Korjattavaa huono-osaisuutta (3) Tarpeettomuus

Kun hevo­nen1960-luvul­la kor­vau­tui autol­la ja trak­to­ril­la, noin puoli miljoon­aa hehtaaria pel­toa vapau­tui hevosten ruokin­nas­ta muuhun käyt­töön. Syn­tyi mit­ta­va yli­tuotan­to-ongel­ma. Vil­ja- ja voivuorten dump­paami­nen vien­ti­markki­noille tuli val­ti­olle todel­la kalli­ik­si. Kan­nat­ti ennem­min mak­saa siitä, ettei pel­loil­la vil­jel­ty mitään. Säädet­ti­in pel­lon­va­raus­la­ki, jos­sa vil­jeli­jä luopui kor­vaus­ta vas­taan pel­to­jen­sa vil­jelystä kolmek­si vuodek­si tai peräti met­sit­ti pel­ton­sa, mis­tä mak­set­ti­in vielä enem­män. Tätä kut­sut­ti­in kansanomais­es­ti pel­to­jen pake­toimisek­si. Pel­to­jen pake­toin­ti syn­nyt­ti val­taisan raivon. Se oli merkit­tävä syy SMP:n murskavoit­toon vuo­den 1970 vaaleissa.

Peri­aat­teessa mah­dol­lisu­u­den pake­toi­da pel­ton­sa ei pitänyt hai­ta­ta ketään, sil­lä kukaan ei kieltänyt jatka­mas­ta vil­je­lyä entiseen tapaan. Vil­jeli­jät eivät siis menet­täneet taloudel­lis­es­ti mitään, mut­ta he menet­tivät työn­sä arvos­tuk­sen eikä se ollut mitenkään vähäi­nen asia. Se oli kuin märkä rät­ti päin naa­maa. Oli­han moni sodan jäl­keen suurin pon­nis­tuksin raivan­nut pel­lot, ja nyt mak­set­ti­in niiden jät­tämis­es­tä kesannolle.

Tämä tuli etsimät­tä mieleen, kun aloin pohtia, mikä saa niin mon­en ajat­tele­maan, että asi­at ovat huonom­min ja epäoikeu­den­mukaisem­min kuin ennen, vaik­ka tilas­to­jen val­os­sa näin ei ole. Glob­al­isaa­tio ja automaa­tio on tuhon­nut paljon työ­paikko­ja, mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on huole­ht­in­ut tulon­jaos­ta niin, etteivät tulo­erot ole kas­va­neet käytän­nössä lainkaan täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Joidenkin ase­ma on heiken­tynyt mut­ta tois­t­en on nous­sut. Keskimäärin kaik­ki hyvin. Yhdys­val­ois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa menee huonom­min, mut­ta siel­lä onkin sit­ten Trump ja Brexit.

Kokon­aiset ammat­tiryh­mät ovat menet­täneet ase­mansa. Vaik­ka taloudelli­nen mene­tys ei ole suuri, itse­tun­non ja ylpey­den mene­tys on. Se merk­it­see enem­män kuin raha.

Ennen vihat­ti­in riis­te­tyk­si jou­tu­mista, nyt katkeroidu­taan tarpeet­to­muud­es­ta, sitä ettei kel­va­ta riis­tet­täväk­si. Se tun­tuu sosi­aalisen eri­ar­vo­su­u­den kasvulta.

Hylkysyr­jät

Katkeru­us moninker­tais­tuu, kun sama kos­kee kokon­aisia aluei­ta. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin. Jos vain itsel­lä menee huonos­ti, se masen­taa, mut­ta jos koko joukol­la menee, se herät­tää katkeru­ut­ta. Trumpia äänestet­ti­in siel­lä, mis­sä olti­in jää­ty muu­tok­sen alle, mut­ta yksit­täiset kelka­s­ta pudon­neet eivät äänestäneet Trumpia Kali­for­ni­as­sa tai Itärannikolla.

Suo­mi on jakau­tu­mas­sa alueel­lis­es­ti niin, että kasvu ja men­estys keskit­tyy suurim­mal­ta osaltaan viiden yliopis­tokaupun­gin ympärille: Helsinki­in, Tam­pereelle, Turku­un, Oulu­un ja Jyväskylään. Melkein koko muu Suo­mi on taan­tu­va aluetta.

Tämä on ongel­mana vihe­liäi­nen. Tekniselle kehi­tyk­selle emme voi oikein mitään, kos­ka vas­tavir­taan uiv­an käy huonos­ti. Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kaut­ta. Mut­ta tämä olisikin jo kokon­aisen kir­jan aihe.

47 vastausta artikkeliin “Korjattavaa huono-osaisuutta (3) Tarpeettomuus”

  1. Mihin perus­tuu tieto, että yksit­täiset kelka­s­ta pudon­neet eivät äänestäneet Trumpia Kali­for­ni­as­sa tai Itärannikolla?

  2. Osmon esit­tämä on tot­ta, ja se täy­ty­isi tun­nus­taa rak­en­ta­mal­la nopeat junay­htey­det eripuo­lil­ta Suomea Helsinki­in. Ei siis ain­oas­taan Turus­ta ja Tam­pereelta, vaan myös Itä-Suomesta.

    Tämä mak­saa ja ajan voit­tamisek­si rahoi­tus pitäisi hoitaa poikkeuk­sel­lis­es­ti bud­jetin ulkop­uolelta esimerkik­si eläkey­htiöi­den kautta.

    1. Nopeat junay­htey­det.
      Junien nopeut­ta rajoit­taa myös kovin tiheä liikenne, rata tulee täy­teen. Vuorovälit lyhenevät ja pienetkin häir­iöt aiheut­ta­vat ongelmia. Asiantun­ti­jat, niitähän riit­tää aina haas­tateltaviksi, voisi­vat ker­toa tarkemmin.

      Kum­mal­la keinol­la saadaan halvem­mal­la aikataulus­sa pysyvä, nopea ja muka­va junay­hteys Tam­pereen ja Helsin­gin välille, kulut­ta­mal­la 3 mil­jar­dia euroa rahaa ratatöi­hin vai vähen­tämäl­lä hie­man liiken­net­tä. Tarvit­seeko kok­ous­taa niin hirveästi Helsingis­sä? Voisiko ostaa hie­man dig­i­tal­isaa­tio­ta vähen­tämään turhia matkoja?

      Jyväskylä-Helsin­ki mat­ka-ajas­ta saadaan var­maan 10 min­u­ut­tia pois jos juna ei käykään Tam­pereen ase­mal­la, rat­api­hal­la on valmis raide ja sil­ta niin että Tam­pere voidaan uno­htaa. Ollut jo melkein sata vuotta.

      1. Pääradan kap­a­siteet­tia voidaan kas­vat­taa piden­tämäl­lä junia. Ei tarvitse siir­tyä autoi­hin tai jät­tää kok­ouk­sia väliin.

  3. Olen ongel­man kuvauk­ses­ta samaa mieltä, mut­ta melko pes­simisti­nen sen suh­teen, että tarpeet­to­muus olisi itsessään korjattavissa.

    Ensin­näkin minus­ta on itses­tään­selvää, että “kil­pa­juok­su poh­jalle” eli palkkata­son alen­t­a­mi­nen on täysin näen­näi­nen ratkaisu. Jos jostakin työstä ei olla valmi­ita mak­samaan oike­ta palkkaa, se ei yksinker­tais­es­ti voi olla kovin tarpeel­lista. Sik­si meil­lä ei ole enää kengänki­il­lota­jia Suomes­sa, ja hyvä niin. (Hyvin palkat­tu työ­paikkakaan tosin ei ole mikään tae tarpeel­lisu­ud­es­ta, mitä David Grae­ber on tarkastel­lut ansiokkaasti kir­jas­saan Bull­shit Jobs.)

    Alueelli­nen eri­ar­vois­tu­mi­nen on ongel­mallista, mut­ta tuskin on niinkään, että huono-osais­ten aluei­den huono-osaiset muut­tuvat parem­pio­saisek­si parem­pio­saiselle alueelle siirtämäl­lä. Jotakuinkin kaik­ki, joille on aidan vihreäm­mäl­lä puolen tarvet­ta, ovat jo muut­ta­neet sinne ilman patis­tamis­takin. Kaupungis­tu­mi­nen ei tule ratkaise­maan tarpeet­to­muut­ta, vaik­ka sen tahalli­nen jar­rut­ta­mi­nen ehkä sitä haittaakin.

    Poh­ja­ton usko (uudelleen)koulutuksen voimaan on myös kat­tee­ton­ta. Jos nuoris­takin jo iso osa valmis­tuu suo­raan kortis­toon, niin paljoa ei voi laskea aikuisk­oulu­tuk­sen varaan.

    Sik­si ei riitä, että tarpeet­tomak­si jääneet ihmiset luop­u­vat iden­ti­teetistään, nielevät ylpeyten­sä ja suos­tu­vat väk­isin työl­lis­te­tyik­si, vaan yhteiskun­nan puolelta pitää olla myös valmis luop­umaan kaikkia koskev­as­ta palkkatyövelvoit­teesta. Pienen pieni perus­tu­lokaan ei riitä, vaan sen pitää mah­dol­lis­taa nor­maali katkeroi­tu­mista aiheut­tam­a­ton elämä, jos­sa on myös mah­dol­lista perus­taa per­he jne.

    1. Katkeroi­tu­mista ei aiheuta vain mata­la tulota­so, vaan myös tunne tarpeet­to­muud­es­ta. Korkea perus­tu­lo ei voi tar­jo­ta tun­net­ta tarpeellisuudesta.

      Se sat­tuu syvälle kun pitäisi tun­nus­taa itselle, ettei minus­ta ole oikeasti mitään hyö­tyä kenellekään tai että en osaa mitään mil­lä olisi arvoa.

  4. Tiedät var­maan Osmo, että Trump ja Brex­it eivät ole seu­raus­ta katkeru­ud­es­ta, vihas­ta tai pelosta. Jos joku Suomes­sa on katk­era, vihainen ja pelokas, niin se poruk­ka löy­tyy ilmas­ton­muu­tosahdis­tu­jista, veg­aa­ni­ak­ti­i­iveista ja joukkoli­iken­teeseen hul­laan­tuneista downshiftaajista.

    Kuten myös tiedät, että tul­lak­seen val­i­tuk­si, poli­itikon kan­nat­taa luva­ta rahaa ja tulon­si­ir­to­ja. Mitä enem­män ihmiset ovat riip­pu­vaisia julk­i­sista tuista, sen hanakam­min he äänestävät sosial­is­te­ja, jot­ka lupaa­vat säätää lain, jol­la toisil­ta voidaan ottaa ilman, että se on rikos. Sehän on — päin­vas­toin — täysin laillista!

    Vasem­mis­ton äänestäjät ovat katk­e­ria (rikkaille), vihaisia (kap­i­tal­is­teille) ja katk­e­ria hyvä­tu­loisille. Vasem­mis­toa äänestävät ovat mui­ta use­am­min huolis­saan kyvys­tään varmis­taa oma elan­ton­sa, eli ne pelois­saan ole­vat ja katk­er­at ihmiset liikku­vat niis­sä piireis­sä. On häm­men­tävää, että Vihrei­den johto ei tun­nista tätä tosi­asi­aa, mut­ta ehkäpä he eivät liiku enää köy­hän kansan keskuudessa?

    1. Urakoit­si­ja:
      Tiedät var­maan Osmo, että Trump ja Brex­it eivät ole seu­raus­ta katkeru­ud­es­ta, vihas­ta tai pelosta. 

      Bri­tann­ian köy­hyys- ja eri­ar­voisu­u­songel­ma ei johdu Brexi­tistä, vaan Brex­it johtuu köy­hyys- ja eri­ar­voisu­u­songel­mas­ta. Pop­ulistien on help­po kek­siä syn­tipukke­ja kun asi­at on pitkäl­lä aikavälil­lä hoidet­tu huonosti.

      1. Yama: Bri­tann­ian köy­hyys- ja eri­ar­voisu­u­songel­ma ei johdu Brexi­tistä, vaan Brex­it johtuu köy­hyys- ja eri­ar­voisu­u­songel­mas­ta. Pop­ulistien on help­po kek­siä syn­tipukke­ja kun asi­at on pitkäl­lä aikavälil­lä hoidet­tu huonosti. 

        Väit­täisin Briteis­sä pari vuot­ta asuneena, että ongel­man luo sikäläi­nen erikoinen yhdis­telmä yksi­ty­istä maaomis­tus­ta ehdot­tomil­la omis­tu­soikeuk­sil­la ja rank­ka kaavoitustegulaatio.

        Pakkol­u­nas­tuk­sia ei voi tehdä hel­posti infran kehit­tämisek­si, mut­ta toisaal­ta julki­nen sek­tori voi rajoit­taa rajusti maan­omis­ta­jien päätök­siä rak­en­tamisti­hey­destä jne.

        Lop­putu­lok­se­na Lon­toon seu­tu on har­vaan asut­tua ja liiken­nein­fra on alkeel­lista. Työ­matkat ovat ajal­lis­es­ti karmei­ta ja asum­i­nen parhail­la paikoil­la mak­saa aivan usko­mat­toman paljon kun tar­jon­taa rajoite­taan kaavoituk­sel­la ja kauema­paa ei voi tul­la järkevässä ajas­sa kun infra laa­haa perässä.

        Samal­la ulko­maalaiset tule­vat kil­paile­maan palvelu­aloille nos­taen entis­es­tään kysyn­tää asumiselle ja hinat­en asumiskus­tan­nuk­sia aina vaan korkeammalle.

        Jos Lon­toon kaavoitus ja maan­omis­tuk­seen, kaavoituk­seen ja raideli­iken­teeseen perus­tu­va poli­ti­ik­ka kopi­oitaisi­in Tokios­ta, niin tilanne voisi olla eri­lainen, kun kaupunki­rakenne olisi voin­ut reagoi­da parem­min palvelu­alo­jen nousuun.

      2. Siis Lon­toon seu­tu oli niitä har­vo­ja aluei­ta Englan­nis­sa, jot­ka äänes­tivät EU:hun jäämisen puoles­ta (Englan­nin ulkop­uolel­la sen puoles­ta äänestet­ti­in sit­ten kovem­min). Mut­ta mitä väliä, jos on hyvältä kuu­losta­va teo­ria, niin onko sil­lä nyt niin väliä, että se antaa havain­to­jen kanssa ris­tiri­itaisia ennusteita. 

        Eniten Brex­itin puoles­ta äänesti­in juuri niil­lä paikoil­la, jot­ka sopi­vat Osmon alku­peräiseen teesi­in, eli kui­h­tuvil­la entisil­lä teol­lisu­usalueil­la, kuten vaikka­pa Sun­der­land, Stoke ja Wolver­hamp­ton. Näil­lä alueil­la asu­jaimis­to on reip­paasti yli 90%:sti brit­tiperäistä, joten ulko­maalais­ten mas­samainen niille tulo ei ole voin­ut olla todel­li­nen vaikut­ta­ja. Niil­lä kaikil­la myös väk­iluku on laskusu­un­nas­sa, eikä luon­nol­lis­es­ti voi olla pulaa asun­noista. Lon­too on jälleen päin­vas­tainen ja se siis äänesti jäsenyy­den puolesta. 

        Suun­nilleen kaik­ki ana­ly­y­sis­säsi Brex­it-äänestäjistä oli siis fak­tu­aalis­es­ti pielessä, mut­ta kuten sanoin, mitä väliä, kun­han teo­ria kuu­lostaa uskottavalta.

    2. Urakoit­si­ja: Kuten myös tiedät, että tul­lak­seen val­i­tuk­si, poli­itikon kan­nat­taa luva­ta rahaa ja tulon­si­ir­to­ja. Mitä enem­män ihmiset ovat riip­pu­vaisia julk­i­sista tuista, sen hanakam­min he äänestävät sosial­is­te­ja, jot­ka lupaa­vat säätää lain, jol­la toisil­ta voidaan ottaa ilman, että se on rikos. Sehän on – päin­vas­toin – täysin laillista!

      Heh, eniten tulon­si­ir­to­ja saa­vat keski-jahyvätuloiset.

      https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kolumni-rikkaat-saavat-suurimmat-tulonsiirrot-23970964

      Ja yrit­täjät, yri­tys­tukia mak­set­ti­in vähin­tään 4,1 mil­jar­dia ja kun las­ke­taan välil­liset niin jopa 8 miljardia .

      https://www.aamulehti.fi/kotimaa/valtion-jakamien-yritystukien-summa-riippuu-laskijasta-hurjin-loppusumma-on-kahdeksan-miljardia-24437756

      Noi­hin ver­rat­tuna köy­hien saa­mat tulon­si­ir­rot ovat almuja

      1. Liian van­ha: Heh, eniten tulon­si­ir­to­ja saa­vat keski-jahyvätuloiset.

        Noi­hin ver­rat­tuna köy­hien saa­mat tulon­si­ir­rot ovat almuja 

        Ker­rop­pas Liian van­ha, että kuin­ka paljon se alin desi­ili mak­saa vero­ja ja paljonko se saa eurois­sa saa? Ker­ro sen jäl­keen, kuin­ka paljon se ylin desi­ili mak­saa vero­ja ja paljonko se saa.

        Min­un on mah­do­ton­ta kuvitel­la että Soin­in­vaaran blo­gia seu­raisi joku älyl­lis­es­ti niin epäre­helli­nen, etteikö hän ymmärtäisi sitä, että köy­hät eivät ole net­toveron­mak­sajia. Siitä olen täysin samaa mieltä, että esimerkik­si tuulivoimat­uet (kak­si mil­jar­dia vuodessa) ja kehi­tys­a­pu (mil­jar­di) ovat eri­no­maisia paikko­ja kohden­taa verovaro­jen käyt­töä van­huk­si­in ja sairaisiin.

      2. Liian van­ha: Heh, eniten tulon­si­ir­to­ja saa­vat kes­ki- ja hyvätuloiset.

        Niin­pä, eläkeläiset ovat nyky­isin kes­ki- ja hyvä­tu­loisia. Toista se oli sil­loin kun Liian van­ha oli itse eläkkeitä mak­samas­sa. Muuten tuos­sa Aamule­hden jutus­sa Kon­tu­lan Anna on yksinker­tais­es­ti tehnyt lasku­virheitä, Anna ei ole ottanut huomioon sitä, että pien­i­t­u­loisim­mak­si arvioidus­sa väestökym­menyk­sessä on paljon enem­män koti­talouk­sia kuin suurituloisemmissa.

      3. Pekka Pes­si: Niin­pä, eläkeläiset ovat nyky­isin kes­ki- ja hyvä­tu­loisia. Toista se oli sil­loin kun Liian van­ha oli itse eläkkeitä mak­samas­sa. Muuten tuos­sa Aamule­hden jutus­sa Kon­tu­lan Anna on yksinker­tais­es­ti tehnyt lasku­virheitä, Anna ei ole ottanut huomioon sitä, että pien­i­t­u­loisim­mak­si arvioidus­sa väestökym­menyk­sessä on paljon enem­män koti­talouk­sia kuin suurituloisemmissa.

        Min­ulle ainakin jäi epä­selväk­si, mihin tilas­toi­hin Kon­tu­la viit­taa. Puhuiko hän tosi­aan koti­talouk­sista? Pien­i­t­u­loisin kym­menys koti­talouk­sista koos­t­uu 75%:sti yksinelävistä, kun taas suu­rit­u­loisim­mas­sa kym­menyk­sessä on vain 20% yksineläviä. Aika olen­nainen tieto asian kannalta…

      4. Pien­i­t­u­loisin kym­menys ei ole tulon­jaon kannal­ta kovin kiin­nos­ta­va joukko, kos­ka se koos­t­uu suurelta osin opiske­li­joista, siis tule­vista ylilääkäreistä ja muista sel­l­ai­sista. köy­hät ovat toises­sa desiilissä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Pien­i­t­u­loisin kym­menys ei ole tulon­jaon kannal­ta kovin kiin­nos­ta­va joukko, kos­ka se koos­t­uu suurelta osin opiske­li­joista, siis tule­vista ylilääkäreistä ja muista sel­l­ai­sista. köy­hät ovat toises­sa desiilissä.

        Miten määritel­lään köy­hä? Meneekö se sen mukaan, mihin koko elämän yli inte­groidun tulon mukaan sijoit­tuu? Täl­laisia harvem­min näkee, kos­ka tuo luku on saatavis­sa vain eläkeläisille (tai siis peri­aat­teessa heil­läkin se on vajaa sen eläk­keen suhteen). 

        Noiden lääk­isopiske­li­joiden vastapain­ona voi sit­ten olla tois­in­päin köy­hiä, eli hyvässä teol­lisu­ustyö­paikas­sa ollei­ta, jot­ka sit­ten automa­ti­soin­nin seu­rauk­se­na ovat pudon­neet 55-vuo­ti­aana työt­tömik­si. Ovatko he sit­ten köy­hiä, jos lääkik­sen opiske­li­jat eivät ole? Tiukoille heil­läkin elämä voi taloudel­lis­es­ti men­nä ansio­siodon­naisen lop­pues­sa, jos entistä työtä vas­taavaa ei vaan mis­tään löy­dy. Moni olisi toden­näköis­es­ti laske­mas­sa täl­laisen pitkäaikaistyöt­tömän “köy­häk­si”, vaik­ka hänel­lä voi olla alla mak­set­tu omis­tusasun­to, jol­lais­es­ta lääk­isopiske­li­ja saa vielä vain haaveilla.

  5. Osmo :“Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kautta”

    Tämä voi olla melko vaikeaa, kos­ka päämin­is­ter­imme määrit­tää ihmiset palkkatyön kaut­ta. Sip­ilä meinasi seo­ta täy­del­lis­es­ti, kun alet­ti­in keskustel­la perus­tu­losta. Vasti­kee­ton tulo on hänelle selkeästi täysin sielun­vi­hol­lisen juo­nia. Työtä ja toimeen­tu­loa täy­ty­isi alkaa ajatel­la täysin uudelta poh­jal­ta, mut­ta se ei onnis­tu ennen kuin kaik­ki Pekkariset saadaa eläkkeelle.

  6. OS: “… mon­en ajat­tele­maan, että asi­at ovat huonom­min ja epäoikeu­den­mukaisem­min kuin ennen, vaik­ka tilas­to­jen val­os­sa näin ei ole. Glob­al­isaa­tio ja automaa­tio on tuhon­nut paljon työ­paikko­ja, mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on huole­ht­in­ut tulon­jaos­ta niin, etteivät tulo­erot ole kas­va­neet käytän­nössä lainkaan täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Joidenkin ase­ma on heiken­tynyt mut­ta tois­t­en on nous­sut. Keskimäärin kaik­ki hyvin.

    Tämä on ongel­mana vihe­liäi­nen. Tekniselle kehi­tyk­selle emme voi oikein mitään, kos­ka vas­tavir­taan uiv­an käy huonos­ti. Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kautta.” 

    “Keskimäärin kaik­ki on hyvin” Teo­ri­as­sa näin, mut­ta kuten itsekin tote­sit, niin se ei läm­mitä niitä, jot­ka häviävät. Entä jos suh­tau­tu­isimme rasis­mi­in samal­la logi­ikalla? Tum­mai­hoisille tuli paha mieli kun hei­dän ihon­väriään halvek­sut­ti­in, mut­ta rasis­teil­la oli hauskaa, joten “keskimäärin kaik­ki on hyvin”. Tämä aja­tus­malli ei nyt oikein tun­nu toimi­van, kos­ka se on väärin. Kuitenkin usein se tun­tuu toimi­van, kun on itse voit­tavas­sa ryh­mässä. Glob­al­isaa­tion ongel­ma on siinä, että voitot ja tap­pi­ot ovat epäsym­metrisiä. Näitä on pyrit­ty Suomes­sa tasoit­ta­maan, mikä on hyvä asia. Ongel­maa kuitenkin kär­jistää se, että kaik­ki kuviteltavis­sa ole­va kri­ti­ik­ki sivu­ute­taan luuse­rien mölinänä. Vähän kuten OS:kin kiteyt­tää Trumpin voiton siihen, että katkeroituneet ihmiset äänes­tivät. Mielestäni tämä on ehkä pikem­minkin pro­jek­tio, kuin ana­lyysi. Varsi­nainen kysymys ei ole mik­si Trump voit­ti, vaan mik­si Hilary hävisi. Sil­loin vas­tauk­sek­si ei enää riitä, että älyl­lis­es­ti alem­mat ihmiset äänestivät. 

    Viimeinen kap­pale kuu­lostaa vähän epä­toivoisen yhteiskun­ta­te­o­reetikon has­su­tuk­selta. Mil­loin maail­mas­sa ihmiset eivät ole mitan­neet tekemisensä/suorituksensa arvoa (eli työn­sä arvoa) saadun palkkion perus­teel­la? Jos tarkoi­tat raha­palkkaa, niin lyhyen aikaa. Mut­ta jos raha­palkan sijas­ta ajat­telemme palkkio­ta — oli se sit­ten vil­jaa, lihakim­palei­ta, vas­tavuoroinen työ­suori­tus tms — niin luulen ettei ihmis­la­ji ole ehtinyt muut­tua niin ratkai­sev­asti viimeisen sadan vuo­den aikana, että evoluu­tion jatku­mo olisi saatu muutettua.

    1. Keskimäärin kaik­ki on hyvin” Teo­ri­as­sa näin, mut­ta kuten itsekin tote­sit, niin se ei läm­mitä niitä, jot­ka häviävät. 

      Sitä, ettei etuoikeutet­tu ase­ma kestä lop­ut­tomi­in, kut­su­taan sosi­aalisek­si liikku­vu­udek­si. Toiset pitävät sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta hyvänä, toiset huonona asiana. Jos nousi­joi­ta ja lask­i­joi­ta on yhtä paljon, kokon­aisuute­na eri­ar­voisu­us ei lisään­ny, mut­ta häviäjhää tietysti potuttaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Sitä, ettei etuoikeutet­tu ase­ma kestä lop­ut­tomi­in, kut­su­taan sosi­aalisek­si liikkuvuudeksi. 

        Eikö sosi­aalisel­la liikku­vu­udel­la viita­ta lähin­nä yhteiskun­talu­okan periy­tyvyy­teen, siis isältä pojalle ‑tyyli­in? Sen sijaan glob­al­isaa­tion ja automaa­tion tuo­ma hävi­tys kehit­tynei­den maid­en duu­nar­itöille kos­kee usein yksilöä (*), joka jou­tu­isi etsimään uuden elinkeinon, koulut­tau­tu­maan uudelleen, tyy­tymään alem­man statuk­sen töi­hin yms. Jos mur­ros hoi­tu­isikin täysin eläköi­tymis­ten kaut­ta, niin ongel­ma olisi paljon vähäisempi.

        (*) Suomen kaltai­sis­sa tulon­si­ir­to­val­tiois­sa raken­nemuu­tosten kit­ka kos­kee myös kansan­talout­ta, kos­ka työn­sä menet­täneelle kohden­netaan mon­en­laisia verovaroista mak­set­tavia tukia.

  7. Osmo :”Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kautta”.

    Tämä olisi tärkeä asia varsinkin pitkäaikaistyöt­tömien kannal­ta. On ole­mas­sa paljon tarpeel­lista ja henkisesti/sosiaalisesti palk­it­se­vaa työtä/harrastusta, joil­la työt­tömien oloti­la voisi huo­mat­tavasti parantua.

    Täl­lais­ten vai­h­toe­htois­t­en tekemis­ten löytämi­nen ja sitä mah­dol­lis­es­ti sitä tarvit­seville tar­joami­nen ei tai­da kuu­lua minkään kol­man­nen sek­torin toimintakenttään?

  8. > Kun hevo­nen 1960-luvul­la kor­vau­tui autol­la ja
    > traktorilla

    Ihmiskun­nan hyv­in­voin­ti on kokon­aan seu­raus­ta uusista keksin­nöistä. Ei poli­it­ti­sista päätöksistä.

    Luovu­us poli­ti­ikas­sa on sitä, miten saa­da kansalaiset usko­maan, että väistämätön, mikä oli tapah­tu­va, jotenkin joh­tui “mei­dän puolueen” aja­mas­ta poli­ti­ikas­ta; että palamme hel­vetin tulessa, jos jatkos­sa emme nou­da­ta “mei­dän puolueen” ohjelmaa.

    – Maya kansa uskoi, että aurinko ei voi nous­ta, kuu pimen­tyä, ilman että poli­itikot joka aamu temp­pelin har­jal­ta käskevät sen tapah­tu­maan. Tiede oli otet­tu poli­ti­ikan käyttöön.
    — Meil­lä usko­taan, että kahdeksan­tuntinen työpäivä on seu­raus­ta poli­it­ti­sista päätök­sistä vaik­ka se on kokon­aan seu­raus­ta teknis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja työn tuot­tavu­u­den kasvusta.
    — Jos lakia käyt­täen ei olisi käs­ket­ty jokaista tekemään kahdeksan­tuntista työpäivää ja vain kahdeksan­tuntista, meil­lä olisi kuitenkin sellainen.
    — Lyhyt työpäivä, mut­ta ei jokaisel­la. Yksi tek­isi lyhyt­tä päivää, toinen pitkää päivää, mut­ta lyhyt­tä viikkoa. Kol­mas pitkää viikkoa, mut­ta vain osan vuodes­ta. Neljäs paiskoisi rankasti töitä nuore­na, mut­ta sit­ten van­hem­miten vähän ja kevyesti.
    Kansalainen olisi vapaa päät­tämään työn tekemis­es­tä ja hänen kykyyn­sä päät­tää omas­ta elämästään luotet­taisi­in. Sille annet­taisi­in arvo.

    Että kansan usko poli­itikkoi­hin säi­ly­isi ja kansalaiset vahvis­tu­isi­vat tuos­sa uskos­sa, tarvi­taan insti­tuu­tiot.
    — Ammatti­yhdistys­liike, globaalit usko­muk­set ja mon­et muut pienem­mät kirkko­kunnat ovat tärkeä osa pakkoon perus­tu­van yhteiskunta­järjestyksen yllä­pitämistä. Näi­den hyväksi­käyttäjien onnek­si suuri osa kansaa on hyvin herkkäuskoista.

    Eikä tässä kaik­ki. Kun val­ta on saatu ja se vaki­in­nutet­tu insti­tuu­tioi­hin, seu­raa­va vai­he on tot­tel­e­vaisu­u­den ylläpitämi­nen pelot­tele­mal­la.

    Poli­ti­ikas­sa mikään ei ole ilmaista. Kansan on mak­set­ta­va kaik­ista näistä “palveluista” veroina. Nämä verot aina käytetään hyvään tarkoituk­seen kuten esimerkik­si sen loi­h­timiseen, että aurinko nousee taas huomen aamulla.
    — Maya kansa oli valmis uhraa­maan parhaat neit­syen­sä eli­itin käyttöön.
    — Nyky­ih­mi­nen lähet­tää rahansa hal­li­tuk­selle, että ilmas­to ei kuumenisi ja ettemme kaik­ki palaisi poroksi tai hukkuisi val­tavi­in tul­vi­in. Pelkkä eriävä mielipi­de on ter­ror­isti­nen aja­tus ja viha­puhetta ja siten myös ankarasti tuomittavaa.

    Näitä leg­en­do­ja pitävät yllä ne, joiden toimeen­tulo riip­puu kansan antamista uhrilahjoista.
    — Uhri­lahjo­jen vaa­timi­nen on vain yksi tapa ansai­ta henkilö­kohtainen toimeen­tu­lo; yksi elämän selviytymis­strategia monien muiden joukossa.

    1. Todel­la hyvä kom­ment­ti. Oletko Osmo eri mieltä? Mik­si et kom­men­toi näitä näke­myk­siä lainkaan? Onko poli­itikon mah­do­ton tun­nus­taa vai tun­nistaa tuo asia? Jos tun­nus­taa, kyse on moraal­ista. Jos tun­nistaa, niin älystä.

      Herää vaka­va kysymys — ilman sarvia ja ham­pai­ta — ovatko johta­jamme moraalit­to­mia tol­lo­ja? Osmo, voisitko ehkä vaik­ka kir­joit­taa tästä blo­gin, ja ker­toa kuin­ka sinä ymmär­rät ala­maisen ja päät­täjän eron, mitä moti­ive­ja päät­täjäl­lä voi olla ja ovatko ne ala­maisen edun mukaisia.

  9. Kyl­lä vil­jeli­jät tietävät merk­i­tyk­sen­sä nyt ja vielä parem­min 60-luvul­la. He eivät vain pitäneet siitä, että val­tio tuli osal­lisek­si pel­tomarkki­noille. Kyl­lä jokainen yrit­täjä halu­aa kehit­tää omaa yri­tys­tään, ei tyy­tyä siihen, miten on ennenkin tehty. Tänä päivänä suurim­mat yri­tyk­set halu­a­vat jopa sosial­isoi­da pienem­pi­en tilo­jen maat omaan käyt­töön­sä (vuorineu­vos Karhisen suulla).

    1. Tim­oT:
      Kyl­lä vil­jeli­jät tietävät merk­i­tyk­sen­sä nyt ja vielä parem­min 60-luvul­la. He eivät vain pitäneet siitä, että val­tio tuli osal­lisek­si pel­tomarkki­noille. Kyl­lä jokainen yrit­täjä halu­aa kehit­tää omaa yri­tys­tään, ei tyy­tyä siihen, miten on ennenkin tehty. Tänä päivänä suurim­mat yri­tyk­set halu­a­vat jopa sosial­isoi­da pienem­pi­en tilo­jen maat omaan käyt­töön­sä (vuorineu­vos Karhisen suulla).

      Nyt puhut suurista, san­o­taan yli 100 ha:n vil­jel­ly­istä tiloista.

      Olen elänyt tuon ajan, ja Soin­in­vaaran kuvaus on var­sikin uud­is­ti­lal­lis­ten kohdal­la osu­va. He koki­vat, että hei­dät hui­jat­ti­in maa­ta raivaa­maan ja vil­jelemään, ja nyt se oli arvo­ton­ta. Oli­si­vat voineet tehdä val­lanku­mouk­sen tai lähteä Aus­trali­aan. — Hei­dät todel­lakin hui­jat­ti­in uud­is­ti­lal­lisik­si, mut­ta Suo­mi pelastet­ti­in. Ven­namolle kiitos.

  10. Osat­to­muus on tunne. Suo­ma­laiset ovat osan­neet sitä kokea ainakin sata vuot­ta, vaik­ka numeroil­la kuvat­tu kehi­tys on ollut huikea. Absolu­ut­tisil­la tek­i­jöil­lä ei siihen ole ollut suur­ta vaiku­tus­ta, vasem­misto­pro­pa­gan­dal­la senkin edestä.

    Olen kas­vanut paikkakun­nal­la, jos­sa keskisu­uri saha tai pel­to antoi leivän, saha aivan kohta­laisen. Olin kesätöis­sä 13-vuo­ti­aas­ta opiskelun aloit­tamiseen asti uitossa ja lau­tatarhal­la ja kuun­telin kau­naa ja val­i­tus­ta. Saha teki sit­ten konkurssin, kau­na ja val­i­tus jatkui­v­at. Tiloi­hin tuli uusi yrit­täjä. Kau­na väheni, mut­ta val­i­tus jatkui. 

    Sahan konkurssin jäl­keen paljon tut­tu­ja ja puoli­tut­tu­ja lähti Ruot­si­in. Val­i­tus lop­pui heiltä kuten veit­sel­lä leikat­en, vaik­ka eli­nolo­suh­teet eivät olleet aluk­si kak­siset. Kysymys ei ollut pelkästään näytön pakos­ta, vaan siitä, että he eivät koke­neet ole­vansa Ruot­sis­sa pah­nan pohjim­maisia. Jugoslaav­it, assyyr­i­alaiset ja turkki­laiset oli­vat valmi­ik­si siel­lä. Hal­lit­se­va SAP ei myöskään markki­noin­ut duunarei­den kurjuutta.

    Muu­ta­mat pitkään Suomes­sa asuneet ulko­maalaiset sanovat ihail­e­vansa suo­ma­laista työt­tömien ja osatyökyky­is­ten uudelleenk­oulu­tus­ta etc.. Hei­dän koti­mais­saan ihmiset jäävät täysin oman akti­ivi­suuten­sa varaan. Suomes­sa on parem­pi mah­dol­lisu­us nous­ta pois pah­nan poh­jal­ta. Pros­es­sis­sa joutuu toki usein nielemään ylpeytensä.

  11. Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kautta.

    Kuten moni muukin, minäkin puu­tun tähän. Uskaltaisin olla sitä mieltä, että ihmiset ovat määritel­let itsen­sä elinkeinon­sa kaut­ta hyvin pitkään. Se, että elinkeino on palkkatyö, on kohtu­ullisen uusi ilmiö, mut­ta se, että elinkeino määrit­telee ihmisen yhteiskun­nal­lisen ase­man eli sää­dyn, on van­haa kuin mikä. Väit­täis­in­pä jopa, että tämä on suun­nilleen yhtä van­haa kuin korkeakulttuurit. 

    Ain­oa yhteiskun­tatyyp­pi, jos­sa elinkeino ei suo­ranais­es­ti määrit­tele ihmistä, on sosi­aalis­es­ti eriy­tymätön heimoy­hteiskun­ta. Täl­löin kaik­ki ihmiset työsken­televät eriy­tymät­tömästi päivit­täisen toimeen­tu­lon paris­sa, ja niin pop­pamiehet, laula­jat kuin pääl­likötkin tart­tuvat yhtäläis­es­ti aurankur­keen ja kei­hääseen. Sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa ihmisen sosi­aa­li­nen iden­ti­teet­ti voi riip­pua har­ras­tuk­seen ver­rat­tavas­ta lisä­tai­dos­ta. Muuten
    varsi­naise­na iden­ti­teet­tinä on lähin­nä “mies”, “vaimo” tms sukupuoli- ja ikäkau­sis­pe­sifinen ilmaus Kale­valan ja saago­jen tapaan. 

    Sen sijaan kaikissa kehit­tyneem­mis­sä yhteiskun­nis­sa työn­jako on eriy­tynyt niin pitkälle, että kansalaisen ase­ma riip­puu pääasi­as­sa hänen ensisi­jais­es­ta tulon­hank­in­takeinos­taan. Jos näin ei ole, yhteiskun­nas­sa on aika paljon mekanis­me­ja, jot­ka ohjaa­vat ihmisen siihen, että varsi­naisen pää­työn rin­nalle nou­sev­as­ta tois­si­jais­es­ta elinkeinos­ta tulee varsi­nainen pääelinkeino. (Oikeas­t­aan ain­oa alue, mis­sä ihmisen ensisi­jainen iden­ti­teet­ti voi nous­ta vapaa-ajan har­ras­tuk­ses­ta, lie­nee kun­nal­lispoli­ti­ik­ka. Yleen­sä esim. kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­ji­h­ta­ja miel­letään ensi sijas­sa kun­nal­lispoli­itikok­si ja vas­ta tois­si­jais­es­ti vaikka­pa opettajaksi.)

    Min­ua kiin­nos­taisi — ihan rehellis­es­ti, ei vain retoris­es­ti — kuul­la, miten ajat­telet ihmisen iden­ti­teet­in­muo­dos­tuk­sen tule­vaisu­udessa kehittyvän.

  12. Suo­ma­lais­ten alis­t­a­mi­nen tarpeet­tomak­si alkaa jo koulu­tuk­ses­sa. Meil­lä tekee palkaton­ta työtä jo 500000 ihmistä vuodessa ja täl­lä syödään n 250000 palkkatyöpaikkaa

    https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/

    Kun nuorelle ker­ro­taan, että sin­un työsi on arvo­ton­ta niin nuori osaa päätel­lä, että hän on myös henkilönä arvoton

    Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa ja mon­es­sa muus­sa maas­sa on ymmär­ret­ty, että ihmisen tekemä työ on arvokas­ta ja siitä kan­nat­taa aina mak­saa palkkaa

    Kun yhteiskun­ta ei arvos­ta nuorten työn­tekoa niin he hake­vat arvos­tus­ta muual­ta kuin työelämästä

    1. Meil­lä tekee palkaton­ta työtä jo 500000 ihmistä vuodessa ja täl­lä syödään n 250000 palkkatyöpaikkaa

      Ihan kuin uutises­sa olisi san­ot­tu, että nämä työhar­joit­telu­paikat ym muo­dostya­vat yhteen­säå 82 000 työvuot­ta. Miten ne sil­loin voivat viedä 250 000 työpaikkaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ihan kuin uutises­sa olisi san­ot­tu, että nämä työhar­joit­telu­paikat ym muo­dostya­vat yhteen­säå 82 000 työvuot­ta. Miten ne sil­loin voivat viedä 250 000 työpaikkaa. 

        Vaik­ka siten, että 250 000 työ­paikkaa ovat sel­l­aisia, jois­sa voi tehdä viisipäiväisen viikon sijaan noin puoli­toista päivää viikossa.

        Kan­nat­taa kat­soa kansakun­nan tekemiä työ­tun­te­ja ja niistä saatavaa keskimääristä tun­tipalkkaa. Mitä vähem­män työ­tun­te­ja mitä suurem­mal­la keskimääräisel­lä tun­tipal­ka­lla tehdään, sitä parem­min menee.

      2. On täysin nau­ret­tavaa väit­tää, että jopa puo­let noista har­joit­telu­paikoista söisi palkkatöitä. 

        Esimerkik­si ammat­tik­oulun har­joit­telijoille ei kovin moni mak­saisi oikeaa palkkaa, har­joit­telu­jak­sot jäi­sivät pitämät­tä. Eli työ­paikko­ja joi­ta har­joit­teli­jat täyt­tävät, ei oikeasti ole ole­mas­sakaan. Meil­läkin on töis­sä ollut joskus pari ilmaista työhar­joit­teli­jaa, eikä niille olisi juuri sil­loin laskutet­tavaa työtä löy­tynyt. He eivät siis vie­neet yhtään työ­paikkaa, kos­ka ketään ei olisi kum­minkaan palkat­tu tilalle. 

        Naa­puris­sa on kiikun-kaakun vas­ta-aloit­tanut verkkokaup­pa, jos­sa on työhar­joit­tel­ja. Liike­vai­h­dol­la ei mak­saisi kol­men ihmisen palkko­ja, joten siinäkään ei mene kenenkään työ­paikkaa. Kaverin LVI- fir­mas­sa on ollut noi­ta ammat­tik­oulun har­joit­telijoi­ta. Kovinkaan mon­ta kehu­vaa sanaa työn ladus­ta ei ole kuu­lunut eli melko alkeel­lisel­la tasol­la monel­la ovat taidot, kun har­joit­telu­un tullaan.

        On tot­ta että varsinkin yksinker­tai­sis­sa töis­sä har­joit­telijoil­la voidaan kor­va­ta työn­tek­i­jöitä, etenkin jos har­joit­teli­jal­la on aikaisem­paa koke­mus­ta. Mut­ta turha kuvitel­la, että tuos­ta määrästä olisi TES-palkoil­la puris­tet­tavis­sa merkit­tävää määrää todel­lisia työpaikkoja. 

        Ja mik­si artikke­lis­sa ei puhuta mitään siitä todel­lis­es­ta paikas­ta, jos­sa har­joit­teli­jat kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä? Eli sairaalois­sa. Sairaan­hoita­jien opin­toi­hin kuu­luu paljon työhar­joit­telua ja he pää­sevät kohtu­ullisen nopeasti tekemään oikeaa avus­tavaa hoito­työtä. No, heitä käyt­tääkin julki­nen sek­tori, joten kaipa se on hyvää ilmaistyötä.

      3. Sylt­ty:
        On täysin nau­ret­tavaa väit­tää, että jopa puo­let noista har­joit­telu­paikoista söisi palkkatöitä. 

        Esimerkik­si ammat­tik­oulun­har­joit­telijoille ei kovin moni mak­saisi oikeaa palkkaa, har­joit­telu­jak­sot jäi­sivät pitämät­tä. Eli työ­paikko­ja joi­ta har­joit­teli­jat täyt­tävät, ei oikeasti ole ole­mas­sakaan. Meil­läkin on töis­sä ollut joskus pari ilmaista työhar­joit­teli­jaa, eikä niille olisi juuri sil­loin laskutet­tavaa työtä löy­tynyt. He eivät siis vie­neet yhtään työ­paikkaa, kos­ka ketään ei olisi kum­minkaan palkat­tu tilalle.

        Naa­puris­sa on kiikun-kaakun vas­ta-aloit­tanut verkkokaup­pa, jos­sa on työhar­joit­tel­ja. Liike­vai­h­dol­la ei mak­saisi kol­men ihmisen palkko­ja, joten siinäkään ei mene kenenkään työ­paikkaa. Kaverin LVI- fir­mas­sa on ollut noi­ta ammat­tik­oulun har­joit­telijoi­ta. Kovinkaan mon­ta kehu­vaa sanaa työn ladus­ta ei ole kuu­lunut eli melko alkeel­lisel­la tasol­la monel­la ovat taidot, kun har­joit­telu­un tullaan.

        On tot­ta että varsinkin yksinker­tai­sis­sa töis­sä har­joit­telijoil­la voidaan kor­va­ta työn­tek­i­jöitä, etenkin jos har­joit­teli­jal­la on aikaisem­paa koke­mus­ta. Mut­ta turha kuvitel­la, että tuos­ta määrästä olisi TES-palkoil­la puris­tet­tavis­sa merkit­tävää määrää todel­lisia työpaikkoja. 

        Ja mik­si artikke­lis­sa ei puhuta mitään siitä todel­lis­es­ta paikas­ta, jos­sa har­joit­teli­jat kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä? Eli sairaalois­sa. Sairaan­hoita­jien opin­toi­hin kuu­luu paljon työhar­joit­telua ja he pää­sevät kohtu­ullisen nopeasti tekemään oikeaa avus­tavaa hoito­työtä. No, heitä käyt­tääkin julki­nen sek­tori, joten kaipa se on hyvää ilmaistyötä. 

        Asi­as­ta toiseen, onko näyt­töä että armei­ja (tai sivi­ili­palvelus) opet­taisi poikia mitenkään paran­ta­maan työn­teko- ja opiske­lu­tapo­ja? Tois­t­en mielestä armei­jan käyneet pojat ovat oma-aloit­teisem­piä ja taitavampia kuin sel­l­aiset joila on se vielä suorit­ta­mat­ta. Vai onko se vain myyt­ti, laiskistut­taako armeija?

      4. R.Silfverberg: Asi­as­ta toiseen, onko näyt­töä että armei­ja (tai sivi­ili­palvelus) opet­taisi poikia mitenkään paran­ta­maan työn­teko- ja opiske­lu­tapo­ja? Tois­t­en mielestä armei­jan käyneet pojat ovat oma-aloit­teisem­piä ja taitavampia kuin sel­l­aiset joila on se vielä suorit­ta­mat­ta. Vai onko se vain myytti,laiskistuttaako armeija?

        En nyt osaa vas­ta­ta kysymyk­seesi, mut­ta armei­ja ei tai­da itse syr­jäy­tymistä paljoa vähen­tää. Muis­taak­seni reilu 10% palveluk­seen saa­puneista keskeyt­tää sen muu­ta­man viikon kulues­sa, ja syynä ovat useim­miten psyko-sosi­aaliset syyt. Tuo 10% lie­nee samal­la hehtaar­il­la vuosilu­okas­ta syr­jäyvien nuorten miesten osu­u­den kanssa.

      5. Tapio: En nyt osaa vas­ta­ta kysymyk­seesi, mut­ta armei­ja ei tai­da itse syr­jäy­tymistä paljoa vähen­tää. Muis­taak­seni reilu 10% palveluk­seen saa­puneista keskeyt­tää sen muu­ta­man viikon kulues­sa, ja syynä ovat useim­miten psyko-sosi­aaliset syyt. Tuo 10% lie­nee samal­la hehtaar­il­la vuosilu­okas­ta syr­jäyvien nuorten miesten osu­u­den kanssa. 

        Ne jot­ka eivät pär­jää sivi­ilis­sä eivät yleen­sä pär­jää armei­jas­sakaan. Nykyään kun ‘fir­ma’ joutuu säästämään niin heitä ei useinkaan edes yritetä saa­da pär­jäämään vaan laite­taan suo­raan vapautus.
        Eli jos on ennestään alahu­uli lur­pal­laan ES & sip­si­dieetil­lä elävä peräkam­mar­in­poi­ka niin har­voin armei­ja, saati sivari, sitä muuk­si muuttaa.

      6. R.Silfverberg: Tois­t­en mielestä armei­jan käyneet pojat ovat oma-aloit­teisem­piä ja taitavampia kuin sel­l­aiset joila on se vielä suorit­ta­mat­ta. Vai onko se vain myyt­ti, laiskistut­taako armeija? 

        Armei­ja laiskistut­taa henkises­ti, kun omia aivo­ja ei tarvitse (tai saa) käyt­tää. Taitavu­ut­ta armei­ja kehit­tää esim. ryn­näkkökiväärin purkamises­sa ja kasaamises­sa, mut­ta useim­mis­sa päivätöis­sä tarvi­taan toisen­laisia taito­ja. Se, että on ”oma-aloit­teis­es­ti” innokkaasti valmis tekemään jotain — mitä tahansa sat­u­taan pyytämään — on eri asia kuin että tekee jotain hyödyllistä.

      7. Ville: Armei­ja laiskistut­taa henkises­ti, kun omia aivo­ja ei tarvitse (tai saa) käyt­tää. Taitavu­ut­ta armei­ja kehit­tää esim. ryn­näkkökiväärin purkamises­sa ja kasaamises­sa, mut­ta useim­mis­sa päivätöis­sä tarvi­taan toisen­laisia taito­ja. Se, että on ”oma-aloit­teis­es­ti” innokkaasti valmis tekemään jotain – mitä tahansa sat­u­taan pyytämään – on eri asia kuin että tekee jotain hyödyllistä. 

        Tämä var­maan riip­puu paljon palvelus­te­htävästä. Oma koke­muk­seni on toinen. Ainakaan varus­miesjo­hta­jal­ta, erotyis­es­ti upseerikoke­laal­ta, omien aivo­jen käyt­töä ei kiel­letä. RUK:n koulu­tus on älyl­lis­es­tikin ihan kohtu­ullisen vaa­ti­vaa, ja pitkän koke­lasa­jan saa palvel­la koulut­ta­jana ja oman sodan ajan joukkueen­sa joukkueen­jo­hta­jana. Kyl­lä siinä tulee haastei­ta, jois­sa saa pyöritel­lä har­mai­ta aivosolu­jaan ihan tarpeek­si. Ehkä omaa koke­mus­ta vahvisti vielä palvelus teknisessä ase­la­jis­sa, jos­sa upseerik­oulu­tus oli kovin teoriapitoista.

        Sen sijaan miehistössä on mah­dol­lista palvel­la niin san­otusti “nol­lat taulus­sa” ja tulos on tosi­aan älylli­nen laiskistu­mi­nen. Ryh­män­jo­hta­jakin voi men­nä saman­ta­paisel­la asen­teel­la, mut­ta täl­löin henkilölle toden­näköis­es­ti jää palvelusa­jas­taan paha mieli, sil­lä sel­l­aisel­la asen­teel­la ryh­män­jo­h­dos­ta ei tule mitään.

      8. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tämä var­maan riip­puu paljon palvelus­te­htävästä. Oma koke­muk­seni on toinen. Ainakaan varus­miesjo­hta­jal­ta, erotyis­es­ti upseerikoke­laal­ta, omien aivo­jen käyt­töä ei kiel­letä. RUK:n koulu­tus on älyl­lis­es­tikin ihan kohtu­ullisen vaa­ti­vaa, ja pitkän koke­lasa­jan saa palvel­la koulut­ta­jana ja oman sodan ajan joukkueen­sa joukkueen­jo­hta­jana. Kyl­lä siinä tulee haastei­ta, jois­sa saa pyöritel­lä har­mai­ta aivosolu­jaan ihan tarpeeksi. 

        Ehkä maail­ma on muut­tunut sit­ten oman upseerikoke­la­saikani. Ei se kovin älyl­lis­es­ti haas­tavaa ollut sil­loin. Eikä varsinkaan odotet­tu kyseenalais­ta­maan kaikkea, mikä on men­estyk­sen salaisu­us ”vapaas­sa (yritys)maailmassa”. Juuri armei­jan aloit­tanut nykyn­uori kuvaili koke­mus­taan vanki­las­sa olok­si ja sama oli oma koke­muk­seni aikoinaan. Älykkäälle ihmiselle armei­ja tun­tuu sel­l­aiselta. Tai siis nyky­isin vanki­las­sa taitaa olla mukavam­paa ja ehtii enem­män opiskel­lakin… No, toisaal­ta vanki­las­sa ei yritetä tehdä pojista miehiä vaan yhteiskun­taan sopeutuvia 😉

      9. Ville: Eikä varsinkaan odotet­tu kyseenalais­ta­maan kaikkea, mikä on men­estyk­sen salaisu­us ”vapaas­sa (yritys)maailmassa”.

        Mihin tuo väite oikein perustuu?

        En ole ainakaan itse yri­tys­maail­mas­sa men­estynyt “kyse­nalais­ta­mal­la kaikkea”, vaan
        1) tekemäl­lä hom­mat hyvin ja
        2) suun­tau­tu­mal­la sinne, mis­tä raha tulee helpoiten 

        Tietenkin joskus koh­dat 1 ja 2 vaa­ti­vat toimin­nan muut­tamista ja kri­it­tistä tarkastelua, mut­ta se ei mitenkään ole näytelmän pääosas­sa. Pikkuhil­jaa parem­paan hip­sut­telu on tärkeäm­pää kuin sat­un­nainen radikaali muuttaminen.

        Kaiken kyseenalais­tamista tarvi­tana lähin­nä sil­loin kun ollaan jo kurkkua myöten nes­teessä ja kan­nat­tavu­uskri­i­sis­sä. Toki voi johta­jana suun­tau­tua saneer­aa­jak­si tai yri­tys­ten kun­toon­lait­ta­jak­si, jol­loin touhu on var­maankin enem­män kaiken kri­it­tistä tarkastelua ja vähem­män rauhal­lista parantamista.

        Kaiken kyseenalais­t­a­mi­nen johtaa hel­posti muu­tok­seen mutok­sen takia.

      10. Sylt­ty: Mihin tuo väite oikein perustuu?
        En ole ainakaan itse yri­tys­maail­mas­sa men­estynyt “kyse­nalais­ta­mal­la kaikkea”, vaan
        1) tekemäl­lä hom­mat hyvin ja
        2) suun­tau­tu­mal­la sinne, mis­tä raha tulee helpoiten 

        Olen samaa mieltä. Armei­jas­sa upsee­ri­op­pi­laille opetet­ti­in aivan tiet­ty asen­noi­tu­mi­nen maail­maan. Perus­teena on siis se, että esimiehen käskyä ei lähtöko­htais­es­ti kyseenalais­te­ta. Sen sijaan luote­taan käskyn tarkoituk­sen­mukaisu­u­teen ja toteutet­tavu­u­teen ja pyritään ymmärtämään käskyn poh­jana ole­va ajat­telu. Tämän jäl­keen toteutetaan käsky oman harkin­nan mukaises­ti taval­la, joka parhait­en vas­taa sen anta­jan tah­toa. Eli ei toimi­ta sokeasti vaan pyritään kaik­ki omat ruumi­il­liset ja henkiset resurssit keskit­täen toteut­ta­maan annet­tu päämäärä.

        Alaisille saatu käsky puolestaan viestitään omana tah­toti­lana esimiehen mielip­i­teeseen sitoutuen, vaik­ka itse pitäisi ratkaisua itse­tuhoise­na. Eli jos ylem­pi esimies vaikka­pa käs­kee joukon pitämään ase­mansa omas­ta selviy­tymis­es­tä välit­tämät­tä, ei alaisille ker­ro­ta, että kyseessä on itse­murhate­htävä vaan koroste­taan vihol­lisen pidät­te­lyn tärkeyt­tä koko joukon tehtävän kannal­ta. (Olen itse näh­nyt kak­sipuoleises­sa KASI-har­joituk­ses­sa, kuin­ka kiin­teään puo­lus­tuk­seen ryh­mitet­ty joukkue tuho­taan yhtä miestä luku­unot­ta­mat­ta, kun viholli­nen hyökkää kuusinker­taisel­la ylivoimal­la. Silti tehtävä oli mielekäs, sil­lä joukkue pidät­teli vihol­lista paikas­sa, jos­sa sen kimp­pu­un hyökkäisi parin tun­nin kulut­tua oma mekanisoitu tais­telu­osas­to. Lisäk­si viholli­nenkin kär­si hyökkäyk­sessä noin 50 pros­entin tappiot.)

        Täl­lä lail­la yleis­tet­ty­inä nämä ajat­telumallit vas­taa­vat hyvin pitkälti niitä omi­naisuuk­sia, jot­ka hyväl­lä keski­ta­son esimiehel­lä myös yri­ty­selämässä on. Oma men­estymi­nen on ollut ihan mukavaa, joten en minäkään uskoisi yri­tys­maail­man edel­lyt­tävän “kaiken kyseenalais­tamista”. Yleis­es­ti ottaen se päin­vas­toin edel­lyt­tää nimeno­maan mukau­tu­mista ja lojaal­isu­ut­ta. Täl­löin se kyseenalais­t­a­mi­nenkin tapah­tuu nimeno­maan organ­isaa­tion valmi­ik­si aset­tamis­sa rajois­sa, ei villinä ja vapaana.

      11. Sylt­ty:

        Ja mik­si artikke­lis­sa ei puhuta mitään siitä todel­lis­es­ta paikas­ta, jos­sa har­joit­teli­jat kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä? Eli sairaalois­sa. Sairaan­hoita­jien opin­toi­hin kuu­luu paljon työhar­joit­telua ja he pää­sevät kohtu­ullisen nopeasti tekemään oikeaa avus­tavaa hoito­työtä. No, heitä käyt­tääkin julki­nen sek­tori, joten kaipa se on hyvää ilmaistyötä.

        Älä uno­h­da las­ten­tarho­ja, las­ten- ja nuortenkote­ja, van­hainkote­ja ja mui­ta sosi­aalialan työ­paikko­ja. Se määrä “ilmaista” työtä minkä kun­nat, kaupun­git ja val­tio otta­vat itselleen opiske­li­joil­ta on käsit­tämät­tömän suuri, mut­ta siitä ei sovi puhua. Insinööri­opiske­li­jana oli suo­raan sanoen härskiä seu­ra­ta miten tutut tekivät pakol­li­sis­sa har­joit­teluis­sa täs­mälleen samo­ja hom­mia kuin muut työn­tek­i­jät ja kaik­ki mitä jäi käteen oli­vat opin­topis­teet, kun muil­la tuli palkkaakin tilille. Itse taas kun oli kesätöis­sä niin ei saanut ammat­ti­laisen palkkaa, mut­ta tuli kuitenkin tilille jotain, jol­la mak­saa elämistä seu­raa­va vuosi.

        Posi­ti­ivise­na puole­na pitää kai tode­ta se, että se osoit­taa miten käytän­nölli­nen täm­möi­nen ylimääräi­nen ja jous­ta­va työvoimare­servi on, kun har­joit­telijoil­la voi paika­ta kaik­ki sairas­tu­miset ja teet­tää tyl­sät per­jan­tain iltavuorot ja vakkar­it voi päästää ajele­maan kesämökeilleen hyvis­sä ajoin.

  13. ” Pel­to­jen pake­toin­ti syn­nyt­ti val­taisan raivon. Se oli merkit­tävä syy SMP:n murskavoit­toon vuo­den 1970 vaaleissa.
    Peri­aat­teessa mah­dol­lisu­u­den pake­toi­da pel­ton­sa ei pitänyt hai­ta­ta ketään, sil­lä kukaan ei kieltänyt jatka­mas­ta vil­je­lyä entiseen tapaan. Vil­jeli­jät eivät siis menet­täneet taloudel­lis­es­ti mitään, mut­ta he menet­tivät työn­sä arvos­tuk­sen eikä se ollut mitenkään vähäi­nen asia. Se oli kuin märkä rät­ti päin naamaa.”

    Ei kai meil­lä vaan ole kytemässä ilmiön tois­in­to? Hoivako­tien henkilökun­ta tekee ylip­itk­iä työ­jak­so­ja liian pienel­lä henkilömääräl­lä, usea kut­sumuk­ses­ta. Mikä on ollut palk­ka ja kiitos? Omais­ten torut ja laitosten johdon syyt­te­lyt, että kalli­ik­si tulee, tehkääpä työtä ahk­er­am­min. Kun avaa lehden, purskah­taa silmille omis­ta­jien miljoon­avoitot ja vielä se, että ne eivät jää Suomeen vaan menevät veroparatiiseihin.
    Oli tot­ta tai liioit­telua, ainek­set on samaan kuin oli SMP:n murskavoitol­la. Ei olisi ihme eikä vääryys, jos hoito­henkilöt ja heitä sym­pa­tiseer­aa­vat turhau­tu­vat. Määrit­tämät­tä on enää kana­va, mitä kaut­ta vaaleis­sa paineet puretaan.

  14. Osmo osuu tärkeään aiheeseen. Kansan­talousti­eteil­i­jät näkevät kulut­tamisen ain­oana tek­i­jänä, joka tuo onnea. Tämä ei ole liioit­telua. Kansan­talousti­eteen teo­ria aina Marx­ia myöten näkee työn läh­es yksi­no­maan sinä panok­se­na ja uhrauk­se­na, jol­la ansait­see resurssin­sa men­nä markki­noille lisäämään onnel­lisu­ut­taan. Tässä näkökul­mas­sa on hyvin help­po mieltää, että ei se hait­taa jos suo­ma­laisen työn arvos­tus ja tekem­i­nen las­kee jos vasta­lah­jana saa halvem­pia taulutelkkare­i­ta ja lenkkareita. 

    Don­ald Trumpin valin­nan luin aiheesta eri­no­maisen kitey­tyk­sen Voxis­sa. Lainaus: 

    The divide among econ­o­mists on trade is dri­ven by the fact that labor econ­o­mists study the real effects of unem­ploy­ment on real peo­ple, where trade and macro­econ­o­mists treat peo­ple as just anoth­er com­mod­i­ty. (One of the peo­ple who broke the con­sen­sus on the effects of trade with Chi­na — who high­light­ed some of the neg­a­tive effects — was David Autor, a lead­ing labor economist.)

    I’d phrase it this way: Are peo­ple just like a bar­rel of oil? In the abstract mod­els of trade econ­o­mists, com­modi­ties like oil will always get sold at some price, they will get to where they need to get to do so, and they’re large­ly indif­fer­ent on the process. Even when com­mod­i­ty mar­kets are off, oil can sit in tankers float­ing in the ocean wait­ing out price moves, and it makes no dif­fer­ence to the oil.

    Oil doesn’t expe­ri­ence unem­ploy­ment as the most trau­mat­ic thing that can hap­pen to it. Oil moves mag­i­cal­ly to new oppor­tu­ni­ties, unlike peo­ple who don’t often move at all. A bar­rel of oil doesn’t beat their kids, abuse drugs, com­mit sui­cide, or expe­ri­enc­ing declin­ing life expectan­cy from being bat­tered around in the glob­al mar­ket­place. But peo­ple do, and they have, the con­se­quences per­sist and last, and now they’ve made their voic­es heard. It’s the dark side of the polit­i­cal the­o­rist Karl Polanyi’s warn­ing against view­ing human being as commodities.

    1. Sama ihmis­ten ja hyödykkei­den samais­tus on sen taustal­la, miten ekon­o­mistit tarkastel­e­vat työvoiman maa­han­muut­toa käyt­tämäl­lä analo­gioi­ta kan­sain­väliseen kaup­paan tai teknolo­gian kehi­tyk­seen (“miten muka hal­van fil­ip­pi­iniläisen sip­ulin­pilkko­jan työ­markki­navaiku­tus eroaa moni­toimikoneen keksimisestä?”).

      Hyvink­oulute­tu­il­la ja sisäsi­is­teil­lä ekon­o­mis­teil­la on suuria vaikeuk­sia tarkastel­la val­tioi­ta kansalais­ten­sa omaisuute­na: jon­ain jon­ka omis­tus­suhtei­den epä­selvyy­destä seu­raa vääryyt­tä ja tehottomuutta.

  15. OS kir­joit­taa pääosin aivan oikein: ”Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin… Jos vain itsel­lä menee huonos­ti, se masen­taa, mut­ta jos koko joukol­la menee, se herät­tää katkeruutta.”

    OSn kir­joi­tus henkii kuitenkin masen­tuneisu­ut­ta, toiv­ot­to­muut­ta ja näköalattomuutta.

    OSn toiv­ot­to­muu­teen on var­maankin syynä tämä: Suomen kurssin muu­tok­ses­ta ei näy juurikaan merkke­jä, kun ottaa huomioon AY-liik­keen jämähtämi­nen kivikaudelle, sote-uud­is­tuk­sen lop­u­ton veivaami­nen ja veret pysäyt­tävä ryöstö-vero­tuk­semme, sekä poli­itikko­jemme populismi.

    Tästä syys­tä parhaat yri­tyk­set ja 5000 osaa­jaa pois­tuu vuosit­tain maas­ta heti kun voivat. Tätä ei Suo­mi pitkään kestä!

    Yhdessä asi­as­sa OS on kuitenkin väärässä: ”Tekniselle kehi­tyk­selle emme voi oikein mitään, kos­ka vas­tavir­taan uiv­an käy huonosti.”

    Kyl­lä me voimme osal­lis­tua tekniseen kehi­tyk­seen ja onnis­tu­akin, niin kuin aina ennenkin.

    Tämä kuitenkin edel­lyt­tää sitä, että kään­netään Suo­mi nopeasti 180 astet­ta, myötävir­taan kulke­vak­si maak­si: Suomes­ta pitää tehdä ket­terästi aikaa seu­raa­va, yri­tysys­tävälli­nen ja lah­jakkuuk­sia suo­si­va maa. Näin saadaan myös huono-osaisu­u­den ongel­ma korjattua.

  16. Nykyiset hal­patyö­paikat ovat paljon hyvä­palkkaisem­pia kuin entiset hyvät työ­paikat. Palkat ovat nousus­sa, eivät yleen­sä laskus­sa. Sosi­aal­i­tur­va on kuin pel­to­jen pake­toin­tia: luo tarpeet­to­muu­den tunteen.

  17. Min­ua ihme­tyt­tää, että kaikkea mah­dol­lista ekstrapoloidaan kauas tule­vaisu­u­teen visioi­da visioiden perään luo­den, mut­ta biolo­gia ja lääketiede uno­hde­taan, vaik­ka näil­lä tulee ole­maan se ratkai­sevin ja mullis­tavin merk­i­tys. Ne ovat tule­vaisu­u­den Inter­net, jota kukaan ei osan­nut ennus­taa muu­ta­maa vuot­ta aiemmin.

    Kus­to­moitu­jen alku­peräis­varaosien tuot­ta­mi­nen kan­ta­soluista on jo todel­lisu­ut­ta. Van­hen­e­mis­pros­essin pysäyt­tämis­es­tä ja täy­destä kuolemat­to­muud­estakin puhutaan jo täysin real­is­tisi­na tavoitteina.

    Sato­jen vuosien mit­tainen elämä ei vaan ole jokamiehelle lankea­va. Ainakin aluk­si siihen tarvi­taan todel­la paljon rahaa. Se toimii myös mah­ta­vana porkkanana uskol­lisille palveli­joille. Ker­rankin oli­garkeil­la on jotain ain­ut­laa­tu­ista tar­jot­tavaa työväelleen.

    Ja tuol­loin tulee se tarpeet­to­muu­den ongel­ma. Kuolemat­tomien kannal­ta maail­mas­sa nyt vaan on noin kuusi mil­jar­dia ihmistä liikaa, jot­ka ovat pait­si tarpeet­to­mia, myös uhka. Heil­lähän on menetet­tävänä vain elämänsä.

    Arvatkaas, mitä tei­dän “oikeuk­sil­lenne” sil­loin tapahtuu?

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.