Poliittiset edellytykset täyden ja ehdottoman perustulon toteuttamiselle ovat aika heikot. En edelleenkään pidä työn vastaanottovelvollisuutta toimivana asiana, mutta olen alkanut taipua sille kannalle, että taloudellisilla sanktioilla voidaan painostaa täydentämään koulutusta. Jos alle 25 vuotias nuori ei ole hankkinut toisen asteen koulutusta, hän ei olisi oikeutettu täysiin tulonsiirtoihin. Tiedän, että tämä iskee pahimmin huono-osaisimpiin. Siksi tällaisen nuoren turvaksi on annettava työvoimahallinnon palveluita.
Perustulolla on kaksi tavoitetta:
- Yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja lisätä sen saajien vapautta ja vastuuta itsestään
- Toimia automaattisena tulotukena pienipalkkaisille.
Aloittakaamme seuraavalla vaalikaudella tästä jälkimmäisestä. Tehtäköön pieni osittainen perustulo siten, että se vastaa tuloveroasteikon laskemista 300 eurolla nollan alapuolelle. Olen selostanut tämän blogikirjoituksessa Ylhäältä aloitettu perustulo vuonna 2016, joten selosta tekniikkaa tässä enää. (Lue tästä) . Tämä ei tulisi kovin kalliiksi, koska vastaavasti tulonsiirtoja leikattaisiin samalla summalla.
Tämän esityksen tarkoituksena on parantaa pienipalkkaisten asemaa. Olemme keskittyneet liikaa vain työttömien ja tulottomien tilanteeseen. On suoranainen vääryys, että pienellä palkalla työtä tekevät ei ansaitse juuri sen enempää kuin työtön, erityisesti, jos se pieni palkka on estänyt edullisen ARA-asunnon saamisen. Tämä myös pitää yllä työttömyyttä, koska kuka hakisi innokkaasti työtä, jos työtä saadessaan menettäisi vain vapaa-aikansa, mutta taloudellinen tilanne ei juuri paranisi. Ja kuitenkin alaspäin jäykät palkat ylläpitävät rakenteellista työttömyyttä, koska on vaikea löytää joillekin työtä työehtosopimusten mukaisella palkalla.
Pienipalkkaisten aseman kohentaminen ei ole ilmaista. Tästä on oltava valmis maksamaan.
Jotta ehdotus kohentaisi työllisyyttä, pitäisi työmarkkinoiden vastata tähän sallimalla nykyistä alempia palkkoja vaikeasti työllistyville ja kokemattomille työntekijöille. Tässä kokonaisuudessa heidän tilanteensa ei heikkenisi, mutta työn saanti helpottuisi.
Samalla pitäisi kuitenkin säästää siitä, ettei työttömyysturvan karenssia tulisi, jos kieltäytyy kovin matalapalkkaisesta työstä.
Todettakoon, että sosialidemokraattien ohjelmassa on jokin vaikeasti tulkittava kohta, jonka voi tulkita myös niin, että se veisi ansiotulovähennyksen avulla pienipalkkaisten verot eräissä tapauksissa negatiivisiksi.
= = =
Pieni kuriositeetti. Jos esitetty malli toteutettaisiin negatiivisena tuloverona, mutta verotus olisi edelleen vuosipohjalla, henkilö, joka on ollut 11 kuukautta hyväpalkkaisessa työssä, mutta joutuisi joulukuussa tulottomaksi, saisi joulukuulta täyden perustulon, siis summan, joka vastaisi pistettä, jossa lineaarinen vero kohtaisi y‑akselin. Näin on nytkin. Se vain maksetaan vasta seuraavan vuoden lopulla ja sitä kutsutaan veronpalautukseksi.
> tarkoituksena on parantaa pienipalkkaisten asemaa.
…
> Tästä on oltava valmis maksamaan.
Valtion ei pidä ryhtyä maksamaan palkkaa kansalaisten toisilleen tekemästä työstä. Perustulosta ei saa tulla yleinen palkankorotus.
Samassa yhteydessä, kun aletaan maksamaan 300 euron perustuloa, verollisena tietenkin, on kaikkia minimipalkkoja alennettava saman verran, samoin julkisen sektorin kaikkia palkkoja. Tällaisessa palkanalennuksessa kukaan työssä käyvä ei menetä mitään, mutta paljon uusia työpaikkoja syntyy juuri eniten työtä tarvitseville kansalaisille alhaisen tuottavuuden sektorille.
Lisäksi. Minimipalkkojen alentaminen vahvistaa suomalaisen työntekijän kilpailukykyä ulkomaiseen halpatyövoimaan nähden, näillehän luonnollisestikaan ei makseta perustuloa. Samalla, kun perustuloa vähitellen nostetaan, voidaankin sitten vierastyövoiman tarveharkintaa lieventää ja lopulta kokonaan poistaa.
Siis tarkoitan:
— Pienipalkkaisia ei pidä valtion varoista tukea.
— Pienipalkkaisethan ovat jo työssä.
— Perustulon vaikutus työmarkkinoilla pitää kohdentua työttömiin ja työttömyyden rajamailla oleviin. Ei siis jo työssä oleviin; siksi minimipalkkoja pitää alentaa.
Oletr ymmäertänyt perustulon täysin väärin. Eivätg palkansaajat voita siinä 300 €/kk, koska verotettavan tulonalarajaa nostetaan vastaavasti.
Olen eri mieltä. Pienempituloisia on syytä tukea, koska se kohottaa heidän elämänlaatua. Lisäksi se voi alentaa efektiivistä työllistymisveroprosenttia ja siten parantaa työllistymisen kannustimia. USA:ssa pienten palkkojen verotuki nimeltä EITC on kuulemma onnistunein köyhyydenvastainen ohjelma siellä.
“Samalla pitäisi kuitenkin säästää siitä, ettei työttömyysturvan karenssia tulisi, jos kieltäytyy kovin matalapalkkaisesta työstä.”
Onneksi olet tätä mieltä. Hieman vain huolestuttaa, että miten “kovin matalapalkkaisen” raja määriteltäisiin, jos sitä ei saa määritellä työtön itse (kuten varsinaisessa perustulossa) eikä tes. Työllisyystavoitteisiin ja kilpailukykyyn vedoten on into palkkojen polkemiseen ollut viime vuosina melko kova. Jos samalla innolla määritellään tämä raja, se tuskin jää kovin korkeaksi.
Vähän huolta kuitenkin lieventää se, että vaikka työtön pakotettaisiin hakemaan ei-niin-kovin matalapalkkaista työpaikkaa, työnantajaa tuskin voidaan pakottaa palkkaamaan halutonta työntekijää. Herää kysymys, mikä tällaisen työn vastaanottovelvoitteen todellinen vaikutus ylipäätään on, poikkeaako se paljonkin nollasta?
Mitä Osmo ajattelet siitä, laitettaisiinko kuvaamanlaisesi negatiivinen tulovero vain valtion verotukseen vai myös kunnallisverotukseen?
“On suoranainen vääryys, että pienellä palkalla työtä tekevät ei ansaitse juuri sen enempää kuin työtön, erityisesti, jos se pieni palkka on estänyt edullisen ARA-asunnon saamisen.”
Jos tuo asia nähdään ongelmaksi, ongelmaa olisi helppo vähentää tekemällä ARA-tulorajoihin vastaava ansiotulovähennys kuin mikä asumistuessa jo on, eli niin, että palkkatuloista tehdään ansiotulovähennys mutta työttömyyskorvauksista ei. Asumistuessa palkkatuloista leikataan aina 300 €/kk pois todellisiin tuloihin nähden, kun taas työttömyyskorvaustulot huomioidaan sellaisinaan. Näin kannustetaan ottamaan vastaan pienipalkkaistakin työtä.
Mitä mieltä olet Juhana Vartiaisen perustulokritiikistä?
https://juhanavartiainen.fi/2019/yhdessa-asmo-maanselan-kanssa-yksikaan-puolue-ei-aja-kannata-perustuloa/
Ainakin omasta mielestäni tuo kritiikki on enimmäkseen yhdentekevää. Se keskittyy lähinnä siihen, että esitetyt mallit eivät Bienin määritelmän mukaan ole “perustuloja” vaan vain “osittaisia perustuloja”. Mutta minua ainakin kiinnostaa, ovatko esitetyt mallit käytännöllisiä eikä niinkään se, pitäisikö niitä kutsua perustuloksi vain joksikin muuksi.
Lisäksi lopuksi sanotaan näin: “Perustulo ei sovellu Suomeen, niistä samoista syistä, joiden vuoksi sitä markkinoivien puolueiden ehdotukset rikkovat sen sääntöjä.”
Tässä puhutaan ilmeisesti Bienin määritelmän mukaisesta perustulosta. Mutta, kun tiedossa on etteivät puolueet käytä sanaa “perustulo” tuolla tavalla, on aika harhaanjohtavaa alkaa puhua sen määritelmän mukaisen perustulon sopimattomuudesta Suomeen, kun sitä ei varsinaisesti ole edes ehdotettu.
Kiitos Ossi Saresojalle vastauksesta. Itsekin luen Vartiaisen esittämää kritiikkiä jotensakin samoin: sovittaakseen itsensä kokoomuslaiseen linjaan Vartiainen on asemoinut itsensä perustulon vastustajiin nimenomaan vetoamalla perustulon tiukkaan määritelmään, sen sijaan, että kommentoisi puolesta/vastaan realistisempaa asteittaista siirtymistä kohti perustuloa. Vaalien alla on tietysti houkutus olla mustavalkoinen. Huvittaisi kuitenkin kuulla myös Soininvaaran ajatuksia tästä esitetystä kritiikistä, ovathan Vartiainen ja Soininvaara ovat aiemmin olleet hengenheimolaisia hyvinvointivaltion kehittämisessä.
“Tässä puhutaan ilmeisesti Bienin määritelmän mukaisesta perustulosta.”
Onko meillä jotain muuta järkevää määritelmää perustulolle? Ja jos on niin haluaisin kuulla miten se eroaa nykyisenlaisesta sosiaaliturvasta.
“on aika harhaanjohtavaa alkaa puhua sen määritelmän mukaisen perustulon sopimattomuudesta Suomeen, kun sitä ei varsinaisesti ole edes ehdotettu.”
Tähän riittää yksinkertainen laskutoimitus. Jos jokainen Suomalainen saisi vastiikkeetta 1185,25€ niin perustulo olisi tolkuttoman kallis ja eihän edes keskituloisen kannattaisi tehdä töitä tuossa tilanteessa (tuntipalkka olisi muutaman euron luokkaa).
Suunnilleen kaikki ehdotukset perustulosta näyttävät olevan sellaisia, joita Bien kutsuisi “osittaiseksi perustuloksi” eli niillä ei yksistään pärjäisi ja muitakin tukia jäisi jäljelle ainakin osittain.
Mutta tuossa ei ole mitään mielenkiintoista, koska kukaan ei ehdota noin suurta perustuloa (paitsi ehkä siinä “Massit massoille” kampanjassa).
Erityisongelmana yksinhuoltajat Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä. Arvostaisin, jos analysoisit heidänkin tilannettaan ja vaihtoehtoja järjestelmän parantamiseen. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheet lienevät taloudellisesti haavoittuvammasta päästä.
Taitaa olla niin, että uuden työssäkäyvän puolison löytyminen nostaa yksinhuoltajaperheen elintasoa enemmän kuin mikään muu. Siksi Kela yrittää jatkuvasti selvittää, ettei vain perheeseen ole ilmestynyt puolisoa. Männävuosina Pohjois-Karjalassa (sanomalehti Karjalainen 1990-luvun lopussa) jahdattiin Sveitsissä asuvaa miestä, joka oli unohtanut tehdä väestörekisteriin merkinnän ulkomaille muutosta: tämän takia Kela oli käynyt yksinhuoltajan tukiin kiinni (tulevien irtisanominen ja maksettujen takaisinperintä) Suomessa, kun väestörekisterin mukaan samassa asunnossa asui mies. Kyseinen mies oli todellisuudessa muuttanut pois vuosia ennen yksinhuoltajan muuttoa kys. asuntoon, hänen löytämisensä Sveitsistä selvittämään tilannetta Kelalle oli ennen sosiaalista mediaa kohtuullisen iso homma tehtäväksi Kelan antamalla lyhyellä selvitysajalla (josta osa oli kulunut perheen lomamatkaan, kirje luettiin vasta viikko sen saapumisen jälkeen).
Toisaalta yksinhuoltajatukien perusongelma siis lienee tulokynnys, jonka ne uusille puolisoehdokkaille asettavat. Pienituloinen miesystävä kannattaa pitää seurustelusuhteena, ei muuttaa yhteen. Tämäkään ei ole tarkoituksena.
Pitää varoa perustuloa, jos se on lähinnä yksi yritystuen muoto. Siis että valtio rupeaa maksamaan ihmisten palkat kokonaan tai osittain. Ja Veroparatiisifirmat nauravat, eli valtio joutuu ottamaan velkaa että suuryrityksillä olisi kivaa. Työttömissä pitää huomata, että suuri osa haluaa töitä. Osa on tyytyväinen työttömänä (näin mahdollistaen muiden työllistymisen) ja moni ei ikinä kykene työhön, ainakaan hektiseen täyspäivätyöhön. Aikasemmin ajateltiin yritysten kerävään sen lisäarvon omistajilleen, nyt yhtäkkiä lisäarvon kerääjiä ovatkin työttömät.
Jos perustulo on yritystuki niin myös pienipalkkaisen alhaisempi veroprosentti on (vero)tuki yrityksille. Olisiko siis tasavero parempi sen vuoksi, ettei tuettaisi yrityksiä? (Omasta mielestäni ei olisi.)
Nähdäkseni pienipalkkaisen pienempi veroprosentti on yritystuki, mikä on huono asia, joskin sen kanssa on pystytty elämään. Perustulo tasaverolla korjaa tämän. En näe, kuinka tällainen perustulo olisi yritystuki: työntekijähän vaatii tuottavuutensa mukaista palkkaa vastineeksi työstään.
Mikä tahansa positiivinen työllistymisveroprosentti pikemminkin vääristää kannustimia toiseen suuntaan, joten tuesta ei voi puhua (vaikkei nollavero kaikille tietenkään ole realismia).
Veikaisin perustulon lisäävän esimerkiksi välivuosia toisen asteen ja korkea-asteen välillä. Jos saa 300e kk perustuloa, niin kotona asuva jatko-opintoihin haaveileva helposti käyttää pääsykokeisiin valmistautumiseen enemmän aikaa kuin nyt. Ja kun pääsykokeisiin lukeminen on nollasummapeliä, niin kokonaisuutena tämä “luetaan porukalla enemmän”-efekti ei olisi hyvä juttu.
Omso on ainakin rehellinen eikä väitä, että tämä perustulo ei maksaisi mitään: “Pienipalkkaisten aseman kohentamine ei ole ilmaista. Tästä on oltava valmis maksamaan.” Yleensähän perustulon kannattajat väittävät, että sillä suorastaan tienataan kun tuottavuuden portit avautuvat tjsp 😉
Pääsykokeista ollaan suurimmaksi osaksi luopumassa.
Perustulo voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti: annetaan tietyillä ryhmillä tuen tason alentua nykyisestä. Parhaiten temppu tehdään poistamalla asumistuki.
Pääsykokeista ei olla luopumassa vaan ne ollaan siirtämässä aikaisempaan paikkaan nuoren elämässä. Kun pääsykokeet lopullisesti korvataan ylioppilaskokeilla, meidän välivuosia pitävät korvautuvat niillä, jotka suorittavat lukiota kymmenen vuotta uusien ylioppilaskokeita jatkuvasti. Seuraava muutos tämän jälkeen tapahtunee 2020-luvun lopulla ja yo-kokeiden uusiminen estetään, jonka jälkeen he käyvät valmennuskursseja ja lukion koko oppimäärän läpi varmistaakseen parhaat mahdollisuudet sille, että se kerta antaa heille sen tuloksen mitä he haluavat.
Koskakohan me opimme yhteiskuntana, että ihmisillä on huikea kyky mukautua hyvinkin omituisiin järjestelyihin, kun he vaan haluavat jotain tarpeeksi paljon ja palavaa öljynporauslauttaa ei ole?
Jos ongelmana on, että lukion oppimäärä on mennyt vähän ohi korvien, kumpi onjärkevää ajankäyhttöä: opetella se lukio kunniolla vai opetella pääsykoekirjojen alaviitteitä ulkoa.
Yhteiskunnan kannalta on ihan sama, että mihin nuori aikansa käyttää, jos se menee kansalaisen elinkaaritulojen näkökulmasta “hukkaan” (eli ei ole opiskelua kohti paremmin palkattua ammattia tai työskentelyä, josta kerätyillä veroilla maksetaan hyvinvointipalvelut ja eläkemaksuista eläkkeet). Tuskin niistä pääsykokeista muuten haluttaisiin opetusministeriön taholta luopua ellei siinä ajettaisi takaa sitä, että saadaan nuorilta näitä hukkavuosia pois, koska yliopistot kovin hanakasti niitä haluaisivat edelleen järjestää.
Näiden hukkavuosien poistamisen näkökulmasta on täysin triviaalia, että onko nuori opiskelemassa lukion oppimäärää paremmin varmistaakseen paikkansa haluamassaan laitoksessa vai lukemassa pääsykoekirjoja, koska molemmat viivästyttävät nuoren siirtymää kohti yhteiskuntamme rahoittajaa. Syltyn kommentti siitä, että perustulosta muodostuisi rahoituksen lähde ainakin osalle näistä hukkavuosista on siksi täysin relevantti ja pääsykokeiden korvaaminen ylioppilaskokeilla ei tähän vaikuta.
Jos sinun mielestäsi on ajanhukkaa oppia lukion kurssit kunnolla, eikä kannattaisi jättää koko lukio väliin? Aikaistuisi kolmella vuodella.
Taidamme vähän puhua toisistamme ohi, koska mielestäni lukion yleissivistävä tutkinto on vallan mainio tapa käyttää kolme vuotta, mutta näen, että muuttamalla yo-kokeet pääsykokeiksi ei tehdä mitään muuta välivuosille kuin siirretä ne lukion aikaisiksi eikä merkittävästi vähennetä sitä kokonaista aikaa, mikä ihmisillä kuluu lukion aloittamisen ja yliopistosta valmistumisen ja korkeakoulutettuna työelämään siirtymisen välillä.
Ehkä saan pointtini selvemmin esille käyttämällä esimerkkiä. Meillä on Olli Opiskelija, joka haluaa ehdottomasti lakimieheksi. Nykyisin hän suorittaa lukion kolmessa vuodessa ja viettää sen jälkeen 3 välivuotta lukien aina oikiksen pääsykokeisiin kunnes lopulta pääsee sisälle. Nämä 3 välivuotta on opetusministeriön näkökulmasta ongelma, koska se viivyttää Olli Opiskelijan valmistumista ja keskiluokkaiseksi veronmaksajaksi siirtymistä kolmella vuodella. Olli ei valmistu 27-vuotiaana vaan vasta 30-vuotiaana ja siten hänen työuransa jää automaattisesti kolme vuotta lyhyemmäksi, mikä on ongelma tilanteessa, jossa työuria tulisi pikemminkin pidentää kuin lyhentää.
Pääsykokeettomassa tulevaisuudessa Olli viettääkin lukiossa sen kuusi vuotta joko uusien yo-kokeita kunnes hänellä on tarvittavan korkeat arvosanat sisälle pääsemisen varmistamiseksi tai sitten käyttäen kolme vuotta lukion oppimäärään ja sen jälkeen päälle kolme vuotta käyden kaikki mahdolliset soveltavat kurssit (esimerkiksi pitkässä matikassa oli 10 pakollista kurssia ja 5 soveltavaa, joista kaikista tuli kysymyksiä yo-kokeeseen, historiassa suhde oli 5 pakollista ja 10 soveltavaa) + valmennuskursseja varmistaakseen, että yo-kokeista tulevat ne tarvittavat arvosanat. Molemmissa tapauksissa Ollin työura jää lyhyemmäksi, koska hän on valmis unelma-ammattiinsa pääsemisen varmistamiseksi käyttämään useamman vuoden sisäänpääsyn varmistamiseksi.
Jukkis
Jälkimmäisessä vbaihtoehdossa Olli on sentään lopulta oppinut lukiossa opiskeltavat aineet. Nykytapauksessa hän on oppinut pääsyköekirjojen alaviitteet ulkoa.
Onko siinä oikeasti merkittävästi eroa, että toinen on opiskellut pääsykoekirjan ulkoa ja toinen on opiskellut vaikkapa antiikin ajan Rooman keisarien järjestyksen ulkoa, koska kaikki kokeet on se sitten ylioppilaskoe tai pääsykoe lähtevät samalta viivalta? Joskus pääsykoe on varmaan parempi ja mittaa paremmin kokonaisuuksia ja vähemmän knoppeja ja joskus ylioppilaskoe on parempi, mutta en minä ainakaan automaattisesti näe, että ylierikoistunut lukio-opiskelija olisi jotenkin merkittävästi parempi kuin generalisti lukio-opiskelija, joka on päntännyt spesifiä pääsykoetta varten. Ihan samalla lailla nimittäin lukiossa panostetaan vain niihin kokeisiin ja aineisiin joilla on merkitystä, jos tiedetään jo valmiiksi, että mitä opiskellaan ja mitkä kokeet on sinne merkityksellisiä (eli jos vaikkapa oikikseen pääseminen vaatii historiasta laudaturia, mutta toisen kotimaisen arvosanalla ei ole väliä niin oikikseen haluava erikoistuu historian huippuosaajaksi).
Lisäksi koko uudistuksen tavoitehan on pakottaa nuoret viettämään vähemmän välivuosia pyrkimässä uudestaan ja uudestaan samaan paikkaan (sanattomana tavoitteena saada huonot arvosanat kirjoittaneet tyytymään kohtaloonsa ja unohtamaan lääkärin urat ja menemään vaan kiltisti joko sairaanhoitajiksi, jos haluavat työskennellä terveydenhoidossa tai sitten jonnekin ihan muualle, minne nyt sitten paperit riittävät). Tämä on se tavoite, jonka en näe toteutuvan ja jonka takia Syltyn ennuste siitä, että jotkut nuoret käyttäisivät perustuloa välivuotensa rahoittamiseen on täysin paikkansa pitävä. Sitä sen sijaan en tiedä, onko se oikeasti mikään ongelma tai syy jättää perustulo toteuttamatta. Sen kohdalla minun suurin huoleni on, että se saa jotkut elämään ikävuodet 18–25 eineksillä ja muutenkin minimibudjetilla ja siinä sivussa tekee itsensä tosi radioaktiiviseksi työmarkkinoille. Se on paljon pienempi ongelma, että joku ottaa sen perustulon ja siinä sivussa valmistautuu jotain koetta varten päästäkseen jonnekin opiskelemaan.
Ihmettelen ihan samaa kuin Ode.
Jukkis
“mielestäni lukion yleissivistävä tutkinto on vallan mainio tapa käyttää kolme vuotta”
Jos lukion yleissivistävä tutkinto on hyvä juttu, niin millä perusteella lukion yleissisvistävän oppimäärän opiskelu todella hyvin on huonompi kuin pääsykokeet?
En ymmärrä miksi lukion hinkkaaminen olisi stressaavampaa kuin pääsykokeisiin luku. Siellähän saa ihan oikeata opetusta + sosialaiset ympyrät ovat kunnossa. Toista se on yksin pääsykoekirjojen kanssa kotona. Päähän siinä yksinäisessä ulkoluvussa räjähtää.
Jos on menossa alalle jonne pääsee suht helposti, ei lukiota tarvitse ottaa yhtään sen kovemmin kuin nytkään. Jos taas on menossa vaikeasti päästävälle alalle päästä, joutuu kumminkin vuosikausien pääsykoerumbaan. Se on sitten melkein sama paahtaa kolme vuotta tasaiseen tahtiin lukiossa, kuin valmistautua kolme vuotta lukemalla kotona.
Kunhan kuitenkin jotenkin huolehditaan siitä, ettei lukiovuosien määrä räjähdä käsiin.
Minusta esimerkkisi menee metsään jo tässä kohti. Harva nuori tietää lukion ensimmäiselle luokalle mennessään, että hän haluaa varmasti tulla siksi tai täksi isona. Itselleni uravalinta selvisi joskus kolmannen vuoden puolivälin paikkeilla. Jos lukion hyvin suorittaminen joka tapauksessa hyödyttää tulevaisuuden suunnitelmien toteutumista, olivat ne mitä tahansa, nuori keskittyy silloin siellä lukiossa opiskeluun kunnolla. Hän ei kuitenkaan jankkaa lukiota hitaimman kaavan mukaan, koska haluaa sinne yliopistoon nopeasti eikä hitaasti.
Sitten kirjoituksissa nähdään, mikä on tulos. Jos ylioppislaskirjoitusten uusiminen kielletään, niin se on sitten siinä. Parhaat menevät parhaisiin yliopistoihin ja muut muualle. Tässä vaiheessa alkaa kaikille olla selvää se, mitä haluaa. Mutta tässä vaiheessa ei ole enää mahdollista alkaa tahkota jotain yhteiskunnan hyödyn kannalta tarpeettomia pääsykokeita.
Erona nykyiseen on se, että pitkittämispäätöstä ei voi tehdä enää jälkikäteen, minkä takia vain harva siihen ryhtyy.
Tämä systeemi on tietenkin hieman raaka niille, joille murrosiän pahimmat vuodet sattuvat lukioaikaan, jos sillä sitten menee muuten fiksun ihmisen uravalintamahdollisuudet lopullisesti tukkoon, ettei lukiossa jaksanut tehdä mitään, mutta minun mielestäni tämä on pienempi haitta kuin se, että systeemi kannustaa ison joukon ihmisiä turhanpäiväiseen ajanhukkaan.
Eikö tämä nimenomaan tee tästä järjestelmästä vielä tehottomampaa? Jos et tiedä, mitä haluat isona tehdä / opiskella, YO-kokeiden merkitystä priorisoimalla nuoren kannattaa kirjoittaa kaikki reaaliaineet ja kirjoittaa kaikista niistä mahdollisimman korkea arvosana, jotta hänellä on mahdollisuus tehdä valinta mahdollisimman monen paikan välillä -> edelleen pitkittää ihmisten lukiossa viettämää aikaa huomattavasti. Jos YO-kokeet ovat kerrasta poikki, tämänkaltainen generalisti ei varmastikaan kirjoita yhtään ainetta ja pidä mitään kiirettä kohti yliopistoa, jos kiirehtimällä hän ottaa riskin siitä, että joku ovi häneltä sulkeutuu.
Itse päädyin opiskelemaan kahta hyvin erilaista ainetta yliopistossa, joista toisen tiesin olevan minua kiinnostava vaihtoehto (DI) jo lukioon mennessä, joten luin pitkän fysiikan ja pitkän matikan. Kovasti olisi harmittanut, jos olisin tämän idean saanut vasta toisen vuoden loppupuolella, koska silloin pitkän fysiikan lukemiseen (aikoinaan 1 pakollinen, 8 syventävää päälle) eivät olisi jaksot riittäneet vaan minun olisi pitänyt jäädä lukioon pyörimään ainakin yhdeksi ylimääräiseksi vuodeksi, mahdollisesti useammaksi. Nyt kirjoitin YO:ksi ja meniin pääsykokeisiin samana vuonna ja aloitin opiskelut heti armeijan jälkeen niin nopeasti kuin se vaan oli mahdollista.
Tämä muutos tulee johtamaan kolmeen lopputulokseen: jotkut lukiolaiset erikoistuvat, panostaen vain ja ainoastaan heille relevantteihin kursseihin ja YO-kokeisiin, jotkut lukiolaiset generalisoituvat ja lukevat kaikkia aineita ja tekevät kaikkia YO-kokeita kunnes tulevaisuudenkuva on kirkastunut ja jotkut lukiolaiset surffaavat lukion läpi ja tiedostavat sen vaikutuksen vasta, kun lukio on ohi ja vaihtoehtojen joukossa ei välttämättä olekaan sitä mieluista. Tämä jälkimmäinen ryhmä tulee erityisesti olemaan lirissä, jos YO-kokeiden uusinta / lukion jatkaminen ei ole vaihtoehtona, mutta toisaalta sen mahdollisuuden antaminen tarkoittaa, että osa porukasta käy lukion vähän kuin kaksi kertaa.
Näistä ryhmistä ensimmäiselle muutos on tulevaisuuden kannalta tehokas, mutta tekee samalla hallaa lukion yleissivistävyydelle. Toiselle ryhmälle taas lukio on yleissivistävin mahdollinen, mutta heidän kohdalla taas opiskelut venyvät automaattisesti. Kolmannelle ryhmälle tämän muutoksen vaikutuksia on hankala arvioida: jos tahtotila herää vaikkapa lakimieheksi lukemisesta, mutta huonosti suoritetut YO-kokeet estävät sen, osa hyväksynee kohtalonsa ja tekee sitten jotain muuta ja osa katkeroitunee siitä, että heidän alaikäisinä tekemänsä päätökset estävät semmoisen ammatin harjoittamisen, mitä tekee mieli. Kumpikaan meistä ei tiedä missä suhteessa näitä eri näkemyksiä löytyy tästä porukasta.
Tässä olemme sitten eri mieltä, koska minusta alaikäisen tekemillä päätöksillä ei saisi olla näin rajulla tavalla heidän tulevaisuuttaan määrittävää vaikutusta. Jos me emme päästä häntä auton rattiin emmekä anna hänen ostaa alkoholia tai tupakkaa, kuinka voisimme vaatia häntä tekemään päätöksiä, jotka sulkevat häneltä lopullisesti joitain ovia koskien hänen elämänsä seuraavaa 50 vuotta (5 vuotta opiskelua ja 45 vuotta työelämää)? Jotenkin minusta tuntuu, että tästä aiheesta keskustelevat vain ne, jotka ovat olleet skarppeja ja pitkän tähtäimen suunnittelu on ollut mahdollista jo lukiossa (ryhmä mihin uskon meidän molempien kuuluvan) ja sitä kautta meidän pitää olla erityisen varovaisia ennen kuin kahlitsemme niitä, joilla aikuistuminen vaatii vähän pidempää kypsymistä.
Eikö perustulossa ole olennaista sen suuruus? Pieni ja suuri perustulo ovat aivan eri asiat.
Pieni perustulo, jolla ei tule toimeen, on markkinaliberaali ratkaisu. sitähän B. Wahlrooskin kannattaa. Nyky-yhteiskunnassa ihmisiä ei jätetä sellaisen perustulon varaan, jolla ei mitenkään voi elää. Erilaiset toimeentulotuet jäisivät siis olemaan eikä hallinnollista kevennystä saada.
Jos perustulo on niin suuri, että sillä tulee toimeen, jos on vaatimaton, se on niin suuri, ettei valtion talous sitä salli. Toisekseen aivan liian monet jättäytyvät sen varaan. Vaatimattomia ihmisiä on aika paljon.
Näiden vaihtoehtojen väliin perustulo luultavasti kuolee.
Ainakin aikoinaan (30.4.2001) Uutispäivä Demarin paljon kohua herättäneessä haastattelussa Wahlroos sanoi, että hän kannattaa peräti 5 000 — 6 000 markan (nykyrahassa n. 1 100 — 1 300 euron) perustuloa. Onko hänen linjansa sittemmin muuttunut?
Tiedämmekö todella, että liian monet jättäytyvät sen varaan? Siis liian monet sellaiset henkilöt, jotka nykyjärjestelmässä tekisivät jotain tuottavampaa työtä? Onhan veikkauksia myös toiseen suuntaan: moni alkaa tehdä osa-aika- ja keikkatyötä sekä kokoaikaisestikin matalapalkkatöitä, kun kannusteloukko ei ole estämässä.
Perustulo kyllä sai jo täystyrmäyksen kun kokeilussa edes ultraepärealistisen antelias perustulo ei edistänyt työllistymistä. Tässä valossa perustulon lupailu on eltaantuneen makuista äänienkeruuhöpinää.
OS: “On suoranainen vääryys, että pienellä palkalla työtä tekevät ei ansaitse juuri sen enempää kuin työtön”
Tämä on todella väärin. Mutta tätähän poliitikot ovat halunneet kun lukemattomat tuet (ml. asuntopolitiikka, segregaatiopolitiikka) on poliittisin päätöksin viritetty niin korkeiksi, että ne voittavat työn tekemisen. Asia korjaantuu sillä, että tukien mitoituksessa otetaan suhteellisen köyhyyden sijaan lähtökohdaksi sotu-uudistuksessa absoluuttinen köyhyys. Toki pienituloisten työnteon kannustimia on samalla parannettava esim. verotuksen muutoksilla.
Avainasemassa on asumisen kalleus Suomessa. Jos keskimääräiset asumiskulut saataisiin puolitettua, meidän pienipalkkaisilla olisi yhtäkkiä huomattavasti enemmän rahaa kädessä kuukauden lopulla kuin tukien varassa elävällä, joilla olisi kaikki ennallaan, koska tuet pienenevät asumiskulujen pienentyessä. Iso kasa kannustinloukkuja katoaisi saman tien, mutta kumma kyllä minkään puolueen ohjelmasta en löydä mainintaa siitä, että he tekisivät kaikkensa saadakseen asumisen hintaa alemmaksi.
Kyllä, asumiskustannukset ovat kasvukeskuksissa karanneet käsistä. Vastaus asumiskustannusten (vuokrat, asuntojen hinnat) alentamiseen on järkevä vuokrasääntely. Ruotsissa se ei ole järkevä, useassa muussa Länsi-Euroopan maassa on toteutettu paljon paremmin.
Ja kyllä, asumiskustannusten alentaminen ei näytä poliitikkoja kiinnostavan. Liian moni vasemmassa laidassa saa esim. Kojamon kautta (verovapaus!!!) tukea kampanjointiinsa. Oikealta taas löytyy paljon asuntosijoittajia, jotka ovat suurimpia hyötyjiä asumisen tuista. Tämä mätäpaise pitää räjäyttää.
Kertoisitko esimerkin jostain hyvin toimivasta vuokrasääntelystä ja siitä, mihin sen toiminta perustuu. Minulla on kokemuksia vain 1980-luvun vuokrasääntelystä Suomessa, ja se ei ainakaan toiminut. Vuokrat olivat kyllä teoriassa edullisia. Ainoa ongelma oli se, että vuokra-asuntoja ei ollut pääkaupunkiseudulla tarjolla kuin erityisryhmille (esim. opiskelijoille ja kaupungin asuntoihin tarpeeksi pienituloisille). Keskituloisella sinkulla tai lapsettomalla pariskunnalla (molemmat töissä) ei ollut mitään mahdollisuuksia saada pääkaupunkiseudulta vuokra-asuntoa, ellei sitten ollut jotain tutuntuttua, joka tarvitsi tilapäisesti jonkun asumaan asuntoonsa esim. ulkomaankomennuksen ajaksi.
Minäkin avasin viimeisen opiskeluvuoteni alussa ASP-tilin. En avannut sitä siksi, että olisin pitänyt omistusasunnon hankkimista jotenkin parempana tai edullisempana vaihtoehtona kuin vuokralla asumista. Avasin sen pelkästään siksi, että näin omistusasunnon ostamisen ainoaksi vaihtoehdoksi saada pääkaupunkiseudulla katto pään päälle siinä vaiheessa, kun joudun valmistumisen vuoksi muuttamaan pois opiskelija-asunnon soluhuoneesta.
ensim
Itävallassa on ilmeisesti hyvin toimiva vuokrasääntely, myös Saksassa on vuokra-asuminen on ollut Suomea paljon edullisempaa. Osmo on tainnut aiemmin sivuta kirjoituksissa Itävallan järjestelmää.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Itävallan systeemissä on ajateltu kokonaisuutta eli tonttipolitiikalla, kaavoituksella, rakennusmääräyksillä, rakennuskustannuksilla, rahoituksella jne. ensinnäkin pystytään uudisrakentamisen hintataso pitämään kurissa. Rakentaminen on siellä huomattavasti Suomea edullisempaa, vaikka talvihan sielläkin vaivaa.
Asunnoista merkittävän osan omistavat voittoa tavoittelemattomat tahot ja niiden rooli uudisrakentamisessa on hyvin suuri. Tämä lienee erittäin keskeinen syy onnistuneelle kohtuuhintaiselle asumiselle. Eli asuminen on katsottu niin keskeiseksi asiaksi kansalaisille, ettei sitä ole alistettu markkinavoimien rahastettavaksi (kuten Suomessa on).
Tulorajat näihin asuntoihin ovat niin korkeat, että 80–90% kansalaisista mahtuu rajoihin. Vuokria säädellään ja vuokrasopimusten muitakin ehtoja säädellään.
Helsingissä HASO pystyy tuottamaan kohtuuhintaisia asumisoikeusasuntoja. Vuokrat ovat 20–30% halvempia kuin muiden tarjoamissa asumisoikeusasunnoissa. Juniori muuttaa kuun vaihteessa uuteen HASOn kaksioon ja maksaa vuokraa alle 11 euroa/m2, siis Helsingissä. Toki asumisoikeusmaksu vajaa 30.000 euroa on pitänyt jostakin kaivaa, mutta käsittääkseni pankit lainoittavat niitä.
Eli Helsingin kaupunkikin pystyy tarjoamaan edullista asumista uudistuotannolla. Jostakin syystä Helsinki ei kuitenkaan esim. ota asumisoikeusrakentamista yksinoikeudekseen vaan päästää yksityisiä toimijoita rahastamaan siinäkin järjestelmässä.
Kaiken kaikkiaan avaimet edulliseen asumiseen ovat suurelta osin helsinkiläispäättäjillä. Ilmeisesti suunnittelijoilla, rakennusliikkeillä, pankeilla ja asuntosijoittajilla on niin vahva ote päätöksentekijöistä, että systeemiä ei saada muutettua. Helsinkihän hyötyy itse valtavasti maan arvon noususta suurena maanomistajana. Ja valtionverotuksen kautta kierrätettävä asumistuki (2,1 miljardia 2018) päätyy aika isolta osin pääkaupunkiseudun talouteen.
Eli syyllisiä ovat virkamiehet ja poliitikot, joilla on päätösvalta. Olisi ihan kiva, jos asuminen olisi vaaliteema.
Perustulo on yritystuki.
Valtio alkaa maksaa osan yritysten palkkakuluista.
Kun palkkamenot alennetaan keinotekoisesti ‚yrityksen ei kannata panostaa tuottavuuden nostamiseen eli yritykset vähentävät investointeja.
Seurauksena on kilpailukyvyn menetys vanhentuneiden tuotteiden vuoksi.
USAn autoteollisuus on hyvä esimerkki,se pysyy pystyssä vain tukien ja tullien ja kauppasotien avulla.
Silti myydyimmät merkit ovat Honda,Toyota,Nissan
Myydyin malli on toki Fordin avolava isolla v8 mutta sekin käy kaupaksi tukien avulla
Jos perustulo on yritystuki, niin myös pienipalkkaisten alhaisempi tulovero on (vero)tuki yrityksille.
Kuten jo ylemmäksi vastasin, veroprogressio on (potentiaalisesti haitallinen) yritystuki. Mutta perustulo tasaverolla ei sitä ole, koska työnantaja joutuu maksamaan työntekijän tuottavuuden mukaisen palkan (olettaen, että työmarkkinat toimivat vapaasti). Emmehän me kutsu maksutonta peruskouluammekaan yritystueksi (vaikka tietyssä hyvässä mielessä se sitä onkin).
Tässä ei ole järkeä. Mikä tahansa positiivinen työllistymisveroprosentti on vero eikä tuki (tässä kannustinmielessä, josta puhut).
Itse kyllä kannattaisin ihan verotukeakin pienille palkoille (esim USA:n EITC:n malliin).
Hyvä, että osmo jaksaa tehdä näitä avauksia. Istuva hallitus ei ole edes suostunut keskustelemaan perustulosta. Nyt kun hallitus vaihtuu, on hyvä aika nostaa asia esille. Osmon malli ei varmaankaan ole täydellinen, mutta sellaisella voisi aloittaa. Perustulon lopullisena tavoitteena tulisi olla taso, jolla kaikki ihmiset voisivat maksaa asumisensa ilman erillistä asumistukea. Nykyisellään asumistuen rajat liiaksi vedättävät vuokratasoa.
Juuri näin. Muistutetaan nyt vielä, että vihreiden ja vasemmistoliiton malleissa perustulon päälle maksetaan asumistukea, mikä valitettavasti tekee malleista huonoja. Kalliisti asumisen kuuluukin olla kallista.
Eikö Suomessa ole se perusongelmana, että melkein kaikki ovat “pienituloisia”, keskituloisetkin? Muihin pohjoismaihin verrattuna, käteen jäävä ansio on selvästi pienin. Verovertailuissa taas aito suomalainen pienituloinen maksaa melkein vähiten veroja Euroopassa.
Tästä kaikesta seuraa se, että keskipalkkaisen työssäkäyvän nettoansio on lähellä tukea saavien nettotuloja, mikä ei kaiketi voi olla tarkoitus — jos halutaan että ihmiset käyvät töissä. Jos, niin kuin joku kirjoitti, 3000 euron palkassa lisää saadusta 100 eurosta menee 50 veroa, ymmärtää että perustulon järjestäminen on melkein mahdottomuus — ellei pyritä siihen että kaikki kansalaiset saavat saman taskurahan (eikä mitään muuta) riippumatta mitä tekevät vai tekevätkö mitään.
Nykyiseen tilanteeseen kai päädyttiin vuosien mittaan kun vahva SAK sai tupoilla estettyä prosenttikorotukset ja toisaalla sitten verotuksen kovalla progressiolla kerättiin yhä enemmän rahaa julkiseen talouteen. Tarkoitus oli hyvä, seuraus se mitä nyt on. Jos palkkahaitari olisi aidosti laveampi, olisi helpompi (ja legiteemimpää) kerätä rahaa aidosti pienituloisille.
Hei Osmo!
Sain tänään kaverilta linkin Matti Virtasen kirjaesittelyyn Verkkouutisen sivulle:
https://www.verkkouutiset.fi/ilmastohysteria-on-uhka-jarjenkaytolle/
Minulla ei riitä osaaminen arvioida Virtasen väitteitä, joten ajattelin kääntyä puoleesi. Mielestäni sinä aina perustelet väitteesi niin pitävästi.
Onko siis Virtasen väitteet puuta heinää, vai onko median uutisointi kritiikitöntä? Onko kyseessä uhka jolla vasemmisto pelottelee kuten rasistit pelottelevat pakolaisilla? Voitko kirjoittaa lyhyen yhteenvedon tai kommentin tyyliin “Tämän tiedämme nyt”?
Kiitos etukäteen!
En ole lukenut Virtasen kirjaa enkä varmaankaan myöskään lue, koska asiantuntijat ovat teilanneet sen samaan joukkoon rokotevastaisten kampanjoiden kanssa. Googlaamalla löytyy perusteet tähän.
Yksi asiantuntija on teilannut. Monikon käyttö tässä on virhe.
“Ja kyllä, asumiskustannusten alentaminen ei näytä poliitikkoja kiinnostavan. Liian moni vasemmassa laidassa saa esim. Kojamon kautta (verovapaus!!!) tukea kampanjointiinsa. Oikealta taas löytyy paljon asuntosijoittajia, jotka ovat suurimpia hyötyjiä asumisen tuista. Tämä mätäpaise pitää räjäyttää.”
Tuo ay-liikkeen verovapaus on pelkkä propaganda myytti. Myös yhdistykset maksavat liiketoiminnastaan verot kuten muutkin yhteisöt esim yhtiöt. Niinpä kun Kojamo jakaa osinkoja SAK:lle niin siitä maksetaan verot. Tosin se on lähes nolla, mutta niin se on Herlinillekin.
Tämän voi tarkistaa Verohallinnosta “1. Onko yleishyödyllinen yhteisö vapautettu tuloverosta kokonaan?
Ei. Yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta sekä tietyin edellytyksin kiinteistön tuottamasta tulosta.”
ttps://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/yhdistys-ja-saatio/yleishyodyllisten_yhteisojen_verotus__u/
Tänä vuonna jaetaan osinkoja n 14 miljardin verran ja niistä kertyy verotuloja n 1,2 miljardia eli veroaste on n 8,5 %
SAK: “Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ei myöskään peritä veroa sijoitustuotoista.”
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kuusi-faktaa-ay-liikkeen-verotuksesta
Kojamon erittäin mittavien verovapaiden osinkojen ja sen osakkeiden verovapaan myyntivoiton lisäksi AY-liike omistaa suoraan merkittävän määrän mm. sijoitusasuntoja pääkaupunkiseudulla.
Ay-liike voidaan nähdä myös yleishaitallisena, eli yleishyödyllisyyteen perustuvat veroedut voidaan täysin kyseenalaistaa.
Ja tuo Herlineille sorvattu verovapaus on kyllä yksi ilmeisimmistä mätäpaiseista. Edun arvo 30 miljoonaa tänä vuonna, ja etuhan tulee joka vuosi. Varallisuus keskittyy, mutta pitääkö keskittymistä tukea poikkeuslainsäädännöllä?
Kojamo maksaa verot, samoin kuin Kone ja Pekka Herlin, mutta SAK ei. Herlin maksaa veroa Koneelta saamistaan osingoista 28,05 %, SAK 0 %.
“Ja kyllä, asumiskustannusten alentaminen ei näytä poliitikkoja kiinnostavan. Liian moni vasemmassa laidassa saa esim. Kojamon kautta (verovapaus!!!) tukea kampanjointiinsa. Oikealta taas löytyy paljon asuntosijoittajia, jotka ovat suurimpia hyötyjiä asumisen tuista. Tämä mätäpaise pitää räjäyttää.”
Itse asiassa suurin mätäpaise pääkaupunkiseudulla on Helsingin kaupunki, joka määrittää maanvuokran koron 4 %. Kun korot ovat nolla tasolla niin tuo on koronkiskontaa
Luin että Hernesaaren rakennetaan 7600 asukkaalle asuntoja. Osmo kun on kapunkisuunnittelulautakunnassa, niin olisi kiinnostavaa kuulla, miksi uusi kaupunginosa rakennetaan meren rantaan, vaikka merenpinnan arvioidaan nousevan useilla metreillä jo tällä vuosisadalla.
Eivätkö Vihreät enää usko IPCC:n ennustuksia vai mikä järki rakentaa taloja tällä tavalla?
Helsinki varautuu siihen, että meren pinta voi ajoittain nousta 3,5 metriä, josta metri on varsinaista merenpinnan nousua. Kannattaa huomata, että Helsingissä meranpinta alenenee 30 cm/ vuosisata mannerjään muinaisen sulamisen vuoksi.
Muistaakseni IPCC:n pessimistisimmätkin projektiot ennustavat alle 1 m:n merenpinnannousua tämän vuosisadan loppuun mennessä.
Tulonsiirroissa ongelmallisin ryhmä ovat pienen eläkkeen saajat. Varsinaisesti he ovat SDP:n kohderyhmää, asia voisi silti kiinnostaa Vihreitäkin.
Eläkejärjestelmän tasapainottaminen köyhyyttä estäväksi on vaikeaa.
Nykyisin ongelmaa on ratkottu nostamalla takuueläkettä, joka on ollut helposti uutisoitava ja kustannuksiltaan pieni teko. Pienintä kansaeläkettä kun saa kovin harva ihminen.
Samaan aikaan indeksin leikkaaminen on leikannut myös pieniä eläkkeitä.
Lesken eläkkeen poistaminen taas koskisi merkittävästi yli 80-vuotiaita naisia, jotka olivat ajankuvan mukaisesti elämänsä kotirouvina ja elinikäero puolisoihionsa oli suurimmillaan.
Toinen puoli ovat sitten uudet megasuuret eläkkeet kovin harvoille ihmisille. Portugalin ja Ranskan eläkeveroparatiiseja ei ole saatu tukittua.
Perustulon ja eläkkeiden välinen suhde on jäänyt minulle hieman hämäräksi.
Takuueläke parantaa vähän yli sadantuhannen eläkkeensaajan eläkettä. Joukko on siis selvästi suurempi kuin maanviljelijöiden määrä Suomessa.
hmm moniakin asioita suomen sosiaaliturvassa pielessä esimerkiksi osatyökykyisten tai vajaatyökykyisten kohtelu oma puolisoni on osatyökykyinen vaikka onkin nuori 25 vuotias ja ollut vuosia kuntouttavassa työtoiminnassa 5 vuotta jo. Siitä ei kerry eläkettä eikä kunnon palkkaa vaikka tekee 6 tuntia/päivässä työtä joka ei ole mitään iskuskelua vaan ihan ruokaa yms tekevät seisovapöytä tyylisessä ruokalassa. Jossa siis käy maksavia asiakkaita jne mutta tuokin voi jatkua vuosia jolloin on mahdollista ettei osatyökykyiselle kerry eläkettä eikä palkkatuloja jne vuosienkaan ajalta pitäisi joskus saada muutosta tuohonkin asiaan tai edes että saisivat tuostakin hommasta edes jonkinlaista tulonlisäystä kun tuo voi tosiaan kestää vuosiakin ja nykyisin melko yleistä nuorillakin. työnantajat tuntuvat karastavan jos on pientäkin työkykyä alentavaa asiaa tai vaivaa en tarkoita edes mielenterveys ongelmia vaan esimerkiksi adhd asberger add keskitymis häiriöt lievä autismi tai vaikka oppimis vaikeudet yms. Usein tallaiset ihmiset karsitaan viimeistään työhaastattelussa tai eivät aina edes pääse sinne saakka. Harmittaisi jos 20 vuotiaasta asti koko työura olisi kuntoutavaa työtoimintaa yms esimerkki tapauksesta tässä tapauksessa käytännössä tulonhankkiminen jää mahdollisen puolison harteille. tuo ehkä eniten nuorien vajaa kuntoisten tai osatyökykyisten ongelma kun kuullut että joillakin on 10 kin vuotta kunotutavaa työtoimintaa jne takana ja toisinaan se on esim oikeilla työpaikoilla/firmoissa
“Kojamo maksaa verot, samoin kuin Kone ja Pekka Herlin, mutta SAK ei. Herlin maksaa veroa Koneelta saamistaan osingoista 28,05 %, SAK 0 %.”
SAK maksaa Kojamosta saamastaa tulosta normaalit tuloverot.Kannattaa tutustua Verohallinnon ohjeisiin. SAK on varovapaa vain varsinaisen yhdistystoiminnan osalta, liiketoiminnasta maksetaan normaalit verot
Ja se Herlinkin maksoi 160 miljoonan osinkotulosta veroa 4,7 %
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/koneen-herlinin-osinko-160-miljoonaa-vero-47
Menee vähän jankkaamiseksi, mutta silti toistan aiemman viestin:
SAK: “Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ei myöskään peritä veroa sijoitustuotoista.”
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kuusi-faktaa-ay-liikkeen-verotuksesta
Kojamon listautumisessa ammattiliitot myivät VEROVAPAASTI Kojamon osakkeita yli 320 MILJOONALLA eurolla.
Liittojen omistuksen arvo Kojamossa on nyt noin 1,2 MILJARDIA euroa ja siitä tulee tänä keväänä VEROVAPAANA osinkoja yli 31 miljoonaa euroa. Liitot ovat listautumisen jälkeenkin jatkaneet osakkeiden myyntejä.
Irvokkaaksi asian tekee verovapauden lisäksi se, että Kojamon osakkeen arvo, sen osingot ja em. osakkeiden myyntituotto pohjautuu erittäin merkittävästi siihen, että
1. Kojamo on suurin edunsaaja yli 2 miljardin vuosittaisista asumistukimenoista
2. Kojamon asuntokanta perustuu paljolti vanhoihin vuokrasääntelystä vapautuneisiin (ex Valtion Vuokratalo-osuuskunta VVO) asuntoihin, joiden kohdalla Kojamo on nostanut vuokrat kattoon. VVO:n muuttuminen vuokra-asumista ja vuokratukia rahastavaksi pörssiyhtiöksi on ay-liikkeeltä erittäin onnistunut poliittinen manööveri joka nyt on tuonut lakkokassoihin mahtavasti massia.
Puolueet tekee päätöksen eduskunnassa asumistuista -> tuki vuokralaisille -> vuokrat Kojamolle -> myyntitulot/osingot ammattiliitoille -> tuki puolueille jne. Raha kiertää mukavasti ja asumistukijärjestelmää puolustamalla saa mukavasti ääniä vaaleissa!
Voinee hyvin arvioida, että niin kauan kuin liitot ovat merkittäviä omistajia Kojamossa eivät ainakaan SDP ja Vasemmistoliitto tule leikkaamaan asumistukia tai muutenkaan muuttamaan asumistukijärjestelmää Kojamon liiketoimintaa haittaavasti.
————
Antti Herlinin yhtiö Holding Manutas Oy omistaa Koneen osakkeita 91 548 846 kpl eli 17,34% osakkeista. Se saa osingot verovapaana, tänä keväänä potti on noin 151 miljoonaa. Verovapaushyöty on noin 44 miljoonaa, kysyn miksi tämä sallitaan? Herlin omistaa suoraan ja toisen yhtiön kautta noin 26 miljoonaa Koneen osaketta ja niiden saamista osingoista menee verot.
Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliittojen-lypsylehma-porssiin-yli-puolet-yhtion-jakamista-osingoista-on-mennyt-liitoille/42c0d69f-28d4-3a0a-8acc-5719cf0dca94?_ga=2.99121110.975847331.1553767211–1451636007.1550496696) ja YLE (https://yle.fi/uutiset/3–9691412) ovat kumminkin sitä mieltä, että eivät maksa. YLEllä on ollut tilinpäätökset käytössään, kai se olisi huomannut jos näistä on verot menneet?
Höpön löpön. Kojamon maksamat osingot ovat sijoitustoiminnan tuottoja, SAK saa ne verovapaina. Se selviäisi heti kyllä niistä verohallinnon ohjeistakin jos olisit joskus viitsinyt lukea niitä.
Herlin maksaa saaamistaan osingoista verot. Niistä osingoista, jotka Herlin jättää nostamatta, ei makseta veroja.
Yleisestikin tuo 30/32% osinkovero on pelkkä kulissi. Sitä maksvat vain tavikset pikku tuloista.
Esim Suomessa VVM arvion mukaan maksetaan tänä vuonna n 14 miljardia osinkoja ja niistä tulee verokertymää n 1,2 miljardia eli todellinen vero on keskimäärin 8,5 %
Pääomavero on degressiivinen vero eli mitä enemmän tulos, sitä alempi veroprosentti