Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

Olen tässä blo­gis­sa kri­ti­soin­ut kokeil­tavaa perus­tu­lo­ma­llia ennenkin ja pidän tätä kri­ti­ikkiä yhä rel­e­vant­ti­na. Ei ollut tutk­i­joiden vika, ettei voitu kokeil­la parem­min. Nyt saatu­ja tulok­sia pitää peila­ta tätä vas­ten. Tässä pari van­haa kirjoitustani:

Mihin kysymyk­seen perus­tu­lokokeilu vastaa

Mik­si kokeilus­sa ole­va perus­tu­lokokeilu ei ole se oikea.

Kokeilus­sa on kak­si ongel­maa. Kokeil­ta­va malli on aivan tolkut­toman kallis, kos­ka vero­tus­ta ei muokat­tu perus­tu­loa vas­taavak­si. Ei ole tarkoi­tus, että nor­maali palka­nsaa­ja saisi käteen 560 euroa aiem­paa enemmän.

Kokeilu­un otet­ti­in vain työ­markki­natukea saavia, mikä tarkoit­taa, että jok­seenkin kaik­ki ovat pitkäaikaistyöt­tömiä. Heistä mon­en kohdal­la työl­listymi­nen on vaikea­ta, kos­ka työkyky on men­nyt. Tämä joukko tarvit­sisi enem­män palvelu­ja kuin kan­nustei­ta. Moni heistä ei pääse töi­hin vaik­ka kuin­ka halu­aisi­vat. Mie­lenki­in­toisem­pia tulok­sia olisi saatu, jos kokeeseen olisi valit­tu taval­lisia ihmisiä, joil­la on teo­ri­as­sa varaa vali­ta, menevätkö töi­hin vai eivät. Nyt ei myöskään kukaan voin­ut jäädä pois töistä perus­tu­lon vuok­si, kos­ka kokeilun alka­es­sa kukaan ei ollut töissä.

Kol­maskin ongel­ma on, määräaikaisu­us. Kukaan ei tee pysyvää elämän­muu­tos­ta, muu­ta esimerkik­si maalle hoita­maan lam­pai­ta. Tälle ei oikein voi mis­sään kokeilus­sa mitään.

Kun koe­henkilöt oli­vat jok­seenkin kaik­ki vaikeasti työl­lis­tet­täviä, ei muo­dostanut suur­ta ongel­maa, että työl­listymi­nen pysyvään täysipäiväiseen työ­suh­teeseen olisi ollut kohtu­ut­toman kannattavaa.

Alus­ta­vat tulok­set työl­lisyys­vaiku­tuk­sista ensim­mäisenä vuote­na on saatu. Ei tilas­tol­lista eroa koeryh­män ja ver­tail­uryh­män välil­lä. Perus­tu­lo­ryh­mä teki vähän enem­män töitä ja ver­tail­uryh­mä sai vähän enem­män työ­tu­lo­ja, mut­ta kumpikaan tulos ei ollut tilas­tol­lis­es­ti merkitsevä.

Koe on päät­tynyt, mut­ta rek­ister­i­tiedot työl­lisyy­destä saadaan vas­ta vuo­den kulut­tua! Mitä ihmettä! Ainakin verot­ta­ja osaa tehdä veroe­hdo­tuk­sen jo maalisku­us­sa. Julk­istamisti­laisu­udessa moni sanoi, että muual­la tehdyis­sä kokeiluis­sa myön­teiset työl­lisyys­vaiku­tuk­set ovat tulleet vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä. Jäämme odot­ta­maan myöhempiä tulok­sia. Ja ihmettelemme rek­ister­i­tiedon hidas­ta valmistumista.

Koeasetel­maa heiken­si se, että perus­tu­loon ei sisäl­tynyt lap­siko­ro­tuk­sia, minkä vuok­si perus­tu­lo­ryh­mä saat­toi hakea täy­den­nys­tä perus­tu­loon työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta. Tämä toisaal­ta vähän tuhosi koeasetel­maa, toisaal­ta antoi mah­dol­lisuuk­sia jatkoanalyyseille.

Ei siis käynyt niin, että perus­tu­lo­ryh­mä olisi ryhtynyt laiskot­tele­maan koeryh­mää enem­pää, vaik­ka velvol­lisu­ut­ta ottaa työtä vas­taan ei ollutkaan. Mut­ta ei käynyt niinkään, että työn­teon kan­nat­tavu­us olisi innos­tunut tekemään enem­män töitä. Tai sit­ten tapah­tui molem­pia ja nämä vaiku­tuk­set kumo­si­vat toisen­sa. Huo­mat­takoon myös, että perus­tu­loa saa­vat jäivät pois palvelu­jen piiristä, mikä var­maankin pienen­si hei­dän työllistymistään.

Haas­tat­te­lu­tutkimuk­sen mukaan perus­tu­lon saa­jat oli­vat elämään­sä selvästi tyy­tyväisem­piä ja pysyivät parem­min ter­veemp­inä kuin ver­tail­uryh­mään kuu­lu­vat. Kun tämä ei mak­sanut enem­pää, osoit­taa se todek­si perus­tu­lon kan­nat­ta­jien väit­teet parem­mas­ta oman elämän hallinnas­ta. Saman­laisia tulok­sia on saatu muual­la tehdy­istä tutkimuk­sista. Jopa raha riit­ti perus­tu­lo­ryh­mässä parem­min kuin ver­tail­uryh­mässä, sil­loinkin kun sitä oli yhtä paljon.

Mata­lat vas­taus­pros­en­tit kuitenkin tekevät tulok­sista kiis­tanalaisia. Voihan olla, että vas­taa­jat ovat valikoitunei­ta. Voi myös olla, että perus­tu­lo­porukan parem­pi tyy­tyväisyys eri johtunut perus­tu­losta vaan siitä, että ver­tail­uryh­mää kiusat­ti­in aktiivimallilla.

Kokeilu­ja pitäisi jatkaa. Pitäisi kokeil­la erik­seen vastik­keet­to­muut­ta – akti­ivi­malli­in olisi pitänyt liit­tää koe, jos­sa toisia kiusat­ti­in akti­ivi­mallil­la ja toisia ei kiusat­tu. Ja nor­maali­in työt­tömyys­tur­vaan pitäisi liit­tää koe, jos­sa yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti olisi matalampi.

Kokeilua pitäisi laa­jen­taa koko väestöä edus­tavaan otan­ta­an. Pitkäaikaistyöt­tömät ovat kovin harhainen näyte suomalaisista.

41 vastausta artikkeliin “Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset”

  1. Osmo, perus­tu­lo on läh­es ilmainen tapa jakaa rahaa tarvit­seville ver­rat­tuna nykyiseen mon­imutkaiseen hark­in­taan ja mon­es­ta paikas­ta paikas­ta jaet­tavaan tukeen.
    Onko laskelmia paljonko säästetään pelkästään sil­lä että emme tarvitse henkilöitä emmekä jär­jestelmiä enää tilanteessa jos­sa perus­tu­lo kat­taa läh­es kaiken tuen tarpeen?

    1. Muis­taak­seni hallinnon kus­tan­nuk­set ovat vain jotain pros­ent­te­ja nyky­is­ten tulon­si­ir­to­jen kus­tan­nuk­sista, joten kovin huikeaa säästöä siitä on turha odot­taan (jos tämä tosi­aan pitää paikkansa, mis­tä en ole 100% var­ma). Kaikkien tulon­si­ir­to­jen kor­vaami­nen perus­tu­lol­la ei ole kovin realistista.

      1. Ossi Sare­so­ja:

        Muis­taak­seni hallinnon kus­tan­nuk­set ovat vain jotain pros­ent­te­ja nyky­is­ten tulon­si­ir­to­jen kus­tan­nuk­sista, joten kovin huikeaa säästöä siitä on turha odot­taan (jos tämä tosi­aan pitää paikkansa, mis­tä en ole 100% var­ma). Kaikkien tulon­si­ir­to­jen kor­vaami­nen perus­tu­lol­la ei ole kovin realistista.

        Kelan keskimääräi­nen toim­inta­meno on viimeisen tilin­päätök­sen mukaan ollut 3,1 % kokon­aisku­luista ja 3,2 % etu­us­menoista. Hallintokus­tan­nusten osu­us riip­puu kuitenkin todel­la paljon etu­us­la­jista. Hil­jat­tain tör­mäsin erästä Kelan jaka­maa tulon­si­ir­toa koske­vaan arvioon, jos­sa hallintokus­tan­nusten arvioiti­in erään etu­u­den kohdal­la voivan olla jopa 50 % jae­tun lisäe­tu­u­den määrästä. Sel­l­ainen on ääri­ti­lanne. Toinen ääripää on eläk­keet. Eläkkei­den ansios­ta Kelan toim­inta­menot ovat kokon­aisu­udessaan “vain” reilut 3 % jae­tu­ista etuuk­sista, kos­ka korkeam­man käsit­te­ly­menon etuuk­sista poiketen eläkkeis­sä toim­inta­menot voi saa­da alle pros­entin. Esimerkik­si kansaneläkkeis­sä hallintokus­tan­nusten osu­us on pieni, kos­ka sen jäl­keen kun eläke on myön­net­ty, siihen tehdään vuosien var­rel­la lähin­nä indek­siko­ro­tuk­sia ilman, että tarvit­see käsitel­lä jatku­vasti isoa määrää käsit­te­lyltään ei-automa­ti­soitavis­sa ole­via liit­teitä jaos­sa ole­vi­in euromääri­in nähden.

        Sel­l­ais­ten euromääriltään pien­ten etuuk­sien jaos­sa, joiden käsit­te­ly on työlästä ja ehdot mon­imutkaisia, voi hallintoku­luil­la olla hyvinkin iso rooli. Esimerkik­si sel­l­aises­sa päätök­sessä, jos­sa val­ta­van liitemäärän arvioin­nin jäl­keen toimeen­tu­lo­tukea myön­netään 20 € yksit­täiselle kuukaudelle, on hallintoku­lu­jen osu­us herkästi isom­pi kuin jaet­ta­van etu­u­den määrä. Asia vielä ker­taan­tuu, jos päätök­ses­tä tehdään oikaisu­vaa­timus, joka johtaa vaikka­pa joidenkin euro­jen suu­ruiseen tuen koro­tuk­seen — mut­ta oikaisu­vaa­timuk­sen käsit­te­ly voi mak­saa yli sata euroa. Sen sijaan vaikka­pa 500 €/kk toimeen­tu­lo­tukipäätök­sessä, joka tehdään use­alle kuukaudelle ker­ral­la, ja jos­sa menot ovat selkeitä, ja jos­ta kukaan ei vali­ta, käsit­te­lykus­tan­nuk­set jäävät suh­teel­lisen pieniksi etu­u­den määrään nähden.

  2. Perus­tu­lo tun­tuu selvästi parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta kuin nykyi­nen tukivi­idakko. Ongel­ma on, että se pitäisi pystyä mitoit­ta­maan niin, että se taka riit­tävän perus­toimeen­tu­lon, mut­ta ei motivoi työkyky­isiä ja ‑ikäisiä jät­täy­tymään koti­in. (Eri­tyi­nen huole­nai­he min­ul­la on nuoret miehet. Jos on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista ja “luval­lista” pela­ta kotona pleikkar­il­la, niin mikä motivoi töihin?) 

    Ode onko tilas­toista riit­tävästi aineis­toa, jol­la tätä tasoa pysty­isi haarukoimaan? Olisi mie­lenki­in­toista tietää, että onko nämä kak­si “ris­tiri­itaista” tavoitet­ta yhteenso­vitet­tavis­sa ja mikä se taso voisi olla. Samal­la olisi mie­lenki­in­toista tietää mil­lä tulota­sol­la perus­tu­lo tulisi 100% verote­tuk­si pois, jos lähtöko­htana pide­tään nyky­is­ten sosi­aal­i­meno­jen tasoa.

  3. Olisi hyvä tietää mis­sä päin maail­maa perus­tu­loa on kokeil­tu aikaisemmin.

    1. Keni­as­sa, Yhdys­val­lois­sa, Kanadas­sa Hol­lan­nis­sa nyt ainakin. On noi­ta enem­mänkin. Niin ja tietysti Alaskas­sa, jos­sa sel­l­ainen on ollut jo vuosia. Viral­lis­es­ti sil­lä jae­taamn osaval­tion öljy­tu­lot kaikkien kesken.

      1. Meiltä vain puut­tuu tuo öljy 🙂 Vakavasti ottaen perus­tu­lo on psykol­o­gis­es­ti väärä ratkaisu. Se ker­too, että saat lorvia ilmaisek­si. Esimerkik­si negati­ivi­nen tulovero on psykol­o­gis­es­ti järkevä vai­h­toe­hto, kos­ka kaik­ki verot ovat nor­maalille ihmiselle epämielyt­tävä, mut­ta vält­tämätön paha.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kokelu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Ei kokeil­uryh­mässä. Kokeil­uryh­mään kuitenkin otet­ti­in vain sel­l­aisia henkilöitä, jot­ka sai­vat työ­markki­natukea tai perus­päivära­haa eli oli­vat jo valmi­ik­si työt­tömiä. Kokeilu ei ker­tonut mitään siitä, jäisikö joku opiske­li­ja tai töis­sä ole­va koti­in lorvi­maan, jos olisi mah­dol­lista saa­da perus­tu­lo ilman mitään seli­tyk­siä. En usko, että tämä olisi yleis­es­ti suuri ongel­ma, mut­ta näen tässä yhden riskiryh­män: van­hempi­en­sa kotona asu­vat täysi-ikäiset nuoret. Jos van­hem­mat tar­joa­vat täysi­hoidon, niin 560 euroa kuus­sa on jo ihan muka­va sum­ma bile­tys­ra­haa. Siinä voi vähän laiskem­malle nuorelle tul­la kiusaus jäädä koti­in pelaa­maan. Vaik­ka kas­va­tus­vas­tuu onkin van­hem­mil­la, niin on ihan oikea yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, jos täl­lais­ten nuorten määrä kasvaa.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kokelu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Sig­naali on väärä. Yhteiskun­nas­sa on jo nyt sosi­aalipum­mien luok­ka, joille on ok elää muiden kus­tan­nuk­sel­la. Sen pitkäaikaisvaiku­tus tulisi ole­maan erit­täin ongelmallinen.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kokelu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Voidaan ehkä myös sanoa, että kokeilu ei osoit­tanut, että “lorvimi­nen” olisi vähen­tynyt. Saat­taa myös olla perustel­tua ottaa huomioon sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto, että ns. “valvo­va silmä” on rajoit­tanut lorvimishalu­ja ts. jos perus­tu­lo tulee kaikille, ei vas­taavaa kon­trol­lia enää ole ja lorvimi­nen on helpom­paa, kun ei tarvitse pelätä kiin­ni jäämistä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kokelu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Yhtä hyvin voi sanoa, että kokeilu ei vähen­tänyt lorvimista. Työn­teon lisään­tymistä kai tässä tavoiteltiin.

        Tulosten täy­tyy olla todel­li­nen pet­tymys perus­tu­loa ajav­ille ja nyt seli­tyk­sil­lä yritetään vään­tää mus­taa valkoiseksi.

      6. vk: Yhtä hyvin voi sanoa, että kokeilu ei vähen­tänyt lorvimista. Työn­teon lisään­tymistä kai tässä tavoiteltiin.

        Tulosten täy­tyy olla todel­li­nen pet­tymys perus­tu­loa ajav­ille ja nyt seli­tyk­sil­lä yritetään vään­tää mus­taa valkoiseksi.

        Minus­ta oleelli­nen kysymys on juuri se, että rom­ah­taako työn­teon tekem­i­nen, jos ihmis­ten kiusaamisen ja kyt­täämisen sijaan sosi­aal­i­tur­van jakami­nen muute­taan täl­laisek­si automaatik­si. Kuten Osmo on kir­joit­tanut, lop­ullista tulosta tästä ei saanut, kos­ka sys­teemiä tes­tat­ti­in vain jo valmi­ik­si työt­töminä olevil­la, mut­ta ainakin siis tämän ryh­män suh­teen vaikut­taisi siltä, ettei perus­tu­lo lisäisi lorvailua. 

        Sel­l­aisen varovaisen arvion voisi tehdä, että tämä ryh­mä ei liene sitä yhteiskun­nan akti­ivis­in­ta porukkaa, joten toden­näköis­es­ti ei lor­vailu merkit­tävästi lisään­ty­isi sit­ten muil­lakaan. Paras­ta olisi kuitenkin tehdä kokeilu koko kansaa edus­taval­la otok­sel­la ja yhdis­tää siihen sel­l­ainen vero­tus, jol­la sys­teemin net­tokus­tan­nus olisi plus mii­nus nol­la nykyiseen sosi­aal­i­tur­vaan verrattuna. 

        Mut­ta siis jos se pätee, että lor­vailu ei perus­tu­lon mukana lisään­ny, mut­ta se johtaa parem­paan ihmis­ten onnel­lisu­u­teen, niin en oikein näe mitään syytä, mik­si siihen ei kan­nat­taisi hypätä, jos se mitoitet­tu vero­tuk­sen kannal­ta neu­traa­lik­si nykyisen kanssa. Se, että lor­vailu olisi vähen­tynyt, olisi tietenkin ollut bonus­ta, mut­ta jo tämäkin tulos tekee perus­tu­losta pare­to-mielessä parem­man nykyiseen verrattuna.

      7. Samuli Saarel­ma:

        Mut­ta siis jos se pätee, että lor­vailu ei perus­tu­lon mukana lisään­ny, mut­ta se johtaa parem­paan ihmis­ten onnel­lisu­u­teen, niin en oikein näe mitään syytä, mik­si siihen ei kan­nat­taisi hypätä, jos se mitoitet­tu vero­tuk­sen kannal­ta neu­traa­lik­si nykyisen kanssa. Se, että lor­vailu olisi vähen­tynyt, olisi tietenkin ollut bonus­ta, mut­ta jo tämäkin tulos tekee perus­tu­losta pare­to-mielessä parem­man nykyiseen verrattuna.

        Toiv­ot­tavasti se pätee, mut­ta tämä tuloshan ei valitet­tavasti anna minkään­laista osvi­it­taa siitä. Jos tässä joukos­sa olisi ollut vaikka­pa puo­let täl­lä het­kel­lä työssäkäyviä, meil­lä olisi ollut jonkin­lainen otos siitäkin porukas­ta, joil­la perus­tu­lo voisi aiheut­taa lor­vailua. Nyt kaik­ki mitä voimme tode­ta on, että lor­vailu ei vähen­tynyt, mut­ta lisään­tymis­es­tä on mah­do­ton sanoa mitään, kos­ka miten työtön olisi voin­ut muut­tua perus­tu­loa saadessaan vielä enem­män työt­tömäk­si? Onnel­lisu­u­den kas­vat­ta­mi­nen yhteiskun­nas­sa on tietysti oma arvon­sa ja sen merk­i­tys­tä ei saa vähätel­lä, mut­ta kestävä perus­ta kansan­taloudelle eri­tyis­es­ti heiken­tyvän huolto­suh­teen tilanteessa on myös erit­täin merk­i­tyk­selli­nen asia.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kokelu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista. 

        Ei mut­ta se osoit­ti että edes tolkut­toman kova kan­nuste ei auta tip­paakaan. Toki voi olla että tässä porukas­sa oli kohtu­ut­tomasti sel­l­aisia jot­ka eivät nyky­isil­lä työ­markki­noil­la voi työllistyä.

        Mut­ta johtopäätös on aika help­po . Kokeilu epäon­nis­tui niin selvästi että ei tartte kokeil­la lisää. Eikkä jatkaa perus­tu­lon kehittämistä

  4. Perus­tu­lon vai­et­tu salaisu­us on isom­pi keppi

    Jokaiselle 560 €/kk – mitä seu­raisi? Suomen ihmisko­keessa hyv­in­voin­ti parani, mut­ta työl­lisyys ei nopeasti muuk­si muut­tunut (Yle 8.2.2019)

    Perus­tu­lokokeilu ei lisän­nyt työl­lisyyt­tä mut­ta lisäsi hyv­in­voin­tia – Mari Saaren­pään elämän se muut­ti (HS 8.2.2019)

    Saat­taa olla että joku odot­ti ole­mas­saol­e­van tukikoneis­ton päälle lapi­oidun rahan vähen­tävän työt­tömyyt­tä ja pet­tyi, mut­ta todel­lisu­udessa kokeilun vaiku­tus työl­listymiseen ei ole yllä­tys. Toisaal­ta, kokeilu ei myöskään vähen­tänyt työl­listymistä, joka on sinän­sä arvokas löydös.

    Kos­ka tämän päivän uuti­soin­ti aiheesta on sen ver­ran negati­ivista, että perus­tu­lon tule­vaisu­us on uhat­tuna, niin olen pakotet­tu pal­jas­ta­maan mis­sä perus­tu­lon työl­listämistä paran­ta­va vaiku­tus piilee:

    Nykyi­nen akti­ivi­malli on pieni vit­sa, jol­la sival­letaan kaikkia. Perus­tu­lo­ma­llis­sa voidaan pieni vit­sa vai­h­taa isoon kalikkaan, jol­la sival­letaan vain har­vo­ja. Kalikan pelko, tai viime kädessä kalik­ka itse syn­nyt­tää kan­nus­ti­men työllistyä.

    Eräs perus­tu­lon tavoite on siis nos­taa alimpaa sosi­aal­i­tur­van tasoa ja huole­htia että kaik­ki saa­vat mihin he ovat oikeutet­tu­ja, mut­ta samal­la alen­taa sosi­aal­i­tur­vaa yläpäästä.

    Esim. Aholan kus­tan­nus­neu­traalis­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa jokainen 23 vuot­ta täyt­tänyt Suomes­sa ole­va Suomen kansalainen saa automaat­tis­es­ti 630 euroa kuukausit­tain tililleen, no ques­tions asked.

    Siinä vai­heessa kun tuo 630 euroa ei riitä, eli sen päälle päät­tää hakea mah­dol­lisia tilapäisiä harkin­nan­varaisia tukia, niin kalik­ka kalah­taa, ja ter­veelle työkykyiselle ihmiselle voidaan aset­taa nyky­istä akti­ivi­mallia huo­mat­tavasti tiukem­pia ehto­ja. Tässä vai­heessa on tietysti paikallaan sel­ven­tää, että poikkeusryh­mille, kuten vam­maisille, pysyvä tuk­i­ta­so tulee ole­maan perus­tu­loa korkeampi, eli kalik­ka ei koske poikkeusryhmiä.

    Perus­tu­lon varas­sa ole­val­la kansalaisel­la on siis neljä vai­h­toe­htoa 1) Men­nä töi­hin 2) Men­nä aktivoitavak­si 3)Ruveta yrit­täjäk­si 4) Elää 630 eurol­la kuus­sa. Jos neloseen joku pystyy, niin se hänelle sal­lit­takoon, sen ver­ran pien­estä sum­mas­ta on kyse. Ja toisaal­ta, jos erakkoelämästä tulee kansan­hu­via, niin perus­tu­lota­soa voi tarvit­taes­sa aina laskea.

    Kir­joit­ta­ja on Lib­er­alipuolueen Helsin­gin piirin vara­puheen­jo­hta­ja ja var­aval­tu­utet­tu, joka on ehdol­la eduskun­tavaaleis­sa 2019.

    PS. Vasem­mis­to ehdot­taa 800 euron perus­tu­loa — oikeas­ta tasos­ta voi ja pitää neu­votel­la, mut­ta nykyisel­lään Suomes­sa ei ole edes hyvää kokon­aisku­vaa siitä mikä on nykyi­nen taso. Sik­si ehdotan että nykyiset sosi­aal­ituet laite­taan taulukkoon ja jul­ki (AA 27.3.2016)

    PPS. Keskus­ta on täysin hukas­sa: Juha Sip­ilän runt­taa­man perustulo­kannan myötä keskus­ta muut­ti his­to­ri­al­lista lin­jaansa, ja se herät­tää per­im­mäisen kysymyk­sen: Kuka oikein on keskus­ta? (HS 8.2.2019) — syy on siinä, että Keskus­ta käsit­telee vastik­keet­to­muut­ta ide­ol­o­gise­na kyl­lä-ei kysymyk­senä, kun oikea kysymys on että mikä on vastik­keet­toman tuen oikea määrä.

    PPPS. Perus­tu­lol­la on myös ison kepin lisäk­si toinen työl­listymistä paran­ta­va vaiku­tus, se on kansalais­ten aivoka­p­a­siteetin vapau­tu­mi­nen byrokra­ti­as­ta hyödyl­lisem­pään tekemiseen, esim. yrittämiseen.

  5. “Koe on päät­tynyt, mut­ta rek­ister­i­tiedot työl­lisyy­destä saadaan vas­ta vuo­den kulut­tua! Mitä ihmettä! Ainakin verot­ta­ja osaa tehdä veroe­hdo­tuk­sen jo maalisku­us­sa. Julk­istamisti­laisu­udessa moni sanoi, että muual­la tehdyis­sä kokeiluis­sa myön­teiset työl­lisyys­vaiku­tuk­set ovat tulleet vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä. Jäämme odot­ta­maan myöhempiä tulok­sia. Ja ihmettelemme rek­ister­i­tiedon hidas­ta valmistumista.”

    Kyl­lä rek­ister­i­tiedot taita­vat jo nyt hyvin suurelta osin olla ole­mas­sa läh­es koko vuo­den osalta. Palkko­ja saate­taan mak­saa usei­ta kuukau­sia teh­dyn työn jäl­keenkin, joten lop­pu­vuo­den tarkko­ja tieto­ja ei vielä ole. Mut­ta kyl­lä tässä kohtaa on jo rek­istereis­sä tiedot kaiketi yli 99 pros­ent­tis­es­ti kol­men ensim­mäisen vuosineljän­nek­sen osalta jo toisen kokeilu­vuo­den osaltakin kuin mitä ne tiedot tule­vat ole­maan kaikkien tarken­nusten jälkeen.

    Se voisi estää toisen vuo­den tieto­jen käytössä olemisen, mikäli tutk­i­jaryh­män bud­jet­ti on kovin pieni, ja jos val­tio perii tutk­i­jaryh­mältä niin korkeaa mak­sua väli­aikaisten tieto­jen saamis­es­ta ettei väli­aikaisia tieto­ja voi saa­da, tai jos val­tio on sisäis­es­ti päät­tänyt kieltää osavuo­tis­ten tieto­jen luovut­tamisen tutk­i­jaryh­mälle. Monis­sa tutkimuk­sis­sa nimeno­maan bud­jet­ti estää ajan­ta­saisim­man datan käytön, vaik­ka data rek­istereistä jo löy­ty­isi, kos­ka kesken­eräisen, osan vuot­ta vas­ta kat­ta­van datan luovut­tamis­es­ta tutkimus­ryh­mille datan halti­ja perii yleen­sä lisämaksuja.

    1. Ero vero­tusti­etoi­hin näh­den on siis siinä, että verot­ta­ja pystyy tekemään hel­posti veroe­hdo­tuk­sen vuo­den­vai­h­teen jäl­keen, kos­ka verot­ta­jaa ei kiin­nos­ta (kuin työ­matkavähen­nys­ten kannal­ta), miltä ajan­jak­sol­ta tulo on mak­set­tu. Työ­tu­lo­jen tilas­toin­nis­sa perus­tu­lokokeilun kannal­ta puolestaan ollaan kiin­nos­tunei­ta nimeno­maan perus­tu­loaikana ker­ry­te­tys­tä tulosta, eikä siitä, minkä vuo­den vero­tuk­seen se menee verotet­tavak­si. Sosi­aalietu­udet Suomes­sa määräy­tyvät pääsään­töis­es­ti tulon ansait­semisa­janko­hdan mukaan eikä mak­sua­jan mukaan, kun taas vero­tus tapah­tuu Suomes­sa pääsään­töis­es­ti verotet­tavien tulo­jen mak­sua­janko­hdan mukaan. Voisi olet­taa, että ver­tail­uryh­mät eivät kuitenkaan eroa toi­sis­taan olen­nais­es­ti sen suh­teen, monel­lako palka­n­mak­su vuon­na 2018 ansai­tu­ista tuloista jää vuo­den 2019 puolelle, ja että hie­man kesken­eräi­nenkin data voisi olla kuitenkin vertailukelpoista.

      1. n,
        Tässä tilas­toin­nis­sa oltin kiin­nos­tu­inei­ta koko vuo­den aikana tehdy­istä työtunneista/saadusta palkasta.

  6. Perus­tu­lon pitäisi (puo­lus­ta­jien mukaan) tehdä työn­teon aina kan­nat­tavak­si. Kuitenkaan täl­lä ei ollut merkit­tävää vaiku­tus­ta työl­listymiseen, vaik­ka kyseessä oli käytän­nössä palkan päälle mak­set­ta­va könt­tä­sum­ma rahaa.

    Oikeat ongel­mat taita­vat löy­tyä koulu­tuk­sen ja osaamisen puut­teesta, eikä pelkästään taloudel­li­sista kannustimista.

  7. En kan­na­ta perus­tu­lokokeilu­ja. Kan­natan enem­män yri­tys­maail­mas­ta tut­tua toim­intat­a­paa: tehdään muu­tos nopeasti ja sääde­tään parem­mak­si, jos ei heti tul­lut täy­delli­nen. Kokeiluista on tulos­sa uud­is­tusten vas­tus­ta­jille tehokas keino uud­is­tusten torp­paamiseen. Jos ehdote­taan sin­ulle epämieluista uud­is­tus­ta, vaa­di sat­un­nais­tet­tu­ja ja oikeaop­pisia ja ennenkaikkea pitkäkestoisia kokeiluja.

  8. Lai­tatko Vihrei­den vero­taulukon, kun meil­lä on 600 euro perus­tu­lo. Vas­ta se jäl­keen voi järkevästi keskustel­la Vihre­it­ten mallista. Käsit­tääk­seni perus­tu­lo ei tulisi ansiosi­don­naisen ansio­tur­van päälle, vaan jol­lakin tekni­ikalla perus­tu­lo vähen­net­täisi­in ansiosi­don­nais­es­ta etuudesta.

    Nyt etuuk­sia mak­se­taan työ­nan­ta­jalle, etu­udet määrit­tävät eri­laisia toimen­piteitä ja oikeuk­sia. Mil­loin esim. syn­ty­isi oikeus työkyvyt­tömyy­seläk­keeseen, jos ei mak­se­ta sairaus­päivära­haa? Eikö työ­nan­ta­ja saisi sairaus­päivära­haa, jos on mak­sanut palkkaa?

    Onko Vihre­it­ten perus­tu­lo perus­tus­lain mukainen? Siinähän osal­la ihmisiä etu­udet heikkenevät.

    1. Vero­taulukko, kaik­ki verot mukaan luet­tuna on 42 % tasavero, kunnes jos­sain aika korkeil­la tuloil­la tähän tullee 10 % lisää. Kmn­tavero tuo tähän tie4tysti vai­htelua ylös ja alaspäin. Tämä keskimääräisel­lä kuntaverolla

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Vero­taulukko, kaik­ki verot mukaan luet­tuna on 42 % tasavero, kunnes jos­sain aika korkeil­la tuloil­la tähän tullee 10 % lisää. Kmn­tavero tuo tähän tie4tysti vai­htelua ylös ja alaspäin. Tämä keskimääräisel­lä kuntaverolla

        Ja taas tästä puut­tuu se olen­nainen tieto, miten työn­tek­i­jän työt­tömyys- ja eläke­mak­sut (min­ul­la täl­lä het­kel­lä 9,75 % palka­s­ta) tule­vat tähän päälle. Tule­vatko ne täysimääräisenä eli käytän­nössä palka­s­ta menee vero­ja ja pakol­lisia mak­su­ja yli puo­let vai vähen­netäänkö ne ensin nykyiseen tapaan verotet­tavista tuloista, jol­loin ne käytän­nössä vaikut­ta­vat 4–5 prosenttiyksikköä.

        En ymmär­rä, mik­si vihreät eivät voi ker­toa tätä yksiselit­teis­es­ti ja selvästi. Suh­taudun itse perus­tu­loon suh­teel­lisen myön­teis­es­ti, mut­ta joka ain­oa keskustelu jonkun perus­tu­loon kiel­teisem­min suh­tau­tu­van henkilön kanssa kilpistyy siihen, että hän valit­taa vero­jen nou­se­van mallin myötä hirveästi. Kun yritän osoit­taa laskelmil­la tätä väitet­tä vääräk­si (verot­tomana saata­va perus­tu­lo­han loiven­taa selvästi vero­tus­ta, vaik­ka vero­pros­ent­ti näyt­tää suurelta), niin tulee aina kiista siitä, miten sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut pitää ottaa huomioon. Vihrei­den sivul­ta ei ainakaan hel­posti löy­dy yksiselit­teistä tietoa siitä, miten tei­dän mallis­sanne tämä on suun­nitel­tu. Niin­pä kiista jää ratkaise­mat­ta ja keskustelukump­pani perus­tu­lon vastustajaksi.

  9. Kun oikei­ta palkkatöitä ei ole, niin ei perus­tu­lokaan työtä luo. Vai luule­vatko jotkut tahot, että perus­tu­lol­la elävä lähtisi tekemään palkaton­ta työtä kas­vat­ta­maan yri­tys­ten voittoja.

    1. Tavalli­nen Teknikko:
      Kun oikei­ta palkkatöitä ei ole, niin ei perus­tu­lokaan työtä luo. Vai luule­vatko jotkut tahot, että perus­tu­lol­la elävä lähtisi tekemään palkaton­ta työtä kas­vat­ta­maan yri­tys­ten voittoja.

      TE-palve­lut: “Kaikki­aan TE-toimis­tois­sa oli jouluku­us­sa (2018) avoin­na 89 600 työ­paikkaa, mikä on 11 200 enem­män kuin vuosi sitten.”

      Ihan oikei­ta työ­paikko­ja. Meil­lä nyt vaan on todel­la iso joukko ihmisiä joille työt ei mais­tu, muut­to­halu­ja työn perässä ei ole tai sit­ten henkilöko­htaiset omi­naisu­udet (osaami­nen, moti­vaa­tio, ulkonäkö, ter­veys, per­heti­lanne…) eivät täytä työ­nan­ta­jien kri­teere­jä. Tämä yhdis­tet­tynä siihen, että töitä tekemät­täkin pär­jää mukavasti anteliaan ja pas­sivoivan sosi­aal­i­tur­van ansiosta.

      Kep­piä vai porkkanaa? Nyt kokeilti­in erit­täin antelias­ta porkkanaa eikä toimin­ut. Olisiko syytä kokeil­la kep­piä eli leika­ta sosi­aal­i­tur­vaa vaikka­pa niin, että ansiosi­don­nainen piene­nee 10% per työttömyyskuukausi?

      1. Ensi vuona saamme lisää tieto­ja. Kokeilti­in ver­tail­uryh­mään kep­piä. Näemme, eron porkkanan ja kepin välil­lä. Ennus­tan, ettei tuo­hon porukkaan tepsinyt kumpikaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ensi vuona saamme lisää tieto­ja. Kokeilti­in ver­tail­uryh­mään kep­piä. Näemme, eron porkkanan ja kepin välil­lä. Ennus­tan, ettei tuo­hon porukkaan tepsinyt kumpikaan.

        Touché. Se antelias sosi­aal­i­tur­va piti molem­mat ryh­mät pois­sa työ­markki­noil­ta. Liian moni ajat­telee että kun ei ole nälkä, ei vilu, on kat­to pään pääl­lä ja vaat­teet yllä jne. niin mik­si vaivau­tua. Nyt kun sosi­aal­i­tur­val­la elämi­nen on entistä enem­män hyväksyt­tyä niin ei ole sitä sosi­aal­ista painettakaan.

        Kyl­lä perus­tu­lo sai tässä kokeilus­sa täystyr­mäyk­sen. Ellei nyt sit­ten toinen vuosi muu­ta tulok­sia olennaisesti.

      3. vk: Ihan oikei­ta työ­paikko­ja. Meil­lä nyt vaan on todel­la iso joukko ihmisiä joille työt ei mais­tu, muut­to­halu­ja työn perässä ei ole tai sit­ten henkilöko­htaiset omi­naisu­udet (osaami­nen, moti­vaa­tio, ulkonäkö, ter­veys, per­heti­lanne…) eivät täytä työ­nan­ta­jien kri­teere­jä. Tämä yhdis­tet­tynä siihen, että töitä tekemät­täkin pär­jää mukavasti anteliaan ja pas­sivoivan sosi­aal­i­tur­van ansiosta.

        Jos syy on tuo “osaami­nen ei täytä työ­nan­ta­jan kri­teere­itä” pätee, niin sil­loin kai lie­nee aika lail­la yhden­tekevää, heilute­taanko porkkanaa vai kep­piä. Kumpikaan ei näitä ihmisiä työl­listä “oikeisi­in töi­hin”, kos­ka hei­dän työn­sä lisäar­vo on niin alhainen. Ja ennus­teet ovat, että AI:n ja robot­tien levitessä yhä laa­jem­malle, tämän porukan osu­us väestöstä sen kun kas­vaa. Tässä maail­mas­sa ei minus­ta ole mitään järkeä heilut­taa kep­piä, vaan ennem­minkin tar­jo­ta porkkanal­la kaikille elämä­nar­voinen elämä.

  10. Perus­tu­lo ja maa­han­muut­ta­janaiset — veikkaan, että liian suuri osa heistä jäisi kokon­aan työelämän ulkop­uolelle. Ja näin ehkä kävisi hei­dän lapsilleenkin. 

    Ruot­sis­sa koti­hoidontuen lakkaut­tamista perustelti­in mm.tuen pas­sivoivas­ta vaiku­tuk­ses­ta maa­han­muut­ta­janaisi­in. Kun naiset ovat kotona, pide­tään myös lapset koti­hoi­dos­sa oman kie­len ja kult­tuurin kuplas­sa. Eikö muka koti­hoidon tukea korkeampi perus­tu­lo toimisi samoin?

    1. Leena:
      Perus­tu­lo ja maa­han­muut­ta­janaiset – veikkaan, että liian suuri osa heistä jäisi kokon­aan työelämän ulkop­uolelle. Ja näin ehkä kävisi hei­dän lapsilleenkin. 

      Perus­tu­lon tulisi koskea vain täy­si­val­taisia Suomen kansalaisia. Sekä kansalaisu­u­den että täy­si­val­taisu­u­den ehto­ja voitaisi­in tiukentaa.

    2. Paljon vähem­män se ainakin kan­nus­taa jäämään koti­in kuin koti­hoidon­tu­ki, jon­ka menet­tää, jos lapsen lait­taa päiväkoti­in tai vas­taan­ot­taa töitä.

      Mitä näille koti­in jääville maa­han­muut­ta­jille sit­ten oikein on tar­jol­la kodin ulkop­uolel­la? Onko meil­lä sel­l­aisia työ­nan­ta­jia, jot­ka voisi­vat hei­dät palkata? Onko heil­lä real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia paran­taa työl­lis­tet­tävyyt­tään, tai vält­tämät­tä edes oppia suomea ja tun­temaan Suomen kult­tuuria? Muil­ta on help­po vaa­tia kaiken­laista, mut­ta eivät kaik­ki kaik­keen pysty eri syistä. Ratkaistaan ensik­si tämä ja kat­so­taan sit­ten, onko kan­nus­timis­sa korjattavaa.

      1. theta:
        Paljon vähem­män se ainakin kan­nus­taa jäämään koti­in kuin koti­hoidon­tu­ki, jon­ka menet­tää, jos lapsen lait­taa päiväkoti­in tai vas­taan­ot­taa töitä.

        Suomes­sa on ilmeis­es­ti tuhan­sia koti­hoidontuen saa­jia, jot­ka käyvät joko osa-aikaises­ti tai kokoaikaises­ti töis­sä, mut­ta tarkko­ja tilas­to­ja koti­hoidontuen saa­jien työssä käyn­nistäa ei ole, kos­ka Kela ei tilas­toi sitä. Nyt tulorek­isterin myötä siitäkin asi­as­ta tulee ker­tymään dataa, joka mah­dol­lis­taa asian tilas­toin­nin viimeistään ensi vuo­den alus­ta lähtien.

        Koti­hoidon­tukea saa­van per­heen van­hem­mat voivat esimerkik­si keskenään ajoit­taa työaikansa niin, että jom­pi kumpi heistä tai sit­ten iso­van­hempi on jatku­vasti lapsen kanssa, ja jär­jestää sekä työsken­te­lyn että koti­hoidontuen. Tun­nen itsekin joitain per­heitä, jois­sa van­hem­mat ovat olleet täysi­aikaises­ti töis­sä ja saa­neet silti jär­jestet­tyä las­ten hoidon kodis­sa koti­hoidontuel­la. Jotkut per­heet osta­vat koti­hoidontuel­la las­ten­hoitopalvelui­ta, kuten las­ten­hoita­jan koti­in osak­si viikkoa. Se on lain mukaan täysin sal­lit­tua. Koti­talousvähen­nys­tä ei kuitenkaan saa sil­loin vir­ka-ajan hoi­dos­ta, mut­ta ilta­hoi­dos­ta saa ja viikonloppuisin.

        Koti­hoidon­tu­ki on vastik­keelli­nen kor­vaus siitä, että van­hem­mat jär­jestävät lapsen hoidon niin, ettei lapsen hoi­dos­ta tule yhteiskun­nan jär­jestämässä päivähoi­dos­sa kus­tan­nuk­sia. Tuki (338,34 e/kk 1. laps­es­ta ja 101,29 e/kk 2. laps­es­ta) kat­taa mm. lapsen päiväa­jan ruokailun kus­tan­nuk­sia ja mui­ta kus­tan­nuk­sia, jot­ka päiväkodis­sa mak­saa yhteiskunta.

      2. a: Koti­hoidon­tu­ki on vastik­keelli­nen kor­vaus siitä, että van­hem­mat jär­jestävät lapsen hoidon niin, ettei lapsen hoi­dos­ta tule yhteiskun­nan jär­jestämässä päivähoi­dos­sa kustannuksia.

        Käytän­nössä merkit­tävältä osu­udelta tuen käyt­täjä on koti­in jäävä äiti. Se keskimäärin hidas­taa nais­ten tulo­jen kasvua työu­ran aikana.

  11. Hei

    Entä kom­ment­tisi julk­istusti­laisu­udessa, että testiryh­mä erosi merkit­tävästi ver­rokkiryh­mästä, oletko löytänyt tähän jo seli­tys­tä? Itsekin ihmettelin tätä, onko testiryh­män valin­nas­sa tehty jotain väärin, sat­un­nais­es­ti­han ne piti olla valit­tu­ja, mut­ta onko­han asia todel­la ollut näin.

    1. Jarkko I:

      Entä kom­ment­tisi julk­istusti­laisu­udessa, että testiryh­mä erosi merkit­tävästi ver­rokkiryh­mästä, oletko löytänyt tähän jo seli­tys­tä? Itsekin ihmettelin tätä, onko testiryh­män valin­nas­sa tehty jotain väärin, sat­un­nais­es­ti­han ne piti olla valit­tu­ja, mut­ta onko­han asia todel­la ollut näin.

      Yleen­sä tilas­tois­sa käy niin, että mitä tarkem­mal­la jaot­telul­la jotain kat­soo, sitä enem­män ero­ja löy­tyy ver­tail­uryh­mien kesken. Kes­im. sukupuolten jakau­mat ovat läh­es samat (kun on vain kak­si mah­dol­lista muut­tu­jaa, joi­ta esi­in­tyy läh­es yhtä paljon — tuos­sa kokeessa noin 52 % ja 48 %), mut­ta tarkem­mal­la jaot­telul­la kat­soi­tuis­sa asiois­sa, kuten koulu­tuk­ses­sa, tulee sit­ten ero­ja näkyvi­in enem­män. Perus­tu­lo­ryh­mässä yliopis­tok­oulutet­tu­ja oli 15,4 % jpelkän perusk­oulun käyneitä 16,6 %. Ver­tail­uryh­mässä yliopis­tok­oulutet­tu­ja oli vain 11,9 % ja pelkän perusk­oulun käyneitä 18,3 %. Perus­tu­loko­eryh­mässä oli lap­si­talouk­sia 33,6 % ja ver­tail­uryh­mässä 28,4 %, ja tuloil­taan 10 000 € alle tien­aavia oli perus­tu­lo­ryh­mässä 34,3 % ja ver­tail­uryh­mässä 41,2 %. Pienehköt erot eivät kuitenkaan estä tilas­tol­lisia ver­tailu­ja. Aineis­to­ja pystyy pain­ot­ta­maan ja näin elim­i­noimaan kohderyh­män ja ver­tail­uryh­män havait­tu­jen ero­jen vaiku­tus­ta tuloksiin.

  12. Kiin­nitin huomio­ta Ylen uuti­sis­sa ilkeilyltä vaikut­tavaan perustulomääritelmäkritiikkiisi. 

    HY:n Valt­sikan opetuk­ses­sa tuli vas­taan mon­en­laisia tapo­ja määritel­lä käsite ja luen­noit­si­ja tote­si nimeno­mais­es­ti, että käsitemääritelmän voi laa­tia ”itse”.

Vastaa käyttäjälle Jarkko I Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.