Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laajasalon ratikkakortteli

Ratikka tarvitsee varikon. Paikalliset asukkaat haluaisivat sen muualle, mutta muualle ei mene kiskoja. Siksi he halusivat myös kiskot Herttoniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulossa päälle asuntoja.

Laajasalon ratikkakorttelien hintakilpailu

Ihmettelin kovasti tätä kilpailumuotoa, jossa hinta määritellään prosentteina asuntojen myyntihinnasta. Siitä tulee haitallinen rakentamisen laatuvero, jota esimerkiksi akateemisella talousblogilla on arvosteltu voimakkaasti. Esittelijä perusteli tätä sillä, että toteutus on vuosien päässä eivätkä rakennusliikkeet uskalla antaa euromääräisiä tarjouksia – tai jos uskaltavat, antavat matalia. Ongelma olisi ratkaistavissa sitomalla tämä asuntojen myyntihintaindeksiin, mutta tähän hätään en saa tästä toimivaa esitystä tehdyksi.

Tontinluovutuksen linjaukset

Tämä on selostettu aiemmin. Suuri parannus nykyiseen, joskaan en ymmärrä, miksi houkuttelevimmat tontit myydään eikä vuokrata, kuten muut. Helsinki siirtyy pääasiassa vuokraamaan tontteja myymisen sijasta, mikä on järkevää, koska raha on kaupungille halpaa. Tätä puoltaa jopa talousteoreettinen näkemys siitä, että koska kaikki liikkeellä oleva raha on lainaa, on parempi, että lainaa ottaa yhteiskunta kuin sijoitusrahastot voimakkaalla velkavivulla.

Alueen varaaminen Nuottasaaressa Majamaja Oy:lle mökkikylän suunnittelua varten

Alueelle on tulossa 30 vuokrattavaa mökkiä eli keskikokoinen hotelli. On hyvä, että Helsingin saaristoa avataan matkailua varten. Tulevaa ekologista lomailua on, että lomalle mennään metrolla. Mantereen puolelle on kaavailtu kahta omakotitonttia, mitä minun on lievästi sanottuna vaikea ymmärtää.

Vuosaarelaiset eivät pidä tästä. Yritän selvittää, onko tässä kyse sellaisesta ympäristörikoksesta kuin he sanovat. Olen kuullut vuosaarelaisilta sekä hanketta puoltavia että sitä vastustavia kantoja.

Lausunto Atte Harjanteen aloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kannattavuutta ja suunnittelua.

Patoa ei voi poistaa niin, että joken pinta laskee metrejä ja joki muuttuu puroksi.

Uusia asioita

Kaisaniemenpuiston puistosuunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet

Puista on jotenkin ränsistyneen oloinen, joten se kaipaisi kasvojen kohotusta. Se tarvitsisi myös jotain pysyvää toimintaa – vaikka terassikahvilan – koska alue on sellainen, etteivät nuoret naiset uskalla oikaista puiston läpi.

 

Länsisataman Jätkäsaaren palvelukorttelin ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn ratkaiseminen

Kortteli menee YIT:n johtaman konsortion (mukana myös A-Kruunu Oy, Asuntosaatiön Asumisoikeus Oy., NAL asunnot OY) toteutettavaksi. Mielenkiintoinen konsepti. Tämä tontinluovutusmenettely on läpinäkyvyyden kannalta aika ongelmallinen, koska ei oikeastaan tiedetä, mitä mikin käyttömuoto oikein maksaa, koska kokonaisuus ratkaisee kilpailun. Mutta kilpailu perustuu kaupunginhallituksen vuonna 2015 tekemään päätökseen, joten tällä mennään.

Helsinkiläisten liikuntatottumukset 2018

Mitään suurta muutosta ei vuoden sisällä ole tapahtunut. Kävelyä ja jalankulkua oli enemmän kuin viimeksi, koska sää oli haastatteluajankohtana (4.9. – 12.10.) parempi kuin edellisenä vuonna. Kantakaupunkilaisten tekemistä matkoissa fillari ohitti henkilöauton.  Metron käyttö oli lisääntynyt, tietysti.

Kantakaupunkilaisten matkat jakautuivat:

Kävely 45 %
Ratikka 16 %
Fillari 11 %
Bussi 10 %
Henkilöauto 9 %
Metro 7 %
Juna 1 %
Taksi 1%

Helsinkiläisistä 90 prosentilla on HSL:n lippu. Näistä 59 % käyttää arvoa ja 44 %  kausilippua ja loput koululaislippua tai vapaalippua.

Ammatin takia päivän aika liikkui henkilöautolla 3 % vastaajista.

SUMP-indikaattorit (Sustainable mobility program)

Kansainvälinen vertailu kaupunkiliikenteestä

Helsinki sai täydet 10 pistettä kevyen liikenteen olosuhteista, julkisen liikenteen edullisuudesta ja ruuhkien vähäisyydestä. Huonoimmat pisteet tulivat energiatehokkuudesta, melusta, toimintojen sekoittuneisuudesta ja turvallisuudesta.

Myyntiperusteiden vahvistaminen  kovan rahan vuokra-asuntotontille Jätkäsaaressa.

Tämä siis vielä ilman tarjouskilpailua sijoitustarkoituksiin ruotsinkieliselle säätiö- ym. pääomalle. 1 500 €/k-m2. Tontilla on sijaintiin nähden tolkuton autopaikkavelvoite ajatellen, että hanke on vuokratalokohde Jätkäsaaressa: 6 autopaikkaa kymmentä asuntoa kohden. Näin sitä liikennesumppua rakennetaan. Minusta meidän pitäisi alkaa perua Jätkäsaaren ylimitoitettua (sekä kysyntään että liikenneyhteyksiin nähden) autopaikkanormia. Markkinaehtoisesti noita ei toteutettaisi, merkitseehän se noin 30 000 euron hintalisää asuntoa kohden. En tule olemaan tuossa vaiheessa enää kokouksessa, mutta jos olisin, esittäisin palauttamista niin, että autopaikkojen lukumäärää alennetaan ja tontin hintaa vastaavasti korotetaan.

Tässä vain näyte listan 28 asiasta.

37 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

  1. Helsinki toteuttaa parhaillaan merellisiä strategioitaan. Se tarkoittaa, että kaupungin merelliset luontoalueet rakennetaan täyteen rantaraitteja, koirapuistoja, erilaisia hökkelikyliä, laitureita, ravintoloita, saunoja, kioskeja ja bileepaikkoja ja turisteille tarkoitettuja majoitustiloja. Suunnittelu on nyt edennyt Vallisaaresta ja Isosaaresta Uutelaan.

    Jos tällaiset strategiat on jossain kaupungin elimissä hyväksytty, voisiko strategiat peruuttaa ennenkuin niistä aiheutuu korjaamattomia vahinkoja kaupungin luonnonvaraisille saarille ja ulkoilualueille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Vuosaaren metroasemalta on pari kilometriä kävelyä Nuottasaareen. Suunnitellun mökkikylän liikenne tapahtuisi käytännössä lähes kokonaan henkilöautoilla. Tarvitaan kolmenkymmenen auton parkkipaikka. Ulkoilualueen halkaisevalle pölyävälle Uutelantielle tulee runsaasti lisää liikennettä. Oikeastaan pelottavinta on, että tässä luodaan malli, miten Uutelan aluetta jyrsitään pala palalta yksityiskäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Mökkikylään pääsisi vain vesitse. Ei sinne men autotietä eikä tule.

        Ei mökkikylään asti autolla pääse, mutta lähelle. Autolla ajeltaisiin Uutelan kapeita ja pölyäviä hiekkateitä pyöräilijöitä ja kävelijöitä väistellen niin lähelle kuin pääsee. Eli Hallkullanniementien päähän parkkiin, josta saarelle on enää 500m

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osunko oikeaan, jos arvaan, että ne kaksi mantereenpuolen omakotitalotonttia menevät Majamaja OY:n toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle (tai vaihtoehtoisesti tämän ehdotuksen virkamiesesittelijälle)? Jotain outoa tuossa on, että saareen tehtävän mökkikylän kaavassa sovitaan jonnekin ihan muualle rakennettavista omakotitaloista, varsinkin kun ne eivät tule ihan huonolle paikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Rantaraitteja, koirapuistoja, erilaisia hökkelikyliä, laitureita, ravintoloita, saunoja, kioskeja ja bileepaikkoja ja turisteille tarkoitettuja majoitustiloja.” — Unohdit rullatuolimatkailun mahdollistavat rampit joka paikassa, ne vasta nostavatkin luontoalueen tunnelmaa.

    Vallisaaressakin on nolo puistokyttä jauhamassa paskaa ja kertomassa mitä saa tehdä. Vähän niinkuin entisaikaan Kaivopuistossa — tosin kytästä tuli 60-luvulla huligaanien kiusan kohde ja lopputulos oli rumempi kuin ilman kyttää. Kunhan ikää kertyy tarpeeksi ja tulee kuiva kesä, tuikkaan tuon Vallisaaren tuleen, päästään retkeilyä haittaavista lentomyyristä kerralla eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Nuottasaareen sopii hyvin vuokrattavia mökkejä, mutta rakentaminen pitää tehdä niin että luonto säilyy. Eli ei ensiksi tehdä leveetä baanaa ja sen jälkeen kaadeta puolia saaren puista, vaan mennään sillä infralla mitä siellä jo on. Jos tämä ei rakentajalle käy, niin Nuottasaari pysyköön nykyisessä tilassaan. Mantereen puolelle ei tosiaan tarvita mitään uusia taloja.

    Harri, vuosaarelainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mielenkiintoisia nämä tutkimukset

    Itsekin olen viimeisen vuorokauden aikana tehnyt viisi matkaa kävellen, kaksi raitiovaunulla (neljä nousua) ja yhden työajon autolla (kaksi kohdetta). Olen liikkunut kävellen noin 1 km (noin 15min), raitiovaunulla noin 8 km (n. 45min) ja autolla 76,8 km (n. 2h). Mitenköhän tämäkin olisi tutkimuksessa tuonut osuuksiksi, en laskunet tähän kävellen tehtyjä matkoja raitiovaunupysäkille.

    Näinkö?

    Kävellen 62,5%
    Raitiovaunulla 25%
    Autolla 12,5%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ai, se kysely koskikin vain niitä matkoja jotka alkavat ja päättyvät kantakaupunkiin, ei ihmekään tuo tilasto sitten. Tosiaan, kävinhän Helsingin maalaiskunnassakin ja kiersin vieläpä Espoon kautta kehä ykköstä, kun se on nopein reitti. Muuten, tuli mieleni että Ullanlinnasta esimerkiksi Munkkivuoreen olen ajanut viime vuodet nopeiten Espoon kautta, vaikka kehä yksi on ollut Keilaniemessä SRV:n kaivosvaltauksena. Nythän tilanne on taas muttunut kun sulutukset Mechelininkadulta on siirretty mm. Telakkarantaan, nyt kannattaa kiertää kauppatorin kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo, nuo ovat siis kantakaupungissa asuvien matkoja. Matka on määritetty yhdensuuntaiseksi siirtymäksi paikasta toiseen, esimerkiksi aamulla töihin ja illalla kotiin on kaksi matkaa. En ole tästä ihan varma, mutta muistaakseni töistä kauppaan ja kaupasta kotiin on kaksi matkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ai, vielä isompi vesiaihe? Nämä tuppaavat jäämään ensimmäisinä hoitamatta…

      Ovatko nuoret naiset selittäneet tarkemmin mitä he oikeasti pelkäävät Kaisaniemenpuistossa? Tarvitaanko lisää valaistusta, sosiaalityötä, jokin kamppis vai pitäisikö laittomien päihteiden kaupalle osoittaa jokin muu puisto? Kaisaniemenpuiston ongelmat vaikuttavat olevan jossakin muualla kuin puistossa itsessään, jolloin eivät myöskään ratkea remontoimalla.

      Kaisis on valtavan iso läntti maata joutokäytössä keskellä kaupunkia, jopa kunnostamisen lähtökohtana vaikuttaa olevan mahdollisimman helppo läpikulku. Niin joo ja onhan siellä konsertteja ja jotain yleisötapahtumia muutaman kymmenen tuntia vuodessa. Nämä tapahtumat voisi järjestää vaikka Mustikkamaalla tai Seurasaaressa, joissa taitaa olla ihan juhlakenttiä ja sellaisia vähällä käytöllä. Samalla läntillä on myös Kasvitieteellinen, joka varmaan on sijainnut joskus sata vuotta sitten hyvinkin fiksussa paikassa Helsingissä, mutta kuroutunut kaupunkirakenteen sisään. Mukava ja viihtyisä paikka toki, itsekin käyn siellä ajoittain ihmettelemässä vieraslajeja, mutta voisi vahvoin perustein sijaita ns muualla.

      Kartasta katsellen Kaisaniemenpuistosta voisi edellisen perusteella erottaa kaksikin ihan kelpoa kaupunkiin sopivaa – sellaista korttelin kokoista – puistoa ja rakentaa lopusta sitä kaivattua kaupunkia. Sellaista tavallista sosiaalisesti kontrolloitua turvallista katutilaa, jossa kaikki voivat liikkua vailla pelkoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. b:
        Ovatko nuoret naiset selittäneet tarkemmin mitä he oikeasti pelkäävät Kaisaniemenpuistossa? Tarvitaanko lisää valaistusta, sosiaalityötä, jokin kamppis vai pitäisikö laittomien päihteiden kaupalle osoittaa jokin muu puisto? Kaisaniemenpuiston ongelmat vaikuttavat olevan jossakin muualla kuin puistossa itsessään, jolloin eivät myöskään ratkea remontoimalla.

        Kun seuraa kaupunkiuutisia, niin 90-luvun maine raiskauspuistona ei 2010-luvun lopulla ole edelleenkään täysin menettänyt merkitystään.

        Kaikki nuo auttavat. Valaistus on erittäin huono. Svante Olssonin kujalta Itäiselle Teatterikujalle vievän tien ja Mikonkadun jatkeen risteyksessä se on vaarallisen huono, kun pyöräliikenne risteää jalankulkijat talven hämärässä. Kaupungin leikkipaikat ovat hämärällä lapsille käyttökelvottomat. Itsekin olen soittanut sosiaalitoimea ja etsivää nuorityötä joskus puistoon apuun. Päihdekauppiaiden läsnäolo ei ole mitenkään mukavaa. Toissasyksyinen poliisin tehovalvonta vei sen muualle vain pariksi kuukaudeksi.

        onhan siellä konsertteja ja jotain yleisötapahtumia muutaman kymmenen tuntia vuodessa.

        Yleisötapahtumia on vähän enemmän kuin muutaman kymmenen tuntia. Kesällä on urheilukenttiä eri lajeille (vaikka aiemmin paljon käytetty jalkapallokenttä onkin nyt kaupungin väistötilana), pakkastalvena luistelulle.

        Samalla läntillä on myös Kasvitieteellinen, joka varmaan on sijainnut joskus sata vuotta sitten hyvinkin fiksussa paikassa Helsingissä, mutta kuroutunut kaupunkirakenteen sisään. Mukava ja viihtyisä paikka toki,

        Jos karttaa katsoo, niin Pitkänsillan eteläpuolella ainakaan Kruununhaassa ei ole muuta paikkaa päästä lähelle monilajiseen metsään. Ikävä kyllä se on tehty mahdollisimman vaikeaksi pitämällä auki vain pohjoisporttia. Ei Kasvitieteellistä eikä laajaa viheraluekokonaisuutta lähdetä tuhoamaan lyhytnäköisellä “lisää asuntoja” -tavoitteella.

        Kaupunki on tietoisesti viivyttänyt Kaisaniemen kunnostamista ja kehittämistä 2000-luvulla. Budjettirahat on suunnattu muualle. Itsekin joskus soittelin virkamiehille/naisille kysellen suunnitelmista, määrärahoista ja siitä mikä oli minkäkin kaupungin entisen viraston vastuulla. Voin muutaman asukkaan puolesta todeta, että tuntui kurjalta kuulla, ettei mitään tehdä.

        On tosi positiivista, jos puiston kasvojenkohotus tulee lähivuosina. Se on tärkeä itäisen ydinkeskustan asukkaille ja turistitkin käväisevät ennemmin siellä kuin Töölönlahden puistossa, jonka kehittämiseen on pistetty viime vuosina monta miljoonaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tapani K: Valaistus on erittäin huono. Svante Olssonin kujalta Itäiselle Teatterikujalle vievän tien ja Mikonkadun jatkeen risteyksessä se on vaarallisen huono, kun pyöräliikenne risteää jalankulkijat talven hämärässä. Kaupungin leikkipaikat ovat hämärällä lapsille käyttökelvottomat.

        On jo pitkään tunnettu ja tiedetty asia, että hyvä valaistus vähentää epätoivottua toimintaa niin puistoissa kuin rakennusten ympäristössä; liikenneväylillä hyvän valaistuksen tarve on ilmeinen. Leikkipaikkojen osalta valaistus on onnetonta ihan missä tahansa leikkipaikalla Helsingissä. Voi olla, että nykytilanne johtuu määrärahojen puutteesta, tai myöskin siitä, että lähialueen asukkaiden yöunia ei haluta häiritä liian myöhäisellä valaistuksella 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tapani K:
        Itsekin olen soittanut sosiaalitoimea ja etsivää nuorityötä joskus puistoon apuun. Päihdekauppiaiden läsnäolo ei ole mitenkään mukavaa. Toissasyksyinen poliisin tehovalvonta vei sen muualle vain pariksi kuukaudeksi.

        Eli olet havainnut saman rakenteellisen ongelman, puuttunut sen seurauksiin ja silti ajattelit valaistuksen kunnostamisen korjaavan asian. Kauppiaat ovat tunnistaneet Kaisaniemenpuiston soveliaaksi paikaksi kotrabandin markkinoille sen suuren koon ansiosta, jolloin viranomaisvalvonta on helpommin väistettävissä.

        Jos karttaa katsoo, niin Pitkänsillan eteläpuolella ainakaan Kruununhaassa ei ole muuta paikkaa päästä lähelle monilajiseen metsään.

        Missä tämä “monilajinen metsä” mahtaa sijaita? Kaisaniemi on Kluuvia, eikä viereisestä kaupunginosasta sinne poikkeaminen vie ihmistä merkittävästi lähemmäksi mitään tunnettua monilajista metsää.

        Ei Kasvitieteellistä eikä laajaa viheraluekokonaisuutta lähdetä tuhoamaan lyhytnäköisellä “lisää asuntoja” -tavoitteella.

        Kaupunki on siitä hämmästyttävä tekele, ettei se ole koskaan valmis. Laaja viheraluekokonaisuus, tai se “monilajinen metsä”, vaihtoehtona lisääntyvälle keskusta-asumiselle on siis mitä? Pitkänäköistä? Kestävää? Luonnonlain mukaista toimintaa? Outo käsitys keskustakämppien arvon kehityksestä jos niitä tulee lisää? Vai pelkoa maalaisten tulosta?

        ja turistitkin käväisevät ennemmin siellä kuin Töölönlahden puistossa,

        Turistit… todella vakuuttavaa…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Esimerkkinä kokonaisvaltaisen kasvojenkohotuksen vaikutuksesta: Lastenlehdon puisto Kampissa. Siellä piikitettiin kamaa vielä 12-13 vuotta sitten. En tiedä käytiinkö myös kauppaa, mutta varjoisalla kujalla ei ollut talvella ainakaan miellyttävä kulkea.

        Puisto uudistettiin totaalisesti kun keskustan huoltotunnelin liittymä rakennettiin sen laitaan. En ole kuullut yhdestäkään löytyneestä huumepiikistä sen jälkeen. Kesäisin ihmiset chillaa amfiteatterin uusilla valoisilla rinteillä. Käyttäjät ovat moninkertaistuneet. Ei mitään sellaista ollut ennen puistoremppaa.

        Kuten Osmo kirjoitti, Kaisaniemeen sopisi terassikahvila tms. Monessako paikassa ydinkeskustassa voit nauttia ilta-auringosta metsän tai kunnon puiston reunassa? Nykyinen pikku lippakioski on niin suosittu kuin vaatimattomalla tarjonnallaan voi olla.

        Viheralueiden puutteen huomaa sitten kun niitä ei enää ole. Tule asumaan tänne niin huomaat 🙂 Kaisaniemi varmaan näyttää joutomaalta, koska et osaa kuvitella, minkä verran enemmän se voisi kunnostettuna tarjota kaupunkilaisille. Kun vain virkamiehet esittäisivät ja poliitikot tekisivät jonkin tulevaisuuden linjauksen.

        Heittosi tapahtumien siirtämisestä Seurasaareen tai Mustikkamaalle oli sen verran posketon, etten jaksa enää kommentoida muita ajatuksiasi kuin, että mitäs väliä asuntojen arvon kehityksellä on? Asumaan tänne on tultu, ei sijoitus mielessä. Tiedän erinomaisen hyvin, miten kämppien lisääminen vaikuttaa ympäröivän asuntokannan hintatasoon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ihmettelin kovasti tätä kilpailumuotoa, jossa hinta määritellään prosentteina asuntojen myyntihinnasta. Siitä tulee haitallinen rakentamisen laatuvero, jota esimerkiksi akateemisella talousblogilla on arvosteltu voimakkaasti.

    Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Myyntihinta on (jos markkinat toimisivat täydellisesti) korkein mahdollinen hinta, minkä joku suostuu maksamaan (tai tarkemmin ottaen hinta, jolla myyjä saa parhaan katteen). Jos kaupanteko vaatii parkettilattian tekemistä, parkettilattia tehdään. Tarvittaessa myyjä tinkii katteestaan, jos se on hänen etunsa mukaista. Helsingin asuntojen hinnoissa parkettilattian tms. hinta on niin pieni osa kokonaishinnasta, että on turha olla huolissaan mistään laatuhaittaverovaikutuksesta. Enemmän olisin kiinnostunut siitä, millaiset ehdot noissa prosenttisopimuksissa on, eli onko mitään karenssia pitkästä myyntiajasta? Muutenhan kaupunki toimii rahoituslaitoksena ja antaa halpaa lainaa rakennuttajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ville: Kyllä. Jos ostaja on yksityinen kuluttaja, niin alempi ALV tarkoittaisi isompia voittoja myyjälle.

        Taloustieteen alkeiskurssilla puhutaan siitä miten kysyntä- ja tarjontajoustot vaikuttavat verojen ja maksujen kohtaantoon, eli siihen kuka lopulta maksaa verot tai tuotantokustannusten nousun. Kyseisen kurssin käynyt ei ole kanssasi yhtä mieltä ALV:n vaikutuksesta yrityksen voittoihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. AV: Taloustieteen alkeiskurssilla puhutaan siitä miten kysyntä- ja tarjontajoustot vaikuttavat verojen ja maksujen kohtaantoon, eli siihen kuka lopulta maksaa verot tai tuotantokustannusten nousun. Kyseisen kurssin käynyt ei ole kanssasi yhtä ALV:n vaikutuksesta yrityksen voittoihin.

        Tässä oli kyse asuntojen myyntihinnasta markkinoilla, joissa tarjonnasta on niukkuutta. Ostajalle ei ole merkitystä, mikä osa hinnasta on alv:ta vai onko ollenkaan (vanhat asunnot).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Tämä koski kyllä uusia asuntoja.

        Uusilla ja vanhoilla asunnoilla on samat markkinat. Hyvin remontoidusta vanhasta asunnosta voidaan maksaa enemmän kuin uudesta.
        Jos veron osuus myyntihinnasta laskee, rakennuttaja voisi laskea hintaa säilyttäen saman katteen. Tämä kannattaisi tehdä esim. myyntiajan lyhentämiseksi, jolloin saataisiin ehkä uusia hankkeita nopeammin liikkeelle ja tuotto sitä kautta suuremmaksi. Mutta jos ja kun tuotantokapasiteettia ei ole enempää tai ainakin sen hinta nousee kysynnän myötä liikaa, ei ole tarvetta nopeuttaa myyntiä.
        Jos veron osuus nousee, raja tulee vastaan siinä, milloin rakennuttajalle ei jää enää katetta (tai kauppa ei käy hinnalla, joka pitäisi saada).
        Täydellisesti toimivilla markkinoilla kysyntä ja tarjonta joustaisivat, mutta kuten Osmo on muissa yhteyksissä todennut, asuntomarkkinat eivät toimi niin. Varsinkaan kysyntä ei jousta talousteorian mukaisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Se ei poista sitä, että parkettilattiasta maksetaan enemmän kuin muovimatosta. Jos parkettilattian valmistamiseen laitetaan “lisävero” tontin hinnassa. parkettilattian tuottaminen muuttuu vähemmän kannattavaksi.

        “Lisävero” kyllä nostaa parkettilattian hintaa, mutta sen tekeminen voi olla kannattavaa silti. Jos asunnon hinta on esim. 200-300 tuhatta ja parkettilattian lisäkustannus esim. 5000 euroa + lisävero, niin jos parkettilattia tekemällä saadaan asunto myytyä pyyntihinnalla versus että pitäisi antaa alennusta, voi olla hyvinkin kannattavaa tehdä parkettilattia lisäveroineen. Mitä enemmän mennään kohti korkeampaa laatua, sitä vähemmän hinta ratkaisee. Asuntomarkkinoillakin luksusasuntojen kauppa on se segmentti, jossa nousu- ja laskukausien vaikutus on kaikkein pienin.
        Tästä tuleekin mieleen, että esim. verotuksessa kannattaisi keskittyä laatu- tai nautintotuotteisiin, koska niiden ostajat ovat usein enemmän laatu- kuin hintatietoisia… 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Aivan roskaa väite Vantaanjoen muuttumisesta puroksi padon poistamisella. Vihreät voidaan täten lopettaa, koska ette ole muuta kuin kokoomuslaisia markkinapellejä sossujen vaatteissa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoakaan joten väite on täyttä paskaa. Ruotsin kuningas antoi aikanaan luvan helsinkiläisille rakentaa koskeen pato jos lohia ei vaaranneta, joten olisi korkea aika kunnioittaa tuota lupausta. Lisäksi voitaisiin hyvin tehdä vedenpuhdistuslaitoksen kohdille uusi pato josta kalat pääsisivät yli, jos laitos sellaista vaatii ja säännöstellä Pikkukosken uimarannan pintaa, mutta entinen Helsinginkoski tulisi veden alta esiin ja kilometri mahtavaa koskea. Viimeinen niitti ainakin minulle vihreiden suhteen. Parempi räjäyttää koko systeemi ja äänestää vaikka Väyrystä kuin jatkaa tätä mukademokratiaa, jossa vain firmojen halut huomioidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JS:
      Aivan roskaa väite Vantaanjoen muuttumisesta puroksi padon poistamisella. Vihreät voidaan täten lopettaa, koska ette ole muuta kuin kokoomuslaisia markkinapellejä sossujen vaatteissa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoakaan joten väite on täyttä paskaa. Ruotsin kuningas antoi aikanaan luvan helsinkiläisille rakentaa koskeen pato jos lohia ei vaaranneta, joten olisi korkea aika kunnioittaa tuota lupausta. Lisäksi voitaisiin hyvin tehdä vedenpuhdistuslaitoksen kohdille uusi pato josta kalat pääsisivät yli, jos laitos sellaista vaatii ja säännöstellä Pikkukosken uimarannan pintaa, mutta entinen Helsinginkoski tulisi veden alta esiin ja kilometri mahtavaa koskea. Viimeinen niitti ainakin minulle vihreiden suhteen. Parempi räjäyttää koko systeemi ja äänestää vaikka Väyrystä kuin jatkaa tätä mukademokratiaa, jossa vain firmojen halut huomioidaan.

      Paljonko padon yläpuolella olevan altaan pohjaan on kertynyt mutaa ja lietettä sen jälkeen, kun pato Ruotsin kuninkaan luvalla on rakennettu. Ja mitä tapahtuu Vanhankaupunginlahdelle, jos muta päästetään sinne vapaasti virtamaan pato poistettaessa. Vai pitäisikö ensin muta ruopata pois.

      Pikkukosken uimarannan patoaminen tarkoittaa käytännössä, että nykyistä patoa siirretään reilu kilometri nykyistä ylemmäs. Kuka maksaa?

      Tässä taitaa taas pieni harrastajajoukko kalojen kiduttajia haaveilla muiden rahoilla toteutettavasta hankkeesta, joka ei millään mittarilla ole kannattava. Harrastuskalastus, jossa vahingoittunut kala päästetään takaisin veteen, tulisi kieltää eläinrääkkäyksenä.

      Henkilöauto 9 %. Ja silti autokaistat ovat kauttaaltaan sulaksi suolattuja ja siivottuja samalla kun jalkakäytävät ja pyörätiet ovat muhkuraisia jääkenttiä ja siivottomia sepeliuria. Jokaisen tulisi kävellä ja pyöräillä pelkästään autokaistoilla kunnes tilanne korjataan oikeudenmukaiseksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. JS:
      Aivan roskaa väite Vantaanjoen muuttumisesta puroksi padon poistamisella. Vihreät voidaan täten lopettaa, koska ette ole muuta kuin kokoomuslaisia markkinapellejä sossujen vaatteissa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoakaan joten väite on täyttä paskaa. Ruotsin kuningas antoi aikanaan luvan helsinkiläisille rakentaa koskeen pato jos lohia ei vaaranneta, joten olisi korkea aika kunnioittaa tuota lupausta. Lisäksi voitaisiin hyvin tehdä vedenpuhdistuslaitoksen kohdille uusi pato josta kalat pääsisivät yli, jos laitos sellaista vaatii ja säännöstellä Pikkukosken uimarannan pintaa, mutta entinen Helsinginkoski tulisi veden alta esiin ja kilometri mahtavaa koskea. Viimeinen niitti ainakin minulle vihreiden suhteen. Parempi räjäyttää koko systeemi ja äänestää vaikka Väyrystä kuin jatkaa tätä mukademokratiaa, jossa vain firmojen halut huomioidaan.

      Tässä patoasiassa on todella erikoista logiikkaa: joessa on uudehko rakennelma, jolla ei ole mitään käyttöä ja siitä on haittaa luonnolle, silti se halutaan säilyttää. Miksi ihmeessä kaivokset pitää maisemoida niiden ehdyttyä? Miksi vanhat ydinvoimalat tai ydinjätteet pitää yrittää tehdä vaarattomiksi?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Autokaistat tosiaan ovat vapaita jäästä toisin kuin fillarikaistat. Selitys on kuitenkin toinen: ainakin minun käsitykseni mukaan sekä tautoista huokuva lämpö ja ennen muuta autojen tuoma ilmavirta kuivattaa tiet.

    En tiedä, miten autotiet on suolattu Helsingissä. Kirkkonummella Hangon tielle kuulemani mukaan levitetään vuosittain senttimetri suolaa. Mutta tämä onkin ilmastollisesti vaikeimpia kohtia koko maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Toimiva, korkealaatuine yliopisto vaatii toimivan kampuksen. Kampuksen tulee koota opetus, vapaa-ajan vietto ja asuminen yhteen. Nyt sellainen puuttuu historiallisista syistä HY:lta. Kaisaniemen puiston rakentaminen ratkaisee ongelman osittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuntuupa omituiselta, että kantakaupunkilaiset käyttävät junaa vain yhdellä prosentilla matkoistaan. Eikö tarvetta matkustaa kauemmas ole vai onko kyse siitä, että päärautatieasema on yllättävän hankalasti saavutettavissa monilla kantakaupunkilaisilla? Vaihto ratikasta junaan on pitkä ja harva etelähelsinkiläinen asuu kohtuullisen (sanotaan vaikka 15 minuutin) kävelymatkan sisällä päärautatieasemasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuire:
      Tuntuupa omituiselta, että kantakaupunkilaiset käyttävät junaa vain yhdellä prosentilla matkoistaan. Eikö tarvetta matkustaa kauemmas ole vai onko kyse siitä, että päärautatieasema on yllättävän hankalasti saavutettavissa monilla kantakaupunkilaisilla? Vaihto ratikasta junaan on pitkä ja harva etelähelsinkiläinen asuu kohtuullisen (sanotaan vaikka 15 minuutin) kävelymatkan sisällä päärautatieasemasta.

      Samaa ihmettelen muuten minäkin.

      Voi olla että kantakaupunkilaiset ovat niin nirppanokkia että eivät katso että heillä ole tarvetta matkustaa lähiöihin. Työmatkatkin jos ne sijaitsevat kantakaupungin ulkopuolella he näyttävät tekevän mielummin omalla autolla koska pitäähän kantakaupungissa asuvalla A-luokan kansalaisella sellainenkin olla!

      Mutta se pitää paikkansa että lähijunat palvelevat huonosti kantakaupunkia koska asemia on vain kaksi ja ovat aika kaukana toisistaan. Pasila on lisäksi huonosti saavutettavissa muilla joukkoliikenenvälineillä kuin juuri junalla.

      Tilannetta korjaisi Pisara-rata joka olisi käytännössä toinen metrolinja Helsingin kantakaupungissa tai jos Pisaraa nyt jostain syystä saada tehdyksi, yksi asema lisää Pasilan ja Päärautatieaseman väliin Helsinginkadun yläpuolelle. Sellainen tarvitsisi vain kaksi laituria jos vain Kehäradan ja Leppävaaran ja Keravan junat pysähtyisi sillä.

      Kolmas vaihtoehto olisi metro etelä-Helsingistä Töölön kautta Pasilaan. Tämäkin lisäisi junien saavutettavuutta. Tätä puoltaisi kanssa se että etelä-Helsingissä on paljon sellaisia kiinnostavia kohteita ja järjestetään massatapahtumia joissa käy paljon ihmisiä koko pk-seudulta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kantakaupunkilainen käyttää lähijunaa yleisimmin matkalla Pasilaan ja lentoasemalle. Lentoasemalle ei mennää ihan päivittäin ja monen on kätevintä mennä Pasilaan ratikalla. Lähiöihin mennään metrolla, itään ja länteen. Aika harva Kruununhaassa asuva on töissä Korsossa. Radanvarren nukkumalähiöt ovat nukkumalähiöitä. Jos asuu kantakaupungissa, ei käy nukkumassa lähiössä, kuin satunnaisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Kantakaupunkilainen käyttää lähijunaa yleisimmin matkalla Pasilaan ja lentoasemalle. Lentoasemalle ei mennää ihan päivittäin ja monen on kätevintä mennä Pasilaan ratikalla. Lähiöihin mennään metrolla, itään ja länteen. Aika harva Kruununhaassa asuva on töissä Korsossa. Radanvarren nukkumalähiöt ovat nukkumalähiöitä. Jos asuu kantakaupungissa, ei käy nukkumassa lähiössä, kuin satunnaisesti.

        Unohdit kokonaan Espoon isot työpaikka-alueet, kaikki eivät ole länsimetron varrella vaan Leppävaarassa on kanssa paljon työpaikkoja. Sekä Helsingin omat radan varren työpaikka-alueet Haagassa, Pitskussa ja Malmilla. Kysymys on lähinnä siitä että tullaanko niihin mielummin omalla autolla töihin, jos hyväpalkkaisiin töihin kuuluu autoetu? Voisiko sitä suhdetta vähän muuttaa?

        Loppujen lopuksi on koko pk-seudun ja esim ilmastotavoitteiden etu jos junaliikenteen jakelua parannetaan kantakaupungissa metromaiseen suuntaan. Pk-seudun asukkaita asuu moninkertainen määrä kantakaupungin ulkopuolella kuin sisällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.