Ilmaston lämpeneminen on kiihtymässä?

Kat­soin taas pitkästä aikaa Nasan sivuil­ta,  mitä maa­pal­lon läm­pöti­lalle kuuluu.Käytän 12 kk:n tasoi­tus­ta, kos­ka läm­pöti­laku­vaa­jal­la on pien­tä kausivaihtelua.

Luvut kuvaa­vat muu­tos­ta vuosien 1950–80 keskiar­voon. Siitä ajanko­hdas­ta maa­pal­lo on läm­men­nyt kuvan mukaan noin 0,8 astet­ta. Se ei siis ole tuo usein käytet­ty esi­te­ol­lisen ajan läm­pöti­la, kos­ka ver­tailu­vu­osi­na maa­pal­lo oli jo läm­men­nyt. Noi­hin lukui­hin pitäisi lisätä noin 0,2 astet­ta, niin puhuisimme muu­tok­ses­ta esi­te­ol­liseen aikaan näh­den. Maa­pal­lo on siis nyt läm­men­nyt asteella. 

Läm­pöti­lal­la on ollut kasvi­huonekaa­su­ista johtuen nou­se­va tren­di ja El Nino ‑ilmiön vuok­si vai­htelua trendin ylä- ja ala­puolel­la. El Ninon aikana yläpuolel­la ja La Ninan aikana alapuolella.

Kolme vuot­ta sit­ten läm­pöti­la rikkoi kaikkia ennä­tyk­siä taval­lista voimakkaam­man El Ninon ansios­ta nousten noin 0,2 astet­ta tren­di­vi­ivan yläpuolelle. Sen jäl­keen läm­pöti­la on laskenut La Ninan ansios­ta, mut­ta päässyt hädin tuskin trendin ala­puolelle. Vuodelle 2019 ennuste­taan jo uut­ta El Ninoa, joten nyt pitäisi olla kuopan pohjalla.

Tein hyvin epäti­eteel­lisen ana­lyysin piirtämäl­lä käsi­varais­es­ti viivat käyrän huip­pu­jen ja pohjien kaut­ta. Nämä kuvaa­jat osoit­ta­vat, että läm­pen­e­m­i­nen olisi kiihtynyt. Saman­lainen spurt­ti nähti­in 1990-luvun puo­livälis­sä. Syitä tähän en osaa sanoa. Joku parem­pi ilmas­toasiantun­ti­ja var­maankin osaisi. 

Excell las­ki kuvaan lin­eaarisen trendin. Kokeilin myös toisen asteen poly­no­mia. Se osoit­ti hitaasti kiihtyvää kasvua, mut­ta toisen asteen ter­mi oli tuskin tilas­tol­lis­es­ti merkitsevä. 

50 vastausta artikkeliin “Ilmaston lämpeneminen on kiihtymässä?”

  1. Toiv­otaan paras­ta. Jospa ikiroudan metaani viimeinkin alka­isi purra?

  2. Hyvältä näyt­tää, mut­ta saamme odot­taa vielä kauan ennekuin koti­maiset viinit (oikeista rypäleistä siis) ja koti­mainen oli­iviöljy tule­vat kaup­poi­hin, tuskin min­un eli­naikanani. Mut­ta saa­han sitä toivoa?

  3. Ainakin Lapista on mitat­tua aineis­toa muu­ta­man tuhan­nen vuo­den ajal­ta. Voisitko tehdä vas­taa­van havain­nol­lis­tamisen siitä aineistosta?

  4. Eikö olisi jo korkea aika tun­nus­taa, että ain­oa tapa pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on leika­ta 95% päästöjä ja heti. Emme voi odot­taa uusia teknisiä keksin­töjä. Olisi pitänyt sat­sa­ta jo 30 vuot­ta sit­ten. Olem insinööri ja uskon tekni­ilka­an mut­ta nyt ollaan myöhässä. Hesarin jut­tu fuu­siovoimas­ta oli yksi vas­tu­ut­tomim­mista. Vaik­ka se ran­skalainen ydin­voimala valmis­tu­isi nykyaikataulun mukaan 2025 men­nessä ja vielä toimisi, ei siihen ilmas­tomielessä kan­nat­taisi investoi­da, ei ehtisi ilmastoasiassa.

    Pitäisi tun­nus­taa että on pakko luop­ua autoilus­ta ja tietysti muis­takin polt­to­moot­tor­eista, lentämis­es­tä, lihan­syön­nistä (siis myös koirista ja kissoista) ja kaikestä krääsästä ja heti. Poli­it­tista real­is­mia? 10 sent­tiä dieselin hin­taan Ran­skas­sa veti pres­i­dentin räh­mälleen ja antautui.

    1. Las­si Hietanen
      “Eikö olisi jo korkea aika tun­nus­taa, että ain­oa tapa pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on leika­ta 95% päästöjä ja heti.”

      Plus maail­maan tulee rauha, jos vielä sen lisäk­si laite­taan kaik­ki aseet roski­in ja opetel­laan elämään ihmisiksi.

      Mitä siten? Miten tämä lausah­dus saa kiinalaiset, intialaiset ja vaikka­pa amerikkalaiset ja aus­tralialaiset tekemään yhtään mitään?

      “Pitäisi tun­nus­taa että on pakko luop­ua autoilus­ta ja tietysti muis­takin polt­to­moot­tor­eista, lentämis­es­tä, lihansyönnistä ”

      Vaik­ka Suo­mi tai koko Euroop­pa katoaisi huomen­na kar­tal­ta, ilmas­ton­muu­tos ei sil­lä pysähdy.

      Jär­jet­tömän kokois­t­en hiilid­iok­sidi­vähen­nys­ten sijas­ta pitää kerätä koko Euroopan laa­juinen sotakas­sa. Sit­ten ale­taan kepit­tämään mui­ta mai­ta ilmas­totekoi­hin ja käytet­täisi­in kas­saa paikkaile­maan paikataan niitä vahinko­ja, mitä mah­dol­li­sista ilmas­to­tul­lien vas­tat­ulleista alkaa tulemaan. 

      Vähen­nyk­siä ei pidä uno­htaa, mut­ta ei maail­ma sil­lä pelas­tu että vain euroop­palaiset vähen­tävät päästöjään. Tarvi­taan kan­sain­välistä yhteistyötä. Ne joi­ta ei kiin­nos­ta, täy­tyy saa­da kiin­nos­tu­maan. Joko hyväl­lä (esim. lahjo­ma­l­la) tai sit­ten pahal­la (hiil­i­t­ulleil­la tms.). Kaik­ki täl­lainen vaatii resursse­ja eli käytän­nössä rahaa. Kos­ka resurs­seista on aina pulaa, ei kan­na­ta käyt­tää kaikkia euroopan dekar­bon­isoimiseen niiltä osin, kun se tulee liian kalli­ik­si vs. panos­tus kan­sain­väliseen toimintaan.

      Ja ainakin Euroopas­sa pitäisi ensin aloit­taa siitä, että laite­taan Sak­sa jär­jet­tömän ydin­voimavas­taisen poli­ti­ikkansa kanssa kuri­in. En tiedä miten se onnis­tuu, mut­ta Sak­san toim­inta on äärim­mäisen vahin­gol­lista sekä sen itsen­sä, että myös koko EU:n ilmastotavoitteille.

      1. Sylt­ty:

        Vähen­nyk­siä ei pidä uno­htaa, mut­ta ei maail­ma sil­lä pelas­tu että vain euroop­palaiset vähen­tävät päästöjään. Tarvi­taan kan­sain­välistä yhteistyötä. Ne joi­ta ei kiin­nos­ta, täy­tyy saa­da kiin­nos­tu­maan. Joko hyväl­lä (esim. lahjo­ma­l­la) tai sit­ten pahal­la (hiil­i­t­ulleil­la tms.). Kaik­ki täl­lainen vaatii resursse­ja eli käytän­nössä rahaa. Kos­ka resurs­seista on aina pulaa, ei kan­na­ta käyt­tää kaikkia euroopan dekar­bon­isoimiseen niiltä osin, kun se tulee liian kalli­ik­si vs. panos­tus kan­sain­väliseen toimintaan.

        Ja ainakin Euroopas­sa pitäisi ensin aloit­taa siitä, että laite­taan Sak­sa jär­jet­tömän ydin­voimavas­taisen poli­ti­ikkansa kanssa kuriin. 

        Yhdyn Syl­tyn kan­taan. En kan­na­ta EU:n inte­graa­tion syven­tämistä, mut­ta nyt, kun meil­lä unioni kuitenkin vielä on pystyssä, niin sitä voisi käyt­tää ensin union­in omien ja sit­ten koko maail­man riv­ien suoris­tamiseen. Konkreet­tisem­min voisi vaa­tia — hyväl­lä tai pahal­la — jokaiselta maail­man val­ti­ol­ta hiilineu­traal­i­ut­ta vuo­teen 2060 mennessä.

      2. Sylt­ty:
        Las­si Hietanen
        “Eikö olisi jo korkea aika tun­nus­taa, että ain­oa tapa pysäyt­tää ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on leika­ta 95% päästöjä ja heti.”

        Mitä siten? Miten tämä lausah­dus saa kiinalaiset, intialaiset ja vaikka­pa amerikkalaiset ja aus­tralialaiset tekemään yhtään mitään?

        “Pitäisi tun­nus­taa että on pakko luop­ua autoilus­ta ja tietysti muis­takin polt­to­moot­tor­eista, lentämis­es­tä, lihansyönnistä “

        Vaik­ka Suo­mi tai koko Euroop­pa katoaisi huomen­na kar­tal­ta, ilmas­ton­muu­tos ei sil­lä pysähdy.

        Kiinalaiset, afrikkalaiset, intialaiset, aasialaiset, yhdys­val­ta­laiset, sak­salaiset… Jospa tun­nuste­taan, että suo­ma­lais­ten ilmas­to­vaiku­tus henkilöä kohden on yksi maail­man suurim­mista ja aloite­taan itses­tämme. Lihan­syön­ti min­imi­in, oma auto myyn­ti­in (pait­si ne alle 10% joil­la on yli 5km sivistyk­sen pari­in), turhan tavaran ost­a­mi­nen stop, seu­raa­va asun­to puo­let nyky­istä pienem­pi, ylimääräi­nen lentämi­nen pois. Kaik­ki help­po­ja keino­ja jot­ka poten­ti­aalis­es­ti nos­ta­vat elämän laatua.

        Mut­ta ei. Sama meno jatkuu, kana työ­paikkaruokalas­sa mais­tuu entiseen malli­in ja autot päästävät pakokaa­sut ilmoille tiheään asu­tu­il­la alueil­la, jos­sa omaa autoa itsen­sä liikut­tamiseen ei oikeasti tarvitse kukaan. Kun ne kiinalaiset…

        Eli tyy­dytään opti­moimaan talouskasvua ja odot­ta­maan sitä päivää, kun päästään loskatalvista Kes­ki-Euroopan tilanteeseen. Har­mi, että pimey­deltä meitä ei pelas­ta edes ilmastonmuutos.

      3. Koti-isä: Kiinalaiset, afrikkalaiset, intialaiset, aasialaiset, yhdys­val­ta­laiset, sak­salaiset… Jospa tun­nuste­taan, että suo­ma­lais­ten ilmas­to­vaiku­tus henkilöä kohden on yksi maail­man suurim­mista ja aloite­taan itsestämme. 

        Ei ole mitään luon­non­lakia, joka sanoisi, että jokaisel­la maail­man ihmisel­lä on oikeus yhtä suureen ilmas­to­vaiku­tuk­seen. Muu­toin­han väk­ilu­vun kas­vat­ta­mi­nen jos­sakin päin maa­pal­loa vähen­täisi oikeuk­sia toisel­la puolel­la maa­pal­loa, mikä olisi absur­di mekanismi.

        Maail­mas­sa val­ta ja vas­tuu on sovi­tusti jaet­tu itsenäis­ten val­tioiden kesken. Sik­si toimin­nan ensisi­jaisen sub­jek­tin tulee olla valtio. 

        Yksi keskeinen oikeu­den­mukaisu­u­den peri­aate on, että toiselle ei saa aiheut­taa vahinkoa. Sik­si Suomikaan ei saa tuot­taa net­topäästöjä, jot­ka muut­ta­vat ilmas­toa epäedullisek­si joillekin muille valtioille. 

        Näin ollen oikeu­den­mukaista olisi, että jokainen val­tio — taval­la tai toisel­la — “nielisi” omat kasvi­huonepäästön­sä, mukaan lukien his­to­ri­al­liset päästönsä. 

        Suomen osalta riit­tää jotakuinkin, että net­topäästöt saadaan nol­laan. Jos päästään negati­ivisi­in päästöi­hin, nielu­palvelu­ja voita­neen myy­dä niitä tarvit­seville, kuten Sak­salle kenties. 

        Kos­ka Suo­mi on jo saavut­ta­mas­sa nol­lan­et­topäästöt etu­joukois­sa, tulisi Suomen kohden­taa huomion­sa muiden maid­en pain­os­tamiseen pikem­min kuin oman vauhdin paran­tamiseen, aivan kuten Sylt­ty korosti.

    2. Las­si Hieta­nen:
      . Emme voi odot­taa uusia teknisiä keksin­töjä. Olisi pitänyt sat­sa­ta jo 30 vuot­ta sit­ten. Olem insinööri ja uskon tekni­ilka­an mut­ta nyt ollaan myöhässä. Hesarin jut­tu fuu­siovoimas­ta oli yksi vastuuttomimmista. 

      Andrea Rossin E‑CAT on kau­pal­lis­tamis­vai­heessa. Yhteistyökump­panin­sa kanssa ovat asen­ta­mas­sa 40 MW edestä läm­pölaitok­sia läm­mit­tämään toimis­to­ja. Myyvät vain läm­poä, eli voimalaitok­set on Rossin porukan hal­lus­sa ja myyvät 20% markki­nahin­taa alem­mal­la hin­nal­la läm­pöä kump­panille. Ensim­mäi­nen laitos ollut käyn­nis­sä mar­rasku­un puo­livälistä alkaen.

      Tuol­ta sivus­tol­ta löy­tyy lisää tietoa aiheesta. Ovat seu­ran­neet 8 vuot­ta Rossin tekemisiä:
      http://e‑catworld.com/

      1. JY: Tuol­ta sivus­tol­ta löy­tyy lisää tietoa aiheesta. Ovat seu­ran­neet 8 vuot­ta Rossin tekemisiä:
        http://e‑catworld.com/

        Linkkisi tar­joa­vat tiedot eivät hirveästi vaku­u­ta. Kan­nat­taa opetel­la medi­an lukutaitoa. 

        Toki vain, jos tuo e‑cat osoit­tau­tuu onnis­tuneek­si, kek­si­jälle kuu­lukoon reilu osu­us maail­man pelastamisesta.

      2. Tapio: Linkkisi tar­joa­vat tiedot eivät hirveästi vakuuta. 

        Rossi oli tekemässä lait­teel­laan 1 megawatin koet­ta vuon­na 2011, tulok­sista ei ole mitään kuulunut.

      3. Mikko Kivi­ran­ta: Rossi oli tekemässä lait­teel­laan 1 megawatin koet­ta vuon­na 2011, tulok­sista ei ole mitään kuulunut.

        Joo, ja sen jäl­keen “yhtä onnis­tunut­ta” uut­ta “riip­puma­ton­ta” koet­ta v. 2014. Hän jopa sai lisen­sioitua keksin­tön­sä jollekin yri­tyk­selle, mut­ta oikeusjut­tuhan siitä tuli, kun yri­tys ei saanut laitet­ta toim­i­maan. ‑Käsit­tämätön­tä, mis­tä Rossille riit­tää rahoitusta.

        PS: Tuos­ta LENR:stä olisi niin suun­na­ton­ta hyö­tyä, että sitä ilmeis­es­ti tutk­i­taan jonk­in­moi­sel­la inten­si­teetil­lä ihan vakavasti otet­tavis­sa organ­isaa­tiois­sa ympäri maailman.

      4. Tapio: Joo, ja sen jäl­keen “yhtä onnis­tunut­ta” uut­ta “riip­puma­ton­ta” koet­ta v. 2014. Hän jopa sai lisen­sioitua keksin­tön­sä jollekin yri­tyk­selle, mut­ta oikeusjut­tuhan siitä tuli, kun yri­tys eisaanut laitet­ta toimimaan.-Käsittämätöntä, mis­tä Rossille riit­tää rahoitusta.

        PS: Tuos­ta LENR:stä olisi niin suun­na­ton­ta hyö­tyä, että sitä ilmeis­es­ti tutk­i­taan jonk­in­moi­sel­la inten­si­teetil­lä ihan vakavasti otet­tavis­sa organ­isaa­tiois­saym­päri maailman.

        Rossin ensim­mäisen kau­pal­lisen lait­teen pääsee näkemään 31.1.2019 ihan “livenä” inter­netis­sä. Siitä Helen osta­maan läm­pöä, kun hal­val­la saa.

        https://tinyurl.com/yap2clo3

    3. Insinöörit suun­nit­tel­e­vat lait­teet, joi­ta me kulut­ta­jat ostamme.Nykyaikana tuote­taan paljon nopeasti hajoavia tuot­tei­ta, joiden tuot­tamiseen kulute­taan paljon ener­giaa monis­sa eri vai­heis­sa kai­vok­ses­ta kulut­ta­jan kotiin.Sellainen kuin lait­teen kor­jaami­nen, mak­saa paljon ja onko takei­ta, että kor­jat­tu laitekaan kestää kauaa.
      Onko insinöörien mielestä järkevää tuot­taa kestoiältään huono­ja lait­tei­ta ja ovatko ne ilmas­ton läm­pen­e­misen kannal­ta eri­tyisen merkittäviä ?

      1. Kari Nuu­ti­nen:
        Insinöörit suun­nit­tel­e­vat lait­teet, joi­ta me kulut­ta­jat ostamme.Nykyaikana tuote­taan­paljon nopeasti hajoavia tuot­tei­ta, joiden tuot­tamiseen kulute­taan paljon ener­giaa monis­sa eri vai­heis­sa kai­vok­ses­ta kulut­ta­jan kotiin.Sellainen kuin lait­teen kor­jaami­nen, mak­saa paljon ja onko takei­ta, että kor­jat­tu laitekaan kestää kauaa.
        Onko insinöörien mielestä järkevää tuot­taa kestoiältään huono­ja lait­tei­ta ja ovatko ne ilmas­ton läm­pen­e­misen kannal­ta eri­tyisen merkittäviä ?

        Ei se ole suun­nit­teluinsinööreistä kiin­ni. He suun­nit­tel­e­vat lait­teet lakien, stan­dar­d­i­en ja johdon antamien reunae­hto­jen mukaan.

  5. Näyt­tää aivan van­hal­ta kun­non tekniseltä ana­lyysiltä. Vielä kun tuo käyrä tuos­ta las­kee alle pohjien kaut­ta vede­tyn lin­jan, niin trendiä ei joko ole tai se on kääntynyt.

    Jos­sain oli Fourieer-ana­lyysi tilanteesta muu­ta­man vuo­den takaa. Ana­ly­y­sis­sa ennustet­ti­in viimeisen huipun tait­tuvan laskuk­si — kuten siis on tapah­tunut. Johtopäätös: ei trendiä, sat­un­naista vaihtelua.

    Aika näyt­tää.

    1. JPKJ:
      Näyt­tää aivan van­hal­ta kun­non tekniseltä ana­lyysiltä. Vielä kun tuo käyrä tuos­ta las­kee alle pohjien kaut­ta vede­tyn lin­jan, niin trendiä ei joko ole tai se on kääntynyt.

      Jos­sain oli Fourieer-ana­lyysi tilanteesta muu­ta­man vuo­den takaa. Ana­ly­y­sis­sa ennustet­ti­in viimeisen huipun tait­tuvan laskuk­si – kuten siis on tapah­tunut. Johtopäätös: ei trendiä, sat­un­naista vaihtelua.

      Aika näyt­tää.

      On jo näyt­tänyt: Luon­nonkasvien, ötököi­den, eläin­ten ja lin­tu­jen ”pohjois­ra­ja” on selkeästi siir­tynyt ylem­mäk­si oman yli 60-vuo­tisen havain­to­his­to­ri­ani aikana. Tämä, kuten myös meren­pin­nan nousu ovat läm­pen­e­misen kiis­tat­to­mia indikaattoreita.

      1. Sit­tää, että ilmas­to läm­pe­nee, ei ole (järkevää) kiis­taa. Se, että nuo Soin­in­vaaran luon­nos­tel­e­vat kiihtymis­jak­sot ja sit­ten ne rauhal­lisem­mat peri­odit ovat jotenkin mielekkäitä on sit­ten jo muu­ta­maa ker­talu­okkaa kyseenalaisem­paa. Nehän häviäi­sivät, jos muu­ta­man yksit­täisen vuo­den arvot oli­si­vat olleet hie­man toiset. Yleinen läm­pen­e­mistren­di olisi ollut sama, mut­ta se olisi tapah­tunut tasaisemmin,

    2. JPKJ:
      Näyt­tää aivan van­hal­ta kun­non tekniseltä ana­lyysiltä. Vielä kun tuo käyrä tuos­ta las­kee alle pohjien kaut­ta vede­tyn lin­jan, niin trendiä ei joko ole tai se on kääntynyt.

      Jos­sain oli Fourieer-ana­lyysi tilanteesta muu­ta­man vuo­den takaa. Ana­ly­y­sis­sa ennustet­ti­in viimeisen huipun tait­tuvan laskuk­si – kuten siis on tapah­tunut. Johtopäätös: ei trendiä, sat­un­naista vaihtelua.

      Aika näyt­tää.

      En nyt tiedä mikä on ollut seu­raamisen taso, mut­ta eipä tässä kai ole mitään kovin epä­selvää että onko sat­un­naista vai­htelua vaiko ei. Taide­taan olla nyky­isin jo suun­nilleen samoil­la tasoil­la evoluu­tio­teo­ri­an ja suh­teel­lisu­us­teo­ri­an kanssa, eli ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­tön läm­pen­e­m­i­nen on pom­min­var­ma hom­ma. Osmon ana­lyysi on aika kep­poinen ja jos koko perus­teesis­sä on jotain epä­var­maa, niin kan­nat­taa var­maan lukaista läpi vähän perus­teel­lisem­paa ana­lyysiä aiheesta, esim tästä:
      https://www.eesi.org/climate-change-FAQ

      tai ihan wikipedi­as­ta tms..

      1. Niin, en toki kom­men­til­lani ole kiistämässä ilmas­ton muutosta.

        Var­moina pide­tyt totu­udet ovat vain hel­posti johta­mas­sa kyseenalaisi­in oikopolkui­hin argu­men­toin­nis­sa, kuten tässä tapauk­ses­sa aikasar­ja-ana­ly­y­sis­sa. Seu­rauk­se­na on huonos­ti toimivia yleistyk­siä, joista voi sit­ten seu­ra­ta jotain sel­l­aista joka ei ollut tarkoitus.

        Peräänku­u­lu­tan ajat­telun huolel­lisu­ut­ta myös selv­inä ja vahvis­tet­tuina pidet­ty­jen asioiden osalta. Huonot metodit ovat huono­ja metode­ja, vaik­ka näyt­täi­sivätkin toimi­van “oikein”.

        Lähin­nä min­ua hymy­i­lyt­ti nos­tal­gis­es­ti tuo Osmon “tekni­nen analyysi”.

  6. Mah­ta­vatko ihmisen toimet pär­jätä luon­non oma­lle läm­pötilo­jen jak­sot­taisu­udelle? Jääkau­sia on syn­tynyt läpi his­to­ri­an olet­tavasti auringon akti­ivi­su­u­den heikken­e­misen seurauksena.Eli pikem­minkin jääkaut­ta kohti ollaan menos­sa kuin läm­pen­e­mistä kohti.Ei ihmisen toim­inta voi olla auringon vai­htelui­ta ylivoimaisem­pi ja aiheut­taa pla­nee­tan kuumen­e­mista vas­toin auringos­sa tapah­tu­vaa säteily­ta­son heikken­e­mistä? Jos olen väärässä, niin osoit­takaa se.

    1. Kari Nuu­ti­nen: .Ei ihmisen toim­inta voi olla auringon vai­htelui­ta ylivoimaisem­pi ja aiheut­taa pla­nee­tan kuumen­e­mista vas­toin auringos­sa tapah­tu­vaa säteily­ta­son heikken­e­mistä? Jos olen väärässä, niin osoit­takaa se.

      Auringon inten­si­teetin vai­htelu on help­po erot­taa muista tek­i­jöistä: Satel­li­it­ti mit­taa samanaikaises­ti auringos­ta saa­pu­vaa säteilyä ja maas­ta takaisin avaru­u­teen lähtevää säteilyä. Jos maas­ta takaisin lähtevä säteily piene­nee suh­teessa Auringos­ta tule­vaan säteilyyn, Tel­luk­seen kumu­loituu ener­giaa. Täl­laisia selkeitä mit­taus­tu­lok­sia on ole­mas­sa, ja takaisin­säteilyn pienen­e­misen syinä ovat ainakin kasvihuonekaasut.

      1. Tapio: Auringon inten­si­teetin vai­htelu on help­po erot­taa muista tekijöistä:Satelliitti mit­taa samanaikaises­ti auringos­ta saa­pu­vaa säteilyä ja maas­ta takaisin avaru­u­teen lähtevää säteilyä.Jos maas­ta takaisin lähtevä säteily piene­nee suh­teessa Auringos­ta tule­vaan säteilyyn, Tel­luk­seen kumu­loituu energiaa.Tällaisia selkeitä mit­taus­tu­lok­sia on ole­mas­sa, ja takaisin­säteilyn pienen­e­misen syinä ovat ainakin kasvihuonekaasut.

        Todellakin,noin päin­hän tämä menee nyt.Auringon akti­ivi­su­us on laskenut, mut­ta maa­pal­lon ilmas­to senkus vaan läm­pe­nee. Ihmi­nen on nyt vaikut­tavin tek­i­jä ilmas­toon ja maa­pal­lon lämpötilaan

    2. Etkös sinä tuos­sa itse jo osoit­tanut?: Auringon akti­ivi­su­us las­kee, joten ilman ihmistä ilmas­to jäähty­isi. Kos­ka ihmi­nen läs­nä ja ilmas­to läm­pe­nee niin ihmi­nen se on.

  7. Niin se aurinko nyt läm­mit­tää maa­pal­loa takaisin nor­maali­in tilanteeseen. Nyt peukut pystyyn ja ilmas­ton läm­mi­tystalkoot käyn­ti­in että saadaan met­sät kas­va­maan nopeaa ja maat­alous kukoistukseen!

  8. Kyl­lähän läm­pen­e­misen pitäisi olla kiihtymässä, kos­ka hiilid­iok­sip­i­toisu­us nousee ja sys­tee­mis­sä on iner­ti­aa. Pin­tamit­tausten aikasar­jas­ta läm­pen­e­misen viimeaikainen nopeu­tu­mi­nen ei kuitenkaan näy, ainakaan hyvin: https://tamino.wordpress.com/2018/10/09/the-global-warming-signal/

    Tulos riip­puu tietenkin kovasti siitä mil­laista mallia käyt­tää. Lisäk­si pitää uskoa merk­it­sevyyk­siä tai luot­ta­musväle­jä kat­soes­sa että on mallintanut kaik­ki autokorrelaatiot.

    Meeen­pin­nan nousu sen­si­jaan on selvästi kiihtymässä: https://tamino.wordpress.com/2018/02/13/sea-level-acceleration‑2/

    1. Kun näitä asioi­ta itse miet­tii, pitää aina muis­tut­taa itseään että ei etsi avaimia kat­u­lam­pun alta. Kun ymmärtää tilas­totiedet­tä, argu­men­tit alka­vat pain­ot­tua taval­la joka ei ole oikeaa ilmastotiedettä. 

      Ilmas­ton läm­pen­e­mistä pääasialli­nen evi­denssi ei tule aikasar­joista ja tilas­toista, vaan fysikaal­i­sista ilmas­tom­a­lleista. Tilas­to­ja ja aikasar­jo­ja on hyvä käyt­tää mallien tark­istamiseen, mut­ta tren­dit eivät ker­ro tulevaisuudesta. 

      Aurinkokun­nan pla­neet­to­jen sijain­ti­akin voisi ennus­taa tilas­tol­lisil­la malleil­la, mut­ta fysikaaliset mallit ovat paljon parem­pia. Vain muu­ta­ma havain­to uud­es­ta taivaankap­paleesta riit­tää ennus­ta­maan sen sijain­nin vuosikym­meniksi eteen­päin. Tilas­tom­a­llil­la ennustet­ta ei voisi tehdä. 

      Ilmas­tom­a­llit paranevat jatkuvasti.

      1. N/A:
        Kun näitä asioi­ta itse miet­tii, pitää aina muis­tut­taa itseään että ei etsi avaimia kat­u­lam­pun alta. Kun ymmärtää tilas­totiedet­tä, argu­men­tit alka­vat pain­ot­tua taval­la joka ei ole oikeaa ilmastotiedettä. 

        Ilmas­ton läm­pen­e­mistä pääasialli­nen evi­denssi ei tule aikasar­joista ja tilas­toista, vaan fysikaal­i­sista ilmas­tom­a­lleista. Tilas­to­ja ja aikasar­jo­ja on hyvä käyt­tää mallien tark­istamiseen, mut­ta tren­dit eivät ker­ro tulevaisuudesta. 

        Aurinkokun­nan pla­neet­to­jen sijain­ti­akin voisi ennus­taa tilas­tol­lisil­la malleil­la, mut­ta fysikaaliset mallit ovat paljon parem­pia. Vain muu­ta­ma havain­to uud­es­ta taivaankap­paleesta riit­tää ennus­ta­maan sen sijain­nin vuosikym­meniksi eteen­päin. Tilas­tom­a­llil­la ennustet­ta ei voisi tehdä. 

        Ilmas­tom­a­llit paranevat jatkuvasti.

        Mil­lä perus­teel­la havain­not ovat vähem­män arvokkai­ta kuin tuol­laiset mallit? Miten niiden kehit­tymistä voi arvioi­da? Para­me­trien ja yhtälöi­den määrän kasvulla?

      2. Aus­tri­an: Mil­lä perus­teel­la havain­not ovat vähem­män arvokkai­ta kuin tuol­laiset mallit? Miten niiden kehit­tymistä voi arvioi­da? Para­me­trien ja yhtälöi­den määrän kasvulla?

        No, tot­ta­han fysi­ikan perus­fak­toi­hin perus­tu­vat mallit ovat aina ensisi­jaisia havain­toi­hin näh­den. Jos jälkim­mäiset poikea­vat mallien ennusteista, niin vika on aina mit­tauk­sis­sa ja niin­pä data on yleen­sä käyt­tökelvo­ton­ta ilman huolel­lista adju­soin­tia, homogenisoin­tia, kaulin­taa ja käärim­istä. Vas­taavasti kaik­ki havain­not jot­ka näyt­tävät tuke­van malle­ja ovat automaat­tis­es­ti paikkaansapitäviä ja virhei­den etsimi­nen niistä on dun­ningkruuk­eris­mia ja öljy-yhtiöi­den rahoit­ta­maa denialismia.

        Samoin ilmas­to­tukimuk­sen saloi­hin vihk­i­tymät­tömien on turha men­nä arvostele­maan käytet­tyjä tilas­tol­lisia menetelmiä — onhan näet päivän selvää, että menetelmä, joka löytää mallien ennus­ta­man fysikaalisen sig­naalin on paras mahdollinen.

  9. Natures­sa 06/2018 löytö län­tisen Antark­tik­sen alla 91 akti­ivista tulivuor­ta. Mag­neet­tikent­tä heikke­nee — KUINKA tyh­mää ignoora­ta sen vsiku­tus läm­pen­e­miseen! Siperi­as­sa 3x vahvem­pi mag­neet­tikent­tä jo kuin Afrikan-EAm­erikan välil­lä. Eran­to vaeltaa nopeam­min kuin havain­to­his­to­ri­as­sa. Biopolt­toainei­den hui­jaus jäänyt kiin­ni C14/C13/C12-mas­sas­pekkar­il­la. Ei nää pop­u­laari-poli­isit kuun­tele. T. biokemisti (pihal­lenau­ret­tu) & putkimies dinoglyphs.fi

  10. Ode, voisit jät­tää ilmi­selvien denial­istien tyhjät kom­men­tit vain julkaise­mat­ta. Menkööt muualle levit­tämään epäti­eteel­listä maailmankuvaansa.

  11. “ILMASTON LÄMPENEMINEN ON KIIHTYMÄSSÄ?”

    Mik­si kysymys­merk­ki? Kai se nyt kiihtyy, kos­ka ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ja kor­reloi selvästi ihmiskun­nan tuot­tamien päästö­jen kasvun kanssa. Ja kasvu jatkuu, kat­so­taan­pa vaik­ka cli­mate­ac­tion­track­er sivus­tos­ta suurim­man päästäjän, Kiinan ennustet­ta seu­raavalle kymmenelle vuodelle, kasvu on yhä merkit­tävää. IPCC SR 1.5 ker­too, mitä läm­pen­e­m­i­nen merk­it­see, ja kuin­ka lähel­lä tuo­ta 1.5 rajaa ollaan jo nyt. Me suo­ma­laiset tiedämme, että mei­dän osalta tuo raja meni jo ajat sitten.

    1. Panin sen kysymys­merkin sik­si, että nois­sa havain­nois­sa olin näkev­inäni kiihtymistä, mut­ta niin kuin tääl­lä on jo sam­not­tu, täl­lä havain­nol­la ei ole minkään­laista tilas­tol­lista merkitsevyyttä.

    2. Veikko Kekko­nen:

      IPCC SR 1.5 ker­too, mitä läm­pen­e­m­i­nen merk­it­see, ja kuin­ka lähel­lä tuo­ta 1.5 rajaa ollaan jo nyt. Me suo­ma­laiset tiedämme, että mei­dän osalta tuo raja meni jo ajat sitten.

      Miten niin suo­ma­lais­ten osalta raja jo meni? Mitä tarkoi­tat? Käsit­tääk­seni Suomen net­topäästö­jen suu­ru­us ja tren­di ovat melko hyvät, kiitos Suomen pienen vestön ja suurten hiilinielujen.

      1. Tarkoi­tan vain sitä, että Suomen ilmas­to läm­pe­nee selvästi nopeam­min kuin ilmas­to keskimäärin. Yleinen käsi­tyshän on, että Suomes­sa on jo ylitet­ty 2 ast C läm­pen­e­m­i­nen. Voin allekir­joit­taa väit­teen ihan omien havain­to­jenikin perus­teel­la. Suomen omil­la päästöil­lä on kovin vähän tekemistä tapah­tuneen kanssa.

      2. Veikko Kekko­nen:
        Tarkoi­tan vain sitä, että Suomen ilmas­to läm­pe­nee selvästi nopeam­min kuin ilmas­to keskimäärin. Yleinen käsi­tyshän on, että Suomes­sa on jo ylitet­ty 2 ast C lämpeneminen. 

        Suomen läm­pen­e­m­i­nen ei ole automaat­tis­es­ti sama asia, kuin maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen. Paikalli­nen läm­pen­e­m­i­nen voi johtua myös lisään­tyneistä etelä­tu­ulista. Se taas on vain maa­pal­lol­la ole­van läm­mön siirte­lyä paikas­ta toiseen, mut­ta ei läm­mön lisään­tymistä. Vain globaalit mit­tauk­set kelpaavat.

      3. Veikko Kekko­nen:
        Tarkoi­tan vain sitä, että Suomen ilmas­to läm­pe­nee selvästi nopeam­min kuin ilmas­to keskimäärin. 

        Kiitok­sia sel­ven­nyk­ses­tä. (Pelkäsin turhaan, että tässä viitat­ti­in joi­hinkin ske­naar­i­oi­hin, jois­sa kunkin maan nup­piko­htaisia päästölu­pauk­sia skaalataan koko maail­malle, mis­tä sit­ten arvioidaan vas­taavaa läm­pen­e­misen määrää. Täl­laisi­akin laskelmia on muis­taak­seni julk­isu­u­teen tuotu.)

  12. Kovin on yksinker­tais­tet­tu läm­pen­e­misen syitä. Täy­tyy myös kysyä, että mis­tä ajas­ta ilmas­to on läm­men­nyt 0,8 astet­ta? Jos vuodes­ta 1980, niin mielestäni läm­pen­e­m­i­nen on alle 0,7 astetta?

    Ilmas­to läm­peni huo­mat­tavasti ennen toista maail­man­so­taa ja tätä eivät ilmas­tom­a­llit osaa selit­tää, ei myöskään sen aikainen hiilidioksidipitoisuus.

  13. Syltty:“Pitäisi tun­nus­taa että on pakko luop­ua autoilus­ta ja tietysti muis­takin polt­to­moot­tor­eista, lentämis­es­tä, lihansyönnistä “”

    Hiilid­iok­sidipäästö­jen (noin 70 % päästöistä) lisäk­si lentämisessä syn­tyy vesi­höyryä (noin 30 %) sekä typen okside­ja, rikkiok­side­ja, pala­mat­to­mia hiilivetyjä, häkää ja pien­hiukka­sia (yhteen­sä alle pros­ent­ti). Vesi­höyrykään ei ole hai­ta­ton­ta, jos se muo­dostaa ilmas­toa läm­mit­täviä cirrus-pilviä.

    Raportin mukaan ainakin 51 pros­ent­tia maail­man kasvi­huonekaa­supäästöistä aiheutuu liha- ja siipikar­jan tuotan­nos­ta, kun YK:n aikaisem­man arvion mukaan lihan­tuotan­to vas­tasi vain noin 18 pros­en­tista päästöjä.

    Eri lähteistä saaduista luvuista tulee jo yli 100 %. Tosin tutkimuk­set eivät mit­taa samo­ja kaa­su­ja tarkalleen, mut­ta point­ti on se, että tyh­jen­tävää tutkimus­tu­losta ei ole. 

    Kun lentämisen (rahti) päästöt leikataan, niin läm­pen­e­m­i­nen hidas­tuu riit­tävästi. Maat alka­vat valmis­taa tuot­teen­sa omas­sa maas­sa vaikkakin kalli­im­mal­la hin­nal­la kuin aikaisemin. Kulut­ta­mi­nen vähe­nee ja ihmiset lait­ta­vat rahansa oleel­liseen. Ei viihde eikä yliku­lut­tamiseen. Lopetamme velka­an­tu­misen, help­poa vai mitä ?

  14. Mitä sit­ten? Ilmas­to on ollut huo­mat­tavasti nyky­istä kylmem­pi tai lämpimämpi maa­pal­lon his­to­ri­an aikana. Tuhat vuot­ta sit­ten Suomen ilmas­to oli nyky­istä merkit­tävästi lämpimämpi. Läm­pen­e­m­i­nen on Suomes­sa hyvä asia.

    1. Mitä sit­ten? …Läm­pen­e­m­i­nen on Suomes­sa hyvä asia.

      Sitä sit­ten, se ei ole pelkästään Suo­mi joka muut­tuu (luul­tavasti läm­pe­nee), vaan kaik­ki muutkin alueet maa­pal­lol­la muut­tuvat — luul­tavasti läm­penevät. Tuhan­sia vuosia sit­ten met­sästäjä-keräil­i­jöi­den oli help­po muut­taa eteläm­mäs man­ner­jään laa­jetes­sa, ja muut­taa pohjoisem­mak­si man­ner­jään vetäy­tyessä. (i) Nykyään maa­pal­lol­la ei enää ole tyhjää tilaa jonne ilmastopako­laiset mah­tu­isi­vat, ilman että kohdealueen asukkaat alot­taisi­vat sotimisen tai muun vas­taan­pane­misen. (ii) Nykyisel­lä elämän­tyylil­lä ja tuotan­to­tavoil­la muut­ta­jien on han­kalampi ottaa infra­struk­tu­urin­sa mukaan, met­sästäjä-keräil­i­jöil­lä se mah­tui rep­pu­un. (iii) Nykyään muu­tok­set tapah­tu­vat kym­menis­sä vuo­sis­sa eivätkä sadois­sa tai tuhan­sis­sa vuosissa.

      Saat­taa olla että mei­dän osamme Suomes­sa osoit­tau­tuu silti hyväk­si. Venäjä luul­tavasti hyö­tyy ilmas­to­muu­tok­ses­ta, sil­lä kun on niukasti sata­makaupunke­ja jäämässä veden alle, ja sen sijaan iso Siperia sulamis­taan odot­ta­mas­sa. Sik­si venäläiset eivät ehkä ala tungek­sia tänne, ja vieläpä hoita­vat muun­maalais­ten ilmastopako­lais­ten nirt­saamisen omil­la rajoil­laan mei­dän puolestamme. Myös etelään päin meil­lä on onnekkaasti bul­vaane­ja jot­ka hoita­vat ilmastopako­lais­ten lis­timisen tai esim. Välimereen hukut­tamisen puolestamme.

      Moraal­is­ta­han tuo ei ole, ja oman navan opti­moin­ti saat­taa myös kostau­tua mikäli kehi­tyskulku onkin yllät­tävämpi (niinkuin isois­sa mullis­tuk­sis­sa tup­paa ole­maan). Jos ter­mo­hali­inikier­to pysähtyy napa­jäi­den sulaes­sa, ja Golf-vir­ta myös, niin ehkä ilmastopako­laisik­si lähdem­mekin me suo­ma­laiset. Jos olemme siihan asti aja­neet kukin-pitää-huolen-itses­tään ‑poli­ti­ikkaa, sil­loin on oletet­tavis­sa itse jou­tu­mi­nen tapetuk­si lähim­mäl­lä rajal­la tai jos­sain kauem­pana. Tai, jos maail­mal­la soti­maan lähde­tään, vaiku­tuk­set eivät ehkä jääkkään kauas rajois­tamme. Ensim­mäisiä paikko­ja maa­pal­lol­la jois­sa kostea läm­pöti­la ylit­tää ihmisen sietokyvyn lie­nee etelä- ja kaakkois-Aasia. Niil­lä seuduin asuu sato­ja miljoo­nia ihmisiä, ja ainakin Kiinal­la, Pak­istanil­la ja Intial­la on ydi­naseet. Ruoan­tuotan­non lop­pumi­nen joil­lakin seuduil­la voi johtaa vielä yllät­tävämpi­en porukoiden liik­keelle lähtöön, joi­ta on enem­män kuin meitä ja joil­la voi olla parem­pi aseistus. 

      Näitä jos­sitelmia pitää sit­ten pun­taroi­da niitä kus­tan­nuk­sia vas­taan joi­ta ilmas­to­muu­tok­sen tor­ju­mis­es­ta aiheu­tu­isi (mikäli tor­ju­mi­nen on mah­dol­lista). Epä­var­mo­ja­han kaik­ki olete­tut tapah­tu­mainku­lut ovat, mut­ta päätök­sen­teko epä­var­muu­den val­lites­sa on taito johon läh­es kaik­ki men­estymi­nen tai tuhou­tu­mi­nen tässä maail­mas­sa perustuu.

      Aihe on laa­jem­pi, mut­ta tämä lyhyenä rek­tiona “Mitä sit­ten” ‑kysymyk­seen.

      1. Mikko Kivi­ran­ta: Sitä sit­ten, se ei ole pelkästään Suo­mi joka muut­tuu (luul­tavasti läm­pe­nee), vaan kaik­ki muutkin alueet maa­pal­lol­la muut­tuvat – luul­tavasti lämpenevät. 

        Kivi­ran­nan kom­ment­ti on osu­va ja melko perus­teelli­nenkin. Siitä kuitenkin puut­tuu yksi ele­ment­ti: peri­aate, jon­ka mukaan val­tio ei saa aiheut­taa hait­taa toiselle val­ti­olle. Tämä peri­aate on mielestäni keskeinen maail­man­rauhan kannal­ta. Ymmärtääk­seni vain jois­takin poikkeuk­sista on sovit­tu (lähin­nä soti­laalli­nen väli­in­tu­lo YK:n man­daatil­la). Vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on kyse yhteis­maas­ta (maa­pal­lon ilmas­tos­ta ja läm­pen­e­mis­es­tä), on yhteis­maan pilaami­nen kasvi­huonepäästöil­lä nähtävä hai­tan­tekona muille. Hai­tan­teko on rin­nastet­tavis­sa sodan julis­tuk­seen ja oikeut­taa puo­lus­tau­tu­misen, tarvit­taes­sa voimakeino­ja käyttäen. 

        Sen sijaan oman maan pilaami­nen, esimerkik­si ylikan­soit­ta­mal­la ja maaperää köy­hdyt­tämäl­lä, ei oikeu­ta siir­tymään rajo­jen yli tois­t­en val­tioiden alueelle.

      2. Aika ajatel­la: …peri­aate, jon­ka mukaan val­tio ei saa aiheut­taa hait­taa toiselle val­ti­olle. Tämä peri­aate on mielestäni keskeinen maail­man­rauhan kannal­ta … oman maan pilaami­nen, esimerkik­si ylikan­soit­ta­mal­la ja maaperää köy­hdyt­tämäl­lä, ei oikeu­ta siir­tymään rajo­jen yli 

        Jos Paasikivi tote­si legali­teet­tinäköko­htia puineille että “Kreml ei ole mikään käräjäoikeus” vielä suht’ järjestyneessä maail­mas­sa, niin sitäkin vähem­män miljoon­apäiset nälkää ja kuole­maa pak­enevat mas­sat alka­vat pohtia ylipään­sä mitään oikeuspe­ri­aat­tei­ta, saati jotain meille edullis­es­ti kir­sikan­poimit­tua periaatetta.

        Kun kuitenkin pienen val­tion asukkaille on eri­tyisen edullista se että oikeuspe­ri­aat­teet val­lit­se­vat maail­mas­sa, mei­dän kan­nat­taa kaikel­la pain­ol­lamme yrit­tää keikaut­taa venet­tä K.V. ilmas­tospimuk­sen aikaansaamisen suun­taan. Ja tehdä se ennen kuin K.V. järjestys alkaa rakoilla.

        Tähän liit­tyen: vaik­ka puh­taan peli­te­o­reet­tis­es­ta <A HREF=“http://www.soininvaara.fi/2013/11/14/ilmastopolitiikka-2-yhteismaan-ongelma/“Yhteismaan näkökul­mas­ta yksipuoliset ilmas­to­teot eivät olekaan kan­nat­tavia, vaan ain­oas­taan kaikkia sito­va sopimus, ark­i­todel­lisu­udessa ihmiset käyt­täy­tyvät mon­imutkaisem­min. Esimerkin ja hyvän tah­don näyt­tämi­nen mm. luul­tavasti on pikem­min avuk­si kuin haitak­si neu­vot­teluis­sa, sit­ten kun K.V. ilmas­tosopimuk­ses­ta neuvotellaan.

  15. Raju­ja päätök­siä sito­vas­ta lain­säädän­nöstä pitäisi saa­da tehtyä erit­täin nopeal­la aikataul­ul­la. Siihen taas vaikut­taa seu­raa­van hal­li­tuk­sen koos­t­u­mus ja kuin­ka paljon siel­lä on elinkei­noelämän kätyre­itä. Päästetäänkö elinkei­noelämä vesit­tään ilmas­to­toimet, se on ratkai­sevin tais­telu ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taises­sa sodassa.

    Busi­nessEu­ropen (elinkei­noelämän jär­jestö­jen ja suurten yhtiöi­den lob­by, mukana EK) aiko­mus vesit­tää kun­ni­an­hi­moi­sem­pi ilmastopoli­ti­ik­ka vuodet­ti­in jul­ki viime syksynä. Aiko­vat viat­tomasti myötäil­lä jos puheet pysyvät puheina. Jos uhkaa muut­tua laiek­si, otta­vat isom­mat aseet esi­in. Vesit­tämis­pro­pa­gan­dan väit­teet: “ei voi­da kos­ka kil­pailukyky, muiden pitää saavut­taa EU:n taso, EU:n ei pidä ottaa johtavaa roo­lia, laskel­mat epä­var­mo­ja, epä­vakaus lisään­tyy, vaa­di­taan vaikuttavuusarviointeja”.

    Pohat­to­jen suus­taa on äsket­täinkin tul­lut viestiä, että pysykööt poli­itikot kaukana, kyl­lä markki­nat hoita­vat tämän ilmasto-ongelman. 

    Nyt kan­nat­taa seu­ra­ta, mitkä poli­itikot ja medi­at alka­vat tois­taa Busi­nessEu­ropen lis­tan kohtia. Tai voihan sitä hurskaasti vale­hdel­la silmät suut täy­teen vaalei­hin asti. Näin kokoomus luul­tavasti toimii. Lam­maspuku kisko­taan päälle ja suden kul­ma­ham­paat pal­jaste­taan sit­ten hallitusneuvottelussa.

    Nyt pide­tään his­to­ri­an tärkeim­mät ilmas­to­vaalit. Jos on ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tosis­saan huolestunut (kuten kaikkien pitäisi olla), ääni elinkei­noelämän edun­valvon­ta­puolueille on yhtä tyh­mä teko kuin jos veikkaisi hal­vaan­tunut­ta muu­lia laukkak­isois­sa. Tästä vihrei­den kan­nat­taisi vaa­likam­pan­jas­sa muis­tut­taa niitä sil­lä taval­la rajoit­tunei­ta, jot­ka voivat ajatel­la äänestävän­sä vain joko kokoomus­ta tai vihreitä.

  16. On ris­tiri­itaista, että val­tio tukee matkailua, mut­ta samaan aikaan ajaa toimia ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi.

    Matkailumain­ok­sia nähtyään aasialainen lentää lap­pi­in ja tuhoaa ilmas­toa. Tur­is­timäärän kas­vaes­sa lap­pi­lainen työtön työl­listyy asi­akas­palveli­jak­si, hänen kulu­tus­ta­son­sa nousee ja hän alkaa matkustel­la itsekin.

    Tietoisu­us lapista matkailuko­hteena lev­iää ja yhä use­am­mat tah­to­vat lap­pi­in. Samal­la yhä use­ampi työtön työl­listyy ja nos­taa kulutustasoaan.

    Sama kuvio toteu­tuu kaikil­la elämä­nalueil­la. Kun ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us kulut­taa, he kulut­ta­vat. Poli­itikot taas yrit­tävät luo­da yhteiskun­nan, jos­sa mah­dol­lisim­man moni kulut­taisi mah­dol­lisim­man paljon. Ja vaik­ka eivät yrit­täisi, niin demokra­ti­as­sa ei ole keino­ja, joil­la työl­listynyt saataisi­in säi­lyt­tämään työt­tömyy­den aikainen kulu­tus­ta­son­sa. Keskilu­okkaistu­vaa Aasi­aa ei voi estää nouse­mas­ta siiville.

    Tekniset fan­tasi­at ovat teknisiä fan­ta­sioi­ta. Parhaim­mil­laan niil­lä voidaan hidas­taa kiel­teistä kehi­tys­tä, mut­ta ei niistä ratkaisuk­si vuo­sisato­jen mitas­sa ole. Vihreässä lan­gas­sa on usei­ta kir­joituk­sia, jois­sa on perustel­lusti kyseenalais­tet­tu vihreän kasvun mah­dol­lisu­us. Jonkin­laisia luku­jakin on mukana. Ainee­ton maail­ma on kaukana.

    Kuvitel­ma kulu­tuk­seen perus­tu­van ja siihen kan­nus­ta­van jär­jestelmän yhdis­tämis­es­tä ympäristön­suo­jelu­un on harhainen, täysin irrationaalinen. 

    Kaik­ki puolueet ovat käytän­nössä samaa mieltä kuin Jus­si Hal­la-aho. Suomea ei saa pysäyt­tää. Me tah­domme matkamme ja mate­ri­amme ja sosi­aali­palvelumme ja ter­vey­den­hoit­o­mme ja koulu­tuk­semme. Silti tulemme vaalei­hin men­nessä kuule­maan jyke­viä kan­nan­ot­to­ja ja maalailu­ja fan­tasti­sista visioista. Kun sit­ten vaa­likau­den jäl­keen tarkastelemme kehi­tys­tä, huo­maamme, että ympäristökuor­mi­tus (ei ain­oas­taan ilmas­ton­muu­tos) on kas­vanut eniten alueil­la, joil­la taloudelli­nen kasvu on ollut vahvaa. 

    En ymmär­rä, mik­si poli­itikot esit­tävät tätä teat­te­ria ja mik­si kansalaiset usko­vat siihen. Ain­oa todel­li­nen keino ympäristö­tuho­jen tor­jun­taan on kieltää kulu­tus kovien ran­gais­tusten uhal­la. Sitä ei tah­do kansa, sitä eivät tah­do poli­itikot eikä sitä tah­do bisnes. He tah­to­vat tätä.

    https://yle.fi/uutiset/3–10572896?fbclid=IwAR1ouKRCzQkkOCUoLg59KM3c0rnV2TrUog10uEGj3u_MuczsShIxeHVIBpk

    1. Junt­tip­ul­la Savos­ta:
      On ris­tiri­itaista, että val­tio tukee matkailua, mut­ta samaan aikaan ajaa toimia ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi.

      Matkailumain­ok­sia nähtyään aasialainen lentää lap­pi­in ja tuhoaa ilmas­toa. Tur­is­timäärän kas­vaes­sa lap­pi­lainen työtön työl­listyy asi­akas­palveli­jak­si, hänen kulu­tus­ta­son­sa nousee ja hän alkaa matkustel­la itsekin.

      Tietoisu­us lapista matkailuko­hteena lev­iää ja yhä use­am­mat tah­to­vat lap­pi­in. Samal­la yhä use­ampi työtön työl­listyy ja nos­taa kulutustasoaan.

      Sama kuvio toteu­tuu kaikil­la elämä­nalueil­la. Kun ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us kulut­taa, he kulut­ta­vat. Poli­itikot taas yrit­tävät luo­da yhteiskun­nan, jos­sa mah­dol­lisim­man moni kulut­taisi mah­dol­lisim­man paljon. Ja vaik­ka eivät yrit­täisi, niin demokra­ti­as­sa ei ole keino­ja, joil­la työl­listynyt saataisi­in säi­lyt­tämään työt­tömyy­den aikainen kulu­tus­ta­son­sa. Keskilu­okkaistu­vaa Aasi­aa ei voi estää nouse­mas­ta siiville.

      Tekniset fan­tasi­at ovat teknisiä fan­ta­sioi­ta. Parhaim­mil­laan niil­lä voidaan hidas­taa kiel­teistä kehi­tys­tä, mut­ta ei niistä ratkaisuk­si vuo­sisato­jen mitas­sa ole. Vihreässä lan­gas­sa on usei­ta kir­joituk­sia, jois­sa on perustel­lusti kyseenalais­tet­tu vihreän kasvun mah­dol­lisu­us. Jonkin­laisia luku­jakin on mukana. Ainee­ton maail­ma on kaukana.

      Kuvitel­ma kulu­tuk­seen perus­tu­van ja siihen kan­nus­ta­van jär­jestelmän yhdis­tämis­es­tä ympäristön­suo­jelu­un on harhainen, täysin irrationaalinen. 

      Kaik­ki puolueet ovat käytän­nössä samaa mieltä kuin Jus­si Hal­la-aho. Suomea ei saa pysäyt­tää. Me tah­domme matkamme ja mate­ri­amme ja sosi­aali­palvelumme ja ter­vey­den­hoit­o­mme ja koulu­tuk­semme. Silti tulemme vaalei­hin men­nessä kuule­maan jyke­viä kan­nan­ot­to­ja ja maalailu­ja fan­tasti­sista visioista. Kun sit­ten vaa­likau­den jäl­keen tarkastelemme kehi­tys­tä, huo­maamme, että ympäristökuor­mi­tus (ei ain­oas­taan ilmas­ton­muu­tos) on kas­vanut eniten alueil­la, joil­la taloudelli­nen kasvu on ollut vahvaa. 

      En ymmär­rä, mik­si poli­itikot esit­tävät tätä teat­te­ria ja mik­si kansalaiset usko­vat siihen. Ain­oa todel­li­nen keino ympäristö­tuho­jen tor­jun­taan on kieltää kulu­tus kovien ran­gais­tusten uhal­la. Sitä ei tah­do kansa, sitä eivät tah­do poli­itikot eikä sitä tah­do bisnes. He tah­to­vat tätä.

      https://yle.fi/uutiset/3–10572896?fbclid=IwAR1ouKRCzQkkOCUoLg59KM3c0rnV2TrUog10uEGj3u_MuczsShIxeHVIBpk

      Asi­aa. Linkolan linja.

  17. Linkolan lin­ja tai ei, niin demokra­t­ian näkökul­mas­ta oleel­lista on ymmärtää, että edessämme on tekopy­hä näytelmä. Ilmas­ton­muu­tos on val­jastet­tu poli­ti­ikan ja bis­nek­sen väli­neek­si, eikä ongel­maa tosi­asi­as­sa pyritä ratkaise­maan. Siihen ei ole halua yhdel­läkään puolueella.

    Tuos­sa kir­joituk­ses­sa on link­ki kart­taan, jos­ta eri­laisia vai­h­toe­hto­ja val­it­se­mal­la näkee hel­posti silmämääräis­es­ti päästö­jen mittasuhteet.

    http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266932-harjoitetun-ilmastopolitiikan-katastrofaaliset-tulokset-lukujen-valossa

Vastaa käyttäjälle MrrKAT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.