Talouspolitiikka, _

Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

Martti Hetemäki on laatinut varsin hyvän paperin siitä, mitkä tekijät ovat laskeneet syntyvyyttä Suomessa. (Itse paperiin pääsee uutisen lopussa olevasta pdf-linkistä.)  Kun asiaa tutkitaan taloudellisilla tekijöillä, merkittäväksi selittäjäksi paljastuu nuorten miesten heikentynyt asema työmarkkinoilla. Huonosti koulutettu mies ei saa töitä. Nuorten miesten asema työmarkkinoilla on heikentynyt todella pahasti. Peräti 18 % 25-34 vuotiasta miehistä kuuluu pienituloisiin (alle 60 % mediaanista), kun saman ikäluokan naisista alle 10 %.

Työtön vähän koulutettu mies ei saa naista tai ei tämä ainakaan tee lasta hänen kanssaan.

Sellainenkin muutos on tapahtunut, että korkeasti koulutetut saavat enemmän lapsia kuin vähän koulutetut. Ennen oli toisin päin.

Miesten ja naisten koulutustasojen erilaisuus näyttää ajallisesti selittävän syntyvyyden laskua. Koulutetulle naiselle ei kouluttamaton mies kelpaa isäksi.

On sanottu, että naisten muutto kaupunkeihin ja miesten jääminen maalle selittäisi syntyvyyden laskua, koska parit eivät kohtaa. Tämän mukaan naisten hedelmällisyyden pitäisi laskea kaupungeissa, mutta se on laskenut vielä jyrkemmin muuttotappiomaakunnissa. Siellähän niitä isäkandidaatteja olisi tarjolla yllin kyllin. Tätä pitäisi vielä tutkia kunnittain.

Hetemäki keskittyy raportissaan taloudellisesti mitattavissa olevin tekijöihin, mikä on toki ymmärrettävää.

Näiden ohella pitäisi katsoa muita muutoksia.

Syntyvyyden lasku on kiihtynyt huomattavasti viime vuosina. Saman aikaisesti kaupungistumiskehitys on pannut päälle turbovaihteen. Jos nuorten tulevaisuuden unelmana ei ole enää omakotitalo pellon keskellä, vaan kaksio Kalliossa, ei siihen unelmaan kuulu lapsetkaan yhtä kiinteästi.

Toinen syy liittyy uskonnon otteen kirpoamiseen. Absoluuttisina lukuina hedelmällisyys on laskenut eniten Pohjois-Pohjanmaalla.Tämän selvittäminen vaatisi kuitenkin tarkempaa analyyiä ja maakuntaa pienempiä havaintoyksiköitä.

61 thoughts on “Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

  1. Tähän liittyy myös (työ)elämän laajempi muutos. Keskimäärin ihmiset haluavat tehdä lapsia stabiiliin ympäristöön. Tilanne, jossa sekä mies että nainen ovat järkevissä pysyvissä työsuhteissa kolmekymmpisinä on yhä harvinaisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Janne:
      Tähän liittyy myös (työ)elämän laajempi muutos. Keskimäärin ihmiset haluavat tehdä lapsia stabiiliin ympäristöön. Tilanne, jossa sekä mies että nainen ovat järkevissä pysyvissä työsuhteissa kolmekymmpisinä on yhä harvinaisempi.

      Tällä logiikalla lapsia pitäisi syntyä paljon euroopassa/japanissa ja vähän afrikan köyhissä maissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hetemäki kirjoittaa näin: “Säästökuurissa maat leikkaavat usein ensin ja eniten kansainvälisistä panostuksista. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kuitenkin niiden lisäämistä. Esimerkiksi Afrikan kehitys ja väestönkasvu ovat ilmastonmuutoksessa isoja asioita. Suomella on tässä paljon annettavaa mm. koulutusosaamisessa. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteistä panostamista, mikä taas vaatii kestävää julkista taloutta.”

    Tuo on kuvottavaa itsepetosta tai tarkoituksellista harhaanjohtamista. Tilastot kertovat kiistatta, että ymäristönsuojelu on tehokkainta siellä, missä ei valmisteta tavaroita itselle tai muille ja missä ihmiset ja tavarat eivät liiku. Toisella nimellä sitä nimitetään köyhyydeksi.

    Ympäristön suojelemiseksi kansainvälistä yhteistyötä ei tule lisätä vaan päinvastoin pyrkiä niukkuuteen ja paikallisuuteen. Vihreää kasvua ei ole olemassa. On vain hitaammin tuhoavaa kasvua ja nopeammin tuhoavaa kasvua, mutta vuosisatojen ja -tuhansien jatkumossa talouskasvua ja ympäristönsuojelua ei pystytä yhdistämään.

    Miksi nuoret tekisivät ihmisiä maailmaan, jossa kaikkia kannustetaan tukemaan ympäristövihamielistä järjestelmää ja jossa yksilön pitäisi pystyä koko ajan parempaan? Lasten tekemisessä keskeisiä motiiveita ovat jatkuvuus ja toivo. Näistä syntyy elämän syvempi merkitys.

    Kun maapallolle ei nähdä tulevaisuutta ja kun jo pelkästään oman elämän pyörittäminen vaatii jatkuvaa sopeutumista ja itsensä kehittämistä, niin aivan varmasti takaraivossa nakertaa hiljainen viesti siitä, ettei tätä kannata enää jatkaa. Ihminen on biologisesti sillä tavalla rakennettu, että hän vähintään tiedostamattomasti miettii jälkeläistensä resursseja selvitä. Naiset huomioivat sen jo parinvalinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Junttipulla Savosta: Kun maapallolle ei nähdä tulevaisuutta ja kun jo pelkästään oman elämän pyörittäminen vaatii jatkuvaa sopeutumista ja itsensä kehittämistä, niin aivan varmasti takaraivossa nakertaa hiljainen viesti siitä, ettei tätä kannata enää jatkaa. Ihminen on biologisesti sillä tavalla rakennettu, että hän vähintään tiedostamattomasti miettii jälkeläistensä resursseja selvitä.

      Julian Simon on tarkastellut ihmistä resurssina. Hän on vihjannut että ihminen aina ratkaisee enemmän ongelmia kuin luo niitä, eikä väestönkasvusta siksi tarvitse olla huolissaan. Hän tietenkin puhuu pehmoisia (suurempi väestö ei lisää innovaatioita läheskään samassa suhteessa, monia ongelmia kyllä).

      Yhdessä mielessä hän on oikeassa: sisarukset (lue: veljet) ovat toisilleen suurempi resurssi kuin mitä keskimääräisen perinnön jakaminen resursseja vähentää, etenkin jos oletetaan tulevaisuuden olevan epävakaa.

      Yhden lapsen ratkaisua on turha perustella tulevaisuudenpeloilla. Tavoitteena on oltava koko klaani pikku tsetseenejä tai ei mitään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kaupunki vie korkean jalostusarvon siemenperunat ja tekee niistä pontikkaa.

    Ehkä elämä vielä voittaa, kun maaseudun kapinalliset hävittävät Helsingin maan tasalle ja vievät naiset sinne, missä itku ilon helminä pisaroi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo 9.1.2019

    On aivan kiistatonta, että nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Yksittäisestä tapauksesta tätä on hankala osoittaa, mutta tilastollisesti ilmiö näkyy selvästi. Tämä on väärin ja tulee myös kalliiksi kansantaloudelle.

    Osmo 11.1.2019

    Nuorten miesten asema työmarkkinoilla on heikentynyt todella pahasti. Peräti 18 % 25-34 vuotiasta miehistä kuuluu pienituloisiin (alle 60 % mediaanista) kun saman ikäluokan naisista alle 10 %.

    Melko dramaattinen muutos tapahtunut siis kahdessa päivässä, voisiko kansallisen hätätilan julistaa meille eikä Meksikon rajalle??!!! 😉

    Noin niin kuin vakavammin puhuen, nämä ilmiöt huutavat tarkempaa analyysia. Ne eivät ole irrallisia ja toisistaan riippumattomia asioita, jotka kannattaa käsitellä niin että keskustellaan erikseen toimenpiteistä X joilla korjataan naisten selkeä “syrjintä” ja erikseen toimenpiteistä Y joilla korjataan miesten selkeästi huonompi “työmarkkina-asema”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Se, että nuoret miehet syrjäytyvät koulutuksesta on aivan eri ongelma kuin se, että koulutettuja nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Vaikka työllisyysasteita tarkasteltaessa nämä kumoavat toisensa, molemmat ovat ongelmia ja molempia pitää yrittää ratkoa.

        Samaa mieltä siitä, että pitää yrittää ratkoa. Mutta eri mieltä siitä, että ongelmat olisivat täysin erillisiä.

        Esimerkiksi naiskiintiöt osaan toivottavista työpaikoista tai jonkinlaiset rahalliset kompensaatiot naisten palkkaamiseksi voivat olla perusteltuja syrjintänäkökulmasta. Mutta samalla ne aivan varmasti vähentävät niiden nuorten miesten kouluttautumisintoa, jotka ovat valmiiksi epävarmoja kouluttautumisen järkevyydestä. Vaikutuksen etumerkki on ainakin päivänselvä, vaikutuksen suuruus onkin sitten hankalampi juttu.

        Pahaa pelkään, että rikkinäisistä ja pienituloisista taustoista tuleville, joille itseluottamus ja sosiaalinen opiskelupääoma ei tule kotoa, näiden toimenpiteiden signaalivaikutus ja kääteiset insentiivit voivat olla yllättävän isoja. Marginaalilla kun ollaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Se, että nuoret miehet syrjäytyvät koulutuksesta on aivan eri ongelma kuin se, että koulutettuja nuoria naisia syrjitään työhön otossa. Vaikka työllisyysasteita tarkasteltaessa nämä kumoavat toisensa, molemmat ovat ongelmia ja molempia pitää yrittää ratkoa.

        Kilttien kympin tyttöjen ongelma

        Kuinka paljon meillä koulutetaan naisia tehtäviin, joista he eivät selviä? On täysin eri asia lukea jostain yliopiston penkillä, kuin soveltaa sitä työelämässä. Työelämän ei pidä muuttua, jos muutos ei todistetusti tuo lisää tehoa, vaan on löydettävä paremmin tehtäviin sopivat koulutettavat. Väitän että tuossa on ainakin iso osa naisten “syrjinnästä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jos mies ei saa töitä, ei saa taloa eikä kykene osoittamaan naiselle, että tarjoaa turvan tämän jälkeläisille. Vihreät ateistit kovasti muistuttavat, että ihminen on yksi eläin muiden joukossa. Pitäisi ymmärtää, että eläimet toimivat tiettyjen viettiensä varassa, ja nykytutkimuksen mukaan vapaa tahtokin on kiistetty. Vietit liittyvät yksilön selviytymiseen, jonka yhtensä osana on lajin säilyminen eli yksilön lisääntyminen.

    Raiskauksia pidetään seksuaalisen avallankäyttönä, vaikka uroksella (myös miehellä) on suurempi todennäköisyys tulla isäksi kuin parisuhteessa elävällä, jos tarkastellaan raskauksia/yhdyntä. Nainen luonnostaan haluaa hoivata lapsiaan ja tietenkin myös saada hellyyttä mieheltään. Nämä ovat kaikki ilmiöitä, joita voimme havaita kun seuraamme muiden nisäkkäiden toimintaa.

    Ja silti Vihreät ajavat politiikkaa, joka heikentää miesten mahdollisuutta hankkia koti ja muodostaa sinnne perhe. Vihreät haluavat lapset päiväkotiin ja rikkoa perinteisen ydinperhemallin, vaikka se on YK:n lastenoikeuksien sopimuksen vastaista. Vihreät eivät kannata perheverotusta ja avioeron tulee olla helppo toimitus. Abortti nyt tietenkin on joka naisen oikeus, vaikka miehen tappaessa potkulla vauvan äidin kohtuun, kaikki tajuavat että kyseessä on ilmiselvä rikos.

    Osmo on vielä päättävä henkilö asuntorakentamiseen liittyvissä asioissa maamme pääkaupungissa, ja hänen aikanaan asuntojen hintakupla on saatu kasvatettua suuremmaksi kuin 90-luvulla. Puolet asunnon hinnassa on veroa, joten miehen haaveillessa perheasunnon hankkimisesta, esimerkiksi 100 neliötä, siinä on Stadissa veroa noin 250 000 euroa. Sen kun tällää 30 vuoden maksuajalle, maksaa velallinen veroja 694 euroa kuussa muiden verojen (ansiotulo, tupakka, alkoholi, bensa, sähkö ja tietenkin alv) päälle.

    Onko ihme että Ranskassa Keltaiset liivit nousivat kapinaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Urakoitsija:
      Raiskauksia pidetään seksuaalisen avallankäyttönä, vaikka uroksella (myös miehellä) on suurempi todennäköisyys tulla isäksi kuin parisuhteessa elävällä, jos tarkastellaan raskauksia/yhdyntä. Nainen luonnostaan haluaa hoivata lapsiaan ja tietenkin myös saada hellyyttä mieheltään. Nämä ovat kaikki ilmiöitä, joita voimme havaita kun seuraamme muiden nisäkkäiden toimintaa.

      Osmo on vielä päättävä henkilö asuntorakentamiseen liittyvissä asioissa maamme pääkaupungissa, ja hänen aikanaan asuntojen hintakupla on saatu kasvatettua suuremmaksi kuin 90-luvulla. Puolet asunnon hinnassa on veroa, joten miehen haaveillessa perheasunnon hankkimisesta, esimerkiksi 100 neliötä, siinä on Stadissa veroa noin 250 000 euroa. Sen kun tällää 30 vuoden maksuajalle, maksaa velallinen veroja 694 euroa kuussa muiden verojen (ansiotulo, tupakka, alkoholi, bensa, sähkö ja tietenkin alv) päälle.
      Onko ihme että Ranskassa Keltaiset liivit nousivat kapinaan?

      Millaisessa maailmassa oikein elät jos kuvittelet että miesten muissa kuin poikkeustapauksissa pitäisi yksin vastata perheen elättämisestä? Ei naisellakaan jolla ei ole työhistoriaa eikä vähintään ammatillista koulutusta ole parisuhde- ja lisääntymismarkkinoilla erityisen korkealla osakkeet.

      80-luvun lopun asuntojen hintakupla oli pahempi kuin nykyinen koska lainojen korot olivat 10% luokkaa. Sitä eivät kaikki tajunneet kun pistivät nimen papereihin. Toisaalta kukaan ei osannut ennen vuotta 1989 ennustaa itäblokin ja Neuvostoliiton romahtamista niin nopeasti kuin se tapahtui.

      Mitä tarkoitat sillä että “Puolet asunnon hinnassa on veroa, joten miehen haaveillessa perheasunnon hankkimisesta, esimerkiksi 100 neliötä, siinä on Stadissa veroa noin 250 000 euroa. “? Mistä ne verot muodostuvat? Espoosta tai Vantaalta saa 100 neliön perheasunnon n 30 vuotta vanhasta talosta nettohintaan 250.000, varainsiirtovero sellaisesta on 5000, ensiasunnon kohdalla ilmeisesti vähemmän?. Jos tarkoitat että talon rakentamisprosessin yhteydessä maksetaan veroa, niin miksi ammattimaisen gryndaustoiminnan pitäisi olla verovapaata? Vai pitäisikö yhdyskunnat saada rakentaa kuin jotkut favelat etelässä ja että lapsiperheen katon alla asuu myös isovanhemmat/appivanhemmat?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Urakoitisija valittaa, että veroa on työntekijöiden palkoissa ja kaikessa muussakin. Noin puolet Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuossa ole mitään ihmeellistä.

        Siinä on mitään ihmeellistä. Jos meillä olisi matalampi veroaste (esim perheverotus) perheet voisivat elää yhden ihmisen palkalla, tai puolentoista. Se mahdollistaisi että voisimme noudattaa YK:n lasten oikeuksien julistusta, jossa perhe nauttii yhteiskunnan erityistä suojaa yhteiskunnan perustavaa laatua olevana tukipylväänä.

        Sen sijaan Vihreät haluaa hajottaa perinteistä perhemallia aktiivisesti (kotiäitiys, avioeron helppo saatavuus, sosiaalituet yh-äideille, abortit, päivähoidon jne).

        Amerikassa keskustellaan ihan avoimesti, mitä ongelmia perinteisen perhemallia rapautuminen aiheuttaa (erityisesti pojille). Siellä 50 vuodessa isättä kasvaneiden lasten määrä on noussut erityisesti mustien osalta moninkertaisesti ja nykyisin valtaosa mustista lapsista kasvaa isättä.

        Nämä ovat Vihreille vaikeita asioita hyväksyä, koska kylmä todellisuus ei vastaa kaunista ihannetta. Sen sijaan että mietittäisiin asioita keskiluokkainen perheen kannalta, aina pitää heittää lestadiolais-, pakolais- tai rasismi/sovinismi tms kortti pöytään ja torpata järkevä vuoropuhelu.

        Töissä juteltiin kahvipöydässä #MeToo-aiheesta. Meillä on räväkkiä naisia, äitejä ja vaimoja töissä. Yksi totesi että kaikki #MeToo loppui kun täytti 45. Ja se oli kuulemma harmi. Kaikki kollegani, naisetkin, räjähtivät nauruun.

        Kaikki viisaus ei todellakaan asu vasemmalle kallellaan olevien nuorten korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten lapsettomien journalisti-naisten päässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Urakoitsija: Siinä on mitään ihmeellistä. Jos meillä olisi matalampi veroaste (esim perheverotus) perheet voisivat elää yhden ihmisen palkalla, tai puolentoista. Se mahdollistaisi että voisimme noudattaa YK:n lasten oikeuksien julistusta, jossa perhe nauttii yhteiskunnan erityistä suojaa yhteiskunnan perustavaa laatua olevana tukipylväänä.

        Sen sijaan Vihreät haluaa hajottaa perinteistä perhemallia aktiivisesti (kotiäitiys, avioeron helppo saatavuus, sosiaalituet yh-äideille, abortit, päivähoidon jne).

        Amerikassa keskustellaan ihan avoimesti, mitä ongelmia perinteisen perhemallia rapautuminen aiheuttaa (erityisesti pojille). Siellä 50 vuodessa isättä kasvaneiden lasten määrä on noussut erityisesti mustien osalta moninkertaisesti ja nykyisin valtaosa mustista lapsista kasvaa isättä.

        Olen samaa mieltä, että perheiden rikkoutuminen on ongelma, mutta miksi kotiäiteys olisi ainoa vaihtoehto ilman isää kasvamiselle? Mikä vika on mallissa, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä? Tuo Amerikan juttu ei siis sanonut, että ongelmana siellä olivat perheet, joissa molemmat vanhemmat kävivät ansiotyössä, vaan ne, joissa ei ollut isää lainkaan. En näe mitään erityistä syytä, miksi näiden pitäisi liittyä mitenkään toisiinsa. Onko niiden välillä edes korrelaatiota (eli kahden töissä käyvän vanhemman perheet hajoavat useammin kuin yhden töissä käyvän perheet) syyseuraussuhteesta nyt puhumattakaan?

        En ole kuullut vihreiden politiikkaehdotuksista avioeron suhteen, mutta sinä voisit nyt kertoa, millainen avioerolainsäädännön sinusta pitäisi olla? Pitäisikö aviopuolisot pakottaa elämään keskenään, vaikka eivät haluaisi? Mitäs sanoitte “tahdon”, ei siitä niin vaan rimpuilla eroon. Jos ei tätä, niin mitä sitten?

        Ja miten abortti tähän edes liittyy? Aborttioikeushan juuri auttaa välttämään tilanteet, joissa syntyvä lapsi joutuisi kasvamaan ilman isää. Jos raskauden alkuperä on joku yhden illan suhde, jossa kummankaan puolison tarkoitus ei ollut perustaa perhettä, niin ilman aborttioikeutta lopputulos on todennäköisesti ilman isää kasvava lapsi.

        Sosiaalituet yh-äideille hyväksyn eräänlaisena insentiivinä sille, että naiset lapsineen eivät ehdoin tahdoin pyristele kiinni miehessä, josta oikeasti haluaisivat eroon. Ongelma tähän on vaan se, että sen poistamisen seuraamus on sitten se, että sen lisäksi, että eroperheen lapset kasvaisivat ilman isää, he kärsisivät vielä köyhyydestä sen päälle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Samuli Saarelma:
        Aborttioikeushan juuri auttaa välttämään tilanteet, joissa syntyvä lapsi joutuisi kasvamaan ilman isää. Jos raskauden alkuperä on joku yhden illan suhde, jossa kummankaan puolison tarkoitus ei ollut perustaa perhettä, niin ilman aborttioikeutta lopputulos on todennäköisesti ilman isää kasvava lapsi.

        Eihän asia ole ollenkaan itsestäänselvästi noin. Nimittäin, jos ei olisi oikeutta aborttiin, niin silloin voisi olla ylipäätään vähemmän kuvaamiasi suhteita ja näin ollen näitä raskauksia olisi vähemmän. On otettava huomioon, että — oli aborttioikeutta tai ei — vain osa raskaana olevista naisista päättää tehdä abortin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Urakoitsija: Siinä on mitään ihmeellistä. Jos meillä olisi matalampi veroaste (esim perheverotus) perheet voisivat elää yhden ihmisen palkalla, tai puolentoista. Se mahdollistaisi että voisimme noudattaa YK:n lasten oikeuksien julistusta, jossa perhe nauttii yhteiskunnan erityistä suojaa yhteiskunnan perustavaa laatua olevana tukipylväänä.

        Perheverotus tai muut vastaavat verohelpotuskeinot olisivat varmaan kohdallaan jos perhettä kohtaa jokin onnettomuus, että on pakko tulla toimeen yhden vanhemman tuloilla, esim jos toinen vanhemmista sairastuu. Tästä on henk kohtaista kokemusta.

        Mutta kokonaan terveiden vanhempien kohdalla ei ole mitään syytä hoputtaa äitejä jäämään kotiin pitkäksi aikaa.

        Skandinavisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi tukipilari on että mahdollisimman moni käy töissä. Vaikka päivähoitojärjestelmäämme on moitittu kalliiksi niin se mahdollistaa kuitenkin sen että 4-5 naista pystyy olemaan töissä ja tienaamaan rahaa kun heidän lapsiaan hoitaa yksi ammattilainen.
        Agraariyhteiskunnassa ennen vanhaankin työikäiset emännät hotivat maatilaa yhdessä isännän kanssa, ja isoäidit tai vanhemmat sisasukset toimivat päivähoitotäteinä. Duunariperheissäkin hankittiin lastenhoitoapua yksityiseltä puolelta ennenkuin oli kunnallisia päiväkoteja. Ei Suomessa ollut koskaan mitään “kotirouvakulttuuria” ellei sellaisena pidetä hyvin lyhyttä jaksoa 1950-60 -luvulla jolloin hyvin toimeentulevien perheiden äideillä oli varaa jättäytyä pois työelämästä.

        USA:n ja muiden maanosien perhepoliittiset ratkaisut eivät oikein kosketa meitä.

        Erilaiset lait mitä meillä on voimassa esim perheiden verotuksesta, päivähoidosta, yh-eduista, abortista tai avioerosta on jo säädetty 1970-80-luvulla, aikana jolloin Vihreällä Liitolla on ollut vain pari hassua kansanedustajaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Urakoitsija: Siinä on mitään ihmeellistä. Jos meillä olisi matalampi veroaste (esim perheverotus) perheet voisivat elää yhden ihmisen palkalla, tai puolentoista. Se mahdollistaisi että voisimme noudattaa YK:n lasten oikeuksien julistusta, jossa perhe nauttii yhteiskunnan erityistä suojaa yhteiskunnan perustavaa laatua olevana tukipylväänä.

        En tiedä, miten syntyvyys Suomessa saataisiin nousuun, mutta olen vakuuttunut siitä, että ei ainakaan Urakoitsijan keinoilla. Perheverotus tarkoittaa vähemmän veroja niille perheille, joissa vain yksi vanhemmista käy töissä, mutta kireämpää verotusta lähes kaikille niille perheille, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Eivät suomalaiset koulutetut naiset halua jäädä vuosikausiksi kotiin hoitamaan kotia ja lapsia. Perheverotus tarkoittaisi kuitenkin sitä, että vähemmän ansaitsevan puolison ei monestikaan kannata mennä töihin, koska hänen palkastaan menisi käytännössä veroa paremmin ansaitsevan puolison marginaaliveroprosentin mukaisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Kepa:

        En tiedä, miten syntyvyys Suomessa saataisiin nousuun, mutta olen vakuuttunut siitä, että ei ainakaan Urakoitsijan keinoilla. Perheverotus tarkoittaa vähemmän veroja niille perheille, joissa vain yksi vanhemmista käy töissä, mutta kireämpää verotusta lähes kaikille niille perheille, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Eivät suomalaiset koulutetut naiset halua jäädä vuosikausiksi kotiin hoitamaan kotia ja lapsia. Perheverotus tarkoittaisi kuitenkin sitä, että vähemmän ansaitsevan puolison ei monestikaan kannata mennä töihin, koska hänen palkastaan menisi käytännössä veroa paremmin ansaitsevan puolison marginaaliveroprosentin mukaisesti.

        Perheverotusmalleja monenlaisia. On sekä niitä perheverotusmalleja, jotka automaattisesti jakavat tulot perheen kesken että niitä, joissa jako tehdään vain, jos perhe itse sitä vaatii, tai joissa on rajoitteita tulojen jaolle. Siitä on näyttöä, että tuloja tasaava perheverotus kannustaa vähemmän ansaitsevaa vanhempaa viettämään aikaa enemmän perheen kanssa, ja vähentämään työntekoa verrattuna niihin verotusmalleihin, joissa tuloja ei tasata puolisoiden kesken. Taitaa olla niinkin, että Asiasta voi eläkevaiheessa seurata ongelmia, jos myös eläkkeitä ei tasata vastaavasti kuin verotuksessa. Jos myös eläkkeisiin tehdään tasausta, perheveromalli voi olla jopa aikanaan eläkeläisten tuloeroja tasaava. Kannustineroja pystyy vähentämään tekemällä sekoitusmalleja, joissa verotus on osin henkilökohtaista, ja jossa tulojen tasausta saa perheen kesken tehdä vain rajoitetusti. Tällöin ei päädytä pienituloisemman kohdalla niin korkeisiin marginaaliveroihin. Jos esimerkiksi tuloja saisi siirtää enintään 12 000 euroa per vuosi puolison verotukseen, ei päädyttäisi vielä kovin korkeisiin marginaaliveroihin, ja lapsiperheet voisivat tulla toimeen puolentoista hengen palkalla niin, että toinen vanhemmista voi viettää aikaa lasten kanssa ilman ulkoisia tulonsiirtoja.

        Yksi mielenkiintoinen tutkimuskokonaisuus syntyvyyteen liittyen ovat Israelissa tehdyt tutkimukset Kibbutseilta. Kibbutsit ovat siitä hyvä tutkimuskohde, että etuusmuutokset ovat tapahtuneet niiden sisällä ja vertailuryhmänä niissä asuvien osalta on tutkimuksissa voitu käyttää samassa maassa asuvia muita naisia. Aiemmin Kibbutseilla lasten aiheuttamat kustannukset ruoasta, lääkkeistä ja terveydenhuollosta lähtien jaettiin yhteisön kesken, jolloin yksilön kannalta lasten kasvatuskustannukset eivät aiheuttaneet rajoitetta lasten hankinnalle. Yksilöt antoivat tulonsa pääosin yhteisölle, joka sitten vastasi yhteisistä kustannuksista. Yksilön kannalta oli jokseenkin sama, paljonko töitä itse teki. Sittemmin toimintatapaa on muutettu, ja monessa Kibbutsissa lasten kasvatuksen kustannukset on privatisoitu, jolloin ne kohdistuvat nykyään monelta osin suoraan vanhemmille. Alla linkitetyn tutkimuksen mukaan tapahtunut taloudellinen muutos johti 0,65:n laskuun Kibbutseilla asuvien nuorten naisten hedelmällisyysluvuissa.
        https://academic.oup.com/ej/article/126/597/2038/5077960

        Joskus syntyvyyskeskusteluissa esitetään, että ei kukaan lapsia rahan takia tee, esittäen, että taloudellisilla asioilla ei olisi vaikutusta lasten hankintaan. Mutta taloudellisilla tekijöillä näyttäisi olevan kyllä silti merkitystä syntyvyyden kannalta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Urakoitisija valittaa, että veroa on työntekijöiden palkoissa ja kaikessa muussakin. Noin puolet Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuossa ole mitään ihmeellistä.

        Ei, mutta nykyisessä veroasteessa ei myöskään ole mitään järkeä. Verotamme itsemme hengiltä. Kun yhteiskunnan menoista reilusti yli 70 % on sosiaali- ja terveysmenoja (kolmas merkittävä menoerä on koulutus), pitää ymmärtää, että vain reippaat säästöt SOTE:ssa voivat pelastaa maan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. “Miesten ja naisten koulutustasojen erilaisuus näyttää ajallisesti selittävän syntyvyyden laskua. Koulutetulle naiselle ei kouluttamaton mies kelpaa isäksi.”

    Ajallinen yhteys ei riitä selitykseksi – korrelaatiosta ei suoraan seuraa kausaliteettia. Asia pitäisi tutkia erikseen, ja sen tutkiminen ei ole ihan helppoa – koejärjestelyn keksiminen vaatii aika paljon kekseliäisyyttä. Hetemäki on jo pitkään pitänyt tätä asiaa yllä, eikä ainakaan minulle ole oiken selvillä, että miksi.

    Nuorten miesten syrjäytyminen ja koulutustason lasku on jo itsessään iso yhteiskunnallinen ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain. Se on myös (tutkijoiden mukaan) seurausta koulutuspoliittisista valinnoista, joita on tehty koko 2000-luvun ajan. Syntyvyyden ja koulutustason tutkimiseen käytettävät resurssit kannattaisi käyttää pikemminkin sen tutkimiseen, millä keinoin nuorten miesten (ja naisten) koulusta putoamista ja syrjäytymistä saataisiin ehkäistyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Juha Lemmetti: Nuorten miesten syrjäytyminen ja koulutustason lasku on jo itsessään iso yhteiskunnallinen ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain. Se on myös (tutkijoiden mukaan) seurausta koulutuspoliittisista valinnoista, joita on tehty koko 2000-luvun ajan.

      Toivottavasti kovin monet eivät pahastu seuraavasta: Olemmekohan päästäneet nuoret miehet liian helpolla työelämän ulkopuolelle ja pahimmillaan syrjäytymään?

      Ainakin kauan sitten armeijan käyneet muistavat, että “sotahulluja” lukuunottamatta nuorilla miehillä oli taipumus järkevään laiskotteluun ja vapaamatkustamiseen, t.s. ei tehty mitään, ellei pakko. Jos teltta kylmeni luotettiin, että joku muu pistää puita kaminaan. Itseohjautuvuus oli selkeää. Nykyisin arvostettua “positiivista” itseohjautuvuutta ei oltu vielä keksitty.

      Koulutetuilla ihmisillä järkevä laiskottelu on monesti erinomaisen tärkeää: Miten näissä hommista pääsisin itse ja muut helpommalla? Ratkaisuja yleensä löytyy.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Juha Lemmetti: Nuorten miesten syrjäytyminen ja koulutustason lasku on jo itsessään iso yhteiskunnallinen ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain. Se on myös (tutkijoiden mukaan) seurausta koulutuspoliittisista valinnoista, joita on tehty koko 2000-luvun ajan.

      Toivottavasti kovin monet eivät pahastu seuraavasta: Olemmekohan päästäneet nuoret miehet liian helpolla työelämän ulkopuolelle ja pahimmillaan syrjäytymään?

      Ainakin kauan sitten armeijan käyneet muistavat, että “sotahulluja” lukuunottamatta nuorilla miehillä oli taipumus järkevään laiskotteluun ja vapaamatkustamiseen, t.s. ei tehty mitään, ellei pakko. Jos teltta kylmeni luotettiin, että joku muu pistää puita kaminaan. Itseohjautuvuus oli selkeää. Nykyisin arvostettua “positiivista” itseohjautuvuutta ei oltu vielä keksitty.

      Koulutetuilla ihmisillä järkevä laiskottelu on monesti erinomaisen tärkeää: Miten näissä hommista pääsisin itse ja muut helpommalla? Ratkaisuja yleensä löytyy.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Lestadiolaisuusselitys ei kestä kriittistä tarkastelua, vaikka Pohjois-Pohjanmaan luvut olisivatkin ok.

    1) Lestadiolaisten muuttoliike Pohjois-Pohjanmaalta etelään on vähintäänkin yhtä voimakasta kuin muullakin väestöllä. Erityisesti lisääntymisikäiset ovat muuttaneet paljolti Tampereen seudulle ja Uudellemaalle. Demografiamuutos lähtöalueella on ilmeinen (Kinnula/Kivijärvi olisivat loistoesimerkkejä, jos joku haluaa katsella tilastoja).

    2) Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on pienentynyt kaikista vähiten 4+-kokoisissa perheissä.

    3) Lestadiolaisten perheiden lapset käyvät liikkeen kirkon järjestämissä rippikouluissa. Irtautuminen (hyvin yleistä) liikkeestä tapahtuu lähes aina vasta tämän iän jälkeen varhaisaikuisuudessa. Ripikoulutilastojen mukaan rippikoululaisten määrä on kasvanut jatkuvasti (2000: 1900, 2017:2500) eli 2002 lestadiolaisiin perheisiin syntyneitä on noin 2500. Tästä saamme suuruusluokan. Kun syntyvyys on nyt laskenut vuosikymmenen noin 1000 lasta vuodessa. Jos ajattelisimme, että vaikkapa 20% laskusta selittyisi lestadiolaisten lasten vähentymisellä, niin se tarkottaisi, että vuosikymmenessä lestadiolaisten lasten lukumäärän olisi pitänyt laskea 2500->500. Näin ei todellakaan ole käynyt.

    Itse olen pohtinut yhtä ilmiötä. Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku on hyvin pieni 1,19 (koko maa noin 1,5). Kun lisääntymisikäiset muuttavat enenevissä määrin pk-seudulle, muuttuuko heidän lastensaantipreferenssinsä alueen mukaisiksi? Eli olisiko sama perhe saanut Toijalassa kaksi lasta, kun Helsingissä vain yhden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Masa: Lestadiolaisuusselitys ei kestä kriittistä tarkastelua, vaikka Pohjois-Pohjanmaan luvut olisivatkin ok.

      En myöskään näe, että lestadiolaisuuden ote on oleellisesti lipsunut uskonnollisessa mielessä. Teknologiavihan osalta se on kuitenkin luistanut. Tuntemani “alan” seniorit puoliksi tosissaan valittelevat, että ennen ei saanut (eikä saa vieläkään?) TV:tä eikä elokuvia katsoa, mutta nyt nuorille on sallittu älykännykät, tabletit ja tietokoneet. Iltaisin kiinnostavat muutkin asiat, kuin nukkumaan meno.

      Samanlaisia ilmiöitä taitaa esiintyä myös suruttomien keskuudessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Teknologiavihan osalta se on kuitenkin luistanut. Tuntemani “alan” seniorit puoliksi tosissaan valittelevat, että ennen ei saanut (eikä saa vieläkään?) TV:tä eikä elokuvia katsoa, mutta nyt nuorille on sallittu älykännykät, tabletit ja tietokoneet. Iltaisin kiinnostavat muutkin asiat, kuin nukkumaan meno.

        Oma havaintoni on, että lestadiolaiset ovat aika usein teknologian käytössä ennemmin varhaisia omaksujia kuin hitaita. Poikkeuksena tästä ovat eräät joukkoviestimet (mm. televisio), jotka on erikseen opetuksessa vuosien ajan torjuttu. En olisi yhtään yllättynyt, jos esimerkiksi tutkittaessa sähköautojen leviämistä todettaisiin, että pohjois-Suomessa sähköauton ostavista on lestadiolaisilla isompi osuus kuin mikä heidän osuutensa on paikallisessa väestössä. Aika moni lestadiolainen työskentelee tekniikan alalla. Esimerkiksi Oulun teknologiayrityksissä lestadiolaisia taustoja löytyy kai aika monesta yrityksestä. Televisio oli aikoinaan helppo kieltää siinä mielessä, että se ohjelmatuotantoineen tuli liikkeen ulkopuolelta, mutta moni lestadiolainen on ollut kehittämässä kännyköitä ja niiden sovelluksia ja on töissä kännyköihin liittyvissä yrityksissä. Älypuhelimet ovat yleisesti käytössä lestadiolaisilla.

        Älykännyköihin liittyy myös sellainen erikoinen yksityiskohta, että vaikka esimerkiksi luterilaisessa kirkossa yleisesti ottaen sähköiset virsikirjat ovat levinneet hitaasti, ja laulut lauletaan pääasiassa paperisista kirjoista, lestadiolaisten parissa sähköiset laulukirjojen kännykkäsovellukset levisivät laajaan käyttöön jo vuosia sitten: https://yle.fi/uutiset/3-7555800

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. “On sanottu, että naisten muutto kaupunkeihin ja miesten jääminen maalle selittäisi syntyvyyden laskua, koska parit eivät kohtaa. Tämän mukaan naisten hedelmällisyyden pitäisi laskea kaupungeissa, mutta se on laskenut vielä jyrkemmin muuttotappiomaakunnissa. Siellähän niitä isäkandidaatteja olisi tarjolla yllin kyllin. Tätä pitäisi vielä tutkia kunnittain.”

    Tilastokeskuksen mukaan:

    “Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan eniten lapsia syntyisi Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla keskimäärin 1,96 lasta naista kohden, Pohjois-Pohjanmaalla 1,83 ja Etelä-Pohjanmaalla 1,82. Vähiten lapsia syntyisi Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,38 lasta naista kohden, sekä Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, molemmissa 1,42 lasta. Syntyvyys ei ollut väestön uusiutumistason yläpuolella yhdessäkään maakunnassa vuonna 2017.

    Syntyvyys nousi maakunnista ainoastaan Kanta-Hämeessä, jossa se kasvoi 1,59 lapsesta 1,61 lapseen eli 1,5 prosenttia. Syntyvyys aleni edellisvuodesta yli 10 prosenttia kolmessa maakunnassa: Kainuussa 11,0 prosenttia, Kymenlaaksossa 10,7 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 10,5 prosenttia.”
    https://www.stat.fi/til/synt/2017/synt_2017_2018-04-27_tie_001_fi.html

    Uudenmaan sisällä oli isoja paikkakuntakohtaisia eroja. Helsingin kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2017 vain 1,19 ja Vantaan 1,57.

    Syntyvyydeltään romahtaneita maakuntia ovat nyt olleet siis Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois-Karjala. Kaikkia kolmea maakuntaa yhdistää keskimääräistä korkeampi työttömyysaste. Matalin syntyvyys Suomen kunnista on kuitenkin Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syntyvyyden pieneneminen ja väestön väheneminen on vain ja ainoastaan hyvä asian. Niin pitäisi vähitellen tapahtua kaikissa valtioissa, jotta maailman väkiluku vähitellen kääntyisi laskuun. Maailmaan ei vaan sovi aina vaan enemmän ihmisiä.

    Koska väestön väheminen on hyvä asia, mutta aiheuttaa huoltosuhdeongelmia etc, meillä Suomessa on nyt hyvä tilaisuus ratkaista ne ja sitten myöhemmin neuvoa muita valtiota tämän väistämättä eteen tulevan ongelman kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Matti Kinnunen:
      Syntyvyyden pieneneminen ja väestön väheneminen on vain ja ainoastaan hyvä asian. Niin pitäisi vähitellen tapahtua kaikissa valtioissa, jotta maailman väkiluku vähitellen kääntyisi laskuun.

      Suomessa lapsiluku on alentunut melko nopeasti viime vuosina ja on nyt noin 1,4 lasta/nainen. Vaikka alentuminen pysähtyisi tähän, olisi vuosittaisen lapsimäärän puoliintumisaika noin kaksi sukupolvea, sanotaanko 50 vuotta; siis kun nyt lapsia syntyy 50 000 vuodessa, niin vuonna 2070 lapsia syntyisi enää 25 000, vuonna 2120 vain 12 5000 jne.

      Näin matala lapsiluku johtaa melko nopeasti sukupuuttoon. Miten se silloin voisi olla “hyvä asia”? On myös perin virheellinen ajatus, että kehittyneiden maiden väestöä pienentämällä voitaisiin kestävällä tavalla kompensoida väestön kasvu kehitysmaissa.

      Totta on, että Suomen kannattaa etujoukoissa kehittää sellaisiakin ratkaisuja huoltosuhdeongelmaan, jotka toimivat myös alhaisen syntyvyyden aikoina. Mutta vielä tärkeämpää on, että Suomessa ja muualla keksitään keinoja, joilla syntyvyyttä pystytään väestön tasolla nostamaan ja laskemaan tarpeen mukaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika ajatella: Näin matala lapsiluku johtaa melko nopeasti sukupuuttoon.

        No, ei johda. 1.4 lasta/nainen (oletetaan nyt yksinkertaisuuden vuoksi lapsikuolleisuus nollaksi) johtaisi kymmenessä sukupolvessa siihen, että väestö olisi mennyt 3%:in nykyisestä. Maailman mittakaavassa tämä tarkoittaisi sitä, että maapallolla eläisi 7 miljardin sijaan 200 miljoonaa ihmistä. Tämä olisi hyvin kaukana sukupuutosta. Ja tämä siis kymmenen sukupolven eli luokkaa 300:n vuoden kuluessa. On päivänselvää, että jos ihmiskuntaa oikeasti uhkaisi sukupuutto (ja sen ajan ihmiset haluaisivat sen välttää), heidän olisi hyvin helppo lisätä lapsimääriä. Lisäksi on hyvin mahdollista, että noin pitkässä ajassa ihmiskunta on saavuttanut jo kuolemattomuuden (eli vanhuuteen ja sairauksiin kuoleminen ja vanheneminen yleisestikin on kokonaan teknologialla saatu poistettua). Tällaisessa maailmassa syntyvyyden pitäisi korvata vain väkivaltaan ja onnettomuuksiin kuolevat, jotta väkiluku ei laskisi.

        Summa summarum, sukupuutto ei ihmiskuntaa uhkaa, vaikka lapsiluvut kaikkialla painuisivat niin alas kuin Suomessa (mihin siihenkin on vielä aika lailla matkaa, keskimäärin ollaan vielä yli kahden, eli väkimäärä kasvaa).

        Huoltosuhdeongelma sen sijaan on toki olemassa, mutta se on ihan eri juttu kuin “sukupuuttoon kuoleminen”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Samuli Saarelma: No, ei johda. 1.4 lasta/nainen (oletetaan nyt yksinkertaisuuden vuoksi lapsikuolleisuus nollaksi) johtaisi kymmenessä sukupolvessa siihen, että väestö olisi mennyt 3%:in nykyisestä. Maailman mittakaavassa tämä tarkoittaisi sitä, että maapallolla eläisi 7 miljardin sijaan 200 miljoonaa ihmistä. Tämä olisi hyvin kaukana sukupuutosta.

        Nyt puhuin tokikin suomalaisten sukupuutosta. Yksinkertaistuuden vuoksi voimme tarkastella suomea äidinkielenään puhuvien absoluuttista määrää ja suhteellista osuutta Suomen väestöstä.

        Väität, että “olisi hyvin helppo lisätä lapsimääriä”. Jos tämä olisi totta, niin eikö tämän pitäisi olla helppoa jo nyt Suomessa. Jos näin on, niin kertoisitko, miten lapsimäärää lisätään (helposti)?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Suomenkielisten osuus taitaa olla historiallisesta katsoen aika korkealla.Vuonna 1900 ruotsinkielisiä oli 13 % ja venäjänkileisiäkin jonkin verran, Viipurissa puhuttiin yleisesti myös Saksaa.

        En sanoisi “aika korkealla”. Tilastokeskuksen mukaan suomenkielisiä oli noin 93 % vuonna 1980 mutta enää 88 % vuonna 2017. En menisi historiassa vuoteen 1900 saakka, koska jo vuonna 1950 ruotsinkielisiä oli 8 %.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Sain itse omat lapseni 1990-luvulla. Ei silloin ollut taloudellisesti tai muutenkaan mitenkään parempi aika lasten saamiseen. Silti syntyvyys oli selvästi nykyistä korkeampi. Minullakin oli määräaikainen työsuhde ja olisi pitänyt keskittyä väitöskirjan tekemiseen äitiyslomalla olemisen sijaan. Siitä huolimatta sain (täysin suunnitellusti) kaksi lasta alle 1,5 vuoden sisällä. Halu saada lapsia oli vain sen verran kova, että se ohitti sen, mikä olisi ollut järkevää.

    Selvästikään nykyisille vähän alle ja vähän yli kolmikymppisille oman lapsen saaminen ei ole yhtä tärkeää kuin mitä se oli samalle ikäluokalle vielä noin 20-25 vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kepa:
      Sain itse omat lapseni 1990-luvulla. Ei silloin ollut taloudellisesti tai muutenkaan mitenkään parempi aika lasten saamiseen.

      1990-luvulla oli merkittävästi kollektiivisempi kulttuuri, eikä media paasannut päivä toisensa perään erilaisista uhista.

      Nykynuori katsoo maailmaa paljon yksilöllisemmin kuin 1990-luvun nuori. Nykynuori pyrkii selviytymään itse. Hän ei liity ammattiliittoihin tai usko eläkkeisiin, vaan yrittää sijoittaa myös itse. Hän ei luota julkiseen terveydenhuoltoon vaan ottaa vakuutuksia. Yleensäkään hän ei luota enää yhteiskuntaan vaan itseensä. Hän ei hae vakituista työtä vaan pohtii yrittämisen mahdollisuutta kaikkine uhkineen. Hänelle ei ole enää Suomea vastuullisena yksikkönä vaan hänelle on maailma erilaisine eturyhmineen.

      Samaan aikaan päällemme roiskitaan joka ikinen päivä jossain muodossa ympäristötuhoa. Nykynuoren maailma on sarja jos-lauseita. Jos matkustat, maailma tuhoutuu. Jos et lopeta lihansyöntiä, maailma tuhoutuu. Jos ostat muotivaatteen, tuet orjuutta. Epäilemättä tietoisuutta oli jo 1990-luvulla, mutta se ei ollut osa elävää kulttuuria samalla tavalla kuin nykyään.

      Suomalaisnuori pyrkii elämään hetkessä ja samalla varautumaan tulevaisuuteen, koska hän ei usko, että yhteistä tulevaisuutta on. On vain yksilöiden tulevaisuus, jossa ainoastaan vahvimmat pärjäävät. Siksi lapsia ei tehdä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Junttipulla Savosta: 1990-luvulla oli merkittävästi kollektiivisempi kulttuuri, eikä media paasannut päivä toisensa perään erilaisista uhista.

        Nykynuori katsoo maailmaa paljon yksilöllisemmin kuin 1990-luvun nuori. Nykynuori pyrkii selviytymään itse. Hän ei liity ammattiliittoihin tai usko eläkkeisiin, vaan yrittää sijoittaa myös itse. Hän ei luota julkiseen terveydenhuoltoon vaan ottaa vakuutuksia. Yleensäkään hän ei luota enää yhteiskuntaan vaan itseensä. Hän ei hae vakituista työtä vaan pohtii yrittämisen mahdollisuutta kaikkine uhkineen. Hänelle ei ole enää Suomea vastuullisena yksikkönä vaan hänelle on maailma erilaisine eturyhmineen.

        Samaan aikaan päällemme roiskitaan joka ikinen päivä jossain muodossa ympäristötuhoa. Nykynuoren maailma on sarja jos-lauseita. Jos matkustat, maailma tuhoutuu. Jos et lopeta lihansyöntiä, maailma tuhoutuu. Jos ostat muotivaatteen, tuet orjuutta. Epäilemättä tietoisuutta oli jo 1990-luvulla, mutta se ei ollut osa elävää kulttuuria samalla tavalla kuin nykyään.

        Suomalaisnuori pyrkii elämään hetkessä ja samalla varautumaan tulevaisuuteen, koska hän ei usko, että yhteistä tulevaisuutta on. On vain yksilöiden tulevaisuus, jossa ainoastaan vahvimmat pärjäävät. Siksi lapsia ei tehdä.

        1990-luvulla oli lama. Silloin ajateltiin vain että yrittää selviytyä jotenkin. Jotkut työelämässä olevat naiset käyttivät selviytymiskeinonaan raskaaksi tulemista koska raskaita ei saa irtisanoa tuotannollisista syistä.
        Lama jakoi myös suomalaiset niihin joilla oli liikaa velkaa esim asuntolainan muodossa ja niihin jotka asuivat halvalla vuokralla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Syntyvyyden laskemisesta on kirjoiteltu aika paljon viime aikoina. Kuitenkin kaikista suurin elefantti huoneessa jätetään huomaamatta hyvin aktiivisesti. On totta että miesten ja naisten koulutustasot eriytyvät, eivätkä naiset yleensä preferoi alemman sosiaalisen statuksen miehiä. Muutama kirjoittaja jo kommentoikin, että mitä lähemmäs Kallion punavihreää kuplaa tullaan, niin sitä pienempää on syntyvyys.

    Kaikkein suurin ero on kulttuurinmuutos! Lasten saamista ei arvosteta. Monien vanhoillisista maista muuttaneilla on Suomessakin korkea syntyvyys ainakin ensimmäisessä polvessa, miten tämä on mahdollista, koska heidän työllistymisensä on erittäin heikkoa ja talodellinen epävarmuus “on tutkimusten mukaan tärkeimpiä syitä syntyvyyden laskulle”. Ehkä he arvostavat lapsia ja perhettä, ja sen vuoksi saavat enemmän lapsia?

    Kaikken suurin syy syntyvyyden laskulle on muutos kulttuurissamme. Me emme arvosta perhettä ja lapsia. Jos seuraisitte nykyistä populaarikulttuuria, ettekä vain Suomi-Filmin elokuvia, niin huomaisitte, kuinka tarina kiteytyy usein sanomaan siitä, kuinka N on nuori ja seksikäs, mutta hänen elämänsä voisi mennä pilalle, jos hän saisi lapsia. Jos lapsesta lähtien aina yliopistoon asti saa vihjeitä ja viittauksia kuinka lapset pilaavat mukavan elämän, niin onko ihme etteivät nuoret aikuiset enää halua lapsia? Muistele toki ketkä raivostuivat eniten Antti Rinteen “synnytystalkosita”.

    Mistä pääsemmekin kysymykseen siitä, miksi kukaan ei ole sanonut tätä ääneen. On aivan selvää, että syntyvyyden liian nopea ja suuri lasku aiheuttaa ongelmia yhteiskunnan velvollisuuksien järjestämisessä. Jos ongelma on suuri, miksi kukaan ei halua nähdä nuoren suomalaisten aikuisten arvomaailman muutosta? Asia liittynee siihen, että kulttuurintuottajat eli taiteilijat, kirjailijat myös toimittajat jne ovat lähes kaikki vasemmiston kannattajia. Oikeistolainen taitelija on vähän niinkuin yksisarvinen. Kaikki tietävät sanan merkityksen, ja sellainen ehkä voisi olla olemassakin, mutta kukaan ei ole tainut nähdä sellaista.

    Jos yhdistäisimme viivat ja huomaisimme sen kuinka kulttuuriamme on muutettu (kulttuuri ei muutu itsestään, vaan ihmisten toimien ja ajatusten kautta, mikä tekee siitä tietyssä mielessä aktiivisen prosessin), ja myöntäisimme nykyisen vasemmiston negatiivisen vaikutuksen asiaan, niin se kyseenalaistaisi liian monia nykykulttuurin paradigmoja, joille on rakennettu “piileviä valtarakeinteita”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. mjoki:
      Kaikkein suurin ero on kulttuurinmuutos!

      Jaan näkemyksen. Mutta oikeastaan tämä on itsestäänselvyys, koska kaikki on kulttuuria.

      Kiteyttäisin näin: syntyvyyden lasku on seurausta naisen valinnanvapauden ihanteesta.

      Yhtäältä vapaus saa naisen tekemään itselleen mieluisia valintoja, kuten hakeutumaan koulutusaloille, joita pidetään perinteisellä tavalla naisellisina. Toisaalta nuori nainen voi olla pulassa vapautensa kanssa eikä pysty itsenäisesti — tai populäärikulttuurin ja agressiivisen feminismin ohjaamina — tekemään pitkällä tähtäimellä itsensä, saati koko yhteiskunnan, kannalta parhaita valintoja. Voikin käydä niin, että ei löydetä sopivaa isäehdokasta ajoissa tai muutoin herätään liian myöhään perheen perustamiseen.

      Mikä on ratkaisu ongelmaan? Arvojen muutos. Ylisukupolvisten viisauksien, meemien, konsentrointi ja konservointi, osittain myös kunnianpalautus.

      Entä miehet? Mies tekee sen, mitä nainen kumppaniehdokkaaltaan edellyttää; naisen strategia on siksi määrittelevä tekijä. Toki miehiä on muutoinkin kasvatettava mm. vastuuntuntoisuuteen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hetemäki viittaa Mikko Myrskylän tutkimukseen, jonka mukaan iäkäs vanhempi on lapsen etu. Myrskylän väitteet perustuvat havaintoihin, joiden mukaan iäkäs vanhempi on yhteydessä lapsen parempaan terveyteen, palikkatestitulokseen ym. sosiologiseen suffeliin. Myrskylä vihjaa, että syynä voisi olla vanhempien vanhempien onnellisempi ja vakaampi koti, suuremmat resurssit jne. Periytyvistä henkisistä ominaisuuksista, jotka myös vaikuttavat suotuisasti ja myöhentävät lastenhankintaa (tunnollisuus, älykkyys), Myrskylä ei puhu halaistua sanaa, vaikka ne ovat ilmeinen sekoittava tekijä.

    Eli on aivan mahdollista, että iäkkäämmästä vanhemmuudesta ei ole minkäänlaista hyötyä, toisin kuin Myrskylä väittää. Haittoja sen sijaan on: etenkin vanhoilla isillä on sukusoluissaan enemmän mutaatioita, ja tästä seuraa pikkuisen suurempi riski esim. lapsen skitsofreniaan. Useamman sukupolven saatossa mutaatioilla olisi suurempikin merkitys. Tämä kysymys on tosin lähinnä akateeminen, koska ennen vuosisadan loppua meillä on tehokas mutaatiokuormanvähennysohjelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olli S: Myrskylä vihjaa, että syynä voisi olla vanhempien vanhempien onnellisempi ja vakaampi koti, suuremmat resurssit jne. Periytyvistä henkisistä ominaisuuksista, jotka myös vaikuttavat suotuisasti ja myöhentävät lastenhankintaa (tunnollisuus, älykkyys), Myrskylä ei puhu halaistua sanaa, vaikka ne ovat ilmeinen sekoittava tekijä.

      En täysin ymmärtänyt, miksi periytyvät henkiset ominaisuudet sekoittaisivat tätä kuvaa jotenkin. Onko siitä jotain merkkejä, että ikä, jossa lapsia hankitaan, periytyy saati, että se korreloi jotenkin noiden lapsille suotuisten henkisten ominaisuuksien kanssa?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Samuli Saarelma: En täysin ymmärtänyt, miksi periytyvät henkiset ominaisuudet sekoittaisivat tätä kuvaa jotenkin. Onko siitä jotain merkkejä, että ikä, jossa lapsia hankitaan, periytyy saati, että se korreloi jotenkin noiden lapsille suotuisten henkisten ominaisuuksien kanssa?

        Lastenhankkimisiän periytyminen ei ole tässä merkittävää, vaan tunnollisuuden, älykkyyden, terveyden yms. Nämä ominaisuudet esim. lisäävät vanhempien kouluintoa ja siten myöhentävät lastenhankintaa. Toinen myöhentävä mekanismi on kenties tunnollisten ihmisten halu valmistaa lapsille tiptop-koti. Em. henkiset ja fyysiset ominaisuudet siis periytyvät ja ovat yhteinen syy niille muuttujille, joiden välille Myrskylä yrittää vetää seuraussuhdetta.

        Idea periytyvistä ominaisuuksista yhteisenä syynä tutkittaville muuttujille kannattaa ymmärtää, koska sen perusteella osaa nopeasti tuomita suuren osan mediassa esiintyvistä tutkimustuloksista roskaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kukaan poliitikko ei uskalla puhua sijaissynnytyksen puolesta. Siitä saataisiin kelpo lisä syntyvyyteen, ja vain haluttuja ja tarkoin harkittuja lapsia, kun miesparit, hedelmättömät naiset ja yksinäiset miehet saisivat sopia tuttunsa tai miksei myös kestävän eettisesti toteutettuna vapaaehtoisen vieraan ihmisen kanssa sijaissynnytyksestä. Nyt nämä ihmiset kipuilevat lapsettomuuden kanssa, kun (aiempi) eduskunta pitää jostain käsittämättömästä syystä sijaissynnytystä sopimattomana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Sijaissynnytykset pitäisi ilman muuta hyväksyä. Se on juristeille vaikeata, koska he eivät osaa päättää, mitä tehdä, jos sijaissynnyttäjä haluaakin pitää lapsen. Helpon ratkaisu on kieltää koko juttu eli siis ulkoistaa sijaissynnytykset Viroon.

        Juristien sijasta olisi ehkä hyvä puhua ongelmasta nimeltä STM ja pienestä klikistä sen ympärillä. Monta asiaa saadaan toimimaan paremmin pilkkomalla STM ja lakkauttamalla sekä THL että Valvira.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Sijaissynnytykset pitäisi ilman muuta hyväksyä. Se on juristeille vaikeata, koska he eivät osaa päättää, mitä tehdä, jos sijaissynnyttäjä haluaakin pitää lapsen. Helpon ratkaisu on kieltää koko juttu eli siis ulkoistaa sijaissynnytykset Viroon.

        Tuo on suhteellisen helppo kysymys vielä. Abortti on paljon vaikeampi juridinen kysymys sijaissynnytysten kohdalla. Sitä koskee sekä kysymys siitä, että jos sijaissynnyttyjä haluaa abortoida lapsen (vastoin lapsen biologisten vanhempien tahtoa), että jos synnytyksen ulkoistanut haluaa abortoida lapsen (vastoin sijaissynnyttäjän tahtoa).

        Netistä löytyy nimellä “surrogacy contract” erilaisia sopimusversioita siitä, millaisin ehdoin sijaissynnytyksiä tehdään. Yksi osa näitä sopimuksia on aborttiin liittyvä sopimus. Käytännössä sijaissynnyttäjiä vaaditaan sopimuksissa usein sitoutumaan lapsen abortointiin, mikäli sijaissynnytyksen tilaaja niin vaatii. Jos sijaissynnyttäjä raskaana ollessaan sitten kieltäytyy abortista tilaajan vaatimuksista huolimatta, voi sijaissynnyttäjä joutua maksamaan sakkomaksuja. Koska sijaissynnyttäjät ovat usein köyhiä, ei heillä ole sellaisiin varaa. Sijaissynnytyssopimuksessa myös voidaan esimerkiksi sopia siitä, että sijaissynnyttäjä ei juo alkoholia tai tupakoi raskausaikanaan. Mutta entä jos hän tekeekin juuri niin? Jos sopimusrikkomuksista aletaan käydä oikeutta, päädytään tilanteeseen, jossa kanteen toinen osapuoli on todennäköisemmin varakas ja pystyvä hankkimaan huippulakimiehet, ja toinen ei.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. “Sellainenkin muutos on tapahtunut, että korkeasti koulutetut saavat enemmän lapsia kuin vähän koulutetut. Ennen oli toisin päin.”

    Tämähän on sinänsä erinomainen uutinen” Ja noin yleensä on hyvä asia, jos syrjäytyneet eivät saa lapsia. Syrjäytynyt ei aina ole hyvä vanhempi, ja näiden lapsista tulee keskimääräistä useammin yhteiskunnalle rasite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Suomelle pitää saada uusi tarina hyvinvointivaltionarratiivin tilalle. Uudessa tarinassa pitää myöntää, että hyvinvointivaltiolupauksesta ei voida pitää kiinni, koska rahat loppuvat. Vanhenevan euro-Suomen talous ei luultavasti pahemmin jatkossa kasva, ei ainkaan pariin vuosikymmeneen, mutta sote-menot sen sijaan miltei räjähtävät käsiin.

    Ihmisten pitää ottaa aivan uudella tavalla henkilökohtainen vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Mutta miten, kun liki puolet rahoista menee veroihin?

    Vanhojen ihmisten kannalta kaikki on luultavasti joka tapauksessa liian myöhäistä. Mutta nuoremmat ihmiset voivat vielä muuttaa pois.

    Idea on siksikin hyvä, että, minne tahansa muuttavat, saavat lapsensa tasa-arvoisempaan kouluun. Ja tasa-arvoista koulua tarvitaan, jotta yhteiskunta pysyisi koossa ja lapsia syntyisi.

    Tietysti voi käydä niinkin, että Suomi pärjää. Jostain putkahtaa musta joutsen, deus ex machina ja pelastaa tilanteen kuin ihmeen kaupalla..

    Toisaalta juuri ilmestyneen vertailun mukaan Suomi todettiin taas epätasa-arvoisimpiin kuuluvaksi, joten siltä suunnalta tuskin ainakaan ei kannata joutsenia tiirailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tästähän olen mesonut jo vuositolkulla, mutta suurin tasa-arvo-ongelma Suomessa on seuraava: naisia on liian vähän suuryritysten hallintoneuvostoissa.
    Suurin tasa-arvo-ongelma todellisuudessa on poikien ja miesten syrjäytyminen. Naiset vievät koulutuspaikat ja kouluissa opetetaan tytöille sopivilla opetusmenetelmillä. Ainoa oikea malli naisten aseman parantamiseen on poikien koulutukseen panostaminen.
    Naisen kanssa tasavertainen mies on tasapainoinen kumppani liitossa. Alistettuna oleva mies reagoi negatiivisesti, ja niitä alistettuja on kuulkaa 90:ssä prosentissa liitoista.
    Tällaisissa suhteissa peitto ei heilu silleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo: “Syntyvyyden lasku on kiihtynyt huomattavasti viime vuosina. Saman aikaisesti kaupungistumiskehitys on pannut päälle turbovaihteen. Jos nuorten tulevaisuuden unelmana ei ole enää omakotitalo pellon keskellä vaan kaksio Kalliossa, ei siihen unelmaan kuulu lapsetkaan yhtä kiinteästi.”

    Tulisiko tuota ok-talounelmaa yhteiskunnan tukea syntyvyyden piristämiseksi? Saataisiin Helsingin asuntokuplaa pihisemään hallitusti pienemmäksi. Tosin kyllähän jo nykyään Helsinki häviää taistelun lastentekoiässä olevista pariskunnista esim. Vantaalle halvempien perheasuntojen ja paremman kasvatusympäristön vuoksi. Se kaksio Kalliosta kannattaa todellakin vaihtaa ok-taloon, asumisenlaatu kohenee olennaisesti.

    Osmo Soininvaara:
    Urakoitisija valittaa, että veroa on työntekijöiden palkoissa ja kaikessa muussakin. Noin puolet Suomen BKT:sta on veroa, joten ei tuossa ole mitään ihmeellistä.

    Ei ehkä ihmeellistä mutta hanurista se on ja syvältä sieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk:
      Osmo: “Syntyvyyden lasku on kiihtynyt huomattavasti viime vuosina. Saman aikaisesti kaupungistumiskehitys on pannut päälle turbovaihteen. Jos nuorten tulevaisuuden unelmana ei ole enää omakotitalo pellon keskellä vaan kaksio Kalliossa, ei siihen unelmaan kuulu lapsetkaan yhtä kiinteästi.”

      Tulisiko tuota ok-talounelmaa yhteiskunnan tukea syntyvyyden piristämiseksi?Saataisiin Helsingin asuntokuplaa pihisemään hallitusti pienemmäksi. Tosin kyllähän jo nykyään Helsinki häviää taistelun lastentekoiässä olevista pariskunnista esim. Vantaalle halvempien perheasuntojen ja paremman kasvatusympäristön vuoksi. Se kaksio Kalliosta kannattaa todellakin vaihtaa ok-taloon, asumisenlaatu kohenee olennaisesti.

      Ei tarvitse tukea, 20-40 vuotiaita ja täysin asuinkelvollisia ok-taloja saa Vantaalta ja Espoosta Kallion kaksion hinnalla.
      Ainoa mistä täytyy huolehtia on että yhteydet julkisilla niiltä alueilta ovat kunnossa niin ettei perheet olisi riippuvaisia kahdesta autosta.
      Viimeinen niitti on HSL:n kaavailema Hömeenlinannväylän ja Vihdintien linjastomuutos joka katkaisee bussilinjat Länsi-Vantaalta ja Pohjois-Espoosta Helsingin keskustaan. Tämä siis aiotaan toteuttaa ennenkuin pääväyät bulevardisoidaan tai rakennetaan mitään “pikaraitioteitä”, eli joukkoliikenteen käyttäjät pistetään vaihtamaan bussista bussiin Helsingin matkoillaan. Se ei hirveän paljon lohduta että joidenkin bussilinjojen pääteasemaksi muuttuu Myyrmäen asema koska suurimmalla osalla jotka ovat nykyisiä busseja käyttäneet ovat kulkeneet muualle Helsinkiin kuin keskustaan tai Pasilaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Oma vaikutelma on, että lestadiolaisten keskuudessa avioitumisikä on noussut. Tällä voi olla merkittävä vaikutus lasten määrään. Naisen hedelmällisyys alkaa varsin nopeasti laskea iän karttuessa. Jos ensimmäisen lapsen saa lähellä kolmeakymmentä, lapsia ei ehdi tehdä kuin puolen kymmentä. Koulutuksella on merkitys. Toisin kuin usein luullaan, lestadiolaisnaiset kouluttautuivat samalla tavalla kuin muutkin. Mahdollisesti nykyään ollaan suunnitelmallisempia eli hankitaan ensin ammatti ja ehkä työkin, ennen kuin avioidutaan.
    Jos ympärillä on perheitä, joissa on useampia lapsia, niin muutkin hankkivat herkemmin useampia lapsia. Tämä on voinut vaikuttaa Pohjanmaan lapsirikkauteen ei-lestadiolaisten keskuudessa. Muuttoliike on kerännyt ihmiset kasvukeskuksiin ja tällöin ympäristön vaikutus voi jäädä vähemmäksi.
    Lestadiolaisilla on helppo muuttaa uusille alueille, koska uusilla paikkakunilla löytyy helposti sukulaisia ja tuttu yhteisö. Suurimmat lestadiolaisyhteisöt löytyvät nykyään isoista kaupunegista ja erityisesti niiden kehyskunnista. Yksi esimerkki on Jyväskylän kehyskunta Uurainen, joka ei ole ollut aiemmin merkittävä lestadiolaiskeskittymä, mutta nykyisin siellä on iso yhteisö ja siellä syntyvyys onkin kasvanut. Isoja lestadioalaisyhteisöjä on myös mm. Espoossa, Vantaalla, Porvoossa, Nurmijärvellä, Ylöjärvellä, Lempäälässä, Jyväskylässä, Laukaassa, Kokkolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Ts. kasvukeskuksissa.
    Sekin on yleinen harha, että lestadiolaiset olisivat ensisijaisesti agraarisia. Isojen kaupunkien ja kehyskuntien yhteisöt ovat varsin keskiluokkaisia ja akateemisia on paljon mukana. Tämä näkyy mm. siinä, että julkisuudessa lestadiolaisesta liikkeestä erkaantuneet tai etäisyyttä ottaneet ovat usein akateemisia.
    Sosiologisesti on mielenkiintoista, että yhtenäinen uskonnollisuus luo samoja ilmiöitä. Vertaa lestadiolaiset ja (ortosksi)uutalaiset eli keskittyminen kasvukeskuksiin, koulutus, elannon hankinta tietyltä alalta ja lopulta assimiloituminen (=luopuminen lestadiolaisuudesta) yhteiskunnallisen aseman tai uran noustessa. Voisin luetella pitkän listan nykyisiä suomalaisia vaikuttajia aina näyttelijöihin ja viihdealalle toimiviin, joiden akateemiset tai kaupunkilaiset isovanhemmat olivat aktiiveja ja merkkihenkilöitä lestadiolaisessa liikkeessä. Uuden herätyksen lestadiolaisuuden hiipuminen on jopa selitetty sillä, että ko. haara aikoinaan sai kannatusta paljolti kaupunkilaisessa paremmassa väestössä. Heidän koulutetut lapset erkaantuivat liikkeestä.
    Olisi suotavaa, että lestadiolasuutta tutkittaisiin enemmän myös sosiologisesta näkökulmasta eikä keskitytä pelkästään kohuihin ja stereotypioihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. sosiologinen näkemys: Tämä näkyy mm. siinä, että julkisuudessa lestadiolaisesta liikkeestä erkaantuneet tai etäisyyttä ottaneet ovat usein akateemisia.

      Yliopistot ja korkeakoulut ovat “vaarallisia” uskolle. Niissä pyörii paljon epäuskoisia ja suvun kontrolli on olennaisesti heikompi, kuin nuorempana vanhempien luona asuessa. Ja vaikkapa ammattikoulu → samalle paikkakunnalle töihin ja asettuminen kotipaikan läheisyyteen tuottaa tietenkin paljon suuremman kiinnittymisen yhteisöön

      Kaiken kukkuraksi missä tahansa yliopistossa lestadiolaiset ovat opiskelijoiden seassa pikkuriikkinen vähemmistö, kun kotipaikkakunnan kouluissa he saattavat olla jopa enemmistönä ja keskiasteen oppilaitoksissa merkittävän kokoisena vähemmistönä. Vaikka lestadiolaisia on kaikkialla Suomessa, niin jatko-opinnoissa omiin porukoihin koteloituminen on paljon hankalampaa. Niinpä uskossaan horjuvat lipsahtavatkin yliopistossa verkon ulkopuolelle, aivan etenkin näin jos sattuvat opiskelupiireissä ihastumaan ei-lestadiolaiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mörökölli:”Helsingin Sanomilla on selkeä keskustelualusta.”

    En ole kokeillut, mutta vallitseeko sielläkin samanlainen sensuuri , kuin mielipidepalstalla ? Mitään lehden citypolitiikasta poikkeavaa ei julkaista, suomalainen vastine uutistoimisto Anadolulle.
    Vapaan median ote on livennyt sitä mukaa kun kaupungistuminen on edennyt. Samaa ilmiötä kiihdyttää verkkomedioiden kasvu. Sanomalehdet ovat kustannuskriisissä, ja sitä tilkitessä täytyy priorisoida paikallisen rahan ja politiikantekijöiden edut. Tämä on eräs taustamuuttuja siihen, miksi Hesari on vajonnut paikallislehdeksi.
    Jotkut hämääntyvät toimituksen tasokkaasta kulttuuri ynnämuusta tarjonnasta. Sisä- ja talouspoliittinen agenda on citysiittoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tiedotusvälineitä seuraamalla on voinut jo vuosikymmeniä olla hyvin perustein sitä mieltä että maailman loppu on aivan nurkan takana ja sitä ennenkin kaikki menee koko ajan huonommaksi. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta että joskus maailman loppu tulee.

    Mutta asiaan. Katsotaanko väärää asiaa jos mietitään vain lapsilukua? Syntyvyyden laskua on selitetty monilla teorioilla, ja tässä on yksi lisää: Seksi johtaa parisuhteisiin ja parisuhteet seksiin. Seksi taas johtaa lapsiin, tai ainakin niin minulle koulussa opetettiin. Entäs jos sekä seksi että parisuhteet vähenevät: http://bit.ly/2HfMdo0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo, toivottavasti vastaat tähän. Onko mielestäsi ok että nainen voi tappaa lapsen ilman rangaistusta? Puhun tietenkin abortista. Onko mielestäsi ok, jos mies tappaa lapsensa naisen kohtuun? Jos kyseessä on soluklimppi eikä ihminen, miten toisella on ja toisella ei oikeus päättää klimpin kohtalosta?

    Missä vaiheessa tuosta klimpistä, kuten feministit asian esittävät, tulee ihminen? Osaatko sinä asettaa siihen tarkan rajan vai menetkö sosialististen rotutohtoreiden arvion taakse? Kuten tiedät, kannattamasi ideologia, siis sosialismi, on kaikkialla kannattanut rodunjalostusta; natsi-Saksa, DDR, Myrdalin Ruotsin hyvinvointivaltio…

    Mikä ihme teitä sosialisteja vaivaa? Kovin rodunjalostaja Suomessa on Linkola. Anteeksi, jos vaikutan agressiiviselta, mutta todella toivon että osaat vastatakysymyksiini: minkä ikäisenä sikiö on ihminen ja millä perusteella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Urakoitsija:
      Osmo, toivottavasti vastaat tähän. Onko mielestäsi ok että nainen voi tappaa lapsen ilman rangaistusta? Puhun tietenkin abortista. Onko mielestäsi ok, jos mies tappaa lapsensa naisen kohtuun? Jos kyseessä on soluklimppi eikä ihminen, miten toisella on ja toisella ei oikeus päättää klimpin kohtalosta?

      Vaikka en ole Osmo niin vastaan seuraavasti:
      – miehen ei tarvitse huolehtia lapsesta, juridisesti kyllä maksamalla elatusmaksuja, mutta jotkut isät vähät välittävät siitä tai ylipäänsä kasvatusvastusta
      – miehen ei tarvitse pelätä että joku muu tappaa hänen kohdussaan olevaa lasta koska hänellä ei ole kohtua eikä pysty synnyttämään
      – lähtökohtaisesti naisella on vastuu ja siksi kynnys tehdä abortti on erittäin korkealla

      Urakoitsija:
      Missä vaiheessa tuosta klimpistä, kuten feministit asian esittävät, tulee ihminen? Osaatko sinä asettaa siihen tarkan rajan vai menetkö sosialististen rotutohtoreiden arvion taakse? Kuten tiedät, kannattamasi ideologia, siis sosialismi, on kaikkialla kannattanut rodunjalostusta; natsi-Saksa, DDR, Myrdalin Ruotsin hyvinvointivaltio…

      – Raskausviikkomäärään mihin asti abortteja saa tehdä on olemassa yleisesti hyväksytyt lääketieteelliset määritelmät
      – Sosialistimaissa kuten Neuvostoliitto ja DDR abortit korvasivat muun ehkäisyn koska ehkäisyvälineitä oli niukasti. Porvarillisessa Suomessa ei ole ollut tarvetta sellaiselle käytännölle.
      – Suomessa ei aborttioikeus ole täysin vapaata. Lähtökohtaisesti terve naimisissa ja työelämässä oleva äiti iältään 18-35 jonka lapsi uä-tutkimuksissa on todettu terveeksi ja jolla ei ole ennestään montaa lasta, ei saa aborttia. Se on aina joku lautakunta joka sen luvan myöntää.
      Nämä lait ovat olleet voimassa jo 1970-luvulla jolloin koko Vihreää Liittoa ei ole ollut olemassa, eikä mikään puolue ehkä Kristillisdemokraatteja lukuunottamatta ole vaatinut muutoksia. Paluuta mihinkään 1800-luvun käytäntöihin ei ole!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.