaval­la taval­la vedä ihmisiä puoleen­sa? Eivätkö ihmiset ymmär­rä omaa onneaan, vai onko Suo­mi vain huonos­ti markki­noin­ut pien­ten tulo­ero­jen maan paratiisiaan?

      Se ker­too ainakin siitä, että maail­mal­la aika har­va osaa suomen tai ruotsin kieltä. Usa, Englan­ti ja Irlan­ti saa­vat kielestään aika paljon vetoa­pua. Euroopan suurimpi­en tulo­ero­jen mai­ta ovat viime vuosi­na olleet Roma­nia, Liet­tua, Ser­bia, Bul­gar­ia ja Latvia. Niihin ei tai­da olla suur­ta väestöryn­täys­tä. Suomen tavoin myöskään niiden maid­en äidinkieliä ei opete­ta laa­jasti ympäri maailma.

      1. t: Euroopan suurimpi­en tulo­ero­jen mai­ta ovat viime vuosi­na olleet Roma­nia, Liet­tua, Ser­bia, Bul­gar­ia ja Latvia. Niihin ei tai­da olla suur­ta väestöryntäystä. 

        t: Se ker­too ainakin siitä, että maail­mal­la aika har­va osaa suomen tai ruotsin kieltä. Usa, Englan­ti ja Irlan­ti saa­vat kielestään aika paljon vetoa­pua. Euroopan suurimpi­en tulo­ero­jen mai­ta ovat viime vuosi­na olleet Roma­nia, Liet­tua, Ser­bia, Bul­gar­ia ja Latvia. Niihin ei tai­da olla suur­ta väestöryn­täys­tä. Suomen tavoin myöskään niiden maid­en äidinkieliä ei opete­ta laa­jasti ympäri maailma.

        Mik­siköhän juuri englan­tia ylipään­sä halu­taan opiskel­la niin innokkaasti ympäri maailmaa? 

        Roma­nia, Liet­tua, Ser­bia, Bul­gar­ia ja Latvia ovat kaik­ki mai­ta, jois­sa 1900-luvul­la kokeilti­in hyvin tasaista tulon­jakoa, ja nämä maat ovat vielä tästä kokeilus­ta kivu­li­aasti toipumas­sa, rak­en­taen talout­taan ja yhteiskun­taansa uudestaan. 

      2. Johannes: Roma­nia, Liet­tua, Ser­bia, Bul­gar­ia ja Latvia ovat kaik­ki mai­ta, jois­sa 1900-luvul­la kokeilti­in hyvin tasaista tulon­jakoa, ja nämä maat ovat vielä tästä kokeilus­ta kivu­li­aasti toipumas­sa, rak­en­taen talout­taan ja yhteiskun­taansa uudestaan. 

        Kos­ka ns. reaal­isosial­is­ti­sis­sa mais­sa rahat­u­lo­jen suhde todel­lisi­in kulu­tus­mah­dol­lisuuk­si­in oli val­u­u­tan ei-vai­hdet­tavu­u­den vuok­si paljon epämääräisem­pi kuin markki­na­t­aloudessa, pelkkään Gini-indek­si­in tui­jot­ta­mi­nen antaa näi­den maid­en kohdal­la harhaan­jo­hta­van kuvan. Jos ver­tailu suorite­taan koti­talouk­sien todel­lis­es­ta kulu­tus­ta­sos­ta eikä raha­palkan nimel­lis­es­tä määrästä, nämä maat oli­vat yhtä epä­tasa-arvoisia kuin suurin osa markki­na­t­alous­maista on täl­läkin het­kel­lä: pieni eli­it­ti porskut­taa, muut joten kuten kärvistelevät.

    2. Ensisi­jais­es­ti se ker­too var­maankin amerikkalaisen viihde­te­ol­lisu­u­den voit­toku­lus­ta. Kyl­lä itsekkin suo­ma­laise­na voin tode­ta, että Yhdys­val­lat jol­lain tapaa “tun­tuu” ikään kuin toiselta kodil­ta. Kyse on kuin­tekin nimeno­maan tun­teesta, kos­ka se syn­tyy puh­taasti puhutus­ta kielestä, sekä uutis­ten, poli­ti­ikan, tv-sar­jo­jen ja eloku­vien seuraamisesta.

  4. “Se, jos jotain palk­i­taan taval­la, jon­ka kaik­ki myön­tävät ansaituk­si, ei syn­nytä katkeru­ut­ta, eivätkä ihmiset pidä sitä eri­ar­voisuute­na, vaik­ka tulo­eroil­la mitat­tuna se sitä olisikin.” Lot­tovoit­to ja for­mu­lamiljoonat ovat ok kansan mielestä, mut­ta Nokian optiot eivät olleet. Miten Nokian optiomiljoonäärit eivät olleet tehneet pitkää päivää, kehit­täneet uusia tuot­tei­ta, joi­ta myyti­in mil­jardeil­la jne, eli miten Nokialaiset eivät ansain­neet miljooniaan?

    Väitän että ihmiset (etenkin vasem­mis­tossa) hyväksyvät ainakin osit­tain tuuri­in perus­tu­van onnis­tu­misen, mut­ta omaan pitkäkestoiseen aher­tamiseen ja vuosikausien raatamiseen perus­tu­va men­estys tun­tuu ole­van hyvin usein pelkkää “riis­toa”. Käytit esimerkkinä taiteil­i­joi­ta, jot­ka työsken­televät win­ner takes it all ‑aloil­la. Ei voi väit­tää, etteivät men­estymät­tömät taiteil­i­jat oli­si­vat tehneet paljon töitä oman uransa eteen. Näil­lä aloil­la tuurin osu­us on val­ta­va (toisaal­ta myös yri­tyk­sen men­estymiseen vaikut­taa tuuri). 

    Väitän, että henkilöko­htaisin omi­naisuuksin ansait­tu men­estys on monille paljon vaikeampi sulat­taa: lot­tovoiton voi aina kui­tata, että kuka hyvän­sä olisi voin­ut voit­taa. Kan­sain­välis­es­ti men­estyvän yri­tyk­sen rak­en­ta­jia on tavat­toman vähän, eikä siinä riitä pelkkä tuuri, vaan pitää olla älykäs ja ahk­era eli olla selvästi keskiver­toa lah­jakkaampi, ja olla valmis uhraa­maan henkilöko­htainen elämä yri­tyk­sen men­estyk­sen vuok­si. Jos naa­puri­ni men­estyy elämässä tehden vaikei­ta val­in­to­ja, niin se alle­vi­ivaa sitä, että minä en men­estynyt, osit­tain sen vuok­si etten kyen­nyt tekemään vaikei­ta val­in­to­ja tai etten ollut riit­tävän älykäs. 

    Tulo­ero­jen suu­ru­us on taas aivan eri kysymys. Mielestäni on täysin selvää, että liian suuret tulo­erot aiheut­ta­vat yhteiskun­nal­lista kitkaa, ja on syytä pyrk­iä tasaa­maan val­tavia tulo­ero­ja. Tuol­loin pitäisi vali­ta vain sopi­va aikaper­spek­ti­ivi, miten tulo­ero­ja tasa­taan ja men­styjiä kade­hdi­taan. On tot­ta että Nokia tuot­ti aikoinaan miljonääer­jä, toisaal­ta Nokia ei tuo­ta enää juurikaan suo­ma­laisia miljonäärejä. 

    Joskus tun­tuu, että vaa­timuk­set tasa-arvos­ta ja tasaamis­es­ta yms eivät todel­lisu­udessa tarkoi­ta muu­ta kuin men­estyvien ihmis­ten painamista alaspäin, jot­tei tarvit­sisi tarkastel­la omien val­in­to­jen vaiku­tus­ta omaan elämäänsä.

    1. mjo­ki:
      Joskus tun­tuu, että vaa­timuk­set tasa-arvos­ta ja tasaamis­es­ta yms eivät todel­lisu­udessa tarkoi­ta muu­ta kuin men­estyvien ihmis­ten painamista alaspäin, jot­tei tarvit­sisi tarkastel­la omien val­in­to­jen vaiku­tus­ta omaan elämäänsä.

      Erit­täin hyvin sanottu. 

      Meil­lä yksilön vas­tuu elämästään on tun­netusti sosial­isoitu yhteiskun­nalle. Se kirot­tu sosiaalidemokratia.

  5. »Elämää myrkyt­tävää epäreilun eri­ar­voisu­u­den tun­net­ta on Suomes­sa kas­vavas­sa määrin, vaik­ka tulo­erot eivät ole nousseet 18 vuoteen. 

    Eli tulo­ero­jen pienen­tämi­nen tuskin on jatkos­sakaan toimi­va kon­sti eri­ar­voisu­u­den tun­teen pienen­tämisessä. Ehkä eri­ar­voisu­u­den tunne johtuu siitä, että medi­as­sa leipäjono­ju­tut ja muu “eri­ar­voisu­us­mässäi­ly” myy hyvin ja kansa on puo­li­vahin­gos­sa psyykkaan­tunut voimakkaaseen eri­ar­voisu­u­den tun­teeseen ilman fak­tapo­h­jaa. Ehkä toimi­va kon­sti eri­ar­voisu­u­den­tun­teen pienen­tämisessä olisikin hehkut­taa tiedos­tusvä­lineis­sä sitä että olemme maail­man tasa-arvoisin ja onnel­lisin maa. Epäilen, että (varsinkin nyt vaalien alla) enem­mistö suo­ma­lai­sista ei halua pois­taa eri­ar­voisu­u­den tun­net­ta. Päin­vas­toin eri­ar­voisu­u­den­tun­teen lisään­tymis­es­tä on hyö­tyä liian monelle.

    1. Ros­mo: Mus­tread uutispalvelus­sa Roger Wess­man kir­joit­ti eilen YK:n kestävän kehi­tyk­sen verkos­ton laa­ti­mas­ta maail­man onnel­lisu­usin­dek­sistä, jos­sa suo­mi sijoit­tuu aivan kär­keen sekä onnel­lisu­udessa sekä onnel­lisu­u­den pienessä hajon­nas­sa väestössä. Toki tuo­ta indek­siä voi ja pitää arvioi­da kri­it­tis­es­ti, mut­ta hie­man kär­jistäen voisi sanoa, että kos­ka eri­ar­voisu­u­den korost­a­mi­nen on hyvä vaal­i­tak­ti­ik­ka syn­nyt­tämään vihaa ja katkeru­ut­ta, on sil­lä näp­pärää mobil­isoi­da äänestäjiä, vaik­ka noil­la väit­teil­lä ei olisikaan mitään kytken­tää todellisuuteen.

  6. Rikas USA esimerkik­si ei ole onnel­lisu­usver­tailuis­sa mitenkään kärkisijoilla.

    Olen kuul­lut tähän vas­taväit­tämäk­si, että USA olisi kyl­lä ver­rat­en onnelli­nen maa.

    USA:aa edel­lä onnel­lisu­udessa on mon­ta maa­ta, mut­ta useim­mat niistä ovat melko pieniä; USA:aa edel­lä onnel­lisu­udessa ei ole kovinkaan suur­ta osaa maa­pal­lon väestöstä. USA on myös suuri ja mon­imuo­toinen maa. Kun keskiar­vois­te­taan tuol­laisen väestön yli, saadaan hel­posti keskiar­voisem­pi tulos kuin pienem­mästä väestöstä. Jos USA jaet­taisi­in 50:ksi eril­lisek­si maak­si, domi­nois­i­vat ne onnel­lisu­usti­las­to­ja aika hyvin (joskaan ei toki jokainen niistä).

    En nyt siis ole itse tark­istanut näi­den väit­tei­den paikkansapitävyyttä.

    1. Jos USA jaet­taisi­in 50:ksi eril­lisek­si maak­si, domi­nois­i­vat ne onnel­lisu­usti­las­to­ja aika hyvin (joskaan ei toki jokainen niistä).

      Tätäkin on tutkit­tu ja lop­putu­los on, että Yhdys­val­tain osaval­tioiden välil­lä todel­la on suuria ero­ja. Se kuitenkin vain vahvis­taa hypo­teesia. Asi­at ovat hyvin niis­sä osaval­tiois­sa, jois­sa tulo­erot ovat pienet ja huonos­ti niis­sä, jois­sa tulo­erot ovat suuret.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Asi­at ovat hyvin niis­sä osaval­tiois­sa, jois­sa tulo­erot ovat pienet ja huonos­ti niis­sä, jois­sa tulo­erot ovat suuret.

        Veikkaisin tuo­ta mitä itsekin veikkailit: kun asi­at “hoide­taan hyvin” ja kansalaisil­la on mah­dol­lisu­us vaikut­taa elämään­sä ja poli­ti­ikkaan, tulo­erot pienenevät. Kun kukaan ei tipah­da kelka­s­ta ja huole­hdi­taan koulu­tuk­sen ja infrain­vestoin­tien avul­la siitä, että keskimääräisen kansalaisen tuot­tavu­us on kohoaval­la ural­la. Toisaal­ta jot­ta investoin­nit ovat mah­dol­lisia, tarvi­taan verora­haa → pakostakin jostain on verotet­ta­va ja sieltähän se on otet­ta­va, mis­sä sitä rahaa on. 

        Mut­ta tulo­ero­jen kapen­e­m­i­nen on enem­män seu­raus­ta järkevästä poli­ti­ikas­ta ja järkevä poli­ti­ik­ka tarvit­see vero­tus­ta. Nämä yhdessä johta­vat hyvään lop­putu­lok­seen ja samal­la pieni­in tuloeroihin.

        Jos pelkkä tulo­ero­jen laskem­i­nen olisi hyvä asia, niin joka ker­ta kun joku rikas muut­taa ulko­maille vero­ja pakoon, hur­rat­taisi­in. “Verot toimi­vat juuri kuten pitääkin, laske­vat tulo­ero­ja aja­mal­la rikaat pois pilaa­mas­ta suo­ma­laista har­moa­ni­aa”. Mut­ta ei. Hirveä val­i­tus alkaa *joka* *iki­nen* ker­ta. Moni halu­aa puheis­sa kovasti tulo- ja var­al­lisu­useroista eroon, mut­ta sit­ten kun pis­tetään tosi­a­sioiden eteen, nousee poru.

        Mut­ta jos sys­tee­mi ja insti­tuu­tiot toimi­vat, korkeakaan veroaste ei ole sel­l­ainen myl­lynkivi kaulas­sa kuin 50% veroaste armei­jan rahoit­tamisek­si on jos­sain banaanivaltiossa. 

        Paranisiko Yhdys­val­lois­sa keskimääräi­nen onnel­lisu­us, mikäli siel­lä otet­taisin käyt­töön rikkaiden raip­pavero ja kaik­ki näin kerä­tyt rahat ohjat­taisi­in vaikka­pa armeijalle?

      2. Sylt­ty: Veikkaisin tuo­ta mitä itsekin veikkailit: kun asi­at “hoide­taan hyvin” ja kansalaisil­la on mah­dol­lisu­us vaikut­taa elämään­sä ja poli­ti­ikkaan, tulo­erot pienenevät. Kun kukaan ei tipah­da kelka­s­ta ja huole­hdi­taan koulu­tuk­sen ja infrain­vestoin­tien avul­la siitä, että keskimääräisen kansalaisen tuot­tavu­us on kohoaval­la ural­la. Toisaal­ta jot­ta investoin­nit ovat mah­dol­lisia, tarvi­taan verora­haa → pakostakin jostain on verotet­ta­va ja sieltähän se on otet­ta­va, mis­sä sitä rahaa on. 

        Mut­ta tulo­ero­jen kapen­e­m­i­nen on enem­män seu­raus­ta järkevästä poli­ti­ikas­ta ja järkevä poli­ti­ik­ka tarvit­see vero­tus­ta. Nämä yhdessä johta­vat hyvään lop­putu­lok­seen ja samal­la pieni­in tuloeroihin.

        Jos pelkkä tulo­ero­jen laskem­i­nen olisi hyvä asia, niin joka ker­ta kun joku rikas muut­taa ulko­maille vero­ja pakoon, hur­rat­taisi­in. “Verot toimi­vat juuri kuten pitääkin, laske­vat tulo­ero­ja aja­mal­la rikaat pois pilaa­mas­ta suo­ma­laista har­moa­ni­aa”. Mut­ta ei. Hirveä val­i­tus alkaa *joka* *iki­nen* ker­ta. Moni halu­aa puheis­sa kovasti tulo- ja var­al­lisu­useroista eroon, mut­ta sit­ten kun pis­tetään tosi­a­sioiden eteen, nousee poru.

        Mut­ta jos sys­tee­mi ja insti­tuu­tiot toimi­vat, korkeakaan veroaste ei ole sel­l­ainen myl­lynkivikaulas­sa kuin 50% veroaste armei­jan rahoit­tamisek­si on jos­sain banaanivaltiossa. 

        Paranisiko Yhdys­val­lois­sa keskimääräi­nen onnel­lisu­us, mikäli siel­lä otet­taisin käyt­töön rikkaiden raip­pavero ja kaik­ki näin kerä­tyt rahat ohjat­taisi­in vaikka­pa armeijalle? 

        Investoin­te­ja voisi tehdä aivan main­iosti ilman julk­ista rahaa, mut­ta jostain syys­tä kukaan ei edes hark­itse moista.

        Armei­ja ja soti­las­menot on efek­ti­ivis­es­ti jenkkien tulon­tasaus­poli­ti­ikkaa. Verote­taan kali­for­ni­as­ta ja New York­ista ja peruste­taan keskilän­nen per­ife­ri­aan soti­las­tukiko­htia jot­ka työl­listävät. Sota­te­ol­lisu­us­in­vestoin­te­ja rahoitet­taes­sa kon­gressiedus­ta­jat ja senaat­torit äänestävät ylivoimaisen usein niiden valmis­ta­jien puoles­ta (boe­ing siko­rsky, locheed mar­tin, raytheon etc.), joil­la on valmis­tus hei­dän kotiosaval­tios­saan jne.

        Senaatis­sa Alaba­man edus­tuk­sen voima suh­teessa bkt:hen ja asukas­määri­in on val­ta­va kali­for­ni­aan ver­rat­tuna ja Alaba­man senaat­torit ovat vuosikau­sia imuroi­neet avaru­us­raket­tien valmis­tuk­sen itselleen jne.

      3. Armei­jan käyt­tämi­nen tulon­tasauk­seen on vain äärim­mäisen teho­ton­ta. Jos raken­netaan panssari­vaunu­ja, saadaan kyl­lä työ­paikko­ja, mut­ta samat rahat käytet­tynä vaikka­pa infraan tuot­taisi samo­jen työ­paikko­jen lisäk­si sil­to­ja, teitä ja junara­to­ja, joista on ilmi­selvästi enem­män hyö­tyä sekä ihmisille, että taloudelle kuin varas­tossa loju­vas­ta tankista. 

        (olete­taan, että panssare­i­ta on riit­tävästi maan­puo­lus­tuk­sen tarpeisi­in ja puhutaan niistä ”ylimääräi­sistä” asemenoista).

      4. Aut­taisiko se, jos jaet­taisi­in joku suurien tulo­ero­jen kah­tia niin, että kum­mas­sakin puoliskos­sa olisi sen jäl­keen yht­enäistä osaval­tio­ta pienem­mät tulo­erot? Rikkaat ja köy­hät mak­si­maalis­es­ti erot­ta­va jako olisi tältä kannal­ta paras?

        Kysymys voi tun­tua viisas­telul­ta, mut­ta mun mielestä on hyvä ajatel­la, että onko juuri val­tion tai osaval­tion sisäl­lä esi­in­tyvät tulo­erot se rel­e­vant­ti suure. Minus­ta tun­tuu, että siitä ei voi olla kyse, kos­ka sil­loin­han tuol­lainen köy­hät ja rikkaat erot­ta­va raja (joka ei vält­tämät­tä edes estäisi liikku­mista) jotenkin paran­taisi tilan­net­ta eikä se kuu­losta kovinkaan uskottavalta.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Tätäkin on tutkit­tu ja lop­putu­los on, että Yhdys­val­tain osaval­tioiden välil­lä todel­la on suuria ero­ja. Sekuitenkin vain vahvis­taa hypo­teesia. Asi­at ovat hyvin niis­sä osaval­tiois­sa, jois­sa tulo­erot ovat pienet ja huonos­ti niis­sä, jois­sa tulo­erot ovat suuret.

        Yhdys­val­to­jen sisäi­nen muut­toli­ike ja maa­han­muut­to taita­vat silti pääosin suun­tau­tua keskimääräistä suurem­pi­en tulo­ero­jen osavaltioihin.

        Eli kun ihmiset itse saa­vat vapaae­htois­es­ti päät­tää, että mihin he suun­taa­vat, niin suun­taus ei ole matal­ien tulo­ero­jen ja korkean onnel­lisu­u­den Min­neso­taan ja Utahi­in, vaan vähän mata­lam­man onnel­lisu­u­den ja isom­pi­en tulo­ero­jen Kali­for­ni­aan, Tex­as­i­in tai New Yorkiin.

        Sama taitaa päteä myös Euroopas­sa. Muut­ta­vat ihmiset eivät hakeudu matal­ien tulo­ero­jen ja korkean onnel­lisu­u­den pohjo­is­mai­hin, vaan keskikokois­t­en tulo­ero­jen vähem­män onnel­lisi­in kes­ki-euroopan mai­hin, joiden työ­markki­nat pystyvät hie­man parem­min luo­maan työ­paikko­ja niille jot­ka halu­a­vat pois Roman­ian maaseudun maalat­ti­ais­es­ta talosta.

        Matal­ien tulo­ero­jen vaa­timien suurten tulon­si­ir­to­jen rahoituk­sen mah­dol­lis­ta­ma korkea veroki­ila estää huonoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via työl­listymästä. Onko se hyvä vai huono juttu?

  7. Lau­ri Markkasen miljoonat johtu­vat selvästi kyvy­istä, kuten pitu­ud­es­ta. Koulutet­tu puolestaan on uuras­tanut opin­tiel­lä ja sen jäl­keenkin usein tehnyt pitk­iä työpäiviä. Kateus kykyjä kohtaan ei selitäkään ilmiötä vaan koke­mus, että jotkut ovat jotenkin kierosti han­kki­neet etu­ja muiden kustannuksella.

    Nature HB: tutkimusten mukaan ihmiset eivät vas­tus­ta tulo­ero­ja. Muus­ta ei ole yhtään todistetta.
    https://www.nature.com/articles/s41562-017‑0082

    Sama tulos eläin- ja ihmiskokeis­sa. Pitää vain opet­taa ihmisille lisää siitä, että talous ei ole nol­la­summapeliä ja vähen­tää perätön­tä vasem­misto­pro­pa­gan­daa tulo­eroista. Sosial­is­mi pois, niin tulee vähem­män ansait­se­mat­to­mia tulo­ero­ja, kuten ay-johta­jien super­palkkiot verora­hoil­la kas­vate­tun Koja­mon hallituksesta.

    1. Masa: Nature HB: tutkimusten mukaan ihmiset eivät vas­tus­ta tulo­ero­ja. Muus­ta ei ole yhtään todistetta.
      https://www.nature.com/articles/s41562-017‑0082

      Kukaan tuskin on tässä keskustelus­sa vas­tus­tanut tulo­ero­ja. On vas­tustet­tu vain epäoikeu­den­mukaisik­si koet­tu­ja tuloeroja.

      Kun, hyvä tava­ton, sen­tään jopa Karl Marx­in tavoit­teena (joka sekin oli pelkkä kaukaiseen epämääräiseen tule­vaisu­u­teen sijoit­tu­va ihan­neku­va, ei päivän­poli­it­ti­nen vaa­timus) oli “jokaiselta kyky­jen­sä mukaan, jokaiselle tarpeit­ten­sa mukaan”. Kos­ka tarpeet tietenkin eroa­vat, tämä tarkoit­taa nimeno­maan tuloeroja.

      1. Tom­mi Uschanov: Kukaan tuskin on tässä keskustelus­sa vas­tus­tanut tulo­ero­ja. On vas­tustet­tu vain epäoikeu­den­mukaisik­si koet­tu­ja tuloeroja.

        Mitä enem­män aiheesta keskustel­laan näin vaalien alla, sitä selkeäm­mäk­si on min­ulle tul­lut, että oikeu­den­mukaisu­us on täysin hyödytön ter­mi keskusteltaes­sa poli­it­ti­sista päätök­sistä ja eri­tyis­es­ti näin vaalien alla. Se on tur­valli­nen sana poli­itikon käyt­tää, kos­ka tot­takai kaik­ki halu­a­vat oikeu­den­mukaisu­ut­ta, mut­ta käytän­nössä se tarkoit­taa jokaiselle kuuli­jalle niin eri­laisia asioi­ta, että sen infor­maa­ti­olisä on pyöreä nol­la. Tätä voi havain­nol­lis­taa kuvit­tele­mal­la ole­vansa per­su ja miet­timäl­lä miltä oikeu­den­mukainen Suo­mi näyt­tää ja sen jäl­keen kuvit­tele­mal­la ole­vansa vasem­mis­toli­it­to­lainen ja tois­ta­mal­la mieliku­va­har­joituk­sen. Molem­pi­en puoluei­den kan­nat­ta­jille kuitenkin puhutaan oikeudenmukaisuudesta.

        Sik­si kysynkin sin­ul­ta: mitä sin­ulle tarkoit­taa epäoikeu­den­mukainen tulo­ero? Ennen kuin määrit­telet ongel­mallisek­si koke­masi tulo­erot jol­lain muul­la sanal­la kuin oikeu­den­mukainen / epäoikeu­den­mukainen, mei­dän on mah­do­ton keskustel­la mil­lään tasol­la järkevästi aiheesta.

      2. Jukkis: Mitä enem­män aiheesta keskustel­laan näin vaalien alla, sitä selkeäm­mäk­si on min­ulle tul­lut, että oikeu­den­mukaisu­us on täysin hyödytön ter­mi keskusteltaes­sa poli­it­ti­sista päätök­sistä ja eri­tyis­es­ti näin vaalien alla. Se on tur­valli­nen sana poli­itikon käyt­tää, kos­ka tot­takai kaik­ki halu­a­vat oikeu­den­mukaisu­ut­ta, mut­ta käytän­nössä se tarkoit­taa jokaiselle kuuli­jalle niin eri­laisia asioi­ta, että sen infor­maa­ti­olisä on pyöreä nol­la. Tätä voi havain­nol­lis­taa kuvit­tele­mal­la ole­vansa per­su ja miet­timäl­lä miltä oikeu­den­mukainen Suo­mi näyt­tää ja sen jäl­keen kuvit­tele­mal­la ole­vansa vasem­mis­toli­it­to­lainen ja tois­ta­mal­la mieliku­va­har­joituk­sen. Molem­pi­en puoluei­den kan­nat­ta­jille kuitenkin puhutaan oikeudenmukaisuudesta. 

        Entä sit­ten? Epäoikeu­den­mukaisu­u­den koke­mus on todel­li­nen asia ja vaikut­taa todel­lis­ten ihmis­ten (niin vasem­mis­toli­it­to­lais­ten kuin per­su­jenkin) todel­lisi­in äänestyspäätök­si­in, vaik­ka se olisi kuin­ka huonos­ti oper­a­tional­isoitavis­sa tai jopa perus­tu­isi täysin virheel­lisi­in usko­muk­si­in. Ja sik­si asi­as­ta on keskustelta­va, kos­ka jos muut kuin pop­ulis­tit eivät keskustele siitä, pop­ulis­tit saa­vat ansioton­ta kil­pailue­t­ua siitä, että ovat ain­oi­ta, jot­ka muka “uskalta­vat” keskustel­la siitä.

        Sik­si kysynkin sin­ul­ta: mitä sin­ulle tarkoit­taa epäoikeu­den­mukainen tulo­ero? Ennen kuin määrit­telet ongel­mallisek­si koke­masi tulo­erot jol­lain muul­la sanal­la kuin oikeu­den­mukainen / epäoikeu­den­mukainen, mei­dän on mah­do­ton keskustel­la mil­lään tasol­la järkevästi aiheesta. 

        Jos min­ul­ta henkilöko­htais­es­ti kysytään, niin hyvä mit­ta­puu on sama, jota George Orwell käyt­ti teok­ses­saan The Lion and the Uni­corn (1941): tulo­erot ovat liian suuret, jos pien­i­t­u­loisim­man tulon­saa­jan net­to­tu­lot ovat alle yksi kymme­ne­sosa suu­rit­u­loisim­man tulon­saa­jan nettotuloista.

      3. Tom­mi Uschanov:

        Jos min­ul­ta henkilöko­htais­es­ti kysytään, niin hyvä mit­ta­puu on sama, jota George Orwell käyt­ti teok­ses­saan The Lion and the Uni­corn (1941): tulo­erot ovat liian suuret, jos pien­i­t­u­loisim­man tulon­saa­jan net­to­tu­lot ovat alle yksi kymme­ne­sosa suu­rit­u­loisim­man tulon­saa­jan nettotuloista.

        Hatun­nos­to siitä, että useim­mista keskustelijoista poiketen reip­paasti ker­rot oman ajatuk­sesi siitä, mil­lainen konkreet­tis­es­ti olisi liian suuri tulo­ero — ja vielä tarkasti puhuit nettotuloista :)! 

        Määritelmässäsi mieti­tyt­tää, että kaikkein vähiten koulu­tus­ta, taito­ja, vas­tu­u­ta, jne vaa­ti­vas­ta työstä (“ojankaivuu”) pitäisi pitäisi pystyä rak­en­ta­maan palkkakan­nustin­por­taat aina globaalin jät­tiyri­tyk­sen pääjo­hta­jaan saak­ka tuon 10-ker­tais­tu­misen sisäl­lä. Jokainen voi itse miet­tiä, mil­laisia palkanko­ro­tuk­sia vaatisi jot­ta ottaisi (lisää) esimies­vas­tu­u­ta, lisää työ­tun­te­ja viikon­lop­pu­un, lisää näkyvyyt­tä julk­isu­udessa, lisää yöl­lisiä kon­fer­enssipuhelui­ta ulko­mais­ten kol­le­goiden kanssa, lisää olet-työ­paikkasi-edus­ta­ja-24h-vuorokaudessa ‑ase­maa, lisää riskiä ystävyys- ja per­he­suhtei­den katkeamis­es­ta, lisää riskiä työn äkil­liseen ja julkiseen lop­pumiseen vaik­ka itse olisit antanut kaikke­si, jne. Kaik­ki näitä asioi­ta todel­la tulee lisää ihmis­ten kavutes­sa moni­por­taista polkua kohti niitä globaalien, sato­ja tuhan­sia ihmisiä työl­listävien yri­tys­ten pääjo­hta­jien paikko­ja, ja kaiken tämän tulisi siten mah­tua tuon 10-ker­tais­tu­misen sisälle. Onnis­tuuko­han varmasti?

  8. YK:n onnel­lisu­us­tutkimuk­ses­sa mitat­ti­in Pekka Sep­päsen mukaan toiv­ot­to­muut­ta. Suo­mi kär­jessä. https://yle.fi/uutiset/3–10698291

    Väestön homogeenisu­us helpot­taa elämää ja vähen­tää väki­val­taa, mut­ta tarvit­semme maahanmuuttoakin.

  9. Oma­l­ta osaltani voin ker­toa että myös pro­gres­si­ivi­nen vero­tus aiheut­taa turhau­tu­misen ja katkeru­u­den tunnetta.

    Avio-erossa päädyin jät­tämään kaiken irton­aisen per­heelle, aloitin ns puh­taal­ta pöy­dältä. (Tähän ei liity mitään ero-dra­mati­ikkaa, ihan oma päätös.)

    Tein mon­ta vuot­ta kah­ta duu­nia että sain laitet­tua elämän sopi­valle tasolle. Olen ihan ok tason päivä­työssä, joten vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us iskee todel­la lujaa kun tulota­so nousee. Tun­tui todel­la katk­er­al­ta tehdä pitk­iä päiviä ja mak­saa sivutöistä n puo­let veroina.

    Vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us aiheut­taa sen että ylöspäin pon­nis­telu on todel­la työlästä. Nykyisen elin­ta­son ylläpitämi­nen on paljon helpom­paa. En ole mitenkään huono-osainen, mut­ta silti sap­pi kiehataa kun mietin omia raha-asioitani.

  10. OS: “Sen sijaan osaamis­es­ta johtu­via palkkaero­ja pide­tään epäoikeutettuina.”

    Suomes­sakinko? Siis maas­sa jos­sa jokaisel­la on mah­dol­lisu­us, ja korostan ilmaisek­si eli muiden mak­samana, koulut­tau­tua juuri niin pitkälle kuin haluaa?

    Suo­mi on maail­man mit­takaavas­sa vähiten eri­ar­vois­t­en joukos­sa. Tämän viher­vasem­mis­to tarkoituk­sel­la uno­htaa, kos­ka heille on elin­tärkeää saa­da omat (keskeis­es­ti tulon­si­ir­roista naut­ti­vat) äänestäjän­sä äänestämään. Eli viher­vasem­mis­to rat­sas­taa vaalipuheis­saan olemat­toma­l­la hevosel­la, misinformaatiolla.

    Liian tasainen tulon­jako tap­paa taloud­es­ta yrit­teliäisyy­den, pon­nis­telun, opiskeluhalun, ahkeru­u­den ja muut asi­at, jot­ka syn­nyt­tävät posi­ti­ivista dynami­ikkaa talouteen. Se esim. johtaa koulute­tun ja lah­jakkaan nuori­son maas­ta­muut­toon. Se johtaa kansan­talouden näivet­tymiseen, velka­an­tu­miseen ja elin­ta­son lasku­un. Itära­jan takana ultra­ta­saista tulon­jakoa kokeilti­in kym­meniä vuosia ja tulok­set tiedetään.

    Liian tasainen tulon­jako on väärä val­in­ta eri­tyis­es­ti jos se toteutetaan korkean vero­tuk­sen ja anteliaiden tulon­si­ir­to­jen kaut­ta. Sil­loin se johtaa pasi­ivi­su­u­teen, syr­jäy­tyneisi­in ja koulu­tusha­lut­tomi­in nuori­in, lisää varhaisia työkyvyt­tömyyk­siä ja pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä jne.

    Min­un mielestä on taas täysin epäreilua se, että muil­ta kerä­ty­il­lä verovaroil­la mak­se­taan uudet asun­not Helsingistä ja jopa meren­ran­noil­ta joillekin onnekkaille, jot­ka eivät edes yritä pon­nis­tel­la oman taloudel­lisen tilansa kohen­tamisek­si. Ja että tulon­si­ir­roil­la elävien elämän­ta­painti­aanien elin­ta­so on hyvin lähel­lä 40 vuot­ta työelämässä raatavien elin­ta­soa, eikä tuol­la 40 vuot­ta töitä tekeväl­lä tule koskaan ole­maan varaa siihen asun­toon mer­inäkymäl­lä tai edes ratikkakaupungista.

    Liian moni tarkoituk­sel­la uno­htaa sen, että hyv­in­voin­ti syn­tyy tuot­ta­van työn teosta. Luul­laan että taivaal­ta sataa man­naa. Nythän hyv­in­voin­tiku­plaa ylläpi­de­tään keskus­pankkien painokoneilla.

    1. Liian tasainen tulon­jako on haitak­si taloudelle, mut­ta niin on liian epä­ta­sainen tulon­jakokin. Jos las­ket­taisi­in kor­re­laa­tiok­er­roin Gini-ker­toimen ja BKT:n kasvun välille, saisimme tulok­sek­si, että tulo­erot heiken­tävät talouskasvua. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että noi­ta liian suurten tulo­ero­jen mai­ta on laskel­mas­sa enem­mistö. OECD:n julkaise­man tutkimuk­sen mukaan riip­pu­vu­us on epä­lin­eaari­nen niin, että kasvun kannal­ta otol­lisen Gin­bi-ker­roin on noin 0,27. Sat­tumal­ta Suomen Gini-ker­roin on ollut koko tämän vuosi­tuhan­nen suun­nilleen 0,27.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Liian tasainen tulon­jako on haitak­si taloudelle, mut­ta niin on liian epä­ta­sainen tulon­jakokin. Jos las­ket­taisi­in kor­re­laa­tiok­er­roin Gini-ker­toimen ja BKT:n kasvun välille, saisimme tulok­sek­si, että tulo­erot heiken­tävät talouskasvua. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että noi­ta liian suurten tulo­ero­jen mai­ta on laskel­mas­sa enem­mistö. OECD:n julkaise­man tutkimuk­sen mukaan riip­pu­vu­us on epä­lin­eaari­nen niin, että kasvun kannal­ta otol­lisen Gin­bi-ker­roin on noin 0,27. Sat­tumal­ta Suomen Gini-ker­roin on ollut koko tämän vuosi­tuhan­nen suun­nilleen 0,27.

        Kyse lie­nee tosi­aan sat­tumas­ta. Suomen reilun 10 vuo­den reaalis­es­ti kasvu­ton taaper­rus viit­taisi siihen suun­taan, että tulonjako/Gini ei Suomes­sa ole kasvun kannal­ta opti­maalisel­la tasolla.

        BKT:tä on ylläpi­det­ty velka­an­tu­mal­la. Koti­talouk­sien velka­an­tu­misas­te on 20 vuodessa tuplaan­tunut olen nyt yli 120% tuloista (keep­ing up with the Jone­ses…). Julki­nen vel­ka on myös kas­vanut rajusti ja sil­lä velal­la on tulon­si­ir­to­jen kaut­ta tasat­tu tulo­ero­ja. Otet­tu syömävelkaa. Mil­lainen olisi BKT tai tulon­jako ollut jos lisävelkaa ei olisi otet­tu? Mil­lainen kun noi­ta otet­tu­ja velko­ja lähde­tään net­tona lyhen­tämään? Korko­jen nousu? Kestävyyys­va­je ja eläke­pom­mi? Seu­raavaan taan­tu­maan men­nään raskaas­sa lastis­sa ja isol­la riskil­lä, mis­tä sil­loin leikataan?

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Liian tasainen tulon­jako on haitak­si taloudelle, mut­ta niin on liian epä­ta­sainen tulon­jakokin. Jos las­ket­taisi­in kor­re­laa­tiok­er­roin Gini-ker­toimen ja BKT:n kasvun välille, saisimme tulok­sek­si, että tulo­erot heiken­tävät talouskasvua. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että noi­ta liian suurten tulo­ero­jen mai­ta on laskel­mas­sa enem­mistö. OECD:n julkaise­man tutkimuk­sen mukaan riip­pu­vu­us on epä­lin­eaari­nen niin, että kasvun kannal­ta otol­lisen Gin­bi-ker­roin on noin 0,27. Sat­tumal­ta Suomen Gini-ker­roin on ollut koko tämän vuosi­tuhan­nen suun­nilleen 0,27.

        Has­sua, että vaik­ka tulo­erot ovatkin meil­lä otol­lisim­mil­laan niin kasvun kannal­ta olemme olleet EU:ssa viimeisil­lä sijoil­la kymme­nen vuot­ta. Mitkäköhän ovat olleet ne talouskasvun tyl­syt­täneet tek­i­jät, jos tulo­ero­jen rak­en­teen olisi pitänyt toimia vetu­ri­na eikä jarruna?

      3. On monia tapo­ja selit­tää Suomen vajoamista kymmenek­si vuodek­si stag­naa­tioon. Oma suosikki­ni on suh­dan­tei­den yliku­umen­t­a­mi­nen myötäsyk­lisel­lä finanssipoli­ti­ikalla 2007–2008, jol­loin palkat nousi­vat suh­teessa mui­hin euro­mai­hin likaa ja tekivät maan kil­pailukyvyt­tömäk­si. Kokoomus vielä hölmöili Sari Sairaan­hoita­jan kanssa. Ennen olisi devalvoitu, myt olisi tarvit­tu jous­tavampia työ­markki­noi­ta. Lolu­ta muut maat otti­vat mei­dät kiin­ni inflaa­tios­sa ja kun kil­pailukykysopimuk­seen liitet­ti­in kah­den pros­entin sisäi­nen deval­vaa­tio, talouskasvu käyn­nisti hetkeksi. 

        Tietysti kan­sain­välis­ten suh­dan­tei­den elpymi­nen vähän aut­toi, mut­ta Ruot­sia ne oli­vat kyl­lä aut­ta­neet aiemmin.

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Tietysti kan­sain­välis­ten suh­dan­tei­den elpymi­nen vähän aut­toi, mut­ta Ruot­sia ne oli­vat kyl­lä aut­ta­neet aiemmin.

        Siinähän se on, suur­in­ta osaa muu­ta Euroop­paa kan­sain­väliset suh­dan­teet aut­toi­vat elpymään jo 2011–2013, mut­ta mei­dän kohdal­la piti odot­taa vielä muu­ta­ma vuosi pidem­pään. Tässä toivoisin rehellisyyt­tä mon­elta oppo­si­tiop­uolueen edus­ta­jal­ta (joi­hin sinä et kuu­lu, täs­men­net­täköön se), kos­ka aika paljon saa lukea ja kuul­la kom­ment­te­ja siitä miten Sip­ilän hal­li­tus ei saanut mitään aikaisek­si ja talouskasvukin johtuu vaan muun maail­man toipumis­es­ta, kun todel­lisu­udessa muu maail­ma on elänyt jo melkein vuosikymme­nen kasvua ja me saimme kiin­ni vaan sen hän­nästä ainakin osit­tain six­päckin ansios­ta / syystä.

      5. Jukkis, on huvit­tavaa kuin­ka joidenkin ihmis­ten mielestä hal­li­tuk­sel­la ei ole merk­i­tys­tä talousasiois­sa kos­ka kaiken ratkaisee maail­man­laa­juiset suh­dan­teet, mut­ta toisaal­ta Jyr­ki Katainen yksinään tuhosi Suomen talouden.

      6. Sylt­ty:
        Jukkis, on huvit­tavaa kuin­ka joidenkin ihmis­ten mielestä hal­li­tuk­sel­la ei ole merk­i­tys­tä talousasiois­sa kos­ka kaiken ratkaisee maail­man­laa­juiset suh­dan­teet, mut­ta toisaal­ta Jyr­ki Katainen yksinään tuhosi Suomen talouden.

        Se on var­maan ihanan vapaa tunne, kun päät­tää vaan olla epäjo­hdon­mukainen ulostu­lois­saan. Tulee ihan mieleen van­hat kun­non rauhanohjuk­set, joil­la tor­ju­taan impe­ri­al­is­mia pahoine ja tuhoi­sine ydinohjuksineen.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        On monia tapo­ja selit­tää Suomen vajoamista kymmenek­si vuodek­si stag­naa­tioon. Oma suosikki­ni on suh­dan­tei­den yliku­umen­t­a­mi­nen myötäsyk­lisel­lä finanssipoli­ti­ikalla 2007–2008, jol­loin palkat nousi­vat suh­teessa mui­hin euro­mai­hin likaa ja tekivät maan kil­pailukyvyt­tömäk­si. Kokoomus vielä hölmöili Sari Sairaan­hoita­jan kanssa. Ennen olisi devalvoitu, myt olisi tarvit­tu jous­tavampia työ­markki­noi­ta. Lolu­ta muut maat otti­vat mei­dät kiin­ni inflaa­tios­sa ja kun kil­pailukykysopimuk­seen liitet­ti­in kah­den pros­entin sisäi­nen deval­vaa­tio, talouskasvu käyn­nisti hetkeksi. 

        Tietysti kan­sain­välis­ten suh­dan­tei­den elpymi­nen vähän aut­toi, mut­ta Ruot­sia ne oli­vat kyl­lä aut­ta­neet aiemmin.

        Aika lail­la samaa mieltä, mut­ta lisäisin keskeisi­in syi­hin sil­loisen Nokia-hypen. Luotet­ti­in, että Nokian ansios­ta kasvu jatkuu ikuis­es­ti. Myös mon­et työ­nan­ta­ja­jär­jestöt oli­vat tässä uskos­sa. Met­sä­te­ol­lisu­us nikot­teli pahasti, mut­ta väliäkö sil­lä, kun meil­lä on Nokia. Vain Met­sä­tol­lisu­us pain­oi jarrua.

        Nokian ansios­ta kansan­talouden tuot­tavu­us oli kas­vanut vuosikau­sia. Jos tuot­tavu­u­den kasvu olisi jatkunut, tuol­la Sari-sairaan­hoita­ja palkkakier­roksel­la ei olisi ollut niin dra­maat­tisia seurauksia.

        On aika yleis­es­ti hyväksyt­tyä, että tuot­tavu­u­den kasvu val­uu aika nopeasti palkanko­ro­tuk­si­in. Tuot­tavu­u­den pienen­e­m­i­nen ei sitä tee. Kil­pailukyvyn palaut­ta­mi­nen on kivu­lias­ta, jos se pitää tehdä luo­van tuhon kautta.

  11. Voisin kom­men­toi­da alku­peräistä postausta.

    Jos tuot matkalta tuli­aisi­na lap­sille­si karkke­ja, Mai­jalle ja Pekalle pus­sil­lisen hedelmäkarkke­ja ja Liisalle yhden hedelmäkarkin, miltä luulet, että se tun­tuu Liisas­ta? Ilah­tuuko hän kark­istaan vai olisiko hän ehkä ollut onnel­lisem­pi, jos et olisi tuonut karkkia lainkaan?

    Tässä olen­naista lie­nee, että Mai­ja ja Pekka ovat saman katon alla eläviä sis­aruk­sia. Jos he saisi­vat tietää, että joku lap­si toisel­la puolen maail­maa sai rekallisen karkke­ja, olisi se var­maan heille vain has­su uuti­nen eikä mikään kateu­den kaut­ta elämän­laat­ua huonon­ta­va tieto. Vas­taavasti tulo­erot voivat ehkä olla pahas­ta, mut­ta siinä var­maan vaikut­ta­vat enem­män itseään “lähempänä” ole­vien ihmis­ten korkeam­mat tulot. Sil­lä, että jol­lain Jeff Bezosil­la on yli sata mil­jar­dia, on vähem­män väliä eikä esim sen puolit­ta­mi­nen vaikut­taisi muutenkaan mitään, kun se silti käytän­nössä ääret­tömän kaukana.

    1. Ossi Sare­so­ja:
      Voisin kom­men­toi­da alku­peräistä postausta.

      Tässä olen­naista lie­nee, että Mai­ja ja Pekka ovat saman katon alla eläviä sis­aruk­sia. Jos he saisi­vat tietää, että joku lap­si toisel­la puolen maail­maa sai rekallisen karkke­ja, olisi se var­maan heille vain has­su uuti­nen eikä mikään kateu­den kaut­ta elämän­laat­ua huonon­ta­va tieto. Vas­taavasti tulo­erot voivat ehkä olla pahas­ta, mut­ta siinä var­maan vaikut­ta­vat enem­män itseään “lähempänä” ole­vien ihmis­ten korkeam­mat tulot. Sil­lä, että jol­lain Jeff Bezosil­la on yli sata mil­jar­dia, on vähem­män väliä eikä esim sen puolit­ta­mi­nen vaikut­taisi muutenkaan mitään, kun se silti käytän­nössä ääret­tömän kaukana.

      Ratkai­se­va point­ti tosi­aan on, että se keljut­taa, jos joku samas­sa ase­mas­sa ollut alkaa men­estyä. Sehän tun­tuu samal­ta kuin oma elin­ta­soani lähtisi laskusu­un­taan. Se ruokkii epä­sop­ua ja vaikut­taa poli­it­tisi­in val­in­toi­hin varsinkin, jos tämä muu­tos näkyy ulospäin eri­lais­ten sta­tussym­bol­ien muo­dos­sa. Auto, asun­to, las­ten har­ras­tuk­set ym eivät enää ole yhtä tasokkai­ta kuin on siihen ryh­mään kuu­luvil­la, joi­hin on itse kokenut kuu­lu­vansa. Aikaisem­minkin paikkakun­nal­la oli suu­rit­u­loisia, mut­ta se ei tosi­aankaan järkytä yhteisön tas­apain­oa, jos rikkaat (urheilu- ja musi­ikkitähdet tai vuorineu­vok­set) rikas­tu­vat vielä lisää.

      Moni rikas naamioituu keskiver­to asukkaan tapaisek­si kun tiedostaa, että taloudelli­nen nousu näkyy ja sik­si saat­taa myrkyt­tää tut­tava­sop­ua. Toisille käy taas niin päin, että ajaudu­taan pikavip­pikier­teeseen, jot­tei käy kuten Liisalle, jolle jäi vain yksi karkki.

      Trumpin val­in­ta vaikut­taa laa­jasti ihmis­ten ajat­telu­un ja myös jo tähänkin blogi­in. Enää ei yritetä kaikkea selit­tää talouden fak­toil­la, vaan joudu­taan tun­nus­ta­maan niiden rin­nal­la myös epära­tionaal­is­ten tun­nesyi­den merkitys.

  12. Urheilu­sankarei­den ja men­estynei­den suo­ma­lais­ten autonkul­jet­ta­jien miljoonat­u­lois­sa ei ole mitään valit­tamista. Hehän ovat mei­dän sankare­ita­mme, jot­ka levit­tävät maamme mainet­ta maail­mal­la. Sekin hyväksytään, että nämä mei­dän sankarimme kir­jau­tu­vat vero­ja vält­tääk­seen asukkaik­si Mona­coon tai johonkin sveit­siläiseen kant­toni­in. Onhan se ymmär­ret­tävää, kos­ka vero­tus Suomes­sa on niin ankaraa.

    Helsin­gin kaupun­gin korkea­palkkaisin työn­tek­i­jä oli ainakin joitakin vuosia sit­ten kaupungi­norkesterin kapel­limes­tani. (En tiedä, mikä on tilanne nyt) Hänen palka­s­taan ei tul­lut sel­l­aista val­i­tus­ta kuin pormes­tarin selvästi pienem­mästä palkasta.

    Viihde­taiteiljoiden miljoonat­u­lot eivät myöskään aiheuta veren­paineen nousua. Jotkut pitävät jopa tulo­ja hyvyy­den mit­ta­ri­na. Näin tehdään myös ammattilaistenniksessä.

    Nokian optiomiljonäärien tulo­ja sen sijaan ei aikanaan pidet­ty oikeutet­tuina, vaik­ka ne mak­set­ti­in amerikkalais­ten omis­ta­jien rahoista ja vaik­ka niistä meni yli puo­let veroi­hin – siis mei­dän kaikkien hyödyksi.

    Veikkaisin eron johtu­van siitä, kuin­ka hyödyl­listä val­i­tus on poli­it­tis­es­ti. Voi olla poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista nos­tat­taa vihaa “talouseli­it­tiä” kohtaan (riip­puen poli­it­tis­es­ta suun­tau­tu­mis­es­ta) kun taas viha urheil­i­japorho­ja kohtaan olisi paljon hyödyttömämpää.

  13. Tulo­erot eivät lainkaan selitä USA:n väki­val­taero­ja ja mui­ta vas­taavia, jos myös väestön homogeenisu­us on muut­tu­jana. Täl­löin se selit­tää väki­val­taerot hyvin pitkälle ja tulo­erot eivät mitään. Aasialai­s­pain­ot­teinen Hawai­ji on kuitenkin väki­val­lat­tomampi kuin pitäisi, ehkä aasialais­ten ansiosta.

    Väestön homogeenisu­us myös lisää sosi­aal­ista koheesio­ta ja paran­taa mie­len­ter­veyt­tä. Sik­si moni tutk­i­ja kan­nat­taa segregaatiota.

    Oli maail­ma mikä tahansa, jotkut val­taa janoa­vat väit­tävät jonkin ihmis­ryh­män saa­van epäoikeu­den­mukaises­ti liikaa tulo­ja, ja tämä saa ihmiset katk­erik­si. Minä suun­taan oman val­taväit­teeni palk­in­tovirkoi­hin, val­tion jakami­in apu­ra­hoi­hin, yri­tys­tuki­in ja ay-liik­keen mon­en­laisi­in verovapauksiin.

  14. Tuo katkeru­usa­sia on todel­la mie­lenki­in­toinen ja han­kala. Alueel­lis­ten ero­jen kasvu on vihe­liäi­nen ongel­ma, eikä Keskustal­lakaan ole siihen ratkaisua. Kuten aiem­mas­sa blogikir­joituk­ses­sa tote­sitkin tilas­toista, että yliopis­toista valmis­tuneet keskit­tyvät erit­täin voimakkaasti Suomes­sakin. Tämä tarkoit­taa sitä, että hehkute­tut maaseudun (met­säkonevalmis­ta­ja) ja pikkukaupun­gin (kaiutin‑, kaivoskone- ja ambu­lanssi­valmis­ta­jat) yri­tyk­set joutu­vat pääsään­töis­es­ti perus­ta­maan tuoteke­hi­tys- ja muut aka­teemiset työ­paikkansa yliopis­tokaupunkei­hin, irti tehtaan väen todel­lisu­ud­es­ta. Tämä ei ole vain suo­ma­lainen ilmiö, vaan kos­kee myös Adi­dak­sen ja Puman pien­tä kotikaupunkia Baijerissa.

    Ennen sen­tään tehtaan­jo­hta­jan ja johto­ryh­män lapset kävivät samaa tehda­s­paikkakun­nan koulua kuin työväenkin lapset. Eivät enää, he asu­vat sato­jen kilo­me­trien päässä. Seg­re­gaa­tio toimii.

    Niin suo­ma­lainen kuin amerikkalainenkin ilmiö on pien­ten kaupunkien väk­ilu­vun kään­tymi­nen lasku­un 1990-luvun alus­sa (jon­ka itse ajoit­taisin suurten ikälu­okkien lap­sien sen aikaiseen opiskelu­paikkakun­nalle muut­toon). Pikkukaupun­gin katu­jen täyt­tyessä auto­jen ja moot­toripyörien sijas­ta rol­laat­tor­eista tuo masen­tuneen tun­nel­man, sik­si työkaveri­ni muut­ti eräästä täl­lais­es­ta yliopis­tokaupunki­in töihin.

    Samaan aikaan yliopis­ton käyneen erikoisam­mat­ti­laisen työ­markki­nan lik­vidi­teet­ti ei tah­do toimia edes Itä-Suomen kokoisen alueen varaan lask­ien (ei toimi­va työmatka-alue).

    Ratkaisua min­ul­la ei ole, mut­ta syr­jäseudulle voi alkaa lev­itä maail­man­lop­un tun­nel­ma, mikä voi johtaa pahaan (kuten 50 vuot­ta sit­ten Pihtiputaalla).

  15. Näis­sä asiois­sa usein uno­htuu, että luovut­tamista, väki­val­taa ja mullis­tuk­sia aiheut­ta­va tulo­ero ei ole sel­l­ainen, jos­sa joku lap­sista saa 300 gr ja toiset 250 gr karkki­pussin, kuten yleen­sä tulo­erot (palkkaerot) käsitetään. 

    Oikeutet­tua raivoa herät­tää, jos joku saakin sen nallekarkin tai vähän puuro­hi­u­talei­ta ja toinen rekkalastil­lisen, kuten amerikkalaises­sa keskustelus­sa tulo­eroista (yri­tys­tu­lo tai pääjo­hta­ja tai Wahlroos). 

    Joidenkin intres­seis­sä on sekoit­taa nämä tapaukset.

  16. O.S:” Helsingis­sä ei ole sel­l­ute­htai­ta, mut­ta on paljon toisen­laisia yri­tyk­siä, jot­ka tuo­vat maa­han vien­ti­t­u­lo­ja. Siinä, että moni uskoo moi­seen roskaan, on kyse tun­teesta eikä järjestä.”
    O.S. halu­aa uno­htaa, että sel­l­ute­htaiden , konepa­jo­jen, met­al­li- laiva‑, (Turku) vene­te­ol­lisu­u­den jne. tuote syn­tyy maakun­nis­sa, mut­ta viedään suurten kaupunkien kaut­ta. Samoin hallinnoidaan ja verote­taan kaupunkien hyödyk­si. Vien­ti Helsin­gin kaut­ta ei tarkoi­ta sitä, että kyseinen kaupun­ki itse tuot­taisi vien­ti­t­u­lot. Siihen tarvi­taan koko Suomes­sa tehtyjä tuotoksia.

    Toki Helsingis­sä luo­daan omaakin vien­ti­tuotet­ta , mut­ta sen arvo on vähem­män tun­net­tua .Mitkä näistä oli­si­vat puh­taasti Helsingis­sä tuotet­tu­ja vientituotteita?
    Elek­tron­i­ik­ka, sähkö 12 %, kemi­ante­ol­lisu­us 19 %, sellu,paperi 15 %, kone­te­ol­lisu­us 13 %, met­al­li­te­ol­lisu­us 15 %, kulkuneu­vot 9 %, puu­te­ol­lisu­us 5 % , elin­tarvikkeet 2 % ja muut 10 % kokonaisviennistä.
    Siis ‚mitkä tuote­taan Helsingis­sä eikä vain viedä kaupun­gin vien­titer­mi­naalien kautta ?

    O.S:“Urheilusankareiden ja men­estynei­den suo­ma­lais­ten autonkul­jet­ta­jien miljoonat­u­lois­sa ei ole mitään valittamista”
    Joil­lakin on, haus­ka anek­doot­ti Juha Miedon kir­jas­ta ker­too muu­ta. Mieto oli akti­ivivu­osi­naan Jeris­ma­jal­la hiih­toleir­il­lään. Tul­lessaa aamu­palapöytään viereisessä pöy­dässä mutis­ti­in, että kel­paa sitä mer­sul­la ajel­la hiih­toli­iton sun muiden tuki­markko­jen avul­la. Mieto käveli pihalle ja tuli takaisin suk­set kainalos­sa. Romaut­ti suk­set äijien jalkoi­hin ja tokaisi.” Siinon kapu­lat, ruvekkaa hihtämhän mer­su­ja ittel­lenne” (vapaasti mukaillen) 🙂

    Mikä on tari­nan ope­tus? Suomes­sa on hyv­in­voin­ti­val­tio luonut kaikille edel­ly­tyk­set saavut­taa oma­l­la pon­nis­telul­la hyvän elämän. Alle­vi­ivaus : ponnistelulla.

      1. Nii‘n, paljonko Helsingis­sä tehdään tuot­tei­ta vien­ti­in ? Ja mitä ne ovat ?

      2. Super­cell 2 Mrd € Plan­meca 600 M€, matkailu­tu­lot vajaa mil­jar­di, huo­mat­ta­va osa Suomen palvelu­vi­en­nistä ja niin edelleen.

    1. Eiköhän se Helsin­gin tehtävä työn­jaos­sa ole tuot­taa hallinto- ja mui­ta palvelui­ta muulle Suomelle. Muu Suo­mi sit­ten valmis­taa ja tuot­taa tavaroi­ta Helsinki­in ja vien­ti­in. Molem­mat tarvit­se­vat toisi­aan. Palve­lut ja tuot­teet vain pitäsi hin­noitel­la oikeu­den­mukaises­ti maan sisäl­lä, jot­ta kaik­ki tuli­si­vat toimeen oma­l­la työl­lään ja kaik­ki tarpeelli­nen työ tulisi tehdyksi.

  17. Kyl­lähän Helsingistä ja mm. Turus­ta on Virhei­den toimen­pitein kyet­ty tuhoa­maan aika hyvin vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta. Turus­sa tun­ne­tu­in esimerk­ki on diesel­tuotan­non siirtämi­nen Ital­i­aan, joka joh­tui vain ja ain­oas­taan type­r­ästä kateel­lis­es­ta val­i­tuk­ses­ta. Helsingistä ote­taan esimerkik­si kansal­lis­es­ti paljon vakavampi hölmöi­ly, voitelu­aine­tuotan­non siirtämi­nen Pietari­in. Jälkim­mäi­nen on vaka­va isku huolto­var­muudellemme! Sekin tehty ihan poli­itikko­jen omin pikku kätösin.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    On monia tapo­ja selit­tää Suomen vajoamista kymmenek­si vuodek­si stagnaatioon. 

    Min­un seli­tyk­seni on lyhyesti: AY-liike.

    Ruot­sis­sa AY on viisaampi. Työ­markki­noi­ta on uud­is­tet­tu jo vuosia sit­ten toimil­la, joista Suomes­sa ei voi edes keskustel­la ilman mie­lenosoituk­sia Senaat­in­to­ril­la. Ja Ruot­sis­sa uud­is­tuk­set jatku­vat nyt demarei­den johdol­la, Suomes­sa eivät ole alka­mas­sakaan. Suomes­sa AY on kaa­pan­nut val­lan demareissa.

    Ruotsin kehi­ty­sura olisi ollut aivan mah­dolli­nen Suomes­sa, mut­ta ay-liike on sen estänyt. Sik­si olemme BKT:ssä 20% Ruot­sia jäl­jessä, työl­lisyysas­teemme on selvästi alhaisem­pi, julki­nen vel­ka paljon korkeampi jne. Tulon­jako on meil­lä ginil­lä mitat­tuna samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa, mut­ta ruot­salais­ten tulota­so on korkeampi. 

    Mut­ta pääa­sia että olemme onnellisia 🙂

  19. Timo T:” Molem­mat tarvit­se­vat toisi­aan. Palve­lut ja tuot­teet vain pitäsi hin­noitel­la oikeu­den­mukaises­ti maan sisäl­lä, jot­ta kaik­ki tuli­si­vat toimeen oma­l­la työl­lään ja kaik­ki tarpeelli­nen työ tulisi tehdyksi.”

    Juuri noin, ihmette­len Vapaavuoren ja kovan lin­jan Kokoomuk­sen city­poli­itikko­jen vas­takkainaset­tel­e­vaa poli­ti­ikkaa. Aivan kylä- ja sil­tarumpupoli­it­tista meininkiä. Pääkaupun­gin johdon tulisi olla val­tiomi­es­ta­soisia näke­myk­seltään, nyt ei ole. 

    O.S:“Supercell 2 Mrd € Plan­meca 600 M€, matkailu­tu­lot vajaa mil­jar­di, huo­mat­ta­va osa Suomen palvelu­vi­en­nistä ja niin edelleen.”

    Kuu­lu­vat vien­tisek­to­ril­la osaan muut ‚10 % koko vien­nin arvos­ta. Hyvä niinkin, ja vielä tämä: Sen liike­vai­h­to syn­tyi vuon­na 2015 kolmes­ta pelistä, jot­ka ovat maat­alou­sai­heinen Hay Day … 🙂

    1. Eemil:
      Timo T:” Molem­mat tarvit­se­vat toisi­aan. Palve­lut ja tuot­teet vain pitäsi hin­noitel­la oikeu­den­mukaises­ti maan sisäl­lä, jot­ta kaik­ki tuli­si­vat toimeen oma­l­la työl­lään ja kaik­ki tarpeelli­nen työ tulisi tehdyksi.”

      Juuri noin, ihmette­len Vapaavuoren ja kovan lin­jan Kokoomuk­sen city­poli­itikko­jen vas­takkainaset­tel­e­vaa poli­ti­ikkaa. Aivan kylä- ja sil­tarumpupoli­it­tista meininkiä. Pääkaupun­gin johdon tulisi olla val­tiomi­es­ta­soisia näke­myk­seltään, nyt ei ole. 

      O.S:”Supercell 2 Mrd € Plan­meca 600 M€, matkailu­tu­lot vajaa mil­jar­di, huo­mat­ta­va osa Suomen palvelu­vi­en­nistä ja niin edelleen.”

      Kuu­lu­vat vien­tisek­to­ril­la osaan muut ‚10 % koko vien­nin arvos­ta. Hyvä niinkin, ja vielä tämä: Sen liike­vai­h­to syn­tyi vuon­na 2015 kolmes­ta pelistä, jot­ka ovat maat­alou­sai­heinen Hay Day … 

      Eemil:
      O.S:”Supercell 2 Mrd € Plan­meca 600 M€, matkailu­tu­lot vajaa mil­jar­di, huo­mat­ta­va osa Suomen palvelu­vi­en­nistä ja niin edelleen.”

      Kuu­lu­vat vien­tisek­to­ril­la osaan muut ‚10 % koko vien­nin arvos­ta. Hyvä niinkin, ja vielä tämä: Sen liike­vai­h­to syn­tyi vuon­na 2015 kolmes­ta pelistä, jot­ka ovat maat­alou­sai­heinen Hay Day … 

      Vien­nistä on palvelui­ta 30 % eli yhtä paljon kuin esim. puu‑, sellu‑, paperi‑, metalli‑, kone- ja laite­te­ol­lisu­us vie yhteen­sä. Me Helsin­gin keskus­tan soi­jalat­te­hip­ster­it ja fil­larikom­mu­nis­tit teemme vien­tiä siinä mis­sä tehdasduunaritkin.

  20. Van­hem­muus saat­taa vaikut­taa ver­rat­tain paljon epä­tasa-arvon ja katkeru­u­den kysymyk­si­in. On vähän eri­lainen tilanne elää pien­i­t­u­loise­na yksin kuin pien­i­t­u­loise­na las­ten huoltajana.

    Van­hem­mat usein halu­a­vat tar­jo­ta lap­silleen kutakuinkin samat mah­dol­lisu­udet kuin hei­dän kavereil­laan on. Vaik­ka pien­i­t­u­lois­t­en van­hempi­en tulot kas­vaisi­vat (mut­ta vähem­män kuin muiden) ja vaik­ka kasvu­jen ero sinän­sä jotenkin hyväksyt­tävästi perusteltaisi­inkin, lop­putu­los voi aiheut­taa tyy­tymät­tömyyt­tä. Jos tulos on se, että oma lap­si ei voi tehdä sitä, mitä muut, moni var­maan halu­aa, etteivät muutkaan tek­isi. Tässä suh­teessa var­maan ei ole merk­i­tyk­sel­listä, jos joku pieni joukko tekee jotain eri­ty­istä. Oleel­lista on se, jos oma lap­si jää ison mas­san ulkopuolelle. 

    Toisaal­ta ajoit­tain sil­loinkin muo­dos­tuu ongelmia, kun oma lap­si sinän­sä voi tehdä jotain, mut­ta kaveri ei, kos­ka ei ole rahaa. Sitä on usein vähän vaikea selit­tää lapselle, jon­ka kaveri ei voi tul­la mukaan.

  21. Katkeru­us on vihe­liäistä, ja kuten todet­tua, se ei vält­tämät­tä suo­raan kor­reloi minkään objek­ti­ivis­es­ti havait­ta­van mit­tarin kanssa. Suo­ma­lainen työtön voi elää monin tavoin parem­paa ja tur­va­tumpaa elämää kuin 1800-luvun aate­linen, mut­ta tämän toteamis­es­ta on har­voin hyötyä.

    Men­nään peilin eteen: Luulen, että tunne siitä, että asi­at ovat omas­sa val­las­sa, on aika merkit­tävä tek­i­jä asi­as­sa. Olen itse men­estynyt melko huonos­ti oma­l­la alal­lani ja syistä, joiden en tunne johtu­van minus­ta itses­täni. Vaik­ka yritän tietois­es­ti vält­tää katkeru­ut­ta, ei siinä aina täysin onnis­tu. Olen oppin­ut tun­temaan lähin­nä negati­ivisia ajatuk­sia, kun näkee uutisen jonkun kol­le­gan men­estyk­ses­tä tms, ja kyky iloi­ta muiden men­estyk­ses­tä on men­nyt. En vält­tämät­tä ratio­naalis­es­ti ajatellen pidä tätä hyvänä, mut­ta näin­pä se nyt kuitenkin on.

    Silti en tunne katkeru­ut­ta koko yhteiskun­taa kohtaan, kos­ka olen sitä mieltä, että matkalla tähän pis­teeseen olisin voin­ut vali­ta toisin ja taval­la, jot­ka luul­tavasti oli­si­vat johta­neet taloudel­lis­es­ti parem­pi­in lop­putu­lok­si­in. Kos­ka tämä tun­tuu olleen ainakin osit­tain ”oma vika”, on asia helpom­pi hyväksyä siltä osin.

    Katkeru­us itsessään on elämän­laat­ua ja tyy­tyväisyyt­tä naker­ta­va asia, ja sik­si sen min­i­moimi­nen olisi jo arvo sinän­sä. Oikeas­t­aan aika tärkeäkin, kos­ka mielestäni täl­lä het­kel­lä yhteiskun­nan huono ilmapi­iri aiheut­taa min­ulle paljon enem­män ahdis­tus­ta kuin yhteiskun­nalli­nen taloudelli­nen epä­var­muus. Jos ilmapi­iri olisi kun­nos­sa niin tun­tu­isi, että huonois­takin ajoista jotenkin selviäisi. Sik­si on harmil­lista, että katkeru­us kään­tyy suo­raan puoluei­den ääniksi ja tästä syys­tä mon­et pyrkivät lisäämään eikä suinkaan vähen­tämään sitä (erit. vasem­mis­to, vihrei­den iden­ti­teet­tipoli­ti­ikkaan keskit­tynyt siipi, osin per­sut). Ja kos­ka koke­mus maail­mas­ta ei ole yht­eneväi­nen tosi­a­sioiden kanssa, ja katkeru­ut­ta lisäämäl­lä on mah­dol­lista hyö­tyä, en usko että mikään taho joka hyö­tyy katkeru­ud­es­ta pyrk­isi sitä tosi­asi­as­sa lievit­tämään, vaik­ka saisi miten mon­ta poli­it­tista tavoitet­taan läpi.

  22. The Econ­o­mistin huhtiku­un 13. päivän lehdessä on mie­lenki­in­toinen grafi­ik­ka Gini-ker­toimista OECD-mais­sa v. 2016. Akse­leina oli­vat Gini ennen tulon­si­ir­to­ja ja Gini niiden jälkeen. 

    Itsel­leni oli yllä­tys, että Suomen Gini ennen tulon­si­ir­to­ja oli varsin korkea, noin 43/100, joka on paljon enem­män kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa, esim. Ruot­si noin 37/100. Suomes­sa tulon­si­ir­rot kuitenkin tasoit­ti­vat tulo­ero­ja toisek­si eniten OECD-maista, noin 17/100 pis­tet­tä. Suurin tasoit­ta­ja oli Irlan­ti, noin 20/100 pistettä.

    Tasoituk­sen jäl­keen Suomen ja Tan­skan Gini-ker­toimet oli­vat jok­seenkin samat, Ruotsin ja Nor­jan hie­man korkeammalla.

    Joh­tu­isiko­han tämä suo­ma­lainen eri­ar­voisu­u­den koke­mus osaltaan siitä, että julk­isu­udessa ja poli­ti­ikas­sa herkutel­laan läh­es yksi­no­maan brut­to­tu­lo­jen suuril­la eroil­la, mikä on sinän­sä tot­ta, ei käteen jäävien tulo­jen kan­sain­välis­es­ti kat­soen pie­nil­lä eroil­la, mikä sekin on totta?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.