Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

Mart­ti Het­emä­ki on laat­in­ut varsin hyvän paperin siitä, mitkä tek­i­jät ovat laske­neet syn­tyvyyt­tä Suomes­sa. (Itse paperi­in pääsee uutisen lopus­sa olev­as­ta pdf-linkistä.)  Kun asi­aa tutk­i­taan taloudel­lisil­la tek­i­jöil­lä, merkit­täväk­si selit­täjäk­si pal­jas­tuu nuorten miesten heiken­tynyt ase­ma työ­markki­noil­la. Huonos­ti koulutet­tu mies ei saa töitä. Nuorten miesten ase­ma työ­markki­noil­la on heiken­tynyt todel­la pahasti. Peräti 18 % 25–34 vuo­ti­as­ta miehistä kuu­luu pien­i­t­u­loisi­in (alle 60 % medi­aanista), kun saman ikälu­okan nai­sista alle 10 %.

Työtön vähän koulutet­tu mies ei saa naista tai ei tämä ainakaan tee las­ta hänen kanssaan.

Sel­l­ainenkin muu­tos on tapah­tunut, että korkeasti koulute­tut saa­vat enem­män lap­sia kuin vähän koulute­tut. Ennen oli toisin päin.

Miesten ja nais­ten koulu­tus­ta­so­jen eri­laisu­us näyt­tää ajal­lis­es­ti selit­tävän syn­tyvyy­den laskua. Koulute­tulle naiselle ei koulut­tam­a­ton mies kel­paa isäksi.

On san­ot­tu, että nais­ten muut­to kaupunkei­hin ja miesten jäämi­nen maalle selit­täisi syn­tyvyy­den laskua, kos­ka par­it eivät kohtaa. Tämän mukaan nais­ten hedelmäl­lisyy­den pitäisi laskea kaupungeis­sa, mut­ta se on laskenut vielä jyrkem­min muut­to­tap­pi­omaakun­nis­sa. Siel­lähän niitä isäkan­di­daat­te­ja olisi tar­jol­la yllin kyllin. Tätä pitäisi vielä tutkia kunnittain.

Het­emä­ki keskit­tyy rapor­tis­saan taloudel­lis­es­ti mitat­tavis­sa olevin tek­i­jöi­hin, mikä on toki ymmärrettävää.

Näi­den ohel­la pitäisi kat­soa mui­ta muutoksia.

Syn­tyvyy­den lasku on kiihtynyt huo­mat­tavasti viime vuosi­na. Saman aikaises­ti kaupungis­tu­miske­hi­tys on pan­nut päälle tur­bo­vai­h­teen. Jos nuorten tule­vaisu­u­den unel­mana ei ole enää omakoti­ta­lo pel­lon keskel­lä, vaan kak­sio Kallios­sa, ei siihen unel­maan kuu­lu lapsetkaan yhtä kiinteästi.

Toinen syy liit­tyy uskon­non otteen kir­poamiseen. Absolu­ut­tisi­na lukuina hedelmäl­lisyys on laskenut eniten Pohjois-Pohjanmaalla.Tämän selvit­tämi­nen vaatisi kuitenkin tarkem­paa ana­lyy­iä ja maakun­taa pienem­piä havaintoyksiköitä.

77 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa”

  1. Tähän liit­tyy myös (työ)elämän laa­jem­pi muu­tos. Keskimäärin ihmiset halu­a­vat tehdä lap­sia stabi­ili­in ympäristöön. Tilanne, jos­sa sekä mies että nainen ovat järke­vis­sä pysyvis­sä työ­suhteis­sa kolmekymmp­is­inä on yhä harvinaisempi.

    1. Janne:
      Tähän liit­tyy myös (työ)elämän laa­jem­pi muu­tos. Keskimäärin ihmiset halu­a­vat tehdä lap­sia stabi­ili­in ympäristöön. Tilanne, jos­sa sekä mies että nainen ovat järke­vis­sä pysyvis­sä työ­suhteis­sa kolmekymmp­is­inä on yhä harvinaisempi. 

      Täl­lä logi­ikalla lap­sia pitäisi syn­tyä paljon euroopassa/japanissa ja vähän afrikan köy­hissä maissa.

  2. Fin­ger­porin sanomat: ”Soin­in­vaara jyrähtää: Koulut­tam­a­ton mies ei kel­paa isäksi!” 😉

  3. Het­emä­ki kir­joit­taa näin: “Säästöku­uris­sa maat leikkaa­vat usein ensin ja eniten kan­sain­väli­sistä panos­tuk­sista. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen edel­lyt­tää kuitenkin niiden lisäämistä. Esimerkik­si Afrikan kehi­tys ja väestönkasvu ovat ilmas­ton­muu­tok­ses­sa iso­ja asioi­ta. Suomel­la on tässä paljon annet­tavaa mm. koulu­tu­sosaamises­sa. Se vaatii kuitenkin pitkäjän­teistä panos­tamista, mikä taas vaatii kestävää julk­ista taloutta.”

    Tuo on kuvot­tavaa itsepetos­ta tai tarkoituk­sel­lista harhaan­jo­htamista. Tilas­tot ker­to­vat kiis­tat­ta, että ymäristön­suo­jelu on tehokkain­ta siel­lä, mis­sä ei valmis­te­ta tavaroi­ta itselle tai muille ja mis­sä ihmiset ja tavarat eivät liiku. Toisel­la nimel­lä sitä nimitetään köyhyydeksi.

    Ympäristön suo­jelemisek­si kan­sain­välistä yhteistyötä ei tule lisätä vaan päin­vas­toin pyrk­iä niukku­u­teen ja paikallisu­u­teen. Vihreää kasvua ei ole ole­mas­sa. On vain hitaam­min tuhoavaa kasvua ja nopeam­min tuhoavaa kasvua, mut­ta vuo­sisato­jen ja ‑tuhan­sien jatku­mossa talouskasvua ja ympäristön­suo­jelua ei pystytä yhdistämään.

    Mik­si nuoret tek­i­sivät ihmisiä maail­maan, jos­sa kaikkia kan­nuste­taan tuke­maan ympäristövi­hamielistä jär­jestelmää ja jos­sa yksilön pitäisi pystyä koko ajan parem­paan? Las­ten tekemisessä keskeisiä moti­ivei­ta ovat jatku­vu­us ja toi­vo. Näistä syn­tyy elämän syvem­pi merkitys. 

    Kun maa­pal­lolle ei nähdä tule­vaisu­ut­ta ja kun jo pelkästään oman elämän pyörit­tämi­nen vaatii jatku­vaa sopeu­tu­mista ja itsen­sä kehit­tämistä, niin aivan var­masti takaraivos­sa naker­taa hil­jainen viesti siitä, ettei tätä kan­na­ta enää jatkaa. Ihmi­nen on biol­o­gis­es­ti sil­lä taval­la raken­net­tu, että hän vähin­tään tiedosta­mat­tomasti miet­tii jälkeläis­ten­sä resursse­ja selvitä. Naiset huomioi­vat sen jo parinvalinnassa.

    1. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Kun maa­pal­lolle ei nähdä tule­vaisu­ut­ta ja kun jo pelkästään oman elämän pyörit­tämi­nen vaatii jatku­vaa sopeu­tu­mista ja itsen­sä kehit­tämistä, niin aivan var­masti takaraivos­sa naker­taa hil­jainen viesti siitä, ettei tätä kan­na­ta enää jatkaa. Ihmi­nen on biol­o­gis­es­ti sil­lä taval­la raken­net­tu, että hän vähin­tään tiedosta­mat­tomasti miet­tii jälkeläis­ten­sä resursse­ja selvitä.

      Julian Simon on tarkastel­lut ihmistä resurssi­na. Hän on vih­jan­nut että ihmi­nen aina ratkaisee enem­män ongelmia kuin luo niitä, eikä väestönkasvus­ta sik­si tarvitse olla huolis­saan. Hän tietenkin puhuu pehmoisia (suurem­pi väestö ei lisää inno­vaa­tioi­ta läh­eskään samas­sa suh­teessa, monia ongelmia kyllä).

      Yhdessä mielessä hän on oike­as­sa: sis­aruk­set (lue: vel­jet) ovat toisilleen suurem­pi resurssi kuin mitä keskimääräisen perin­nön jakami­nen resursse­ja vähen­tää, etenkin jos olete­taan tule­vaisu­u­den ole­van epävakaa.

      Yhden lapsen ratkaisua on turha perustel­la tule­vaisu­u­den­peloil­la. Tavoit­teena on olta­va koko klaani pikku tset­seene­jä tai ei mitään.

  4. Kaupun­ki vie korkean jalostusar­von siemen­pe­runat ja tekee niistä pontikkaa.

    Ehkä elämä vielä voit­taa, kun maaseudun kap­inal­liset hävit­tävät Helsin­gin maan tasalle ja vievät naiset sinne, mis­sä itku ilon helminä pisaroi.

  5. Osmo 9.1.2019

    On aivan kiis­ta­ton­ta, että nuo­ria naisia syr­jitään työhön oto­ssa. Yksit­täis­es­tä tapauk­ses­ta tätä on han­kala osoit­taa, mut­ta tilas­tol­lis­es­ti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalli­ik­si kansantaloudelle.

    Osmo 11.1.2019

    Nuorten miesten ase­ma työ­markki­noil­la on heiken­tynyt todel­la pahasti. Peräti 18 % 25–34 vuo­ti­as­ta miehistä kuu­luu pien­i­t­u­loisi­in (alle 60 % medi­aanista) kun saman ikälu­okan nai­sista alle 10 %. 

    Melko dra­maat­ti­nen muu­tos tapah­tunut siis kahdessa päivässä, voisiko kansal­lisen hätäti­lan julis­taa meille eikä Mek­sikon rajalle??!!! 😉

    Noin niin kuin vakavam­min puhuen, nämä ilmiöt huu­ta­vat tarkem­paa ana­lyysia. Ne eivät ole irral­lisia ja toi­sis­taan riip­pumat­to­mia asioi­ta, jot­ka kan­nat­taa käsitel­lä niin että keskustel­laan erik­seen toimen­piteistä X joil­la kor­jataan nais­ten selkeä “syr­jin­tä” ja erik­seen toimen­piteistä Y joil­la kor­jataan miesten selkeästi huonom­pi “työ­markki­na-ase­ma”.

    1. Se, että nuoret miehet syr­jäy­tyvät koulu­tuk­ses­ta on aivan eri ongel­ma kuin se, että koulutet­tu­ja nuo­ria naisia syr­jitään työhön oto­ssa. Vaik­ka työl­lisyysastei­ta tarkasteltaes­sa nämä kumoa­vat toisen­sa, molem­mat ovat ongelmia ja molem­pia pitää yrit­tää ratkoa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Se, että nuoret miehet syr­jäy­tyvät koulu­tuk­ses­ta on aivan eri ongel­ma kuin se, että koulutet­tu­ja nuo­ria naisia syr­jitään työhön oto­ssa. Vaik­ka työl­lisyysastei­ta tarkasteltaes­sa nämä kumoa­vat toisen­sa, molem­mat ovat ongelmia ja molem­pia pitää yrit­tää ratkoa. 

        Samaa mieltä siitä, että pitää yrit­tää ratkoa. Mut­ta eri mieltä siitä, että ongel­mat oli­si­vat täysin erillisiä. 

        Esimerkik­si naiski­in­tiöt osaan toiv­ot­tavista työ­paikoista tai jonkin­laiset rahal­liset kom­pen­saa­tiot nais­ten palkkaamisek­si voivat olla perustel­tu­ja syr­jin­tänäkökul­mas­ta. Mut­ta samal­la ne aivan var­masti vähen­tävät niiden nuorten miesten koulut­tau­tu­mis­in­toa, jot­ka ovat valmi­ik­si epä­var­mo­ja koulut­tau­tu­misen järkevyy­destä. Vaiku­tuk­sen etumerk­ki on ainakin päivän­selvä, vaiku­tuk­sen suu­ru­us onkin sit­ten han­kalampi juttu. 

        Pahaa pelkään, että rikkinäi­sistä ja pien­i­t­u­loi­sista taus­toista tuleville, joille itselu­ot­ta­mus ja sosi­aa­li­nen opiskelupääo­ma ei tule kotoa, näi­den toimen­pitei­den sig­naali­vaiku­tus ja kääteiset insen­ti­iv­it voivat olla yllät­tävän iso­ja. Mar­gin­aalil­la kun ollaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Se, että nuoret miehet syr­jäy­tyvät koulu­tuk­ses­ta on aivan eri ongel­ma kuin se, että koulutet­tu­ja nuo­ria naisia syr­jitään työhön oto­ssa. Vaik­ka työl­lisyysastei­ta tarkasteltaes­sa nämä kumoa­vat toisen­sa, molem­mat ovat ongelmia ja molem­pia pitää yrit­tää ratkoa.

        Kilt­tien kympin tyt­tö­jen ongelma 

        Kuin­ka paljon meil­lä koulute­taan naisia tehtävi­in, joista he eivät selviä? On täysin eri asia lukea jostain yliopis­ton penkil­lä, kuin soveltaa sitä työelämässä. Työelämän ei pidä muut­tua, jos muu­tos ei todis­te­tusti tuo lisää tehoa, vaan on löy­det­tävä parem­min tehtävi­in sopi­vat koulutet­ta­vat. Väitän että tuos­sa on ainakin iso osa nais­ten “syr­jin­nästä.

  6. Jos mies ei saa töitä, ei saa taloa eikä kykene osoit­ta­maan naiselle, että tar­joaa tur­van tämän jälkeläisille. Vihreät ateis­tit kovasti muis­tut­ta­vat, että ihmi­nen on yksi eläin muiden joukos­sa. Pitäisi ymmärtää, että eläimet toimi­vat tiet­ty­jen viet­tien­sä varas­sa, ja nyky­tutkimuk­sen mukaan vapaa tah­tokin on kiis­tet­ty. Vietit liit­tyvät yksilön selviy­tymiseen, jon­ka yht­en­sä osana on lajin säi­lymi­nen eli yksilön lisääntyminen.

    Raiskauk­sia pide­tään sek­suaalisen aval­lankäyt­tönä, vaik­ka uroksel­la (myös miehel­lä) on suurem­pi toden­näköisyys tul­la isäk­si kuin parisuh­teessa eläväl­lä, jos tarkastel­laan raskauksia/yhdyntä. Nainen luon­nos­taan halu­aa hoi­va­ta lap­si­aan ja tietenkin myös saa­da hellyyt­tä mieheltään. Nämä ovat kaik­ki ilmiöitä, joi­ta voimme havai­ta kun seu­raamme muiden nisäkkäi­den toimintaa.

    Ja silti Vihreät aja­vat poli­ti­ikkaa, joka heiken­tää miesten mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia koti ja muo­dostaa sinnne per­he. Vihreät halu­a­vat lapset päiväkoti­in ja rikkoa per­in­teisen ydin­per­he­mallin, vaik­ka se on YK:n las­tenoikeuk­sien sopimuk­sen vas­taista. Vihreät eivät kan­na­ta per­hevero­tus­ta ja avio­eron tulee olla help­po toim­i­tus. Abort­ti nyt tietenkin on joka naisen oikeus, vaik­ka miehen tap­paes­sa potkul­la vau­van äidin kohtu­un, kaik­ki tajua­vat että kyseessä on ilmi­selvä rikos.

    Osmo on vielä päät­tävä henkilö asun­torak­en­tamiseen liit­tyvis­sä asiois­sa maamme pääkaupungis­sa, ja hänen aikanaan asun­to­jen hin­taku­pla on saatu kas­vatet­tua suurem­mak­si kuin 90-luvul­la. Puo­let asun­non hin­nas­sa on veroa, joten miehen haaveil­lessa per­hea­sun­non han­kkimis­es­ta, esimerkik­si 100 neliötä, siinä on Stadis­sa veroa noin 250 000 euroa. Sen kun täl­lää 30 vuo­den mak­sua­jalle, mak­saa velalli­nen vero­ja 694 euroa kuus­sa muiden vero­jen (ansio­tu­lo, tupak­ka, alko­holi, ben­sa, sähkö ja tietenkin alv) päälle.

    Onko ihme että Ran­skas­sa Keltaiset liiv­it nousi­vat kapinaan?

    1. Urakoit­si­ja:
      Raiskauk­sia pide­tään sek­suaalisen aval­lankäyt­tönä, vaik­ka uroksel­la (myös miehel­lä) on suurem­pi toden­näköisyys tul­la isäk­si kuin parisuh­teessa eläväl­lä, jos tarkastel­laan raskauksia/yhdyntä. Nainen luon­nos­taan halu­aa hoi­va­ta lap­si­aan ja tietenkin myös saa­da hellyyt­tä mieheltään. Nämä ovat kaik­ki ilmiöitä, joi­ta voimme havai­ta kun seu­raamme muiden nisäkkäi­den toimintaa.

      Osmo on vielä päät­tävä henkilö asun­torak­en­tamiseen liit­tyvis­sä asiois­sa maamme pääkaupungis­sa, ja hänen aikanaan asun­to­jen hin­taku­pla on saatu kas­vatet­tua suurem­mak­si kuin 90-luvul­la. Puo­let asun­non hin­nas­sa on veroa, joten miehen haaveil­lessa per­hea­sun­non han­kkimis­es­ta, esimerkik­si 100 neliötä, siinä on Stadis­sa veroa noin 250 000 euroa. Sen kun täl­lää 30 vuo­den mak­sua­jalle, mak­saa velalli­nen vero­ja 694 euroa kuus­sa muiden vero­jen (ansio­tu­lo, tupak­ka, alko­holi, ben­sa, sähkö ja tietenkin alv) päälle.
      Onko ihme että Ran­skas­sa Keltaiset liiv­it nousi­vat kapinaan? 

      Mil­laises­sa maail­mas­sa oikein elät jos kuvit­telet että miesten muis­sa kuin poikkeustapauk­sis­sa pitäisi yksin vas­ta­ta per­heen elät­tämis­es­tä? Ei naisel­lakaan jol­la ei ole työhis­to­ri­aa eikä vähin­tään ammatil­lista koulu­tus­ta ole parisuhde- ja lisään­tymis­markki­noil­la eri­tyisen korkeal­la osakkeet. 

      80-luvun lop­un asun­to­jen hin­taku­pla oli pahempi kuin nykyi­nen kos­ka lain­o­jen korot oli­vat 10% luokkaa. Sitä eivät kaik­ki tajun­neet kun pis­tivät nimen paperei­hin. Toisaal­ta kukaan ei osan­nut ennen vuot­ta 1989 ennus­taa itäblokin ja Neu­vos­toli­iton rom­ah­tamista niin nopeasti kuin se tapahtui. 

      Mitä tarkoi­tat sil­lä että “Puo­let asun­non hin­nas­sa on veroa, joten miehen haaveil­lessa per­hea­sun­non han­kkimis­es­ta, esimerkik­si 100 neliötä, siinä on Stadis­sa veroa noin 250 000 euroa. “? Mis­tä ne verot muo­dos­tu­vat? Espoos­ta tai Van­taal­ta saa 100 neliön per­hea­sun­non n 30 vuot­ta van­has­ta talosta net­to­hin­taan 250.000, varain­si­ir­tovero sel­l­ais­es­ta on 5000, ensi­a­sun­non kohdal­la ilmeis­es­ti vähem­män?. Jos tarkoi­tat että talon rak­en­tamis­pros­essin yhtey­dessä mak­se­taan veroa, niin mik­si ammat­ti­maisen gryn­daus­toimin­nan pitäisi olla verova­paa­ta? Vai pitäisikö yhdyskun­nat saa­da rak­en­taa kuin jotkut fave­lat etelässä ja että lap­siper­heen katon alla asuu myös isovanhemmat/appivanhemmat?

      1. Urakoitisi­ja valit­taa, että veroa on työn­tek­i­jöi­den palkois­sa ja kaikessa muus­sakin. Noin puo­let Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Urakoitisi­ja valit­taa, että veroa on työn­tek­i­jöi­den palkois­sa ja kaikessa muus­sakin. Noin puo­let Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä. 

        Siinä on mitään ihmeel­listä. Jos meil­lä olisi mata­lampi veroaste (esim per­hevero­tus) per­heet voisi­vat elää yhden ihmisen pal­ka­lla, tai puo­len­toista. Se mah­dol­lis­taisi että voisimme nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteiskun­nan eri­ty­istä suo­jaa yhteiskun­nan perus­tavaa laat­ua ole­vana tukipylväänä.

        Sen sijaan Vihreät halu­aa hajot­taa per­in­teistä per­he­mallia akti­ivis­es­ti (kotiäi­tiys, avio­eron help­po saatavu­us, sosi­aal­ituet yh-äideille, abor­tit, päivähoidon jne).

        Amerikas­sa keskustel­laan ihan avoimesti, mitä ongelmia per­in­teisen per­he­mallia rapau­tu­mi­nen aiheut­taa (eri­tyis­es­ti pojille). Siel­lä 50 vuodessa isät­tä kas­vanei­den las­ten määrä on nous­sut eri­tyis­es­ti mustien osalta moninker­tais­es­ti ja nyky­isin val­taosa mustista lap­sista kas­vaa isättä.

        Nämä ovat Vihreille vaikei­ta asioi­ta hyväksyä, kos­ka kylmä todel­lisu­us ei vas­taa kau­nista ihan­net­ta. Sen sijaan että mietit­täisi­in asioi­ta keskilu­okkainen per­heen kannal­ta, aina pitää heit­tää lestadiolais‑, pako­lais- tai rasismi/sovinismi tms kort­ti pöytään ja tor­pa­ta järkevä vuoropuhelu.

        Töis­sä jutelti­in kahvipöy­dässä #MeToo-aiheesta. Meil­lä on räväkkiä naisia, äite­jä ja vaimo­ja töis­sä. Yksi tote­si että kaik­ki #MeToo lop­pui kun täyt­ti 45. Ja se oli kuulem­ma har­mi. Kaik­ki kol­le­gani, naisetkin, räjäh­tivät nauruun. 

        Kaik­ki viisaus ei todel­lakaan asu vasem­malle kallel­laan ole­vien nuorten korkeasti koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten lapset­tomien jour­nal­isti-nais­ten päässä.

      3. Urakoit­si­ja: Siinä on mitään ihmeel­listä. Jos meil­lä olisi mata­lampi veroaste (esim per­hevero­tus) per­heet voisi­vat elää yhden ihmisen pal­ka­lla, tai puo­len­toista. Se mah­dol­lis­taisi että voisimme nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteiskun­nan eri­ty­istä suo­jaa yhteiskun­nan perus­tavaa laat­ua ole­vana tukipylväänä.

        Sen sijaan Vihreät halu­aa hajot­taa per­in­teistä per­he­mallia akti­ivis­es­ti (kotiäi­tiys, avio­eron help­po saatavu­us, sosi­aal­ituet yh-äideille, abor­tit, päivähoidon jne).

        Amerikas­sa keskustel­laan ihan avoimesti, mitä ongelmia per­in­teisen per­he­mallia rapau­tu­mi­nen aiheut­taa (eri­tyis­es­ti pojille). Siel­lä 50 vuodessa isät­tä kas­vanei­den las­ten määrä on nous­sut eri­tyis­es­ti mustien osalta moninker­tais­es­ti ja nyky­isin val­taosa mustista lap­sista kas­vaa isättä. 

        Olen samaa mieltä, että per­hei­den rikkou­tu­mi­nen on ongel­ma, mut­ta mik­si kotiäiteys olisi ain­oa vai­h­toe­hto ilman isää kas­vamiselle? Mikä vika on mallis­sa, jos­sa molem­mat van­hem­mat käyvät töis­sä? Tuo Amerikan jut­tu ei siis sanonut, että ongel­mana siel­lä oli­vat per­heet, jois­sa molem­mat van­hem­mat kävivät ansio­työssä, vaan ne, jois­sa ei ollut isää lainkaan. En näe mitään eri­ty­istä syytä, mik­si näi­den pitäisi liit­tyä mitenkään toisi­in­sa. Onko niiden välil­lä edes kor­re­laa­tio­ta (eli kah­den töis­sä käyvän van­hem­man per­heet hajoa­vat use­am­min kuin yhden töis­sä käyvän per­heet) syy­seu­raus­suh­teesta nyt puhumattakaan? 

        En ole kuul­lut vihrei­den poli­ti­ikkae­hdo­tuk­sista avio­eron suh­teen, mut­ta sinä voisit nyt ker­toa, mil­lainen avio­ero­lain­säädän­nön sinus­ta pitäisi olla? Pitäisikö aviop­uolisot pakot­taa elämään keskenään, vaik­ka eivät halu­aisi? Mitäs sanoitte “tah­don”, ei siitä niin vaan rim­puil­la eroon. Jos ei tätä, niin mitä sitten? 

        Ja miten abort­ti tähän edes liit­tyy? Abort­tioikeushan juuri aut­taa vält­tämään tilanteet, jois­sa syn­tyvä lap­si jou­tu­isi kas­va­maan ilman isää. Jos raskau­den alku­perä on joku yhden illan suhde, jos­sa kum­mankaan puoli­son tarkoi­tus ei ollut perus­taa per­het­tä, niin ilman abort­tioikeut­ta lop­putu­los on toden­näköis­es­ti ilman isää kas­va­va lapsi. 

        Sosi­aal­ituet yh-äideille hyväksyn erään­laise­na insen­ti­iv­inä sille, että naiset lapsi­neen eivät ehdoin tah­doin pyris­tele kiin­ni miehessä, jos­ta oikeasti halu­aisi­vat eroon. Ongel­ma tähän on vaan se, että sen pois­tamisen seu­raa­mus on sit­ten se, että sen lisäk­si, että erop­er­heen lapset kas­vaisi­vat ilman isää, he kär­si­sivät vielä köy­hyy­destä sen päälle.

      4. Samuli Saarel­ma:
        Abort­tioikeushan juuri aut­taa vält­tämään tilanteet, jois­sa syn­tyvä lap­si jou­tu­isi kas­va­maan ilman isää. Jos raskau­den alku­perä on joku yhden illan suhde, jos­sa kum­mankaan puoli­son tarkoi­tus ei ollut perus­taa per­het­tä, niin ilman abort­tioikeut­ta lop­putu­los on toden­näköis­es­ti ilman isää kas­va­va lapsi. 

        Eihän asia ole ollenkaan itses­tään­selvästi noin. Nimit­täin, jos ei olisi oikeut­ta abort­ti­in, niin sil­loin voisi olla ylipäätään vähem­män kuvaami­asi suhtei­ta ja näin ollen näitä raskauk­sia olisi vähem­män. On otet­ta­va huomioon, että — oli abort­tioikeut­ta tai ei — vain osa raskaana ole­vista nai­sista päät­tää tehdä abortin.

      5. Aika ajatel­la: Eihän asia ole ollenkaan itses­tään­selvästi noin. Nimit­täin, jos ei olisi oikeut­ta abort­ti­in, niin sil­loin voisi olla ylipäätään vähem­män kuvaami­asi suhtei­ta ja näin ollen näitä raskauk­sia olisi vähem­män. On otet­ta­va huomioon, että — oli abort­tioikeut­ta tai ei — vain osa raskaana ole­vista nai­sista päät­tää tehdä abortin.

        Niille, jot­ka eivät mis­sään tilanteessa val­itse abort­tia, abort­tioikeu­den ole­mas­saolol­la ei luon­nol­lis­es­ti ole mitään merk­i­tys­tä. Niille, jot­ka tekevät siinä tilanteessa, kun lap­si jou­tu­isi kas­va­maan ilman isää, oikeu­den ole­mas­sao­lo vähen­tää isät­tä kas­vavia lap­sia. Net­tona se siis vähentää.

      6. Urakoit­si­ja: Siinä on mitään ihmeel­listä. Jos meil­lä olisi mata­lampi veroaste (esim per­hevero­tus) per­heet voisi­vat elää yhden ihmisen pal­ka­lla, tai puo­len­toista. Se mah­dol­lis­taisi että voisimme nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteiskun­nan eri­ty­istä suo­jaa yhteiskun­nan perus­tavaa laat­ua ole­vana tukipylväänä. 

        Per­hevero­tus tai muut vas­taa­vat vero­helpo­tuskeinot oli­si­vat var­maan kohdal­laan jos per­het­tä kohtaa jokin onnet­to­muus, että on pakko tul­la toimeen yhden van­hem­man tuloil­la, esim jos toinen van­hem­mista sairas­tuu. Tästä on henk kohtaista kokemusta. 

        Mut­ta kokon­aan ter­vei­den van­hempi­en kohdal­la ei ole mitään syytä hop­ut­taa äite­jä jäämään koti­in pitkäk­si aikaa. 

        Skan­di­navisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan yksi tukip­i­lari on että mah­dol­lisim­man moni käy töis­sä. Vaik­ka päivähoito­jär­jestelmäämme on moitit­tu kalli­ik­si niin se mah­dol­lis­taa kuitenkin sen että 4–5 naista pystyy ole­maan töis­sä ja tien­aa­maan rahaa kun hei­dän lap­si­aan hoitaa yksi ammattilainen.
        Agraariy­hteiskun­nas­sa ennen van­haankin työikäiset emän­nät hoti­vat maati­laa yhdessä isän­nän kanssa, ja isoäid­it tai van­hem­mat sisas­uk­set toimi­vat päivähoitotäteinä. Duu­nar­iper­heis­säkin han­kit­ti­in las­ten­hoitoa­pua yksi­tyiseltä puolelta ennenkuin oli kun­nal­lisia päiväkote­ja. Ei Suomes­sa ollut koskaan mitään “kotirou­vakult­tuuria” ellei sel­l­aise­na pide­tä hyvin lyhyt­tä jak­soa 1950–60 ‑luvul­la jol­loin hyvin toimeen­tule­vien per­hei­den äideil­lä oli varaa jät­täy­tyä pois työelämästä. 

        USA:n ja muiden maanosien per­he­p­oli­it­tiset ratkaisut eivät oikein kos­ke­ta meitä. 

        Eri­laiset lait mitä meil­lä on voimas­sa esim per­hei­den vero­tuk­ses­ta, päivähoi­dos­ta, yh-eduista, abortista tai avio­eros­ta on jo säädet­ty 1970–80-luvulla, aikana jol­loin Vihreäl­lä Liitol­la on ollut vain pari has­sua kansanedustajaa.

      7. Urakoit­si­ja: Siinä on mitään ihmeel­listä. Jos meil­lä olisi mata­lampi veroaste (esim per­hevero­tus) per­heet voisi­vat elää yhden ihmisen pal­ka­lla, tai puo­len­toista. Se mah­dol­lis­taisi että voisimme nou­dat­taa YK:n las­ten oikeuk­sien julis­tus­ta, jos­sa per­he naut­tii yhteiskun­nan eri­ty­istä suo­jaa yhteiskun­nan perus­tavaa laat­ua ole­vana tukipylväänä.

        En tiedä, miten syn­tyvyys Suomes­sa saataisi­in nousu­un, mut­ta olen vaku­ut­tunut siitä, että ei ainakaan Urakoit­si­jan keinoil­la. Per­hevero­tus tarkoit­taa vähem­män vero­ja niille per­heille, jois­sa vain yksi van­hem­mista käy töis­sä, mut­ta kireäm­pää vero­tus­ta läh­es kaikille niille per­heille, jois­sa molem­mat van­hem­mat käyvät töis­sä. Eivät suo­ma­laiset koulute­tut naiset halua jäädä vuosikausik­si koti­in hoita­maan kotia ja lap­sia. Per­hevero­tus tarkoit­taisi kuitenkin sitä, että vähem­män ansait­se­van puoli­son ei mon­estikaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka hänen palka­s­taan menisi käytän­nössä veroa parem­min ansait­se­van puoli­son mar­gin­aaliv­ero­pros­entin mukaisesti.

      8. Kepa:

        En tiedä, miten syn­tyvyys Suomes­sa saataisi­in nousu­un, mut­ta olen vaku­ut­tunut siitä, että ei ainakaan Urakoit­si­jan keinoil­la. Per­hevero­tus tarkoit­taa vähem­män vero­ja niille per­heille, jois­sa vain yksi van­hem­mista käy töis­sä, mut­ta kireäm­pää vero­tus­ta läh­es kaikille niille per­heille, jois­sa molem­mat van­hem­mat käyvät töis­sä. Eivät suo­ma­laiset koulute­tut naiset halua jäädä vuosikausik­si koti­in hoita­maan kotia ja lap­sia. Per­hevero­tus tarkoit­taisi kuitenkin sitä, että vähem­män ansait­se­van puoli­son ei mon­estikaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka hänen palka­s­taan menisi käytän­nössä veroa parem­min ansait­se­van puoli­son mar­gin­aaliv­ero­pros­entin mukaisesti.

        Per­hevero­tus­mall­e­ja mon­en­laisia. On sekä niitä per­hevero­tus­mall­e­ja, jot­ka automaat­tis­es­ti jaka­vat tulot per­heen kesken että niitä, jois­sa jako tehdään vain, jos per­he itse sitä vaatii, tai jois­sa on rajoit­tei­ta tulo­jen jaolle. Siitä on näyt­töä, että tulo­ja tasaa­va per­hevero­tus kan­nus­taa vähem­män ansait­se­vaa van­hempaa viet­tämään aikaa enem­män per­heen kanssa, ja vähen­tämään työn­tekoa ver­rat­tuna niihin vero­tus­mall­ei­hin, jois­sa tulo­ja ei tasa­ta puolisoiden kesken. Taitaa olla niinkin, että Asi­as­ta voi eläke­vai­heessa seu­ra­ta ongelmia, jos myös eläkkeitä ei tasa­ta vas­taavasti kuin vero­tuk­ses­sa. Jos myös eläkkeisi­in tehdään tasaus­ta, per­hevero­ma­lli voi olla jopa aikanaan eläkeläis­ten tulo­ero­ja tasaa­va. Kan­nustinero­ja pystyy vähen­tämään tekemäl­lä sekoi­tus­mall­e­ja, jois­sa vero­tus on osin henkilöko­htaista, ja jos­sa tulo­jen tasaus­ta saa per­heen kesken tehdä vain rajoite­tusti. Täl­löin ei päädytä pien­i­t­u­loisem­man kohdal­la niin korkeisi­in mar­gin­aaliv­eroi­hin. Jos esimerkik­si tulo­ja saisi siirtää enin­tään 12 000 euroa per vuosi puoli­son vero­tuk­seen, ei päädyt­täisi vielä kovin korkeisi­in mar­gin­aaliv­eroi­hin, ja lap­siper­heet voisi­vat tul­la toimeen puo­len­toista hen­gen pal­ka­lla niin, että toinen van­hem­mista voi viet­tää aikaa las­ten kanssa ilman ulkoisia tulonsiirtoja.

        Yksi mie­lenki­in­toinen tutkimuskokon­aisu­us syn­tyvyy­teen liit­tyen ovat Israelis­sa tehdyt tutkimuk­set Kib­but­seil­ta. Kib­but­sit ovat siitä hyvä tutkimusko­hde, että etu­us­muu­tok­set ovat tapah­tuneet niiden sisäl­lä ja ver­tail­uryh­mänä niis­sä asu­vien osalta on tutkimuk­sis­sa voitu käyt­tää samas­sa maas­sa asu­via mui­ta naisia. Aiem­min Kib­but­seil­la las­ten aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ruoas­ta, lääkkeistä ja ter­vey­den­huol­losta läh­tien jaet­ti­in yhteisön kesken, jol­loin yksilön kannal­ta las­ten kas­va­tuskus­tan­nuk­set eivät aiheut­ta­neet rajoitet­ta las­ten han­k­in­nalle. Yksilöt antoi­vat tulon­sa pääosin yhteisölle, joka sit­ten vas­tasi yhtei­sistä kus­tan­nuk­sista. Yksilön kannal­ta oli jok­seenkin sama, paljonko töitä itse teki. Sit­tem­min toim­intat­a­paa on muutet­tu, ja mon­es­sa Kib­but­sis­sa las­ten kas­vatuk­sen kus­tan­nuk­set on pri­vati­soitu, jol­loin ne kohdis­tu­vat nykyään mon­elta osin suo­raan van­hem­mille. Alla linkite­tyn tutkimuk­sen mukaan tapah­tunut taloudelli­nen muu­tos johti 0,65:n lasku­un Kib­but­seil­la asu­vien nuorten nais­ten hedelmällisyysluvuissa.
        https://academic.oup.com/ej/article/126/597/2038/5077960

        Joskus syn­tyvyyskeskusteluis­sa esitetään, että ei kukaan lap­sia rahan takia tee, esit­täen, että taloudel­lisil­la asioil­la ei olisi vaiku­tus­ta las­ten han­k­in­taan. Mut­ta taloudel­lisil­la tek­i­jöil­lä näyt­täisi ole­van kyl­lä silti merk­i­tys­tä syn­tyvyy­den kannalta.

      9. Kepa: En tiedä, miten syn­tyvyys Suomes­sa saataisi­in nousu­un, mut­ta olen vaku­ut­tunut siitä, että ei ainakaan Urakoit­si­jan keinoil­la. Per­hevero­tus tarkoit­taa vähem­män vero­ja niille per­heille, jois­sa vain yksi van­hem­mista käy töis­sä, mut­ta kireäm­pää vero­tus­ta läh­es kaikille niille per­heille, jois­sa molem­mat van­hem­mat käyvät töissä.

        Niin, eli keven­täisi vero­tus­ta per­heille, jois­sa toinen van­hem­mista jää koti­in lap­sia hoita­maan ja kiristäisi vero­tus­ta per­heille, jois­sa ei tehdä lap­sia. Hmm, kyl­lä tuo uud­is­tus minus­ta veisi tilan­net­ta siihen suun­taan, että las­ten tekem­i­nen tulisi taloudel­lis­es­ti kannattavammaksi. 

        Kepa: Eivät suo­ma­laiset koulute­tut naiset halua jäädä vuosikausik­si koti­in hoita­maan kotia ja lapsia. 

        Ensin­näkin, onko tämä tutkit­tua tietoa? Toisek­si, eivät koulute­tut naiset ole ain­oi­ta, jot­ka lap­sia tekevät. Urakoit­si­jan ehdot­ta­ma uud­is­tus aut­taisi kaikkein eniten per­heitä, jois­sa van­hempi­en tulot ovat epä­ta­sais­es­ti jaet­tu. Tämä voisi hyvin olla per­he, jois­sa mies tien­aa paljon, mut­ta nainen vähän. Täl­laises­sa per­heessä las­ten han­k­in­ta ehdote­tus­sa sys­tee­mis­sä lisään­ty­isi ja lisäk­si se aiheut­taisi kaikkein vähiten tap­pi­o­ta koko maan tuotan­nolle, että mata­lan tuot­tavu­u­den henkilö olisi kotona lap­sia hoita­mas­sa sen sijaan, että lykkäisi lapset päivähoitoon ja tek­isi sit­ten työtä, joka ei kat­taisi edes sen päivähoidon kus­tan­nuk­sia (mut­ta on nykyisessä sys­tee­mis­sä henkilölle itselle kan­nat­tavaa, kos­ka päivähoito on vah­vasti subventoitua) . 

        Kepa: Per­hevero­tus tarkoit­taisi kuitenkin sitä, että vähem­män ansait­se­van puoli­son ei mon­estikaan kan­na­ta men­nä töi­hin, kos­ka hänen palka­s­taan menisi käytän­nössä veroa parem­min ansait­se­van puoli­son mar­gin­aaliv­ero­pros­entin mukaisesti.

        Eli siis lep­pois­tet­taisi­in, ihan niin kuin Osmo on tääl­lä kan­nus­tanut tekemään. Ja siis vielä niin, että ela­tus ei jäisi muiden mak­set­tavak­si (kuten on tilanne vaikka­pa perus­tu­loa käytet­täessä), vaan elatuk­ses­ta huole­htisi se oma puoliso. Ja silti lep­pois­t­a­mi­nen tapah­tu­isi sieltä työvoiman vähiten tuot­tavim­mas­ta päästä, mikä tarkoit­taisi sitä, että koko maan tuotan­to ei juurikaan kärsisi. 

        Minus­ta per­hevero­tuk­sen puoles­ta puhuu kaikkein eniten oikeu­de­nu­maisu­us. Per­he on läh­es aina pienin talousyk­sikkö, ei yksilö. Per­he jakaa tulot ja menot. Per­he, joka han­kkii vaikka­pa 60 000€ brut­tona, ei ole sen rikkaampi, jos tulot ovat jakaan­tuneet 50 000€ ja 10 000€ kuin jos ne ovat jakaan­tuneet 30 000€ hen­keen. Silti nykyi­nen sys­tee­mi on sitä mieltä, että on oikein, että edelli­nen per­he mak­saa yhteen­sä enem­män vero­ja kuin jälkim­mäi­nen. Joku voisi selit­tää min­ulle tämän sys­teemin oikeu­den­mukaisu­u­den per­hevero­tuk­seen verrattuna.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Urakoitisi­ja valit­taa, että veroa on työn­tek­i­jöi­den palkois­sa ja kaikessa muus­sakin. Noin puo­let Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

        Ei, mut­ta nykyisessä veroas­t­eessa ei myöskään ole mitään järkeä. Vero­tamme itsemme hengiltä. Kun yhteiskun­nan menoista reilusti yli 70 % on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja (kol­mas merkit­tävä meno­erä on koulu­tus), pitää ymmärtää, että vain reip­paat säästöt SOTE:ssa voivat pelas­taa maan.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Urakoitisi­ja valit­taa, että veroa on työn­tek­i­jöi­den palkois­sa ja kaikessa muus­sakin. Noin puo­let Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

        Jep. Ja tuokin pätee vain vuon­na 2019 raken­netun kohteen hin­taan. 70-luvul­la valmis­tuneen asun­non myyn­ti­hin­nas­sa on vain 70-luvun palkat ja verot ja kan­takaupungis­sa 20-luvul­la kokoon muu­ratun kiv­i­talon neliöhin­nas­sa alkaa vero­jen osu­us olla jo häviävän pieni

  7. “Miesten ja nais­ten koulu­tus­ta­so­jen eri­laisu­us näyt­tää ajal­lis­es­ti selit­tävän syn­tyvyy­den laskua. Koulute­tulle naiselle ei koulut­tam­a­ton mies kel­paa isäksi.”

    Ajalli­nen yhteys ei riitä seli­tyk­sek­si — kor­re­laa­tios­ta ei suo­raan seu­raa kausali­teet­tia. Asia pitäisi tutkia erik­seen, ja sen tutkimi­nen ei ole ihan help­poa — koe­jär­jeste­lyn kek­simi­nen vaatii aika paljon kek­seliäisyyt­tä. Het­emä­ki on jo pitkään pitänyt tätä asi­aa yllä, eikä ainakaan min­ulle ole oiken selvil­lä, että miksi.

    Nuorten miesten syr­jäy­tymi­nen ja koulu­tus­ta­son lasku on jo itsessään iso yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, jolle pitäisi tehdä jotain. Se on myös (tutk­i­joiden mukaan) seu­raus­ta koulu­tus­poli­it­ti­sista valin­noista, joi­ta on tehty koko 2000-luvun ajan. Syn­tyvyy­den ja koulu­tus­ta­son tutkimiseen käytet­tävät resurssit kan­nat­taisi käyt­tää pikem­minkin sen tutkimiseen, mil­lä keinoin nuorten miesten (ja nais­ten) koulus­ta putoamista ja syr­jäy­tymistä saataisi­in ehkäistyä.

    1. Juha Lem­met­ti: Nuorten miesten syr­jäy­tymi­nen ja koulu­tus­ta­son lasku on jo itsessään iso yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, jolle pitäisi tehdä jotain. Se on myös (tutk­i­joiden mukaan) seu­raus­ta koulu­tus­poli­it­ti­sista valin­noista, joi­ta on tehty koko 2000-luvun ajan.

      Toiv­ot­tavasti kovin mon­et eivät pahas­tu seu­raavas­ta: Olem­meko­han päästäneet nuoret miehet liian helpol­la työelämän ulkop­uolelle ja pahim­mil­laan syrjäytymään? 

      Ainakin kauan sit­ten armei­jan käyneet muis­ta­vat, että “sotahul­lu­ja” luku­unot­ta­mat­ta nuo­ril­la miehillä oli taipumus järkevään laiskot­telu­un ja vapaa­matkus­tamiseen, t.s. ei tehty mitään, ellei pakko. Jos telt­ta kyl­meni luotet­ti­in, että joku muu pistää pui­ta kam­i­naan. Itseo­h­jau­tu­vu­us oli selkeää. Nyky­isin arvostet­tua “posi­ti­ivista” itseo­h­jau­tu­vu­ut­ta ei oltu vielä keksitty. 

      Koulute­tu­il­la ihmisil­lä järkevä laiskot­telu on mon­esti eri­no­maisen tärkeää: Miten näis­sä hom­mista pää­sisin itse ja muut helpom­mal­la? Ratkaisu­ja yleen­sä löytyy.

    2. Juha Lem­met­ti: Nuorten miesten syr­jäy­tymi­nen ja koulu­tus­ta­son lasku on jo itsessään iso yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, jolle pitäisi tehdä jotain. Se on myös (tutk­i­joiden mukaan) seu­raus­ta koulu­tus­poli­it­ti­sista valin­noista, joi­ta on tehty koko 2000-luvun ajan.

      Toiv­ot­tavasti kovin mon­et eivät pahas­tu seu­raavas­ta: Olem­meko­han päästäneet nuoret miehet liian helpol­la työelämän ulkop­uolelle ja pahim­mil­laan syrjäytymään? 

      Ainakin kauan sit­ten armei­jan käyneet muis­ta­vat, että “sotahul­lu­ja” luku­unot­ta­mat­ta nuo­ril­la miehillä oli taipumus järkevään laiskot­telu­un ja vapaa­matkus­tamiseen, t.s. ei tehty mitään, ellei pakko. Jos telt­ta kyl­meni luotet­ti­in, että joku muu pistää pui­ta kam­i­naan. Itseo­h­jau­tu­vu­us oli selkeää. Nyky­isin arvostet­tua “posi­ti­ivista” itseo­h­jau­tu­vu­ut­ta ei oltu vielä keksitty. 

      Koulute­tu­il­la ihmisil­lä järkevä laiskot­telu on mon­esti eri­no­maisen tärkeää: Miten näis­sä hom­mista pää­sisin itse ja muut helpom­mal­la? Ratkaisu­ja yleen­sä löytyy.

  8. Lesta­di­o­laisu­us­seli­tys ei kestä kri­it­tistä tarkastelua, vaik­ka Pohjois-Poh­jan­maan luvut oli­si­vatkin ok.

    1) Lesta­di­o­lais­ten muut­toli­ike Pohjois-Poh­jan­maal­ta etelään on vähin­täänkin yhtä voimakas­ta kuin muul­lakin väestöl­lä. Eri­tyis­es­ti lisään­tymisikäiset ovat muut­ta­neet paljolti Tam­pereen seudulle ja Uudelle­maalle. Demografi­a­muu­tos lähtöalueel­la on ilmeinen (Kinnula/Kivijärvi oli­si­vat lois­toes­imerkke­jä, jos joku halu­aa kat­sel­la tilastoja).

    2) Tilas­tokeskuk­sen mukaan syn­tyvyys on pienen­tynyt kaik­ista vähiten 4+-kokoisissa perheissä.

    3) Lesta­di­o­lais­ten per­hei­den lapset käyvät liik­keen kirkon jär­jestämis­sä rip­pik­ouluis­sa. Irtau­tu­mi­nen (hyvin yleistä) liik­keestä tapah­tuu läh­es aina vas­ta tämän iän jäl­keen varhai­saikuisu­udessa. Ripik­oulu­ti­las­to­jen mukaan rip­pik­oul­u­lais­ten määrä on kas­vanut jatku­vasti (2000: 1900, 2017:2500) eli 2002 lesta­di­o­laisi­in per­heisi­in syn­tyneitä on noin 2500. Tästä saamme suu­ru­us­lu­okan. Kun syn­tyvyys on nyt laskenut vuosikymme­nen noin 1000 las­ta vuodessa. Jos ajat­telisimme, että vaikka­pa 20% laskus­ta selit­ty­isi lesta­di­o­lais­ten las­ten vähen­tymisel­lä, niin se tarkot­taisi, että vuosikymme­nessä lesta­di­o­lais­ten las­ten lukumäärän olisi pitänyt laskea 2500->500. Näin ei todel­lakaan ole käynyt.

    Itse olen poht­in­ut yhtä ilmiötä. Helsingis­sä kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on hyvin pieni 1,19 (koko maa noin 1,5). Kun lisään­tymisikäiset muut­ta­vat enenevis­sä määrin pk-seudulle, muut­tuuko hei­dän las­ten­saan­tipref­er­enssin­sä alueen mukaisik­si? Eli olisiko sama per­he saanut Toi­jalas­sa kak­si las­ta, kun Helsingis­sä vain yhden?

    1. Masa: Lesta­di­o­laisu­us­seli­tys ei kestä kri­it­tistä tarkastelua, vaik­ka Pohjois-Poh­jan­maan luvut oli­si­vatkin ok.

      En myöskään näe, että lesta­di­o­laisu­u­den ote on oleel­lis­es­ti lip­sunut uskon­nol­lises­sa mielessä. Teknolo­giav­i­han osalta se on kuitenkin luis­tanut. Tun­te­mani “alan” senior­it puo­lik­si tosis­saan valit­tel­e­vat, että ennen ei saanut (eikä saa vieläkään?) TV:tä eikä eloku­via kat­soa, mut­ta nyt nuo­rille on sal­lit­tu älykän­nykät, tabletit ja tietokoneet. Iltaisin kiin­nos­ta­vat muutkin asi­at, kuin nukku­maan meno. 

      Saman­laisia ilmiöitä taitaa esi­in­tyä myös surut­tomien keskuudessa.

      1. Tapio: Teknolo­giav­i­han osalta se on kuitenkin luis­tanut. Tun­te­mani “alan” senior­it puo­lik­si tosis­saan valit­tel­e­vat, että ennen ei saanut (eikä saa vieläkään?) TV:tä eikä eloku­via kat­soa, mut­ta nyt nuo­rille on sal­lit­tu älykän­nykät, tabletit ja tietokoneet. Iltaisin kiin­nos­ta­vat muutkin asi­at, kuin nukku­maan meno. 

        Oma havain­toni on, että lesta­di­o­laiset ovat aika usein teknolo­gian käytössä ennem­min varhaisia omak­su­jia kuin hitai­ta. Poikkeuk­se­na tästä ovat eräät joukkovi­es­timet (mm. tele­vi­sio), jot­ka on erik­seen opetuk­ses­sa vuosien ajan tor­jut­tu. En olisi yhtään yllät­tynyt, jos esimerkik­si tutkit­taes­sa sähköau­to­jen lev­iämistä todet­taisi­in, että pohjois-Suomes­sa sähköau­ton ostavista on lesta­di­o­laisil­la isom­pi osu­us kuin mikä hei­dän osuuten­sa on paikallises­sa väestössä. Aika moni lesta­di­o­lainen työsken­telee tekni­ikan alal­la. Esimerkik­si Oulun teknolo­giayri­tyk­sis­sä lesta­di­o­laisia taus­to­ja löy­tyy kai aika mon­es­ta yri­tyk­ses­tä. Tele­vi­sio oli aikoinaan help­po kieltää siinä mielessä, että se ohjel­matuotan­toi­neen tuli liik­keen ulkop­uolelta, mut­ta moni lesta­di­o­lainen on ollut kehit­tämässä kän­nyköitä ja niiden sovel­luk­sia ja on töis­sä kän­nyköi­hin liit­tyvis­sä yri­tyk­sis­sä. Äly­puhe­limet ovat yleis­es­ti käytössä lestadiolaisilla.

        Älykän­nyköi­hin liit­tyy myös sel­l­ainen erikoinen yksi­tyisko­h­ta, että vaik­ka esimerkik­si luter­i­laises­sa kirkos­sa yleis­es­ti ottaen sähköiset vir­sikir­jat ovat levin­neet hitaasti, ja laulut laule­taan pääasi­as­sa paperi­sista kir­joista, lesta­di­o­lais­ten paris­sa sähköiset laulukir­jo­jen kän­nykkäsovel­luk­set lev­i­sivät laa­jaan käyt­töön jo vuosia sit­ten: https://yle.fi/uutiset/3–7555800

      2. Tapio: mut­ta nyt nuo­rille on sal­lit­tu älykän­nykät, tabletit ja tietokoneet. 

        Mus­ta tun­tuu, että nykytekni­ik­ka tar­josi tuos­sa kätevän tavan päästä eroon hölmöstä ja hiertävästä opinkap­paleesta, mitä ei tietenkään parane uskony­hteisössä sanoa ääneen. Nuoret katso­vat TV-ohjel­mat muil­ta ruuduil­ta kuin tele­vi­sios­ta, ja niin tekevät mon­et van­hem­matkin. Itse olen ohit­tanut neljän kympin, enkä ole kat­sonut tele­vi­sio­ta dig­i­tal­isoimisen jäl­keen, eli yli kymme­neen vuo­teen. Tele­vi­sio-ohjelmia kyl­lä paljonkin.

        Sinän­sä henkisen hyv­in­voin­nin puoles­ta olisi kyl­läkin var­maan ollut viisaam­paa luop­ua tv-kiel­losta ja vai­h­taa some-kieltoon.

        Mikä mah­taa olla sosi­aalisen medi­an vaiku­tus hedelmäl­lisyy­teen? Epäilemät­tä moni­ta­hoinen kysymys, mut­ta olen tosis­sani. Nuorten mie­len­ter­vey­teen sen vaiku­tus on liki yksiselit­teis­es­ti negati­ivi­nen, ihan tutkimustenkin mukaan. Some on muut­tanut tämän het­ken tein­isukupol­ven elämän, sukupuolisu­us mukaan­luet­tuna, perusteellisesti.

      3. Mikko H:

        Sinän­sä henkisen hyv­in­voin­nin puoles­ta olisi kyl­läkin var­maan ollut viisaam­paa luop­ua tv-kiel­losta ja vai­h­taa some-kieltoon. 

        Mun ymmärtääk­seni lesta­di­o­laiset kieltävät telkkarin sen ohjelmien takia. Samas­ta syys­tä julkises­sa lev­i­tyk­sessä ole­vat eloku­vat, teat­teri- ja oop­per­anäytelmät, rock-musi­ik­ki, tanssimi­nen ja alko­holi on kiel­let­ty. Olen jos­sain lukenut että Ruotsin puolen lesta­di­o­laisil­ta olisi jopa ver­hot ikkunois­sa kielletty!
        Net­ti ehkä sal­li­taan sik­si että lahkon jäseniä ohjataan kat­so­maan “sopivia” ohjelmia netistä. Sopi­mat­tomat ovat edelleen pannassa.
        Sit­ten on eri jut­tu että toiset viis veisaa­vat kiel­loista, ja pelote joutua “hoitokok­ouk­si­in” toimii lähin­nä lahkon heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleviin.

      4. R.Silfverberg: Olen jos­sain lukenut että Ruotsin puolen lesta­di­o­laisil­ta olisi jopa ver­hot ikkunois­sa kielletty!

        Ruot­salaiset eivät käytä ver­ho­ja, joten epäilen tiedon todenperäisyyttä.

        “Ver­ho­ja ei ole läh­es kel­lään. Tai jos on, ne pide­tään yleen­sä sivuilla.

        Sama näky tois­tuu mis­sä tahansa Tukhol­man kaupunkialueel­la kävel­lessä: rivi toisen­sa jäl­keen suo­jat­to­mia ikkunoi­ta. Kun Suomes­ta tuli tut­tu­ja käymään, tämä oli yksi ensim­mäi­sistä asioista, joi­ta he ihmette­liv­ät: mis­sä ver­hot, mis­sä kaihtimet? ”

        https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005950080.html

  9. “On san­ot­tu, että nais­ten muut­to kaupunkei­hin ja miesten jäämi­nen maalle selit­täisi syn­tyvyy­den laskua, kos­ka par­it eivät kohtaa. Tämän mukaan nais­ten hedelmäl­lisyy­den pitäisi laskea kaupungeis­sa, mut­ta se on laskenut vielä jyrkem­min muut­to­tap­pi­omaakun­nis­sa. Siel­lähän niitä isäkan­di­daat­te­ja olisi tar­jol­la yllin kyllin. Tätä pitäisi vielä tutkia kunnittain.”

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan:

    “Vuo­den 2017 syn­tyvyy­den mukaan eniten lap­sia syn­ty­isi Poh­jan­maan maakun­nis­sa: Kes­ki-Poh­jan­maal­la keskimäärin 1,96 las­ta naista kohden, Pohjois-Poh­jan­maal­la 1,83 ja Etelä-Poh­jan­maal­la 1,82. Vähiten lap­sia syn­ty­isi Uuden­maan maakun­nas­sa, keskimäärin 1,38 las­ta naista kohden, sekä Pirkan­maal­la ja Varsi­nais-Suomes­sa, molem­mis­sa 1,42 las­ta. Syn­tyvyys ei ollut väestön uusi­u­tu­mis­ta­son yläpuolel­la yhdessäkään maakun­nas­sa vuon­na 2017.

    Syn­tyvyys nousi maakun­nista ain­oas­taan Kan­ta-Hämeessä, jos­sa se kasvoi 1,59 laps­es­ta 1,61 lapseen eli 1,5 pros­ent­tia. Syn­tyvyys aleni edel­lisvuodes­ta yli 10 pros­ent­tia kolmes­sa maakun­nas­sa: Kain­u­us­sa 11,0 pros­ent­tia, Kymen­laak­sos­sa 10,7 pros­ent­tia ja Pohjois-Kar­jalas­sa 10,5 prosenttia.”
    https://www.stat.fi/til/synt/2017/synt_2017_2018-04–27_tie_001_fi.html

    Uuden­maan sisäl­lä oli iso­ja paikkakun­tako­htaisia ero­ja. Helsin­gin kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli vuon­na 2017 vain 1,19 ja Van­taan 1,57.

    Syn­tyvyy­deltään rom­ah­tanei­ta maakun­tia ovat nyt olleet siis Kain­uu, Kymen­laak­so ja Pohjois-Kar­jala. Kaikkia kolmea maakun­taa yhdis­tää keskimääräistä korkeampi työt­tömyysaste. Matal­in syn­tyvyys Suomen kun­nista on kuitenkin Helsingissä.

  10. Mik­si tätä pide­tään ongel­mana? Syn­tyvyy­den lasku on Tel­luk­sen ain­oa toivo.

    1. Kaik­ki, jopa ympäristön­suo­jeli­jat halu­a­vat lop­u­ton­ta talouskasvua.

  11. Syn­tyvyy­den pienen­e­m­i­nen ja väestön vähen­e­m­i­nen on vain ja ain­oas­taan hyvä asian. Niin pitäisi vähitellen tapah­tua kaikissa val­tiois­sa, jot­ta maail­man väk­iluku vähitellen kään­ty­isi lasku­un. Maail­maan ei vaan sovi aina vaan enem­män ihmisiä. 

    Kos­ka väestön vähem­i­nen on hyvä asia, mut­ta aiheut­taa huolto­suhdeon­gelmia etc, meil­lä Suomes­sa on nyt hyvä tilaisu­us ratkaista ne ja sit­ten myöhem­min neu­voa mui­ta val­tio­ta tämän väistämät­tä eteen tule­van ongel­man kanssa.

    1. Mat­ti Kin­nunen:
      Syn­tyvyy­den pienen­e­m­i­nen ja väestön vähen­e­m­i­nen on vain ja ain­oas­taan hyvä asian. Niin pitäisi vähitellen tapah­tua kaikissa val­tiois­sa, jot­ta maail­man väk­iluku vähitellen kään­ty­isi laskuun. 

      Suomes­sa lap­siluku on alen­tunut melko nopeasti viime vuosi­na ja on nyt noin 1,4 lasta/nainen. Vaik­ka alen­tu­mi­nen pysähty­isi tähän, olisi vuosit­taisen lap­simäärän puoli­in­tu­mi­sai­ka noin kak­si sukupolvea, san­o­taanko 50 vuot­ta; siis kun nyt lap­sia syn­tyy 50 000 vuodessa, niin vuon­na 2070 lap­sia syn­ty­isi enää 25 000, vuon­na 2120 vain 12 5000 jne. 

      Näin mata­la lap­siluku johtaa melko nopeasti sukupu­ut­toon. Miten se sil­loin voisi olla “hyvä asia”? On myös perin virheelli­nen aja­tus, että kehit­tynei­den maid­en väestöä pienen­tämäl­lä voitaisi­in kestäväl­lä taval­la kom­pen­soi­da väestön kasvu kehitysmaissa. 

      Tot­ta on, että Suomen kan­nat­taa etu­joukois­sa kehit­tää sel­l­aisi­akin ratkaisu­ja huolto­suhdeon­gel­maan, jot­ka toimi­vat myös alhaisen syn­tyvyy­den aikoina. Mut­ta vielä tärkeäm­pää on, että Suomes­sa ja muual­la kek­sitään keino­ja, joil­la syn­tyvyyt­tä pystytään väestön tasol­la nos­ta­maan ja laske­maan tarpeen mukaan.

      1. Aika ajatel­la: Näin mata­la lap­siluku johtaa melko nopeasti sukupuuttoon. 

        No, ei joh­da. 1.4 lasta/nainen (olete­taan nyt yksinker­taisu­u­den vuok­si lap­sikuolleisu­us nol­lak­si) johtaisi kymme­nessä sukupolves­sa siihen, että väestö olisi men­nyt 3%:in nykyis­es­tä. Maail­man mit­takaavas­sa tämä tarkoit­taisi sitä, että maa­pal­lol­la eläisi 7 mil­jardin sijaan 200 miljoon­aa ihmistä. Tämä olisi hyvin kaukana sukupu­u­tos­ta. Ja tämä siis kymme­nen sukupol­ven eli luokkaa 300:n vuo­den kulues­sa. On päivän­selvää, että jos ihmiskun­taa oikeasti uhkaisi sukupu­ut­to (ja sen ajan ihmiset halu­aisi­vat sen vält­tää), hei­dän olisi hyvin help­po lisätä lap­simääriä. Lisäk­si on hyvin mah­dol­lista, että noin pitkässä ajas­sa ihmiskun­ta on saavut­tanut jo kuolemat­to­muu­den (eli van­hu­u­teen ja sairauk­si­in kuolem­i­nen ja van­hen­e­m­i­nen yleis­es­tikin on kokon­aan teknolo­gial­la saatu pois­tet­tua). Täl­laises­sa maail­mas­sa syn­tyvyy­den pitäisi kor­va­ta vain väki­val­taan ja onnet­to­muuk­si­in kuol­e­vat, jot­ta väk­iluku ei laskisi.

        Sum­ma sum­marum, sukupu­ut­to ei ihmiskun­taa uhkaa, vaik­ka lap­silu­vut kaikkial­la painuisi­vat niin alas kuin Suomes­sa (mihin siihenkin on vielä aika lail­la matkaa, keskimäärin ollaan vielä yli kah­den, eli väkimäärä kasvaa). 

        Huolto­suhdeon­gel­ma sen sijaan on toki ole­mas­sa, mut­ta se on ihan eri jut­tu kuin “sukupu­ut­toon kuoleminen”.

      2. Samuli Saarel­ma: No, ei joh­da. 1.4 lasta/nainen (olete­taan nyt yksinker­taisu­u­den vuok­si lap­sikuolleisu­us nol­lak­si) johtaisi kymme­nessä sukupolves­sa siihen, että väestö olisi men­nyt 3%:in nykyis­es­tä. Maail­man mit­takaavas­sa tämä tarkoit­taisi sitä, että maa­pal­lol­la eläisi 7 mil­jardin sijaan 200 miljoon­aa ihmistä. Tämä olisi hyvin kaukana sukupuutosta. 

        Nyt puhuin tokikin suo­ma­lais­ten sukupu­u­tos­ta. Yksinker­tais­tu­u­den vuok­si voimme tarkastel­la suomea äidinkie­lenään puhu­vien absolu­ut­tista määrää ja suh­teel­lista osu­ut­ta Suomen väestöstä. 

        Väität, että “olisi hyvin help­po lisätä lap­simääriä”. Jos tämä olisi tot­ta, niin eikö tämän pitäisi olla help­poa jo nyt Suomes­sa. Jos näin on, niin ker­toisitko, miten lap­simäärää lisätään (hel­posti)?

      3. Suomenkielis­ten osu­us taitaa olla his­to­ri­al­lis­es­ta kat­soen aika korkealla.Vuonna 1900 ruotsinkielisiä oli 13 % ja venäjänkileisiäkin jonkin ver­ran, Viipuris­sa puhut­ti­in yleis­es­ti myös Saksaa.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomenkielis­ten osu­us taitaa olla his­to­ri­al­lis­es­ta kat­soen aika korkealla.Vuonna 1900 ruotsinkielisiä oli 13 % ja venäjänkileisiäkin jonkin ver­ran, Viipuris­sa puhut­ti­in yleis­es­ti myös Saksaa.

        En sanoisi “aika korkeal­la”. Tilas­tokeskuk­sen mukaan suomenkielisiä oli noin 93 % vuon­na 1980 mut­ta enää 88 % vuon­na 2017. En menisi his­to­ri­as­sa vuo­teen 1900 saak­ka, kos­ka jo vuon­na 1950 ruotsinkielisiä oli 8 %.

      5. Aika ajatel­la: Nyt puhuin tokikin suo­ma­lais­ten sukupu­u­tos­ta. Yksinker­tais­tu­u­den vuok­si voimme tarkastel­la suomea äidinkie­lenään puhu­vien absolu­ut­tista määrää ja suh­teel­lista osu­ut­ta Suomen väestöstä.

        No, eivät suo­ma­laisetkaan sukupu­ut­toon kuole. Mitä kie­len säi­lymiseen tulee, niin siihen vaikut­ta­vat pääosin muut asi­at kuin syn­tyvyys. Seu­raa­van sadan vuo­den sisäl­lä suo­ma­laiset saat­ta­vat hyvin alkaa käyt­tää vaik­ka englan­tia niin paljon, että oma kieli kui­h­tuu kokon­aan pois. Toisaal­ta maa­han saat­taa tul­la paljon maa­han­muut­ta­jia, jot­ka omak­su­vat kie­len ja sitä kaut­ta suomea puhu­vien määrä pysyy korkeana, vaik­ka syn­tyvien vau­vo­jen määrä olisikin matala.

        Ja mikä kie­len säi­lymisessä niin ihmeel­listä on? Onko juuri suomen kie­len säi­lymisel­lä jokin itseis­ar­vo? Ja lisäk­si kuten Osmo kir­joit­ti, suomen kie­len ase­ma on täl­lä het­kel­lä paljon parem­pi kuin mitä se oli vaikka­pa 200 vuot­ta sit­ten. Kieli olisi saat­tanut kokon­aan kado­ta ja kor­vau­tua ruot­sil­la, jos ei olisi käynyt sitä onnen­potkua, että Venäjä val­tasi koko maan. Ja mitä, jos niin olisi käynyt ja suo­mi olisi jäänyt saman­laiselle kuriosi­teet­ti­as­teelle kuin iirin kieli on täl­lä het­kel­lä Irlan­nis­sa, jos­sa sitä kyl­lä osaa isohko osa kansas­ta, mut­ta hyvin pieni osa puhuu ensim­mäisenä kie­lenään. Olisiko tämä katastrofi? 

        Aika ajatel­la: Väität, että “olisi hyvin help­po lisätä lap­simääriä”. Jos tämä olisi tot­ta, niin eikö tämän pitäisi olla help­poa jo nyt Suomes­sa. Jos näin on, niin ker­toisitko, miten lap­simäärää lisätään (hel­posti)?

        Niin, puhuin tilanteesta, jos­sa ihmiskun­taa oikeasti uhkaisi sukupu­ut­to. Tämä on aika lail­la eri jut­tu kuin se, että yksi pieni kieli olisi katoa­mas­sa (joka oli se, mis­tä sinä tun­nu­it ole­van huolis­sasi). On aika selvää, että tuol­laises­sa tilanteessa tehtäisi­in poli­it­tisia päätök­siä, joil­la lap­siluku kään­net­täisi­in nousu­un ja siis kuten kir­joitin, siinä vai­heessa toden­näköis­es­ti kuolem­i­nen (ja toden­näköis­es­ti van­hen­e­m­i­nenkin) olisi saatu jo tieteen keinoin kuri­in, joten sukupu­u­ton vält­tämisek­si ei edes tarvit­taisi mitenkään merkit­tävää kasvua. 

        Nyky-Suomes­sa ei lap­silu­vun nos­tamiseen ole mitään eri­ty­istä syytä. Väk­iluku kas­vaa edelleen. En ole myöskään kie­len suh­teen huolestunut mata­lan syn­tyvyy­den suh­teen. Jos kie­len säi­lymis­es­tä on huolis­saan, niin uhat sille ovat kyl­lä ihan muualla.

  12. Sain itse omat lapseni 1990-luvul­la. Ei sil­loin ollut taloudel­lis­es­ti tai muutenkaan mitenkään parem­pi aika las­ten saamiseen. Silti syn­tyvyys oli selvästi nyky­istä korkeampi. Min­ul­lakin oli määräaikainen työ­suhde ja olisi pitänyt keskit­tyä väitöskir­jan tekemiseen äitiys­lo­ma­l­la olemisen sijaan. Siitä huoli­mat­ta sain (täysin suun­nitel­lusti) kak­si las­ta alle 1,5 vuo­den sisäl­lä. Halu saa­da lap­sia oli vain sen ver­ran kova, että se ohit­ti sen, mikä olisi ollut järkevää.

    Selvästikään nyky­isille vähän alle ja vähän yli kolmikymp­pisille oman lapsen saami­nen ei ole yhtä tärkeää kuin mitä se oli samalle ikälu­okalle vielä noin 20–25 vuot­ta sitten.

    1. Kepa:
      Sain itse omat lapseni 1990-luvul­la. Ei sil­loin ollut taloudel­lis­es­ti tai muutenkaan mitenkään parem­pi aika las­ten saamiseen. 

      1990-luvul­la oli merkit­tävästi kollek­ti­ivisem­pi kult­tuuri, eikä media paasan­nut päivä toisen­sa perään eri­lai­sista uhista.

      Nykyn­uori kat­soo maail­maa paljon yksilöl­lisem­min kuin 1990-luvun nuori. Nykyn­uori pyrkii selviy­tymään itse. Hän ei liity ammat­tili­it­toi­hin tai usko eläkkeisi­in, vaan yrit­tää sijoit­taa myös itse. Hän ei luo­ta julkiseen ter­vey­den­huoltoon vaan ottaa vaku­u­tuk­sia. Yleen­säkään hän ei luo­ta enää yhteiskun­taan vaan itseen­sä. Hän ei hae vak­i­tu­ista työtä vaan pohtii yrit­tämisen mah­dol­lisu­ut­ta kaikkine uhki­neen. Hänelle ei ole enää Suomea vas­tu­ullise­na yksikkönä vaan hänelle on maail­ma eri­lai­sine eturyhmineen.

      Samaan aikaan päällemme roiski­taan joka iki­nen päivä jos­sain muo­dos­sa ympäristö­tuhoa. Nykyn­uoren maail­ma on sar­ja jos-lau­sei­ta. Jos matku­s­tat, maail­ma tuhoutuu. Jos et lope­ta lihan­syön­tiä, maail­ma tuhoutuu. Jos ostat muo­ti­vaat­teen, tuet orju­ut­ta. Epäilemät­tä tietoisu­ut­ta oli jo 1990-luvul­la, mut­ta se ei ollut osa elävää kult­tuuria samal­la taval­la kuin nykyään.

      Suo­ma­lais­nuori pyrkii elämään het­kessä ja samal­la varautu­maan tule­vaisu­u­teen, kos­ka hän ei usko, että yhteistä tule­vaisu­ut­ta on. On vain yksilöi­den tule­vaisu­us, jos­sa ain­oas­taan vahvim­mat pär­jäävät. Sik­si lap­sia ei tehdä.

      1. Junt­tip­ul­la Savos­ta: 1990-luvul­la oli merkit­tävästi kollek­ti­ivisem­pi kult­tuuri, eikä media paasan­nut päivä toisen­sa perään eri­lai­sista uhista.

        Nykyn­uori kat­soo maail­maa paljon yksilöl­lisem­min kuin 1990-luvun nuori. Nykyn­uori pyrkii selviy­tymään itse. Hän ei liity ammat­tili­it­toi­hin tai usko eläkkeisi­in, vaan yrit­tää sijoit­taa myös itse. Hän ei luo­ta julkiseen ter­vey­den­huoltoon vaan ottaa vaku­u­tuk­sia. Yleen­säkään hän ei luo­ta enää yhteiskun­taan vaan itseen­sä. Hän ei hae vak­i­tu­ista työtä vaan pohtii yrit­tämisen mah­dol­lisu­ut­ta kaikkine uhki­neen. Hänelle ei ole enää Suomea vas­tu­ullise­na yksikkönä vaan hänelle on maail­ma eri­lai­sine eturyhmineen.

        Samaan aikaan päällemme roiski­taan joka iki­nen päivä jos­sain muo­dos­sa ympäristö­tuhoa. Nykyn­uoren maail­ma on sar­ja jos-lau­sei­ta. Jos matku­s­tat, maail­ma tuhoutuu. Jos et lope­ta lihan­syön­tiä, maail­ma tuhoutuu. Jos ostat muo­ti­vaat­teen, tuet orju­ut­ta. Epäilemät­tä tietoisu­ut­ta oli jo 1990-luvul­la, mut­ta se ei ollut osa elävää kult­tuuria samal­la taval­la kuin nykyään.

        Suo­ma­lais­nuori pyrkii elämään het­kessä ja samal­la varautu­maan tule­vaisu­u­teen, kos­ka hän ei usko, että yhteistä tule­vaisu­ut­ta on. On vain yksilöi­den tule­vaisu­us, jos­sa ain­oas­taan vahvim­mat pär­jäävät. Sik­si lap­sia ei tehdä.

        1990-luvul­la oli lama. Sil­loin ajatelti­in vain että yrit­tää selviy­tyä jotenkin. Jotkut työelämässä ole­vat naiset käyt­tivät selviy­tymiskeinon­aan raskaak­si tulemista kos­ka raskai­ta ei saa irti­sanoa tuotan­nol­li­sista syistä.
        Lama jakoi myös suo­ma­laiset niihin joil­la oli liikaa velkaa esim asun­to­lainan muo­dos­sa ja niihin jot­ka asui­v­at hal­val­la vuokralla.

  13. Käsit­tääk­seni myös koulutet­tu­jen töis­säkäyvien miesten koulute­tut vaimot saa­vat nyky­isin selvästi vähem­män lap­sia kuin vielä 1990-luvulla.

  14. Eli telaketjufem­i­nis­tit ovat vahin­gol­lisia yhteiskunnalle?

  15. Syn­tyvyy­den laskemis­es­ta on kir­joitel­tu aika paljon viime aikoina. Kuitenkin kaik­ista suurin ele­fant­ti huoneessa jätetään huo­maa­mat­ta hyvin akti­ivis­es­ti. On tot­ta että miesten ja nais­ten koulu­tus­ta­sot eriy­tyvät, eivätkä naiset yleen­sä prefer­oi alem­man sosi­aalisen statuk­sen miehiä. Muu­ta­ma kir­joit­ta­ja jo kom­men­toikin, että mitä lähem­mäs Kallion punav­ihreää kuplaa tul­laan, niin sitä pienem­pää on syntyvyys.

    Kaikkein suurin ero on kult­tuur­in­muu­tos! Las­ten saamista ei arvoste­ta. Monien van­hoil­li­sista maista muut­taneil­la on Suomes­sakin korkea syn­tyvyys ainakin ensim­mäisessä polves­sa, miten tämä on mah­dol­lista, kos­ka hei­dän työl­listymisen­sä on erit­täin heikkoa ja talodel­li­nen epä­var­muus “on tutkimusten mukaan tärkeimpiä syitä syn­tyvyy­den laskulle”. Ehkä he arvosta­vat lap­sia ja per­het­tä, ja sen vuok­si saa­vat enem­män lapsia?

    Kaikken suurin syy syn­tyvyy­den laskulle on muu­tos kult­tuuris­samme. Me emme arvos­ta per­het­tä ja lap­sia. Jos seu­raisitte nyky­istä pop­u­laarikult­tuuria, ettekä vain Suo­mi-Filmin eloku­via, niin huo­maisitte, kuin­ka tari­na kitey­tyy usein sanomaan siitä, kuin­ka N on nuori ja sek­sikäs, mut­ta hänen elämän­sä voisi men­nä pilalle, jos hän saisi lap­sia. Jos laps­es­ta läh­tien aina yliopis­toon asti saa vih­jeitä ja viit­tauk­sia kuin­ka lapset pilaa­vat muka­van elämän, niin onko ihme etteivät nuoret aikuiset enää halua lap­sia? Muis­tele toki ketkä raivos­tu­i­v­at eniten Antti Rin­teen “syn­ny­tystalkosi­ta”.

    Mis­tä pääsem­mekin kysymyk­seen siitä, mik­si kukaan ei ole sanonut tätä ääneen. On aivan selvää, että syn­tyvyy­den liian nopea ja suuri lasku aiheut­taa ongelmia yhteiskun­nan velvol­lisuuk­sien jär­jestämisessä. Jos ongel­ma on suuri, mik­si kukaan ei halua nähdä nuoren suo­ma­lais­ten aikuis­ten arvo­maail­man muu­tos­ta? Asia liit­tynee siihen, että kult­tuur­in­tuot­ta­jat eli taiteil­i­jat, kir­jail­i­jat myös toimit­ta­jat jne ovat läh­es kaik­ki vasem­mis­ton kan­nat­ta­jia. Oikeis­to­lainen taiteli­ja on vähän niinkuin yksis­arvi­nen. Kaik­ki tietävät sanan merk­i­tyk­sen, ja sel­l­ainen ehkä voisi olla ole­mas­sakin, mut­ta kukaan ei ole tain­ut nähdä sellaista. 

    Jos yhdis­täisimme viivat ja huo­maisimme sen kuin­ka kult­tuuri­amme on muutet­tu (kult­tuuri ei muu­tu itses­tään, vaan ihmis­ten toimien ja aja­tusten kaut­ta, mikä tekee siitä tietyssä mielessä akti­ivisen pros­essin), ja myön­täisimme nykyisen vasem­mis­ton negati­ivisen vaiku­tuk­sen asi­aan, niin se kyseenalais­taisi liian monia nykykult­tuurin par­a­dig­mo­ja, joille on raken­net­tu “piile­viä valtarakeinteita”

    1. mjo­ki:
      Kaikkein suurin ero on kulttuurinmuutos! 

      Jaan näke­myk­sen. Mut­ta oikeas­t­aan tämä on itses­tään­selvyys, kos­ka kaik­ki on kulttuuria. 

      Kiteyt­täisin näin: syn­tyvyy­den lasku on seu­raus­ta naisen valin­nan­va­pau­den ihanteesta.

      Yhtäältä vapaus saa naisen tekemään itselleen mieluisia val­in­to­ja, kuten hakeu­tu­maan koulu­tusa­loille, joi­ta pide­tään per­in­teisel­lä taval­la naisel­lisi­na. Toisaal­ta nuori nainen voi olla pulas­sa vapaut­en­sa kanssa eikä pysty itsenäis­es­ti — tai pop­uläärikult­tuurin ja agres­si­ivisen fem­i­nis­min ohjaam­i­na — tekemään pitkäl­lä tähtäimel­lä itsen­sä, saati koko yhteiskun­nan, kannal­ta parhai­ta val­in­to­ja. Voikin käy­dä niin, että ei löy­de­tä sopi­vaa isäe­hdokas­ta ajois­sa tai muu­toin herätään liian myöhään per­heen perustamiseen.

      Mikä on ratkaisu ongel­maan? Arvo­jen muu­tos. Ylisukupolvis­ten viisauk­sien, meemien, kon­sen­troin­ti ja konser­voin­ti, osit­tain myös kunnianpalautus. 

      Entä miehet? Mies tekee sen, mitä nainen kump­paniehdokkaal­taan edel­lyt­tää; naisen strate­gia on sik­si määrit­televä tek­i­jä. Toki miehiä on muu­toinkin kas­vatet­ta­va mm. vastuuntuntoisuuteen.

    2. mjo­ki: Jos laps­es­ta läh­tien aina yliopis­toon asti saa vih­jeitä ja viit­tauk­sia kuin­ka lapset pilaa­vat muka­van elämän, niin onko ihme etteivät nuoret aikuiset enää halua lapsia? 

      Tuo­ta voi kyl­lä yhtä hyvin pitää kokoomus­laise­na juo­ne­na. Suomes­sa on ollut por­var­i­jo­htoinen hal­li­tus pitkään. Sopii kat­soa, mil­laista lap­sia arvostavaa poli­ti­ikkaa ne ovat tehneet.

      1. Mikko H: Tuo­ta voi kyl­lä yhtä hyvin pitää kokoomus­laise­na juo­ne­na. Suomes­sa on ollut por­var­i­jo­htoinen hal­li­tus pitkään. Sopii kat­soa, mil­laista lap­sia arvostavaa poli­ti­ikkaa ne ovat tehneet.

        Esität siis vakavis­sasi, että kokoomus­laiset ovat kaa­pan­neet pop­u­laarikult­tuurin, ja sil­lä taval­la juoni­neet syn­tyvyy­den lasku­un, sig­naloimal­la negati­ivista suh­tau­tu­mista las­ten­saan­ti­in? Ker­rotko seu­raavak­si Siion­in van­hin­ten pöytäkirjoista?

  16. Het­emä­ki viit­taa Mikko Myrskylän tutkimuk­seen, jon­ka mukaan iäkäs van­hempi on lapsen etu. Myrskylän väit­teet perus­tu­vat havain­toi­hin, joiden mukaan iäkäs van­hempi on yhtey­dessä lapsen parem­paan ter­vey­teen, palikkat­esti­t­u­lok­seen ym. sosi­ol­o­giseen suf­fe­li­in. Myrskylä vih­jaa, että syynä voisi olla van­hempi­en van­hempi­en onnel­lisem­pi ja vakaampi koti, suurem­mat resurssit jne. Periy­tyvistä henki­sistä omi­naisuuk­sista, jot­ka myös vaikut­ta­vat suo­tu­isas­ti ja myöhen­tävät las­ten­hank­in­taa (tun­nol­lisu­us, älykkyys), Myrskylä ei puhu halais­tua sanaa, vaik­ka ne ovat ilmeinen sekoit­ta­va tekijä.

    Eli on aivan mah­dol­lista, että iäkkääm­mästä van­hem­muud­es­ta ei ole minkään­laista hyö­tyä, toisin kuin Myrskylä väit­tää. Hait­to­ja sen sijaan on: etenkin van­hoil­la isil­lä on suku­soluis­saan enem­män mutaa­tioi­ta, ja tästä seu­raa pikkuisen suurem­pi ris­ki esim. lapsen skit­sofre­ni­aan. Use­am­man sukupol­ven saatossa mutaa­tioil­la olisi suurem­pikin merk­i­tys. Tämä kysymys on tosin lähin­nä aka­teem­i­nen, kos­ka ennen vuo­sisadan lop­pua meil­lä on tehokas mutaatiokuormanvähennysohjelma.

    1. Olli S: Myrskylä vih­jaa, että syynä voisi olla van­hempi­en van­hempi­en onnel­lisem­pi ja vakaampi koti, suurem­mat resurssit jne. Periy­tyvistä henki­sistä omi­naisuuk­sista, jot­ka myös vaikut­ta­vat suo­tu­isas­ti ja myöhen­tävät las­ten­hank­in­taa (tun­nol­lisu­us, älykkyys), Myrskylä ei puhu halais­tua sanaa, vaik­ka ne ovat ilmeinen sekoit­ta­va tekijä.

      En täysin ymmärtänyt, mik­si periy­tyvät henkiset omi­naisu­udet sekoit­taisi­vat tätä kuvaa jotenkin. Onko siitä jotain merkke­jä, että ikä, jos­sa lap­sia han­ki­taan, periy­tyy saati, että se kor­reloi jotenkin noiden lap­sille suo­tu­is­ten henkisten omi­naisuuk­sien kanssa?

      1. Samuli Saarel­ma: En täysin ymmärtänyt, mik­si periy­tyvät henkiset omi­naisu­udet sekoit­taisi­vat tätä kuvaa jotenkin. Onko siitä jotain merkke­jä, että ikä, jos­sa lap­sia han­ki­taan, periy­tyy saati, että se kor­reloi jotenkin noiden lap­sille suo­tu­is­ten henkisten omi­naisuuk­sien kanssa?

        Las­ten­hankkimisiän periy­tymi­nen ei ole tässä merkit­tävää, vaan tun­nol­lisu­u­den, älykkyy­den, ter­vey­den yms. Nämä omi­naisu­udet esim. lisäävät van­hempi­en kouluin­toa ja siten myöhen­tävät las­ten­hank­in­taa. Toinen myöhen­tävä mekanis­mi on ken­ties tun­nol­lis­ten ihmis­ten halu valmis­taa lap­sille tip­top-koti. Em. henkiset ja fyy­siset omi­naisu­udet siis periy­tyvät ja ovat yhteinen syy niille muut­tu­jille, joiden välille Myrskylä yrit­tää vetää seuraussuhdetta.

        Idea periy­tyvistä omi­naisuuk­sista yhteisenä syynä tutkit­taville muut­tu­jille kan­nat­taa ymmärtää, kos­ka sen perus­teel­la osaa nopeasti tuomi­ta suuren osan medi­as­sa esi­in­tyvistä tutkimus­tu­lok­sista roskaksi.

  17. Kukaan poli­itikko ei uskalla puhua sijais­syn­ny­tyk­sen puoles­ta. Siitä saataisi­in kelpo lisä syn­tyvyy­teen, ja vain halut­tu­ja ja tarkoin harkit­tu­ja lap­sia, kun mies­par­it, hedelmät­tömät naiset ja yksinäiset miehet saisi­vat sopia tut­tun­sa tai mik­sei myös kestävän eet­tis­es­ti toteutet­tuna vapaae­htoisen vier­aan ihmisen kanssa sijais­syn­ny­tyk­ses­tä. Nyt nämä ihmiset kipuil­e­vat lapset­to­muu­den kanssa, kun (aiem­pi) eduskun­ta pitää jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä sijais­syn­ny­tys­tä sopimattomana.

    1. Sijais­syn­ny­tyk­set pitäisi ilman muu­ta hyväksyä. Se on juris­teille vaikea­ta, kos­ka he eivät osaa päät­tää, mitä tehdä, jos sijais­syn­nyt­täjä halu­aakin pitää lapsen. Helpon ratkaisu on kieltää koko jut­tu eli siis ulkois­taa sijais­syn­ny­tyk­set Viroon.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Sijais­syn­ny­tyk­set pitäisi ilman muu­ta hyväksyä. Se on juris­teille vaikea­ta, kos­ka he eivät osaa päät­tää, mitä tehdä, jos sijais­syn­nyt­täjä halu­aakin pitää lapsen. Helpon ratkaisu on kieltää koko jut­tu eli siis ulkois­taa sijais­syn­ny­tyk­set Viroon.

        Juristien sijas­ta olisi ehkä hyvä puhua ongel­mas­ta nimeltä STM ja pien­estä klik­istä sen ympäril­lä. Mon­ta asi­aa saadaan toim­i­maan parem­min pilkko­ma­l­la STM ja lakkaut­ta­mal­la sekä THL että Valvira.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Sijais­syn­ny­tyk­set pitäisi ilman muu­ta hyväksyä. Se on juris­teille vaikea­ta, kos­ka he eivät osaa päät­tää, mitä tehdä, jos sijais­syn­nyt­täjä halu­aakin pitää lapsen. Helpon ratkaisu on kieltää koko jut­tu eli siis ulkois­taa sijais­syn­ny­tyk­set Viroon.

        Tuo on suh­teel­lisen help­po kysymys vielä. Abort­ti on paljon vaikeampi juridi­nen kysymys sijais­syn­ny­tys­ten kohdal­la. Sitä kos­kee sekä kysymys siitä, että jos sijais­syn­nyt­tyjä halu­aa abor­toi­da lapsen (vas­toin lapsen biol­o­gis­ten van­hempi­en tah­toa), että jos syn­ny­tyk­sen ulkois­tanut halu­aa abor­toi­da lapsen (vas­toin sijais­syn­nyt­täjän tahtoa).

        Netistä löy­tyy nimel­lä “sur­ro­ga­cy con­tract” eri­laisia sopimusver­sioi­ta siitä, mil­laisin ehdoin sijais­syn­ny­tyk­siä tehdään. Yksi osa näitä sopimuk­sia on abort­ti­in liit­tyvä sopimus. Käytän­nössä sijais­syn­nyt­täjiä vaa­di­taan sopimuk­sis­sa usein sitou­tu­maan lapsen abor­toin­ti­in, mikäli sijais­syn­ny­tyk­sen tilaa­ja niin vaatii. Jos sijais­syn­nyt­täjä raskaana ollessaan sit­ten kieltäy­tyy abortista tilaa­jan vaa­timuk­sista huoli­mat­ta, voi sijais­syn­nyt­täjä joutua mak­samaan sakko­mak­su­ja. Kos­ka sijais­syn­nyt­täjät ovat usein köy­hiä, ei heil­lä ole sel­l­aisi­in varaa. Sijais­syn­ny­tys­sopimuk­ses­sa myös voidaan esimerkik­si sopia siitä, että sijais­syn­nyt­täjä ei juo alko­ho­lia tai tupakoi raskau­saikanaan. Mut­ta entä jos hän tekeekin juuri niin? Jos sopimus­rikko­muk­sista ale­taan käy­dä oikeut­ta, päädytään tilanteeseen, jos­sa kan­teen toinen osa­puoli on toden­näköisem­min varakas ja pystyvä han­kki­maan huip­pu­lakimiehet, ja toinen ei.

  18. Mie­lenki­in­toista seu­ra­ta korkeata­soista keskustelua. Se olisi helpom­paa, jos alus­ta olisi fik­sumpi. Mut­ta se lie­nee turha toive.

    Helsin­gin Sanomil­la on selkeä keskustelualusta.

  19. “Sel­l­ainenkin muu­tos on tapah­tunut, että korkeasti koulute­tut saa­vat enem­män lap­sia kuin vähän koulute­tut. Ennen oli toisin päin.”

    Tämähän on sinän­sä eri­no­mainen uuti­nen” Ja noin yleen­sä on hyvä asia, jos syr­jäy­tyneet eivät saa lap­sia. Syr­jäy­tynyt ei aina ole hyvä van­hempi, ja näi­den lap­sista tulee keskimääräistä use­am­min yhteiskun­nalle rasite.

  20. Suomelle pitää saa­da uusi tari­na hyv­in­voin­ti­val­tionar­rati­ivin tilalle. Uudessa tari­nas­sa pitää myön­tää, että hyv­in­voin­ti­val­ti­olu­pauk­ses­ta ei voi­da pitää kiin­ni, kos­ka rahat lop­pu­vat. Van­henevan euro-Suomen talous ei luul­tavasti pahem­min jatkos­sa kas­va, ei ainkaan pari­in vuosikymme­neen, mut­ta sote-menot sen sijaan mil­tei räjähtävät käsiin. 

    Ihmis­ten pitää ottaa aivan uudel­la taval­la henkilöko­htainen vas­tuu omas­ta ja läheis­ten­sä hyv­in­voin­nista ja tule­vaisu­ud­es­ta. Mut­ta miten, kun liki puo­let rahoista menee veroihin?

    Van­ho­jen ihmis­ten kannal­ta kaik­ki on luul­tavasti joka tapauk­ses­sa liian myöhäistä. Mut­ta nuorem­mat ihmiset voivat vielä muut­taa pois.

    Idea on sik­sikin hyvä, että, minne tahansa muut­ta­vat, saa­vat lapsen­sa tasa-arvoisem­paan koulu­un. Ja tasa-arvoista koulua tarvi­taan, jot­ta yhteiskun­ta pysy­isi koos­sa ja lap­sia syntyisi.

    Tietysti voi käy­dä niinkin, että Suo­mi pär­jää. Jostain putkah­taa mus­ta jout­sen, deus ex machi­na ja pelas­taa tilanteen kuin ihmeen kaupalla..

    Toisaal­ta juuri ilmestyneen ver­tailun mukaan Suo­mi todet­ti­in taas epä­tasa-arvoisimpi­in kuu­lu­vak­si, joten siltä suunnal­ta tuskin ainakaan ei kan­na­ta jout­se­nia tiirailla.

  21. Tästähän olen mesonut jo vuos­i­tolkul­la, mut­ta suurin tasa-arvo-ongel­ma Suomes­sa on seu­raa­va: naisia on liian vähän suuryri­tys­ten hallintoneuvostoissa.
    Suurin tasa-arvo-ongel­ma todel­lisu­udessa on poikien ja miesten syr­jäy­tymi­nen. Naiset vievät koulu­tu­s­paikat ja kouluis­sa opete­taan tytöille sopivil­la ope­tus­menetelmil­lä. Ain­oa oikea malli nais­ten ase­man paran­tamiseen on poikien koulu­tuk­seen panostaminen.
    Naisen kanssa tasaver­tainen mies on tas­apain­oinen kump­pani liitossa. Alis­tet­tuna ole­va mies reagoi negati­ivis­es­ti, ja niitä alis­tet­tu­ja on kuulkaa 90:ssä pros­en­tis­sa liitoista.
    Täl­lai­sis­sa suhteis­sa peit­to ei heilu silleen.

  22. Osmo: “Syn­tyvyy­den lasku on kiihtynyt huo­mat­tavasti viime vuosi­na. Saman aikaises­ti kaupungis­tu­miske­hi­tys on pan­nut päälle tur­bo­vai­h­teen. Jos nuorten tule­vaisu­u­den unel­mana ei ole enää omakoti­ta­lo pel­lon keskel­lä vaan kak­sio Kallios­sa, ei siihen unel­maan kuu­lu lapsetkaan yhtä kiinteästi.”

    Tulisiko tuo­ta ok-talounel­maa yhteiskun­nan tukea syn­tyvyy­den piristämisek­si? Saataisi­in Helsin­gin asun­toku­plaa pihisemään hal­li­tusti pienem­mäk­si. Tosin kyl­lähän jo nykyään Helsin­ki häviää tais­telun las­ten­tekoiässä ole­vista pariskun­nista esim. Van­taalle halvem­pi­en per­hea­sun­to­jen ja parem­man kas­va­tusym­päristön vuok­si. Se kak­sio Kallios­ta kan­nat­taa todel­lakin vai­h­taa ok-taloon, asumisen­laatu kohe­nee olennaisesti.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Urakoitisi­ja valit­taa, että veroa on työn­tek­i­jöi­den palkois­sa ja kaikessa muus­sakin. Noin puo­let Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuos­sa ole mitään ihmeellistä.

    Ei ehkä ihmeel­listä mut­ta hanurista se on ja syvältä sieltä.

    1. vk:
      Osmo: “Syn­tyvyy­den lasku on kiihtynyt huo­mat­tavasti viime vuosi­na. Saman aikaises­ti kaupungis­tu­miske­hi­tys on pan­nut päälle tur­bo­vai­h­teen. Jos nuorten tule­vaisu­u­den unel­mana ei ole enää omakoti­ta­lo pel­lon keskel­lä vaan kak­sio Kallios­sa, ei siihen unel­maan kuu­lu lapsetkaan yhtä kiinteästi.”

      Tulisiko tuo­ta ok-talounel­maa yhteiskun­nan tukea syn­tyvyy­den piristämiseksi?Saataisiin Helsin­gin asun­toku­plaa pihisemään hal­li­tusti pienem­mäk­si. Tosin kyl­lähän jo nykyään Helsin­ki häviää tais­telun las­ten­tekoiässä ole­vista pariskun­nista esim. Van­taalle halvem­pi­en per­hea­sun­to­jen ja parem­man kas­va­tusym­päristön vuok­si. Se kak­sio Kallios­ta kan­nat­taa todel­lakin vai­h­taa ok-taloon, asumisen­laatu kohe­nee olennaisesti. 

      Ei tarvitse tukea, 20–40 vuo­ti­ai­ta ja täysin asuinkelvol­lisia ok-talo­ja saa Van­taal­ta ja Espoos­ta Kallion kak­sion hinnalla.
      Ain­oa mis­tä täy­tyy huole­htia on että yhtey­det julk­isil­la niiltä alueil­ta ovat kun­nos­sa niin ettei per­heet olisi riip­pu­vaisia kahdes­ta autosta.
      Viimeinen niit­ti on HSL:n kaavaile­ma Hömeen­li­nan­nväylän ja Vihd­in­tien lin­jas­to­muu­tos joka katkaisee bus­sil­in­jat Län­si-Van­taal­ta ja Pohjois-Espoos­ta Helsin­gin keskus­taan. Tämä siis aio­taan toteut­taa ennenkuin pääväyät bule­vardis­oidaan tai raken­netaan mitään “pikaraitioteitä”, eli joukkoli­iken­teen käyt­täjät pis­tetään vai­h­ta­maan bus­sista bus­si­in Helsin­gin matkoil­laan. Se ei hirveän paljon lohdu­ta että joidenkin bus­sil­in­jo­jen päätease­mak­si muut­tuu Myyr­mäen ase­ma kos­ka suurim­mal­la osal­la jot­ka ovat nyky­isiä busse­ja käyt­täneet ovat kulke­neet muualle Helsinki­in kuin keskus­taan tai Pasilaan.

  23. Oma vaikutel­ma on, että lesta­di­o­lais­ten kesku­udessa avioi­tu­misikä on nous­sut. Täl­lä voi olla merkit­tävä vaiku­tus las­ten määrään. Naisen hedelmäl­lisyys alkaa varsin nopeasti laskea iän karttues­sa. Jos ensim­mäisen lapsen saa lähel­lä kolmeakym­men­tä, lap­sia ei ehdi tehdä kuin puolen kym­men­tä. Koulu­tuk­sel­la on merk­i­tys. Toisin kuin usein luul­laan, lesta­di­o­lais­naiset koulut­tau­tu­i­v­at samal­la taval­la kuin muutkin. Mah­dol­lis­es­ti nykyään ollaan suun­nitel­mallisem­pia eli han­ki­taan ensin ammat­ti ja ehkä työkin, ennen kuin avioidutaan.
    Jos ympäril­lä on per­heitä, jois­sa on use­ampia lap­sia, niin muutkin han­kki­vat herkem­min use­ampia lap­sia. Tämä on voin­ut vaikut­taa Poh­jan­maan lap­sirikkau­teen ei-lesta­di­o­lais­ten kesku­udessa. Muut­toli­ike on kerän­nyt ihmiset kasvukeskuk­si­in ja täl­löin ympäristön vaiku­tus voi jäädä vähemmäksi.
    Lesta­di­o­laisil­la on help­po muut­taa uusille alueille, kos­ka uusil­la paikkaku­nil­la löy­tyy hel­posti suku­laisia ja tut­tu yhteisö. Suurim­mat lesta­di­o­laisy­hteisöt löy­tyvät nykyään isoista kaupunegista ja eri­tyis­es­ti niiden kehyskun­nista. Yksi esimerk­ki on Jyväskylän kehyskun­ta Uurainen, joka ei ole ollut aiem­min merkit­tävä lesta­di­o­laiskeskit­tymä, mut­ta nyky­isin siel­lä on iso yhteisö ja siel­lä syn­tyvyys onkin kas­vanut. Iso­ja lesta­dioalaisy­hteisöjä on myös mm. Espoos­sa, Van­taal­la, Por­voos­sa, Nur­mi­järvel­lä, Ylöjärvel­lä, Lem­päälässä, Jyväskylässä, Laukaas­sa, Kokko­las­sa, Kuo­pios­sa, Lahdessa, Ts. kasvukeskuksissa.
    Sekin on yleinen harha, että lesta­di­o­laiset oli­si­vat ensisi­jais­es­ti agraarisia. Iso­jen kaupunkien ja kehyskun­tien yhteisöt ovat varsin keskilu­okkaisia ja aka­teemisia on paljon mukana. Tämä näkyy mm. siinä, että julk­isu­udessa lesta­di­o­lais­es­ta liik­keestä erkaan­tuneet tai etäisyyt­tä otta­neet ovat usein akateemisia.
    Sosi­ol­o­gis­es­ti on mie­lenki­in­toista, että yht­enäi­nen uskon­nol­lisu­us luo samo­ja ilmiöitä. Ver­taa lesta­di­o­laiset ja (ortosksi)uutalaiset eli keskit­tymi­nen kasvukeskuk­si­in, koulu­tus, elan­non han­k­in­ta tietyltä alal­ta ja lop­ul­ta assim­iloi­tu­mi­nen (=luop­umi­nen lesta­di­o­laisu­ud­es­ta) yhteiskun­nal­lisen ase­man tai uran noustes­sa. Voisin luetel­la pitkän lis­tan nyky­isiä suo­ma­laisia vaikut­ta­jia aina näyt­telijöi­hin ja viihdealalle toimivi­in, joiden aka­teemiset tai kaupunki­laiset iso­van­hem­mat oli­vat akti­ive­ja ja merkki­henkilöitä lesta­di­o­laises­sa liik­keessä. Uuden herä­tyk­sen lesta­di­o­laisu­u­den hiipumi­nen on jopa selitet­ty sil­lä, että ko. haara aikoinaan sai kan­na­tus­ta paljolti kaupunki­laises­sa parem­mas­sa väestössä. Hei­dän koulute­tut lapset erkaan­tu­i­v­at liikkeestä.
    Olisi suo­tavaa, että lesta­di­o­la­su­ut­ta tutkit­taisi­in enem­män myös sosi­ol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta eikä keski­tytä pelkästään kohui­hin ja stereotypioihin.

    1. sosi­ologi­nen näke­mys: Tämä näkyy mm. siinä, että julk­isu­udessa lesta­di­o­lais­es­ta liik­keestä erkaan­tuneet tai etäisyyt­tä otta­neet ovat usein akateemisia.

      Yliopis­tot ja korkeak­oulut ovat “vaar­al­lisia” uskolle. Niis­sä pyörii paljon epäuskoisia ja suvun kon­trol­li on olen­nais­es­ti heikom­pi, kuin nuorem­pana van­hempi­en luona asues­sa. Ja vaikka­pa ammat­tik­oulu → samalle paikkakun­nalle töi­hin ja aset­tumi­nen koti­paikan läheisyy­teen tuot­taa tietenkin paljon suurem­man kiin­nit­tymisen yhteisöön 

      Kaiken kukku­rak­si mis­sä tahansa yliopis­tossa lesta­di­o­laiset ovat opiske­li­joiden seassa pikkuri­ikki­nen vähem­mistö, kun koti­paikkakun­nan kouluis­sa he saat­ta­vat olla jopa enem­mistönä ja keski­as­teen oppi­laitok­sis­sa merkit­tävän kokoise­na vähem­mistönä. Vaik­ka lesta­di­o­laisia on kaikkial­la Suomes­sa, niin jatko-opin­nois­sa omi­in porukoi­hin koteloi­tu­mi­nen on paljon han­kalam­paa. Niin­pä uskos­saan hor­ju­vat lip­sah­ta­vatkin yliopis­tossa verkon ulkop­uolelle, aivan etenkin näin jos sat­tuvat opiskelupi­ireis­sä ihas­tu­maan ei-lestadiolaiseen.

  24. Mörökölli:“Helsingin Sanomil­la on selkeä keskustelualusta.”

    En ole kokeil­lut, mut­ta val­lit­seeko siel­läkin saman­lainen sen­su­uri , kuin mielipi­de­pal­stal­la ? Mitään lehden city­poli­ti­ikas­ta poikkeavaa ei julka­ista, suo­ma­lainen vas­tine uutis­toimis­to Anadolulle.
    Vapaan medi­an ote on liven­nyt sitä mukaa kun kaupungis­tu­mi­nen on eden­nyt. Samaa ilmiötä kiihdyt­tää verkkome­dioiden kasvu. Sanomale­hdet ovat kus­tan­nuskri­i­sis­sä, ja sitä tilkitessä täy­tyy pri­or­isoi­da paikallisen rahan ja poli­ti­ikan­tek­i­jöi­den edut. Tämä on eräs taus­ta­muut­tu­ja siihen, mik­si Hesari on vajon­nut paikallislehdeksi.
    Jotkut hämään­tyvät toim­i­tuk­sen tasokkaas­ta kult­tuuri ynnä­muus­ta tar­jon­nas­ta. Sisä- ja talous­poli­it­ti­nen agen­da on citysiittoinen.

  25. Tiedo­tusvä­lineitä seu­raa­mal­la on voin­ut jo vuosikym­meniä olla hyvin perustein sitä mieltä että maail­man lop­pu on aivan nurkan takana ja sitä ennenkin kaik­ki menee koko ajan huonom­mak­si. Tämä ei sul­je pois mah­dol­lisu­ut­ta että joskus maail­man lop­pu tulee. 

    Mut­ta asi­aan. Kat­so­taanko väärää asi­aa jos mietitään vain lap­silukua? Syn­tyvyy­den laskua on selitet­ty monil­la teo­ri­oil­la, ja tässä on yksi lisää: Sek­si johtaa parisuhteisi­in ja parisuh­teet sek­si­in. Sek­si taas johtaa lap­si­in, tai ainakin niin min­ulle koulus­sa opetet­ti­in. Entäs jos sekä sek­si että parisuh­teet vähenevät: http://bit.ly/2HfMdo0

    1. Taneli Neval­la: Sek­si taas johtaa lap­si­in, tai ainakin niin min­ulle koulus­sa opetet­ti­in. Entäs jos sekä sek­si että parisuh­teet vähenevät

      Suurin osa sek­sistä ei joh­da lap­si­in, kos­ka sek­siä har­joit­ta­vat ihmiset käyt­tävät ehkäisyvä­lineitä. Se määrä sek­siä, mikä riit­tää las­ten tekemiseen, on vielä mon­ta ker­taa alem­pana kuin se, mitä nyky­isin sitä har­joite­taan, joten seksin vähen­e­m­i­nen ei kyl­lä suo­ranais­es­ti voi olla syynä lap­simäärän laskuun. 

      Pysyvät parisuh­teet ovat sit­ten eri asia. Jos ne vähenevät, niin se voi sit­ten hyvinkin johtaa lap­sien tekemisen vähen­e­miseen, kos­ka las­ten han­kkimi­nen on sel­l­ainen urak­ka, että siinä mielel­lään on joku auttamassa.

  26. Osmo, toiv­ot­tavasti vas­taat tähän. Onko mielestäsi ok että nainen voi tap­paa lapsen ilman ran­gais­tus­ta? Puhun tietenkin abortista. Onko mielestäsi ok, jos mies tap­paa lapsen­sa naisen kohtu­un? Jos kyseessä on soluk­limp­pi eikä ihmi­nen, miten toisel­la on ja toisel­la ei oikeus päät­tää klimpin kohtalosta?

    Mis­sä vai­heessa tuos­ta klimp­istä, kuten fem­i­nis­tit asian esit­tävät, tulee ihmi­nen? Osaatko sinä aset­taa siihen tarkan rajan vai menetkö sosial­is­tis­ten rotu­to­htor­ei­den arvion taakse? Kuten tiedät, kan­nat­ta­masi ide­olo­gia, siis sosial­is­mi, on kaikkial­la kan­nat­tanut rodun­jalostus­ta; nat­si-Sak­sa, DDR, Myrdalin Ruotsin hyvinvointivaltio…

    Mikä ihme teitä sosial­is­te­ja vaivaa? Kovin rodun­jalosta­ja Suomes­sa on Linko­la. Anteek­si, jos vaiku­tan agres­si­iviselta, mut­ta todel­la toivon että osaat vas­tatakysymyk­si­i­ni: minkä ikäisenä sik­iö on ihmi­nen ja mil­lä perusteella?

    1. Minus­ta sik­iä on ihmi­nen siinä viheessa kumn äiti on päät­tänyt wsyn­nyt­tää sen. Sen jäl­keen sik­iöl­lä on oikeuk­sia myös äidin har­joit­ta­maan kemi­al­liseden myrky­tyk­seen nähden.

    2. Urakoit­si­ja:
      Osmo, toiv­ot­tavasti vas­taat tähän. Onko mielestäsi ok että nainen voi tap­paa lapsen ilman ran­gais­tus­ta? Puhun tietenkin abortista. Onko mielestäsi ok, jos mies tap­paa lapsen­sa naisen kohtu­un? Jos kyseessä on soluk­limp­pi eikä ihmi­nen, miten toisel­la on ja toisel­la ei oikeus päät­tää klimpin kohtalosta? 

      Vaik­ka en ole Osmo niin vas­taan seuraavasti:
      — miehen ei tarvitse huole­htia laps­es­ta, juridis­es­ti kyl­lä mak­samal­la ela­tus­mak­su­ja, mut­ta jotkut isät vähät välit­tävät siitä tai ylipään­sä kasvatusvastusta
      — miehen ei tarvitse pelätä että joku muu tap­paa hänen kohdus­saan ole­vaa las­ta kos­ka hänel­lä ei ole kohtua eikä pysty synnyttämään
      — lähtöko­htais­es­ti naisel­la on vas­tuu ja sik­si kyn­nys tehdä abort­ti on erit­täin korkealla

      Urakoit­si­ja:
      Mis­sä vai­heessa tuos­ta klimp­istä, kuten fem­i­nis­tit asian esit­tävät, tulee ihmi­nen? Osaatko sinä aset­taa siihen tarkan rajan vai menetkö sosial­is­tis­ten rotu­to­htor­ei­den arvion taakse? Kuten tiedät, kan­nat­ta­masi ide­olo­gia, siis sosial­is­mi, on kaikkial­la kan­nat­tanut rodun­jalostus­ta; nat­si-Sak­sa, DDR, Myrdalin Ruotsin hyvinvointivaltio… 

      - Raskausvi­ikkomäärään mihin asti abort­te­ja saa tehdä on ole­mas­sa yleis­es­ti hyväksy­tyt lääketi­eteel­liset määritelmät
      — Sosial­is­ti­mais­sa kuten Neu­vos­toli­it­to ja DDR abor­tit kor­va­si­vat muun ehkäisyn kos­ka ehkäisyvä­lineitä oli niukasti. Por­var­il­lises­sa Suomes­sa ei ole ollut tarvet­ta sel­l­aiselle käytännölle.
      — Suomes­sa ei abort­tioikeus ole täysin vapaa­ta. Lähtöko­htais­es­ti ter­ve naimi­sis­sa ja työelämässä ole­va äiti iältään 18–35 jon­ka lap­si uä-tutkimuk­sis­sa on todet­tu ter­veek­si ja jol­la ei ole ennestään mon­taa las­ta, ei saa abort­tia. Se on aina joku lau­takun­ta joka sen luvan myöntää.
      Nämä lait ovat olleet voimas­sa jo 1970-luvul­la jol­loin koko Vihreää Liit­toa ei ole ollut ole­mas­sa, eikä mikään puolue ehkä Kris­til­lis­demokraat­te­ja luku­unot­ta­mat­ta ole vaat­in­ut muu­tok­sia. Palu­u­ta mihinkään 1800-luvun käytän­töi­hin ei ole!

    3. Urakoit­si­ja:

      Mis­sä vai­heessa tuos­ta klimp­istä, kuten fem­i­nis­tit asian esit­tävät, tulee ihmi­nen? Osaatko sinä aset­taa siihen tarkan rajan vai menetkö sosial­is­tis­ten rotu­to­htor­ei­den arvion taakse? 

      - Help­po raja on 5–6 raskausvi­ikko kos­ka tuo­ta ennen sik­iöl­lä ei ole vielä mitään aivo­jen alueen sähköistä toim­intaa eli ei mitään niistä piirteistä mikä tekee ihmis­es­tä ihmisen
      — Vielä selkeä raja on viiko 8–10 kos­ka tätä ennen aivo­jen sähköiset viestit eivät kykene tuot­ta­maan edes refleksejä.
      — Rajan voisi työn­tää hel­posti vielä viikoille 12–16 kos­ka vaik­ka tässä vai­heessa sik­iö pystyy tuot­ta­maan liikkeitä ovat ne vielä enem­män tai vähem­män pelkkiä reflek­se­jä ja aiv­ot eivät ole edelleenkään kehit­tyneet sille asteelle että tietoisu­us olisi mahdollista.
      — Ehdo­ton dead­line on raskausvi­ikko 23 kos­ka tuon jäl­keen syn­tyväl­lä keskosel­la on mah­dol­lisu­udet selvitä hengissä.

  27. Yksi muut­tu­ja lisää soppaan

    Per­heet peruste­taan nykyään hie­man vart­tuneem­mal­la iäl­lä jol­loin ehkä on asut­tu muu­ta­man vuo­den ajan kak­sios­sa tai kolmios­sa ja totut­tu asum­isväljyy­teen. Ehkä myös etätöitä varten on kotona työhuone. 

    Ensim­mäisen lapsen kohdal­la tilanne alkaa olla jo haas­ta­va. Uud­isko­hteis­sa jo neliöt alka­vat olla katoavaa luon­non­va­raa tar­jon­nan keskit­tyessä kat­e­go­ri­aan 2 tai 3 huonet­ta + keit­tiö. Eli siinä meni sit­ten se etä­työ­paik­ka ellei löy­dy neliötä jois­sa nekin raken­netaan yleen­sä nykyään huonekoos­ta ja vaate­huoneesta tinkien. 

    Seu­raa­va per­heen­lisäys sit­ten vetääkin vai­h­teen vielä haas­teel­lisem­malle polulle. Tilavampi­en asun­to­jen tuotan­toa löy­tyy ehkä pk-seudun muu­tamien uusien aluei­den rivi- tai par­i­talop­uolelta tai sit­ten suun­tana on ennen­pitkää Nurmijärvi..

  28. Ei tämä ole kuin evoluu­tio­ta. Jos nuoret miehet lopet­taisi­vat valit­tamisen, tietokone­pelit, ryyp­päämään, huumeet ja yleisen vätys­te­lyn, niin 25 vuo­ti­aana alla on uusi auto, keskilu­okkaisen palk­ka ja kainalos­sa nainen (tai mies, tai jotakin siltä väliltä).

    Mut­ta kun ei.

    Ei kykene.

    Ei voi lukea, tehdä tehtäviä, liian raskasta.

    Ei tosimiehen olema­ton ego sitä kestä.

    Olisi paljon kivem­paa vain kylkeä met­so­ja, ajaa kän­nis­sä mopol­la, ja syödä äitin lait­tamista lihapullia.

  29. Raskaus on naiselle biol­o­gis­es­ti hen­gen­vaar­alli­nen tila.
    Kult­tuuris­es­ti las­ta ja äitiyt­tä käytetään joka suun­nas­ta lyömäaseena naista ja tämän itsemääräämisoikeut­ta vastaan.
    Jos han­kkii lap­sia työ­suh­teessa ollessaan, on taak­ka työ­nan­ta­jalle, jos ei han­ki lap­sia jät­tää suorit­ta­mat­ta “velvol­lisu­ut­taan” ylläpitää yhteiskun­nann huolto­suhdet­ta. Jos han­kkii lap­sia työt­tömänä tai opiske­li­jana, on hark­it­se­ma­ton kun ei pysty elät­tämään omaa las­taan. Jos han­kkii lap­sia liian van­hana, altistaa geneet­tisille sairauk­sille… Puhu­mat­takaan hoito­jär­jeste­ly­istä, parisuhdeon­gelmista tai vaik­ka ime­tyk­sistä julkisel­la paikalla. Teit niin tai näin, aina väärinpäin.

    Biologi­nen viet­ti lisään­tymiseen täy­tyy olla todel­la voimakas, jos halu­aa todel­la ampua itseään jalka­an ja pistää itsen­sä täl­laiseen ase­maan. Ei siis ole lainkaan ihme, että kun ensim­mäistä ker­taa ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa naisel­la on vapaus vali­ta tai olla val­it­se­mat­ta, yhä use­ampi pää­tyy heit­tämään han­skat tiski­in ja irti­sanou­tu­maan tästä tyh­mästä pelistä.

  30. Kansli­apääl­likön seli­tys vaikut­taisi tuor­eimpi­en tilas­to­jen näkemisen perus­teel­la ongel­malliselta. Blo­gis­sa luki:

    “Kun asi­aa tutk­i­taan taloudel­lisil­la tek­i­jöil­lä, merkit­täväk­si selit­täjäk­si pal­jas­tuu nuorten miesten heiken­tynyt ase­ma työ­markki­noil­la. Huonos­ti koulutet­tu mies ei saa töitä. Nuorten miesten ase­ma työ­markki­noil­la on heiken­tynyt todel­la pahasti. Peräti 18 % 25–34 vuo­ti­as­ta miehistä kuu­luu pien­i­t­u­loisi­in (alle 60 % medi­aanista), kun saman ikälu­okan nai­sista alle 10 %.

    Työtön vähän koulutet­tu mies ei saa naista tai ei tämä ainakaan tee las­ta hänen kanssaan.”

    Ongel­mana seli­tyk­sen kannal­ta on se, että nyt jo use­am­man vuo­den ajan nuorten miesten työl­lisyys­ti­lanne on paran­tunut. Syn­tyvyys sen sijaan ei ole kään­tynyt nousu­un, vaan on laskenut nuorten miesten työl­lisyys­ti­lanteen parantues­sa. Kansli­apääl­likön paperin tarkaste­lut lop­pui­v­at jostain syys­tä mon­en indikaat­torin osalta vuo­teen 2016, vaik­ka sen julka­isuaikaan oli ole­mas­sa tiedot jo vuo­teen 2018 asti. Nyt on tiedot jo vuo­den 2019 kaik­ista keskei­seistä luvuista, ja tam­miku­un 2020 luku­jakin on osin jo julka­istu. Esim. sivun 25/42 kuvaa­ja näyt­ti kival­ta, kun asteikko päät­tyi vuo­teen 2006, mut­ta se ei näytä yhtä hyvältä, jos asteikot jatkaa vuo­teen 2019. Näyt­täisi siltä, että miesten työl­lisyysas­teen lasku vuosi­na 2011–2015 liit­tyi suh­dan­neti­lanteeseen. Kun miesten työl­lisyys parani vuodet 2016–2019, syn­tyi lap­sia edel­lisvuot­ta vähem­män silti joka vuosi.

    Nuorten miesten heikol­la työl­lisyy­del­lä voi olla yhteyk­siä parisuh­teen muo­dostamis­vaikeuk­si­in, ja jotain vaiku­tus­ta syn­tyvyy­teen, ja las­ten saami­nen voi kas­vat­taa miesten työl­lisyyt­tä (tätäkin tilas­tot tuke­vat, sil­lä pikku­lap­siper­heistä niis­sä, jois­sa äiti saa koti­hoidon­tukea, miesten työl­lisyysaste on eri­tyisen korkea, mikä viit­taa siihen, että per­heen toimeen­tu­lotuen tarve voi ajaa miehiä töi­hin opiskelun ja muun vas­taa­van sijaan las­ten saamisen jäl­keen), mut­ta ison kuvan selit­täjäk­si nuorten miesten työl­lisyys ei näytä riit­tävän syn­tyvyy­den laskun selityksissä.

Vastaa käyttäjälle sosiologinen näkemys Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.