energia, Ilmastopolitiikka, _

Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen

Moni on tiedustellut kantaani Wärtsilän esitykseen Helsingin kaukolämmön tuotannoksi. Wärtsilän esitys on, että Helen rakentaisi 200 MW tuulisähköä ja käyttäisi tämän lämpöpumppuihin, joilla tuotetaan kaukolämpö. Edullisinta olisi voittaa kiivas kilpailu datakeskuksista, joiden hukkalämpö priimattaisiin tuulisähköllä kaukolämmön lämpötiloihin, siis 90 – 120 asteiseksi.

Kun ei tuule tai kun on liian kylmä, sähkö tehtäisiin Wärtslältä ostetuilla maakaasukäyttöisillä moottoreilla. Varmaankin niiden hukkalämmöstä tehdään myös kaukolämpöä.

Wärtsilän esittämä malli sopii kehitysmaihin, jossa ei ole kunnon yhteyttä muuhun sähköverkkoon. Jos yhteys sähköverkkoon on, irtoaa myös kytkentä itse omistettuihin voimaloihin.

Helen myy kaiken tuottamansa sähkön pörssiin ja ostaa kaiken myymänsä sähkön pörssistä. Näin molemmille tulee oikea hinta. Jos yhtiö rakentaisi 200 MW tuulivoimaa, sen olisi järkevää tehdä sille samoin.
Kannattaako kaukolämpöä tehdä sähköllä, riippuu tyystin siitä, mikä on kunkin hetkinen sähkön hinta. Jos sähköä tarvitaan enemmän korvaamaan palavan kiven voimaloita Virossa, se myydään Viroon. Siihen, onko kaukolämpöä järkevää tehdä sähköllä, ei ole pienintäkään vaikutusta sillä, kuka tuon tuotannon tuottaa. Siksi Helenin mahdollisella tuulivoimaomistuksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kannattaako Helenin tehdä sähköllä kaukolämpöä eikä tuulivoiman rakentamista ole mitenkään syytä sitoa tähän. Jos tuulivoima on hyvä tapa tuottaa sähköä, joku sitä varmaankin tekee ja jos kaukolämpä on järkevää tehdä sähköllä lämpöpumppujen avulla, sitä varmaankin tehdään. Tuo 200 MW olisi alle prosentti pohjoismaisista sähkömarkkinoista, joten noilla tuulivoimaloilla ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, onko sähkön käyttäminen kaukolämmön tuotannossa järkevää.

Aika hyvin ovat asiat Euroopassa silloin, kun pohjoismaiselle sähkölle ei riitä parempaa käyttöä kuin kaukolämmön tekeminen CHP-laitoksen sijasta.

Kaukolämpöä kannattaa tehdä sähköllä silloin, kun sähkön hinta on riittävän alhaalla ihan riippumatta siitä, omistaako tuulivoimaa itse.

Helenillä on myös maakaasuvoimaloita, joiden hyötysuhde tai ainakin rakennusaste  (=sähkön tuotanto) taitaa olla parempi kuin noiden Wärtsilän moottoreiden. Jos käyttää kaasua, sitäkin kannattaa käyttää mieluummin hyvällä kuin huonolla hyötysuhteella.

Olemme joka tapauksessa menossa aikaan, jolloin sähkö on ajoittain hyvin halpaa. Silloin pitäisi kaikkien kaukolämpöä tuottavien yritysten tehdä siitä lämpöä. VM on nähnyt järkeväksi estää tämän sillä, että tuo toiminta on korkeimmassa sähköveroluokassa. Tanskassa sellaisissa tilanteissa sähkö on verotonta. Jos sähkön verottamisessa ylipäänsä on mitään järkeä, vero pitäisi muuttaa prosentuaaliseksi kunkin hetken pörssisähkön hinnasta. Energia lämpöpumppuihin kannattaisi ottaa noista tuulivoimaloista hihnavedolla. 🙂

Datakeskukset kannattaa tietysti sijoittaa isoihin kaupunkeihin, jotta niiden hukkalämpä saataisiin hyödyksi. Se, että päättää voittaa niistä käytävän verisen kilpailun, ei ole aivan yksinkertaista. Tässäkin sähkövero merkitsee, että ne sijoitettaneen Suomen rajojen ulkopuolelle.

Lämmön lähteitä on kuitenkin käytettävissä muitakin lämpöpumppujen hyödynnettäväksi. Helen tekee jo nyt noin 100 MW kaukolämmöstä lämpöpumpuilla, kesällä enemmänkin.

Nuo Wärtsilän moottorit tuntuvat oudolta ajatukselta Pohjoismaissa. Jos Wärtsilän mielestä niillä on sijansa Itämeren alueen sähköjärjestelmässä silloin kun ei tuule, miksi Wärtsilä ei toteuta loistavaa liikeideaansa itse? Eihän tällä sähköntuotannon täydentämisellä ole mitään tekemistä juuri Helenin tarvitseman sähkön kanssa. Se ostetaan pörssistä.

20 thoughts on “Wärtsilän malli Helsingin lämmittämiseen

  1. ”Olemme joka tapauksessa menossa aikaan, jolloin sähkö on ajoittain hyvin halpaa. Silloin pitäisi kaikkien kaukolämpöä tuottavien yritysten tehdä siitä lämpöä. VM on nähnyt järkeväksi estää tämän sillä, että tuo toiminta on korkeimmassa sähköveroluokassa”

    Eikö verotuista pitänytkään hankkiutua eroon kun uusia ehdottelet?

    Niinhän se on korkeimmassa sähköveroluokassa myös silloin, jos lämmittää omaa taloansa lämpöpumpulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. VM on nähnyt järkeväksi estää tämän sillä, että tuo toiminta on korkeimmassa sähköveroluokassa.

    Kun ilmastovaaleista kohkataan, niin olen ajatellut että jonkun pitäisi tehdä ”helppo ilmastovaalikone”, johon ei tarvita kuin viisi kysymystä selvittämään suhtautuuko ehdokas ilmastonmuutosasioihin realistisen vakavasti vai ei:

    1. Kannatatko lämmön kausivarastoinnin mahdollisten lainsäädännöllisten ja verotuksellisten esteiden tai hidasteiden poistamista tai jopa sen tukemista?
    2. Kannatatko ydinkaukolämmön mahdollisten lainsäädännöllisten ja verotuksellisten esteiden tai hidasteiden poistamista tai jopa sen tukemista?
    3. Kannatatko tietulleja ja ruuhkamaksuja niille (ja vain niille) yhteyksille ja alueille, joilla on hyvin toimivat joukkoliikenneyhteydet?
    4. Kannatatko sellaista ohjaavaa verotusta jolla tuotteiden ja palvelujen elinkaaripäästöille pyritään saamaan minimikustannus, kunhan veroratkaisu ei aiheuta hiilivuotoja tai yleistä Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä, vaikka tämä voisi tarkoittaa jopa liikenteen polttoaineverojen laskua ?
    5. Kannatatko eriaisten päästömaksujen maksamista suoraan takaisin ihmisille jonkinlaisena kansalaisosinkona edellisten muutosten poliittisen hyväksymisen helpottamiseksi?

    Yksikin Ei-vastaus osoittaa, että ehdokas ei suhtaudu asiaan vakavasti. (Minun ääneni on kaupan jollekin viisi Kyllä- vastausta antavalle.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ehkä minun pitää vielä selventää miksi tämä on tärkeää. Sellaisessa maailmassa missä uusiutuvien, stokastisten sähköntuotantomuotojen kustannustaso jatkaa viimeisten vuosi(kymmeni)en trendiään [1], niiden lisääntymisen pullonkaulaksi tulee säätövoiman tarpeen lisäksi se, että ne syövät oman kannattavuutensa kun aurinkoisena päivänä sähkön hinta painuu nollaan. Silloin lämmön kausivarastot voisivat toimia käytännössä rajattomina säköenergian ostajina, jotka takaisivat sähkömarkkinoille kohtuullisen minimihinnan myös silloin kuin nämä uusiutuvat tuottavat yli normaalin kulutuksen, mikä taas mahdollistaisi paljon suuremman uusiutuvan energian kapasiteetin rakentamisen.

        [1] Siltä varalta että tuo trendi ei jatku, tarvitsemme niitä ydinkaukolämpövoimaloita.

        Ja loppuun ihan sivuhuomio, miten kaupunkivihreät oikein ovat missanneet kokoomuksen syötön aivan suoraan lapaan oman maalin edessä? ”Autot kuuluvat teille.” Niinpä. (Maan)teille, ei kaupungin kaduille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ja loppuun ihan sivuhuomio, miten kaupunkivihreät oikein ovat missanneet kokoomuksen syötön aivan suoraan lapaan oman maalin edessä? ”Autot kuuluvat teille.” Niinpä. (Maan)teille, ei kaupungin kaduille.

        Helsingin kokoomus on tässäkin puolueen valtakunnallista linjaa vastaan. Autot kuuluvat kuskustatunneliin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Maksoin juuri 200 euroa siirtomaksua. Sähkö on halpaa, mutta johdot ovat kalliita.

    Pitääkö paikkaansa se, että siirrosta saa ottaa kohtuullisen voiton eli tämä määritellään jollain tapaa prosenteissa? Olisihan se aika kummallista, jos mikä tahansa tapa tuhota euroja tarkottaisi sitä, että liikevaihto kasvaa ja voitto-osuus kasvaa. Ei kai tuhlaamiseen ole kannustimia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Verkon arvo lasketaan viitteellisten, ei toteutuneiden, kustannusten mukaan. Kultaisista tai pintakullatuista johdoista ei siis saa ylimääräistä tuottoa.

      Varmasti nykysysteemissä on tilaa verkon arvon optimoinnille, mutta ainakin on yritetty sitä suitsia.

      Mikä minua tässä eniten huolestuttaa on se kuinka suuri kyky siirtoyhtiöillä on haitata verkkojensa toimintaa sitten kun ne kansallistetaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Wärtsilän ajatusrakennelma selviää paremmin, kun lukee siitä laaditun esittelykalvoston:

    https://mb.cision.com/Public/15003/2765377/9231c1c11eff46b0.pdf

    Ainakin ovat tehneet huomattavan paljon töitä ideansa eteen. Käytetty optimointimallikin on ihan kelvollinen, koska se osaa hyödyntää lämpövarastoja.

    Kaasumoottorivaihtoehto on saatu näyttämään edulliselta mm. siten, että oletetaan datakeskuksen maksavan niistä puolet. Mutta ei tarvitse mennä yksityiskohtiin. Hanke on mahdoton jo siitä johtuen, että ei kaupungin lämpöhuoltoa voi rakentaa yksityisen datakeskuksen jätelämmön varaan.

    Mutta keskustelua tarvitaan. Helsingin yhteistuotantovoimaloiden korvaaminen on yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista. Kukaan ei ole vielä esittänyt käyttökelpoista ratkaisua, mutta voimalaitosten sulkeminen lähestyy uhkaavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Hakelämpökeskus: onko jossain nähtävillä laskelmia tämän ratkaisun hiilitaseesta? Mukana tietenkin biomassan korjauksen ja kuljetuksen kulutus. Myös arvio vaikutuksista metsäluonnolle kiinnostaa.

        Elän käsityksessä, että nämä suuren mittakaavat bioenergiaviritykset ovat painajaismainen yhdistelmä aluepolitiikkaa, viherpesua ja huonoa matematiikkaa. Toivottavasti olen väärässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Niitä pitäisi tuoda myös esille, ihan keskusteluakin varten. Toisaalta esim. Valor esitti äskettäin omia näkemyksiään. En nähnyt missään keskustelua. Ei kai sopinut ruotuun.

        Paino on siis sanalla ”käyttökelpoisia”. Utopioista on helppo kirjoittaa. Wärtsiläkin kirjoitti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Jos Helsingin kaupungin kassakaapissa on toimiva suunnitelma siitä, miten kaupunki lämmitetään 2030-luvulla, niin sitä pitäisi vilauttaa pormestari Vapaavuorellekin, niin hänen ei turhaan tarvitsisi haaskata kaupungin rahoja huikeisiin innovointipalkkioihin.

        Minulla on pelko, että se suunnitelma on aika viitteellinen. Pormestari Sinnemäki lienee sen nähnyt, mutta ei ole selvästikään sisäistänyt sen sanomaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Amerikkalainen Silent Partner Group kertoi loppuvuodesta 2018 suunnittelevansa kolmea suurta, 250 megawatin datakeskusta Suomeen. (Tornio, Sotkamo, Hamina)

    Datakeskuksista tulisi yhtiön mukaan energiaomavaraisia ja sähkön kantaverkosta riippumattomia.

    Tämä hankkeessa on erikoisia piirteitä.
    Yksi on se, että datakeskus tekisi itselleen sähkön. Hukkalämpöä syntyisi paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo: Datakeskukset kannattaa tietysti sijoittaa isoihin kaupunkeihin, jotta niiden hukkalämpä saataisiin hyödyksi. Se, että päättää voittaa niistä käytävän verisen kilpailun ei ole aivan yksinkertaista. Tässäkin sähkövero merkitsee, että ne sijoitettaneen Suomen rajojen ulkopuolelle.

    Eikös datakeskuksille ollut jokin oma verotukensa vai muistanko väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mä luin 3 kertaa tämän enkä ymmärtänyt mitä huonoa on Wärtsilän ehdotuksessa? Hanasaari pitää joka tapauksessa korvata jollain. Loviisaan ja Olkiluotooon liian pitkä matka vetää putkia. Jos sähköveroa alennettaisiin kaukolämpötuotannolle niin miksei? Kaasuturbiinit pyörisivät vain silloin kun tuuli jaaurinkovoimala ei toimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mä luin 3 kertaa tämän enkä ymmärtänyt mitä huonoa on Wärtsilän ehdotuksessa?
      Ongelma oli tässä kuvitelmasssa, että eletään suljetussa sähköverkossa. Jos halutaan alkaa lämmittää Helsinkilä sähköllä, pohjoismaisessa sähköverkossa on kyllä tarjontaa. Ei Helsingin tarvitse sitä varten rakentaa erillisiä voimalaitoksia. Ja edelleen, jos joku, vaikka Wärtsilä itse, rakentaisi tätä varten lisää tuulivoimaa, en usko, että tästä koituvan säävaihtelun vuoksi pohjoismaista sähköverkkoa pitäisi alkaa tukeamaan maakaasumoottoreilla. Ja jos pitää, sekään ei ole Helenin tehtävä vaan sitä saa tehdä kuka haluaa. Wärtsilä voisi alkaa tuottaa säätövoimaa itse, jos pitää sitä kannattavana. Toistaiseksi ytksikän taho ei ole pitänyt näitä maakaasumoottoreitas kannattavina. Lämpöpumppujen merkittävä lisäys on yksi Helenin energiavaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus jäähdytettävälle kohteele olisi Kilpalahden jätelämpö.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: jos joku, vaikka Wärtsilä itse, rakentaisi tätä varten lisää tuulivoimaa, en usko, että tästä koituvan säävaihtelun vuoksi pohjoismaista sähköverkkoa pitäisi alkaa tukeamaan maakaasumoottoreilla.

        Voinemme olettaa Wärtsilän itsensä uskovan että pitäisi, koska promotoivat tuulivoimaa vaikka eivät myy tuulivoimaloita vaan kaasumoottoreita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jos noita kaasumoottoreilla tai turbiineilla toimivia generaattoreita kannattaa ylipäänsä jossakin olla, niin saisivat sijaita siten, että niiden hukkalämpö saadaan kaukolämpöverkkoon (mahdollisesti lämpöpumpuilla nostettuna). Datakeskusten hukkalämpö sopisi tietenkin syöttää sinne (tai lämpövarastoon) myös, mutta varmaan pitää vastaava kapasiteetti olla kumminkin varalla (kun – kuten ylempänä mainittu – nuo voivat syystä tai toisesta jättää sen lämmön tuottamattakin).

    Sähköverosta sinänsä vaikuttaisi olevan viisasta luopua ja kerätä sen sijasta hiiliveroa (joka sitten tulisi sähkön hintaan silloin, jos/kun sähköä joudutaan fossiilisista polttoaineista tuottamaan). Jos niin pitkälle päästään, että tästä tulee verokertymän kannalta ongelma, niin hyvin menee. 🙂

    Kaasuun (ja muihin hiilitivetypolttoaineisiin) liittyy sellainen seikka, että niitä voidaan tuottaa synteettisesti niin, että tarvittava energia tulee uusiutuvista lähteistä, vety veden elektrolyysistä ja hiili ilmakehästä erotetusta hiilidioksidista eli siis hiilineutraalisti. Jos tämä saadaan toimimaan kohtuullisella hyötysuhteella suuressa mittakaavassa (tutkimushankkeita on), olisi tässä käytännöllinen varasto ylijäämäsähkölle: em. synteettisesti tuotettuja polttoaineita voitaisiin käyttää liikennepolttoaineina, sekä sähkön ja lämmön tuotantoon silloin kun uusiutuva sähkö ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Kommentti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.