Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laa­jasa­lon ratikkakortteli

Ratik­ka tarvit­see varikon. Paikalliset asukkaat halu­aisi­vat sen muualle, mut­ta muualle ei mene kisko­ja. Sik­si he halu­si­vat myös kiskot Hert­toniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulos­sa päälle asuntoja.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien hintakilpailu

Ihmettelin kovasti tätä kil­pailu­muo­toa, jos­sa hin­ta määritel­lään pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Siitä tulee haitalli­nen rak­en­tamisen laatu­vero, jota esimerkik­si aka­teemisel­la talous­blogilla on arvostel­tu voimakkaasti. Esit­telijä perusteli tätä sil­lä, että toteu­tus on vuosien päässä eivätkä raken­nus­li­ik­keet uskalla antaa euromääräisiä tar­jouk­sia – tai jos uskalta­vat, anta­vat matalia. Ongel­ma olisi ratkaistavis­sa sit­o­ma­l­la tämä asun­to­jen myyn­ti­hin­tain­dek­si­in, mut­ta tähän hätään en saa tästä toimi­vaa esi­tys­tä tehdyksi.

Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen linjaukset

Tämä on selostet­tu aiem­min. Suuri paran­nus nykyiseen, joskaan en ymmär­rä, mik­si houkut­tele­vim­mat ton­tit myy­dään eikä vuokra­ta, kuten muut. Helsin­ki siir­tyy pääasi­as­sa vuokraa­maan tont­te­ja myymisen sijas­ta, mikä on järkevää, kos­ka raha on kaupungille hal­paa. Tätä puoltaa jopa talous­te­o­reet­ti­nen näke­mys siitä, että kos­ka kaik­ki liik­keel­lä ole­va raha on lainaa, on parem­pi, että lainaa ottaa yhteiskun­ta kuin sijoi­tus­ra­has­tot voimakkaal­la velkavivulla.

Alueen varaami­nen Nuot­tasaa­res­sa Maja­ma­ja Oy:lle mökkikylän suun­nit­telua varten

Alueelle on tulos­sa 30 vuokrat­tavaa mökkiä eli keskikokoinen hotel­li. On hyvä, että Helsin­gin saaris­toa avataan matkailua varten. Tule­vaa ekol­o­gista lomailua on, että loma­lle men­nään metrol­la. Man­tereen puolelle on kaavail­tu kah­ta omakoti­tont­tia, mitä min­un on lievästi san­ot­tuna vaikea ymmärtää.

Vuosaare­laiset eivät pidä tästä. Yritän selvit­tää, onko tässä kyse sel­l­ais­es­ta ympäristörikok­ses­ta kuin he sanovat. Olen kuul­lut vuosaare­laisil­ta sekä han­ket­ta puoltavia että sitä vas­tus­tavia kantoja.

Lausun­to Atte Har­jan­teen aloit­teesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kan­nat­tavu­ut­ta ja suunnittelua.

Patoa ei voi pois­taa niin, että joken pin­ta las­kee metre­jä ja joki muut­tuu puroksi.

Uusia asioita

Kaisaniemen­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man lähtöko­h­dat ja tavoitteet

Puista on jotenkin rän­sistyneen oloinen, joten se kaipaisi kasvo­jen koho­tus­ta. Se tarvit­sisi myös jotain pysyvää toim­intaa – vaik­ka teras­sikahvi­lan – kos­ka alue on sel­l­ainen, etteivät nuoret naiset uskalla oikaista puis­ton läpi.

 

Län­sisa­ta­man Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Kort­teli menee YIT:n johta­man kon­sor­tion (mukana myös A‑Kruunu Oy, Asun­tosaatiön Asum­isoikeus Oy., NAL asun­not OY) toteutet­tavak­si. Mie­lenki­in­toinen kon­sep­ti. Tämä ton­tin­lu­ovu­tus­menet­te­ly on läpinäkyvyy­den kannal­ta aika ongel­malli­nen, kos­ka ei oikeas­t­aan tiede­tä, mitä mikin käyt­tö­muo­to oikein mak­saa, kos­ka kokon­aisu­us ratkaisee kil­pailun. Mut­ta kil­pailu perus­tuu kaupung­in­hal­li­tuk­sen vuon­na 2015 tekemään päätök­seen, joten täl­lä mennään.

Helsinkiläis­ten liikun­ta­tot­tumuk­set 2018

Mitään suur­ta muu­tos­ta ei vuo­den sisäl­lä ole tapah­tunut. Käve­lyä ja jalankulkua oli enem­män kuin viimek­si, kos­ka sää oli haas­tat­telu­a­janko­htana (4.9. – 12.10.) parem­pi kuin edel­lisenä vuon­na. Kan­takaupunki­lais­ten tekemistä matkois­sa fil­lari ohit­ti henkilöau­ton.  Metron käyt­tö oli lisään­tynyt, tietysti.

Kan­takaupunki­lais­ten matkat jakautuivat:

Käve­ly 45 %
Ratik­ka 16 %
Fil­lari 11 %
Bus­si 10 %
Henkilöau­to 9 %
Metro 7 %
Juna 1 %
Tak­si 1%

Helsinkiläi­sistä 90 pros­en­til­la on HSL:n lip­pu. Näistä 59 % käyt­tää arvoa ja 44 %  kausilip­pua ja lop­ut koul­u­lais­lip­pua tai vapaalippua.

Ammatin takia päivän aika liikkui henkilöau­tol­la 3 % vastaajista.

SUMP-indikaat­torit (Sus­tain­able mobil­i­ty program) 

Kan­sain­vä­li­nen ver­tailu kaupunkiliikenteestä

Helsin­ki sai täy­det 10 pis­tet­tä kevyen liiken­teen olo­suhteista, julkisen liiken­teen edullisu­ud­es­ta ja ruuhkien vähäisyy­destä. Huonoim­mat pis­teet tuli­vat ener­giate­hokku­ud­es­ta, melus­ta, toim­into­jen sekoit­tuneisu­ud­es­ta ja turvallisuudesta.

Myyn­tipe­rustei­den vahvis­t­a­mi­nen  kovan rahan vuokra-asun­to­ton­tille Jätkäsaa­res­sa.

Tämä siis vielä ilman tar­jouskil­pailua sijoi­tus­tarkoituk­si­in ruotsinkieliselle säätiö- ym. pääo­ma­lle. 1 500 €/k‑m2. Ton­til­la on sijain­ti­in näh­den tolku­ton autopaikkavelvoite ajatellen, että han­ke on vuokrat­aloko­hde Jätkäsaa­res­sa: 6 autopaikkaa kym­men­tä asun­toa kohden. Näin sitä liiken­nesump­pua raken­netaan. Minus­ta mei­dän pitäisi alkaa perua Jätkäsaaren ylim­i­toitet­tua (sekä kysyn­tään että liiken­ney­hteyk­si­in näh­den) autopaikkanormia. Markki­nae­htois­es­ti noi­ta ei toteutet­taisi, merk­it­see­hän se noin 30 000 euron hin­tal­isää asun­toa kohden. En tule ole­maan tuos­sa vai­heessa enää kok­ouk­ses­sa, mut­ta jos olisin, esit­täisin palaut­tamista niin, että autopaikko­jen lukumäärää alen­netaan ja ton­tin hin­taa vas­taavasti korotetaan.

Tässä vain näyte lis­tan 28 asiasta.

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019”

  1. Helsin­ki toteut­taa parhail­laan merel­lisiä strate­gioitaan. Se tarkoit­taa, että kaupun­gin merel­liset luon­toalueet raken­netaan täy­teen rantarait­te­ja, koira­puis­to­ja, eri­laisia hökke­likyliä, lai­ture­i­ta, rav­in­toloi­ta, sauno­ja, kioske­ja ja bileepaikko­ja ja tur­is­teille tarkoitet­tu­ja majoi­tustilo­ja. Suun­nit­telu on nyt eden­nyt Val­lisaares­ta ja Isosaares­ta Uutelaan.

    Jos täl­laiset strate­giat on jos­sain kaupun­gin elimis­sä hyväksyt­ty, voisiko strate­giat peru­ut­taa ennenkuin niistä aiheutuu kor­jaa­mat­to­mia vahinko­ja kaupun­gin luon­non­va­raisille saar­ille ja ulkoilualueille?

  2. Vuosaaren metroase­mal­ta on pari kilo­metriä käve­lyä Nuot­tasaa­reen. Suun­nitel­lun mökkikylän liikenne tapah­tu­isi käytän­nössä läh­es kokon­aan henkilöau­toil­la. Tarvi­taan kol­menkymme­nen auton parkkipaik­ka. Ulkoilu­alueen halkai­se­valle pölyävälle Uute­lantielle tulee run­saasti lisää liiken­net­tä. Oikeas­t­aan pelot­tavin­ta on, että tässä luo­daan malli, miten Uute­lan aluet­ta jyr­sitään pala palal­ta yksityiskäyttöön.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Mökkikylään pää­sisi vain vesitse. Ei sinne men autoti­etä eikä tule.

        Ei mökkikylään asti autol­la pääse, mut­ta lähelle. Autol­la ajeltaisi­in Uute­lan kapei­ta ja pölyäviä hiekkateitä pyöräil­i­jöitä ja käveli­jöitä väis­tellen niin lähelle kuin pääsee. Eli Hal­lkul­lan­niemen­tien päähän parkki­in, jos­ta saarelle on enää 500m

      2. Onko kyseessä ulkoilu­alueek­si merkit­ty Nuot­tasaari, joka on aivan Uute­lan niemen lounais­puolel­la? Sinne johtaa Kart­ta­paikan mukaan kävelysilta.

  3. Osunko oikeaan, jos arvaan, että ne kak­si man­tereen­puolen omakoti­talo­tont­tia menevät Maja­ma­ja OY:n toim­i­tusjo­hta­jalle ja hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jalle (tai vai­h­toe­htois­es­ti tämän ehdo­tuk­sen virkamiesesit­telijälle)? Jotain outoa tuos­sa on, että saa­reen tehtävän mökkikylän kaavas­sa sovi­taan jon­nekin ihan muualle raken­net­tavista omakoti­taloista, varsinkin kun ne eivät tule ihan huonolle paikalle.

  4. “Rantarait­te­ja, koira­puis­to­ja, eri­laisia hökke­likyliä, lai­ture­i­ta, rav­in­toloi­ta, sauno­ja, kioske­ja ja bileepaikko­ja ja tur­is­teille tarkoitet­tu­ja majoi­tustilo­ja.” — Uno­hdit rul­latuoli­matkailun mah­dol­lis­ta­vat rampit joka paikas­sa, ne vas­ta nos­ta­vatkin luon­toalueen tunnelmaa. 

    Val­lisaa­res­sakin on nolo puis­tokyt­tä jauhamas­sa paskaa ja ker­tomas­sa mitä saa tehdä. Vähän niinkuin enti­saikaan Kaivopuis­tossa — tosin kytästä tuli 60-luvul­la huli­gaanien kiu­san kohde ja lop­putu­los oli rumem­pi kuin ilman kyt­tää. Kun­han ikää ker­tyy tarpeek­si ja tulee kui­va kesä, tuikkaan tuon Val­lisaaren tuleen, päästään retkeilyä hait­taav­ista lento­myyristä ker­ral­la eroon.

  5. Nuot­tasaa­reen sopii hyvin vuokrat­tavia mökke­jä, mut­ta rak­en­t­a­mi­nen pitää tehdä niin että luon­to säi­lyy. Eli ei ensik­si tehdä lev­eetä baanaa ja sen jäl­keen kaade­ta puo­lia saaren puista, vaan men­nään sil­lä infral­la mitä siel­lä jo on. Jos tämä ei rak­en­ta­jalle käy, niin Nuot­tasaari pysyköön nykyisessä tilas­saan. Man­tereen puolelle ei tosi­aan tarvi­ta mitään uusia taloja.

    Har­ri, vuosaarelainen.

  6. Mie­lenki­in­toisia nämä tutkimukset

    Itsekin olen viimeisen vuorokau­den aikana tehnyt viisi matkaa kävellen, kak­si raitio­vaunul­la (neljä nousua) ja yhden työa­jon autol­la (kak­si kohdet­ta). Olen liikkunut kävellen noin 1 km (noin 15min), raitio­vaunul­la noin 8 km (n. 45min) ja autol­la 76,8 km (n. 2h). Mitenköhän tämäkin olisi tutkimuk­ses­sa tuonut osuuk­sik­si, en laskunet tähän kävellen tehtyjä matko­ja raitiovaunupysäkille.

    Näinkö?

    Kävellen 62,5%
    Raitio­vaunul­la 25%
    Autol­la 12,5%

      1. Ai, se kyse­ly koskikin vain niitä matko­ja jot­ka alka­vat ja päät­tyvät kan­takaupunki­in, ei ihmekään tuo tilas­to sit­ten. Tosi­aan, käv­in­hän Helsin­gin maalaiskun­nas­sakin ja kiersin vieläpä Espoon kaut­ta kehä ykköstä, kun se on nopein reit­ti. Muuten, tuli mie­leni että Ullan­lin­nas­ta esimerkik­si Munkkivuoreen olen ajanut viime vuodet nopeit­en Espoon kaut­ta, vaik­ka kehä yksi on ollut Keilaniemessä SRV:n kaivos­val­tauk­se­na. Nythän tilanne on taas mut­tunut kun sulu­tuk­set Meche­lininkadul­ta on siir­ret­ty mm. Telakkaran­taan, nyt kan­nat­taa kiertää kaup­pa­torin kautta.

      2. Osmo, nuo ovat siis kan­takaupungis­sa asu­vien matko­ja. Mat­ka on määritet­ty yhden­su­un­taisek­si siir­tymäk­si paikas­ta toiseen, esimerkik­si aamul­la töi­hin ja illal­la koti­in on kak­si matkaa. En ole tästä ihan var­ma, mut­ta muis­taak­seni töistä kaup­paan ja kau­pas­ta koti­in on kak­si matkaa.

    1. Ai, vielä isom­pi vesi­ai­he? Nämä tup­paa­vat jäämään ensim­mäis­inä hoitamatta…

      Ovatko nuoret naiset selit­täneet tarkem­min mitä he oikeasti pelkäävät Kaisaniemen­puis­tossa? Tarvi­taanko lisää valais­tus­ta, sosi­aal­i­työtä, jokin kamp­pis vai pitäisikö lait­tomien päi­htei­den kau­palle osoit­taa jokin muu puis­to? Kaisaniemen­puis­ton ongel­mat vaikut­ta­vat ole­van jos­sakin muual­la kuin puis­tossa itsessään, jol­loin eivät myöskään ratkea remontoimalla.

      Kai­sis on val­ta­van iso länt­ti maa­ta joutokäytössä keskel­lä kaupunkia, jopa kun­nos­tamisen lähtöko­htana vaikut­taa ole­van mah­dol­lisim­man help­po läpikulku. Niin joo ja onhan siel­lä kon­sert­te­ja ja jotain yleisö­ta­pah­tu­mia muu­ta­man kymme­nen tun­tia vuodessa. Nämä tapah­tu­mat voisi jär­jestää vaik­ka Mustikka­maal­la tai Seurasaa­res­sa, jois­sa taitaa olla ihan juh­lak­ent­tiä ja sel­l­aisia vähäl­lä käytöl­lä. Samal­la län­til­lä on myös Kasvi­ti­eteelli­nen, joka var­maan on sijain­nut joskus sata vuot­ta sit­ten hyvinkin fik­sus­sa paikas­sa Helsingis­sä, mut­ta kuroutunut kaupunki­rak­en­teen sisään. Muka­va ja viihty­isä paik­ka toki, itsekin käyn siel­lä ajoit­tain ihmettelemässä vierasla­je­ja, mut­ta voisi vahvoin perustein sijai­ta ns muualla.

      Kar­tas­ta kat­sellen Kaisaniemen­puis­tos­ta voisi edel­lisen perus­teel­la erot­taa kak­sikin ihan kelpoa kaupunki­in sopi­vaa — sel­l­aista kort­telin kokoista — puis­toa ja rak­en­taa lopus­ta sitä kai­vat­tua kaupunkia. Sel­l­aista taval­lista sosi­aalis­es­ti kon­trol­loitua tur­val­lista katu­ti­laa, jos­sa kaik­ki voivat liikkua vail­la pelkoa.

      1. b:
        Ovatko nuoret naiset selit­täneet tarkem­min mitä he oikeasti pelkäävät Kaisaniemen­puis­tossa? Tarvi­taanko lisää valais­tus­ta, sosi­aal­i­työtä, jokin kamp­pis vai pitäisikö lait­tomien päi­htei­den kau­palle osoit­taa jokin muu puis­to? Kaisaniemen­puis­ton ongel­mat vaikut­ta­vat ole­van jos­sakin muual­la kuin puis­tossa itsessään, jol­loin eivät myöskään ratkea remontoimalla. 

        Kun seu­raa kaupunki­uutisia, niin 90-luvun maine raiskaus­puis­tona ei 2010-luvun lop­ul­la ole edelleenkään täysin menet­tänyt merkitystään.

        Kaik­ki nuo aut­ta­vat. Valais­tus on erit­täin huono. Svante Olssonin kujal­ta Itäiselle Teat­teriku­jalle vievän tien ja Mikonkadun jat­keen risteyk­sessä se on vaar­al­lisen huono, kun pyöräli­ikenne ris­teää jalankulk­i­jat tal­ven hämärässä. Kaupun­gin leikkipaikat ovat hämäräl­lä lap­sille käyt­tökelvot­tomat. Itsekin olen soit­tanut sosi­aal­i­toimea ja etsivää nuor­i­työtä joskus puis­toon apu­un. Päi­hdekaup­pi­aiden läs­näo­lo ei ole mitenkään mukavaa. Tois­sasyksyi­nen poli­isin teho­valvon­ta vei sen muualle vain parik­si kuukaudeksi.

        onhan siel­lä kon­sert­te­ja ja jotain yleisö­ta­pah­tu­mia muu­ta­man kymme­nen tun­tia vuodessa. 

        Yleisö­ta­pah­tu­mia on vähän enem­män kuin muu­ta­man kymme­nen tun­tia. Kesäl­lä on urheilukent­tiä eri lajeille (vaik­ka aiem­min paljon käytet­ty jalka­pal­lo­kent­tä onkin nyt kaupun­gin väistöti­lana), pakkastal­ve­na luistelulle.

        Samal­la län­til­lä on myös Kasvi­ti­eteelli­nen, joka var­maan on sijain­nut joskus sata vuot­ta sit­ten hyvinkin fik­sus­sa paikas­sa Helsingis­sä, mut­ta kuroutunut kaupunki­rak­en­teen sisään. Muka­va ja viihty­isä paik­ka toki, 

        Jos kart­taa kat­soo, niin Pitkän­sil­lan eteläpuolel­la ainakaan Kru­u­nun­haas­sa ei ole muu­ta paikkaa päästä lähelle moni­la­jiseen met­sään. Ikävä kyl­lä se on tehty mah­dol­lisim­man vaikeak­si pitämäl­lä auki vain pohjois­port­tia. Ei Kasvi­ti­eteel­listä eikä laa­jaa viher­aluekokon­aisu­ut­ta lähde­tä tuhoa­maan lyhyt­näköisel­lä “lisää asun­to­ja” ‑tavoit­teel­la.

        Kaupun­ki on tietois­es­ti viivyt­tänyt Kaisaniemen kun­nos­tamista ja kehit­tämistä 2000-luvul­la. Bud­jet­ti­ra­hat on suun­nat­tu muualle. Itsekin joskus soit­telin virkamiehille/naisille kysellen suun­nitelmista, määrära­hoista ja siitä mikä oli minkäkin kaupun­gin entisen viras­ton vas­tu­ul­la. Voin muu­ta­man asukkaan puoles­ta tode­ta, että tun­tui kur­jal­ta kuul­la, ettei mitään tehdä.

        On tosi posi­ti­ivista, jos puis­ton kasvo­jenko­ho­tus tulee lähivu­osi­na. Se on tärkeä itäisen ydinkeskus­tan asukkaille ja tur­is­titkin käväi­sevät ennem­min siel­lä kuin Töölön­lah­den puis­tossa, jon­ka kehit­tämiseen on pis­tet­ty viime vuosi­na mon­ta miljoonaa.

      2. Tapani K: Valais­tus on erit­täin huono. Svante Olssonin kujal­ta Itäiselle Teat­teriku­jalle vievän tien ja Mikonkadun jat­keen risteyk­sessä se on vaar­al­lisen huono, kun pyöräli­ikenne ris­teää jalankulk­i­jat tal­ven hämärässä. Kaupun­gin leikkipaikat ovat hämäräl­lä lap­sille käyttökelvottomat. 

        On jo pitkään tun­net­tu ja tiedet­ty asia, että hyvä valais­tus vähen­tää epä­toiv­ot­tua toim­intaa niin puis­tois­sa kuin raken­nusten ympäristössä; liiken­neväylil­lä hyvän valais­tuk­sen tarve on ilmeinen. Leikkipaikko­jen osalta valais­tus on onneton­ta ihan mis­sä tahansa leikkipaikalla Helsingis­sä. Voi olla, että nykyti­lanne johtuu määrära­ho­jen puut­teesta, tai myöskin siitä, että lähialueen asukkaiden yöu­nia ei halu­ta häir­itä liian myöhäisel­lä valaistuksella 😉

      3. Tapani K:
        Itsekin olen soit­tanut sosi­aal­i­toimea ja etsivää nuor­i­työtä joskus puis­toon apu­un. Päi­hdekaup­pi­aiden läs­näo­lo ei ole mitenkään mukavaa. Tois­sasyksyi­nen poli­isin teho­valvon­ta vei sen muualle vain parik­si kuukaudeksi. 

        Eli olet havain­nut saman rak­en­teel­lisen ongel­man, puut­tunut sen seu­rauk­si­in ja silti ajat­telit valais­tuk­sen kun­nos­tamisen kor­jaa­van asian. Kaup­pi­aat ovat tun­nista­neet Kaisaniemen­puis­ton soveli­aak­si paikak­si kotra­bandin markki­noille sen suuren koon ansios­ta, jol­loin vira­nomais­valvon­ta on helpom­min väistettävissä. 

        Jos kart­taa kat­soo, niin Pitkän­sil­lan eteläpuolel­la ainakaan Kru­u­nun­haas­sa ei ole muu­ta paikkaa päästä lähelle moni­la­jiseen metsään. 

        Mis­sä tämä “moni­la­ji­nen met­sä” mah­taa sijai­ta? Kaisanie­mi on Klu­u­via, eikä viereis­es­tä kaupungi­nosas­ta sinne poikkeami­nen vie ihmistä merkit­tävästi lähem­mäk­si mitään tun­net­tua moni­la­jista metsää.

        Ei Kasvi­ti­eteel­listä eikä laa­jaa viher­aluekokon­aisu­ut­ta lähde­tä tuhoa­maan lyhyt­näköisel­lä “lisää asun­to­ja” ‑tavoit­teel­la.

        Kaupun­ki on siitä häm­mästyt­tävä tekele, ettei se ole koskaan valmis. Laa­ja viher­aluekokon­aisu­us, tai se “moni­la­ji­nen met­sä”, vai­h­toe­htona lisään­tyvälle keskus­ta-asumiselle on siis mitä? Pitkänäköistä? Kestävää? Luon­non­lain mukaista toim­intaa? Outo käsi­tys keskus­takämp­pi­en arvon kehi­tyk­ses­tä jos niitä tulee lisää? Vai pelkoa maalais­ten tulosta?

        ja tur­is­titkin käväi­sevät ennem­min siel­lä kuin Töölön­lah­den puistossa, 

        Tur­is­tit… todel­la vakuuttavaa…

      4. Esimerkkinä kokon­ais­val­taisen kasvo­jenko­ho­tuk­sen vaiku­tuk­ses­ta: Las­ten­le­hdon puis­to Kamp­is­sa. Siel­lä piikitet­ti­in kamaa vielä 12–13 vuot­ta sit­ten. En tiedä käyti­inkö myös kaup­paa, mut­ta var­joisal­la kujal­la ei ollut talvel­la ainakaan miel­lyt­tävä kulkea.

        Puis­to uud­is­tet­ti­in totaalis­es­ti kun keskus­tan huolto­tun­nelin liit­tymä raken­net­ti­in sen laitaan. En ole kuul­lut yhdestäkään löy­tyneestä huumepi­ik­istä sen jäl­keen. Kesäisin ihmiset chillaa amfiteat­terin uusil­la val­oisil­la rin­teil­lä. Käyt­täjät ovat moninker­tais­tuneet. Ei mitään sel­l­aista ollut ennen puistoremppaa.

        Kuten Osmo kir­joit­ti, Kaisaniemeen sopisi teras­sikahvi­la tms. Mon­es­sako paikas­sa ydinkeskus­tas­sa voit naut­tia ilta-auringos­ta met­sän tai kun­non puis­ton reunas­sa? Nykyi­nen pikku lip­pakios­ki on niin suosit­tu kuin vaa­ti­mat­toma­l­la tar­jon­nal­laan voi olla.

        Viher­aluei­den puut­teen huo­maa sit­ten kun niitä ei enää ole. Tule asumaan tänne niin huo­maat 🙂 Kaisanie­mi var­maan näyt­tää joutomaal­ta, kos­ka et osaa kuvitel­la, minkä ver­ran enem­män se voisi kun­nos­tet­tuna tar­jo­ta kaupunki­laisille. Kun vain virkamiehet esit­täi­sivät ja poli­itikot tek­i­sivät jonkin tule­vaisu­u­den linjauksen.

        Heit­tosi tapah­tu­mien siirtämis­es­tä Seurasaa­reen tai Mustikka­maalle oli sen ver­ran pos­ke­ton, etten jak­sa enää kom­men­toi­da mui­ta ajatuk­si­asi kuin, että mitäs väliä asun­to­jen arvon kehi­tyk­sel­lä on? Asumaan tänne on tul­tu, ei sijoi­tus mielessä. Tiedän eri­no­maisen hyvin, miten kämp­pi­en lisäämi­nen vaikut­taa ympäröivän asun­tokan­nan hintatasoon.

  7. Ihmettelin kovasti tätä kil­pailu­muo­toa, jos­sa hin­ta määritel­lään pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Siitä tulee haitalli­nen rak­en­tamisen laatu­vero, jota esimerkik­si aka­teemisel­la talous­blogilla on arvostel­tu voimakkaasti.

    Asia ei ole ihan noin yksinker­tainen. Myyn­ti­hin­ta on (jos markki­nat toimi­si­vat täy­del­lis­es­ti) korkein mah­dolli­nen hin­ta, minkä joku suos­tuu mak­samaan (tai tarkem­min ottaen hin­ta, jol­la myyjä saa parhaan kat­teen). Jos kau­pan­teko vaatii par­ket­ti­lat­t­ian tekemistä, par­ket­ti­lat­tia tehdään. Tarvit­taes­sa myyjä tin­kii kat­teestaan, jos se on hänen etun­sa mukaista. Helsin­gin asun­to­jen hin­nois­sa par­ket­ti­lat­t­ian tms. hin­ta on niin pieni osa kokon­aishin­nas­ta, että on turha olla huolis­saan mis­tään laatuhait­taverovaiku­tuk­ses­ta. Enem­män olisin kiin­nos­tunut siitä, mil­laiset ehdot nois­sa pros­ent­ti­sopimuk­sis­sa on, eli onko mitään karenssia pitkästä myyn­ti­a­jas­ta? Muuten­han kaupun­ki toimii rahoi­tus­laitok­se­na ja antaa hal­paa lainaa rakennuttajalle.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ville
        Tuol­la logi­ikalla myöskään arvonl­siväerol­la ei ole vaiku­tus­ta. Myyjä vain tin­kii katteestaan. 

        Kyl­lä. Jos osta­ja on yksi­tyi­nen kulut­ta­ja, niin alem­pi ALV tarkoit­taisi isom­pia voit­to­ja myyjälle.

      2. Ville: Kyl­lä. Jos osta­ja on yksi­tyi­nen kulut­ta­ja, niin alem­pi ALV tarkoit­taisi isom­pia voit­to­ja myyjälle.

        Talousti­eteen alkeiskurssil­la puhutaan siitä miten kysyn­tä- ja tar­jon­ta­jous­tot vaikut­ta­vat vero­jen ja mak­su­jen kohtaan­toon, eli siihen kuka lop­ul­ta mak­saa verot tai tuotan­tokus­tan­nusten nousun. Kyseisen kurssin käynyt ei ole kanssasi yhtä mieltä ALV:n vaiku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen voittoihin.

      3. AV: Talousti­eteen alkeiskurssil­la puhutaan siitä miten kysyn­tä- ja tar­jon­ta­jous­tot vaikut­ta­vat vero­jen ja mak­su­jen kohtaan­toon, eli siihen kuka lop­ul­ta mak­saa verot tai tuotan­tokus­tan­nusten nousun. Kyseisen kurssin käynyt ei ole kanssasi yhtä ALV:n vaiku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen voittoihin. 

        Tässä oli kyse asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta markki­noil­la, jois­sa tar­jon­nas­ta on niukku­ut­ta. Osta­jalle ei ole merk­i­tys­tä, mikä osa hin­nas­ta on alv:ta vai onko ollenkaan (van­hat asunnot).

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kos­ki kyl­lä uusia asuntoja. 

        Uusil­la ja van­hoil­la asun­noil­la on samat markki­nat. Hyvin remon­toidus­ta van­has­ta asun­nos­ta voidaan mak­saa enem­män kuin uudesta.
        Jos veron osu­us myyn­ti­hin­nas­ta las­kee, raken­nut­ta­ja voisi laskea hin­taa säi­lyt­täen saman kat­teen. Tämä kan­nat­taisi tehdä esim. myyn­ti­a­jan lyhen­tämisek­si, jol­loin saataisi­in ehkä uusia han­kkei­ta nopeam­min liik­keelle ja tuot­to sitä kaut­ta suurem­mak­si. Mut­ta jos ja kun tuotan­toka­p­a­siteet­tia ei ole enem­pää tai ainakin sen hin­ta nousee kysyn­nän myötä liikaa, ei ole tarvet­ta nopeut­taa myyntiä.
        Jos veron osu­us nousee, raja tulee vas­taan siinä, mil­loin raken­nut­ta­jalle ei jää enää katet­ta (tai kaup­pa ei käy hin­nal­la, joka pitäisi saada).
        Täy­del­lis­es­ti toimivil­la markki­noil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta jous­taisi­vat, mut­ta kuten Osmo on muis­sa yhteyk­sis­sä toden­nut, asun­tomarkki­nat eivät toi­mi niin. Varsinkaan kysyn­tä ei jous­ta talous­teo­ri­an mukaisesti.

      5. Se ei poista sitä, että par­ket­ti­lat­ti­as­ta mak­se­taan enem­män kuin muovi­matos­ta. Jos par­ket­ti­lat­t­ian valmis­tamiseen laite­taan “lisävero” ton­tin hin­nas­sa. par­ket­ti­lat­t­ian tuot­ta­mi­nen muut­tuu vähem­män kannattavaksi.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Se ei poista sitä, että par­ket­ti­lat­ti­as­ta mak­se­taan enem­män kuin muovi­matos­ta. Jos par­ket­ti­lat­t­ian valmis­tamiseen laite­taan “lisävero” ton­tin hin­nas­sa. par­ket­ti­lat­t­ian tuot­ta­mi­nen muut­tuu vähem­män kannattavaksi. 

        “Lisävero” kyl­lä nos­taa par­ket­ti­lat­t­ian hin­taa, mut­ta sen tekem­i­nen voi olla kan­nat­tavaa silti. Jos asun­non hin­ta on esim. 200–300 tuhat­ta ja par­ket­ti­lat­t­ian lisäkus­tan­nus esim. 5000 euroa + lisävero, niin jos par­ket­ti­lat­tia tekemäl­lä saadaan asun­to myy­tyä pyyn­ti­hin­nal­la ver­sus että pitäisi antaa alen­nus­ta, voi olla hyvinkin kan­nat­tavaa tehdä par­ket­ti­lat­tia lisäveroi­neen. Mitä enem­män men­nään kohti korkeam­paa laat­ua, sitä vähem­män hin­ta ratkaisee. Asun­tomarkki­noil­lakin luk­susasun­to­jen kaup­pa on se seg­ment­ti, jos­sa nousu- ja laskukausien vaiku­tus on kaikkein pienin.
        Tästä tuleekin mieleen, että esim. vero­tuk­ses­sa kan­nat­taisi keskit­tyä laatu- tai nautin­to­tuot­teisi­in, kos­ka niiden osta­jat ovat usein enem­män laatu- kuin hintatietoisia… 😉

  8. Pros­ent­tipo­h­jainen myyn­ti­hin­ta houkut­telee tekemään kau­pat hal­val­la pelk­istä betonip­in­noista, ja sit­ten mak­se­taan erik­seen muu­tostöistä eli tapeteista, par­keteista, kylp­pärei­den mar­mo­ri­laa­toista jne.

  9. Aivan roskaa väite Van­taan­joen muut­tumis­es­ta puroksi padon pois­tamisel­la. Vihreät voidaan täten lopet­taa, kos­ka ette ole muu­ta kuin kokoomus­laisia markki­napelle­jä sos­su­jen vaat­teis­sa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoakaan joten väite on täyt­tä paskaa. Ruotsin kuningas antoi aikanaan luvan helsinkiläisille rak­en­taa kos­keen pato jos lohia ei vaaran­neta, joten olisi korkea aika kun­nioit­taa tuo­ta lupaus­ta. Lisäk­si voitaisi­in hyvin tehdä veden­puhdis­tus­laitok­sen kohdille uusi pato jos­ta kalat pää­si­sivät yli, jos laitos sel­l­aista vaatii ja sään­nöstel­lä Pikkukosken uimaran­nan pin­taa, mut­ta enti­nen Helsinginkos­ki tulisi veden alta esi­in ja kilo­metri mah­tavaa koskea. Viimeinen niit­ti ainakin min­ulle vihrei­den suh­teen. Parem­pi räjäyt­tää koko sys­tee­mi ja äänestää vaik­ka Väyrys­tä kuin jatkaa tätä mukademokra­ti­aa, jos­sa vain fir­mo­jen halut huomioidaan.

    1. JS:
      Aivan roskaa väite Van­taan­joen muut­tumis­es­ta puroksi padon pois­tamisel­la. Vihreät voidaan täten lopet­taa, kos­ka ette ole muu­ta kuin kokoomus­laisia markki­napelle­jä sos­su­jen vaat­teis­sa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoakaan joten väite on täyt­tä paskaa. Ruotsin kuningas antoi aikanaan luvan helsinkiläisille rak­en­taa kos­keen pato jos lohia ei vaaran­neta, joten olisi korkea aika kun­nioit­taa tuo­ta lupaus­ta. Lisäk­si voitaisi­in hyvin tehdä veden­puhdis­tus­laitok­sen kohdille uusi pato jos­ta kalat pää­si­sivät yli, jos laitos sel­l­aista vaatii ja sään­nöstel­lä Pikkukosken uimaran­nan pin­taa, mut­ta enti­nen Helsinginkos­ki tulisi veden alta esi­in ja kilo­metri mah­tavaa koskea. Viimeinen niit­ti ainakin min­ulle vihrei­den suh­teen. Parem­pi räjäyt­tää koko sys­tee­mi ja äänestää vaik­ka Väyrys­tä kuin jatkaa tätä mukademokra­ti­aa, jos­sa vain fir­mo­jen halut huomioidaan.

      Paljonko padon yläpuolel­la ole­van altaan poh­jaan on ker­tynyt mutaa ja lietet­tä sen jäl­keen, kun pato Ruotsin kuninkaan luval­la on raken­net­tu. Ja mitä tapah­tuu Van­hankaupungin­lahdelle, jos muta päästetään sinne vapaasti vir­ta­maan pato pois­tet­taes­sa. Vai pitäisikö ensin muta ruopa­ta pois.

      Pikkukosken uimaran­nan patoami­nen tarkoit­taa käytän­nössä, että nyky­istä patoa siir­retään reilu kilo­metri nyky­istä ylem­mäs. Kuka maksaa?

      Tässä taitaa taas pieni har­ras­ta­ja­joukko kalo­jen kidut­ta­jia haaveil­la muiden rahoil­la toteutet­tavas­ta han­kkeesta, joka ei mil­lään mit­tar­il­la ole kan­nat­ta­va. Har­ras­tuskalas­tus, jos­sa vahin­goit­tunut kala päästetään takaisin veteen, tulisi kieltää eläinrääkkäyksenä.

      Henkilöau­to 9 %. Ja silti autokai­stat ovat kaut­taal­taan sulak­si suo­lat­tu­ja ja siiv­ot­tu­ja samal­la kun jalka­käytävät ja pyöräti­et ovat muhku­raisia jääkent­tiä ja siiv­ot­to­mia sepeli­uria. Jokaisen tulisi kävel­lä ja pyöräil­lä pelkästään autokaistoil­la kunnes tilanne kor­jataan oikeudenmukaiseksi.

    2. JS:
      Aivan roskaa väite Van­taan­joen muut­tumis­es­ta puroksi padon pois­tamisel­la. Vihreät voidaan täten lopet­taa, kos­ka ette ole muu­ta kuin kokoomus­laisia markki­napelle­jä sos­su­jen vaat­teis­sa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoakaan joten väite on täyt­tä paskaa. Ruotsin kuningas antoi aikanaan luvan helsinkiläisille rak­en­taa kos­keen pato jos lohia ei vaaran­neta, joten olisi korkea aika kun­nioit­taa tuo­ta lupaus­ta. Lisäk­si voitaisi­in hyvin tehdä veden­puhdis­tus­laitok­sen kohdille uusi pato jos­ta kalat pää­si­sivät yli, jos laitos sel­l­aista vaatii ja sään­nöstel­lä Pikkukosken uimaran­nan pin­taa, mut­ta enti­nen Helsinginkos­ki tulisi veden alta esi­in ja kilo­metri mah­tavaa koskea. Viimeinen niit­ti ainakin min­ulle vihrei­den suh­teen. Parem­pi räjäyt­tää koko sys­tee­mi ja äänestää vaik­ka Väyrys­tä kuin jatkaa tätä mukademokra­ti­aa, jos­sa vain fir­mo­jen halut huomioidaan.

      Tässä patoasi­as­sa on todel­la erikoista logi­ikkaa: joes­sa on uudehko raken­nel­ma, jol­la ei ole mitään käyt­töä ja siitä on hait­taa luon­nolle, silti se halu­taan säi­lyt­tää. Mik­si ihmeessä kai­vok­set pitää maise­moi­da niiden ehdyt­tyä? Mik­si van­hat ydin­voimalat tai ydin­jät­teet pitää yrit­tää tehdä vaarattomiksi?

  10. Autokai­stat tosi­aan ovat vapai­ta jäästä toisin kuin fil­larikai­stat. Seli­tys on kuitenkin toinen: ainakin min­un käsi­tyk­seni mukaan sekä tau­toista huoku­va läm­pö ja ennen muu­ta auto­jen tuo­ma ilmavir­ta kui­v­at­taa tiet. 

    En tiedä, miten autoti­et on suo­lat­tu Helsingis­sä. Kirkkon­um­mel­la Hang­on tielle kuule­mani mukaan levitetään vuosit­tain sent­timetri suo­laa. Mut­ta tämä onkin ilmas­tol­lis­es­ti vaikeimpia kohtia koko maassa.

  11. Toimi­va, korkealaa­tu­ine yliopis­to vaatii toimi­van kam­puk­sen. Kam­puk­sen tulee koo­ta ope­tus, vapaa-ajan viet­to ja asum­i­nen yhteen. Nyt sel­l­ainen puut­tuu his­to­ri­al­li­sista syistä HY:lta. Kaisaniemen puis­ton rak­en­t­a­mi­nen ratkaisee ongel­man osittain.

  12. Tun­tu­u­pa omi­tuiselta, että kan­takaupunki­laiset käyt­tävät junaa vain yhdel­lä pros­en­til­la matkois­taan. Eikö tarvet­ta matkus­taa kauem­mas ole vai onko kyse siitä, että päärautatiease­ma on yllät­tävän han­kalasti saavutet­tavis­sa monil­la kan­takaupunki­laisil­la? Vai­h­to ratikas­ta junaan on pitkä ja har­va etelähelsinkiläi­nen asuu kohtu­ullisen (san­o­taan vaik­ka 15 min­uutin) käve­ly­matkan sisäl­lä päärautatieasemasta.

    1. Tuire:
      Tun­tu­u­pa omi­tuiselta, että kan­takaupunki­laiset käyt­tävät junaa vain yhdel­lä pros­en­til­la matkois­taan. Eikö tarvet­ta matkus­taa kauem­mas ole vai onko kyse siitä, että päärautatiease­ma on yllät­tävän han­kalasti saavutet­tavis­sa monil­la kan­takaupunki­laisil­la? Vai­h­to ratikas­ta junaan on pitkä ja har­va etelähelsinkiläi­nen asuu kohtu­ullisen (san­o­taan vaik­ka 15 min­uutin) käve­ly­matkan sisäl­lä päärautatieasemasta. 

      Samaa ihmette­len muuten minäkin. 

      Voi olla että kan­takaupunki­laiset ovat niin nirp­panokkia että eivät kat­so että heil­lä ole tarvet­ta matkus­taa lähiöi­hin. Työ­matkatkin jos ne sijait­se­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la he näyt­tävät tekevän mielum­min oma­l­la autol­la kos­ka pitäähän kan­takaupungis­sa asu­val­la A‑luokan kansalaisel­la sel­l­ainenkin olla!

      Mut­ta se pitää paikkansa että lähi­ju­nat palvel­e­vat huonos­ti kan­takaupunkia kos­ka asemia on vain kak­si ja ovat aika kaukana toi­sis­taan. Pasi­la on lisäk­si huonos­ti saavutet­tavis­sa muil­la joukkoli­ike­nen­vä­lineil­lä kuin juuri junalla. 

      Tilan­net­ta kor­jaisi Pis­ara-rata joka olisi käytän­nössä toinen metrolin­ja Helsin­gin kan­takaupungis­sa tai jos Pis­araa nyt jostain syys­tä saa­da tehdyk­si, yksi ase­ma lisää Pasi­lan ja Päärautatiease­man väli­in Helsinginkadun yläpuolelle. Sel­l­ainen tarvit­sisi vain kak­si lai­turia jos vain Kehäradan ja Lep­pä­vaaran ja Ker­a­van junat pysähty­isi sillä. 

      Kol­mas vai­h­toe­hto olisi metro etelä-Helsingistä Töölön kaut­ta Pasi­laan. Tämäkin lisäisi junien saavutet­tavu­ut­ta. Tätä puoltaisi kanssa se että etelä-Helsingis­sä on paljon sel­l­aisia kiin­nos­tavia kohtei­ta ja jär­jestetään mas­sa­t­a­pah­tu­mia jois­sa käy paljon ihmisiä koko pk-seudulta.

      1. Kan­takaupunki­lainen käyt­tää lähi­ju­naa yleisim­min matkalla Pasi­laan ja lentoase­malle. Lentoase­malle ei men­nää ihan päivit­täin ja mon­en on kätev­in­tä men­nä Pasi­laan ratikalla. Lähiöi­hin men­nään metrol­la, itään ja län­teen. Aika har­va Kru­u­nun­haas­sa asu­va on töis­sä Kor­sos­sa. Radan­var­ren nukku­malähiöt ovat nukku­malähiöitä. Jos asuu kan­takaupungis­sa, ei käy nukku­mas­sa lähiössä, kuin satunnaisesti.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kan­takaupunki­lainen käyt­tää lähi­ju­naa yleisim­min matkalla Pasi­laan ja lentoase­malle. Lentoase­malle ei men­nää ihan päivit­täin ja mon­en on kätev­in­tä men­nä Pasi­laan ratikalla. Lähiöi­hin men­nään metrol­la, itään ja län­teen. Aika har­va Kru­u­nun­haas­sa asu­va on töis­sä Kor­sos­sa. Radan­var­ren nukku­malähiöt ovat nukku­malähiöitä. Jos asuu kan­takaupungis­sa, ei käy nukku­mas­sa lähiössä, kuin satunnaisesti. 

        Uno­hdit kokon­aan Espoon isot työ­paik­ka-alueet, kaik­ki eivät ole län­simetron var­rel­la vaan Lep­pä­vaaras­sa on kanssa paljon työ­paikko­ja. Sekä Helsin­gin omat radan var­ren työ­paik­ka-alueet Haa­gas­sa, Pit­skus­sa ja Malmil­la. Kysymys on lähin­nä siitä että tul­laanko niihin mielum­min oma­l­la autol­la töi­hin, jos hyvä­palkkaisi­in töi­hin kuu­luu autoe­tu? Voisiko sitä suhdet­ta vähän muuttaa? 

        Lop­pu­jen lopuk­si on koko pk-seudun ja esim ilmas­to­tavoit­tei­den etu jos junali­iken­teen jakelua paran­netaan kan­takaupungis­sa metro­maiseen suun­taan. Pk-seudun asukkai­ta asuu moninker­tainen määrä kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la kuin sisällä.

Vastaa käyttäjälle JS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.