Matalapalkkatyö, sote, Talouspolitiikka, Tekoäly

Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palkkaeroja kuulee puolustettavan sillä, että ne kannustavat ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla. En ole tästä vakuuttunut. Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on  riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja.

Palkkaeroilla on myös toinen merkitys. Ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja. Jos autokaupassa yritettäisiin myydä Ladoja ja Mersuja samalla hinnalla, Mersut myytäisiin pian loppuun ja Ladoja jäisi myymättä.

Osaamisvinouma – se, että koulutetuista on ylikysyntää ja kouluttamattomista alikysyntää –­ johtuu etupäässä siitä, että yksinkertaisia suorittavia töitä on ollut helppo automatisoida, mutta sitä on pahentanut entisestään töiden organisointi niin, että avustava työvoima on poistettu työpaikoilta.

 Jos muurarille ja tiilenkantajalle on rakennuksillamaksettava samaa palkkaa, työnantajan silmissä on tehokkainta, että muurari kantaa tiilensä itse. Huono juttu sille, josta ei ole muurariksi, mutta olisi tiilenkantajaksi.

Tämä oli tarkoitettu vain havainnollistamaan asiaa. Työnjaosta rakennuksilla ei tiedä juuri muuta kuin sen, että enää rakennuksille ei houkutella erityissosiaalihuollon asiakkaita piimäpurkin ja ruisleivänvoimin, kuten 1980-luvun lopulla. Helpoimmat työt ovat siis poistuneet.

Toimistoissa korkeasti koulutetut viettävät paljon aikaa kaikkeen hölmöön, kuten tuskailuun matkalaskujensa kanssa, vaikka näihin erikoistunut henkilö tekisi sen paljon tehokkaammin pelkästään siksi, että osaa laskutusohjelman käytön.

 Jos koulutettu ja osaava työvoima olisi kallinpaa ja vähemmän koulutettu halvempaa, toimistoihin tulisi avustavaa henkilökuntaa ja kaikki asiat olisivat paremmin.

Kun markkinavoimat ovat hilanneet lääkäreiden palkkoja ylöspäin, konekirjoitustyötä on siirretty lääkäreiltä takaisin halvemmalle työvoimalle.

Hartz-reformien jälkeen saksalaisilla yrityksillä on ollut käytössään erittäin halpaa työvoimaa. En ota tässä kantaa noihin reformeihin sinänsä, mutta niiden seurauksena esimerkiksi tutkimuslaitoksiin on tullut avustavaa työvoimaa ja tutkijoiden tuottavuus on parantunut, koska nämä ovat voineet keskittyä tutkimukseen.

(Koska joku kuitenkin tulkitsee yhdenkin myönteisen saman Hartz-reformeista niin, että kannattaa kritiikittä koko pakettia, niin sanotaan nyt kuitenkin, että ne ovat alentaneet rakenteellista työttömyyttä merkittävästi,tehneet monesta köyhästä työttömästä työssä käyvän köyhän ja näyttävät muodostavan monelle ansan, josta ei pääse pois vaikka sen piti olla ponnahduslauta työmarkkinoille. Toimii siis kuin kunnille maksettu palkkatukiSuomessa. Sekin on enemmän este kuin polku avoimille työmarkkinoille. Hartz-reformi toimi kuin moukari. Minulla on mielessäni vähän pienempiä korjauksia. )

Viimeaikaiset tiedot kertovat hälyttävää kieltä nuorten miesten lisääntyvästä pienituloisuudesta ja työttömyydestä. Tämä voi johtua siitä, että pojat ovat poikia tai että geneettinen laadunvarmistus on heikompaa, kun on vain yksi X-kromosomi, tai sitten se johtuu siitä, että miesten euro on 1,20 naisten euroa.

Työvoiman liian pienet hintaerot vaikuttavat myös hitaasti ja siksi pysyvästi. Miten esimerkiksi tekoälyä kehitetään? Tehdäänkö siitä väline, jolla parhaat ja luovimmat henkilöt tulevat entistä korvaamattomammiksi ja taviksia syrjäytetään työmarkkinoilta, vai tehdäänkö siitä väline, jonka avulla tavikset voivat tehdä aiempaa vaativampia työtehtäviä ja korvata näin osan noiden korvaamattomien työpanoksesta. Mitä kalliimpia ovat tavikset suhteessa huippukykyihin, sitä enemmän kannattaa keskittyä heidän korvaamiseensa.

Huomamme, että optimaaliset palkkaerot ajatellen ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleistä luottamusta olisivat aika pienet, mutta jos ajattelemme rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä, työvoiman hintaerojen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia,.

Kompromissia on turha etsiä. Näiden kahden asian – työvoiman hinnan ja palkansaajan nettotulojen – pitää siis eriytyä toisistaan nykyistä enemmän.

Tätä ajatellen korkeakouluopintojen ilmaisuus jasubventoiminen on kaksiteräinen miekka. Sen voi ajatella lisäävän yhteiskunnallista tasa-arvoa sillä, köyhä kotitausta ei ole este opiskelulle, mutta lisäävän eroja siinä mielessä, että köyhä siivooja maksaa veroissaan tulevan suuripalkkaisenylilääkärin opinnot.

Jos ulkomaita ei olisi, voisimme asettaa työnantajille koulutusveron. Pelkän peruskoulun suorittaneen palkkaamisesta ei pitäisi maksaa mitään ja korkeakoulututkinnon suorittaneesta tonnin kuussa ja muut siltä väliltä. Silloin ei olisi houkutusta palkata tehtäviin ylikoulutettuja vain sen takia, että koulutuksen suorittaminen kielii pitkäjänteisyydestä (koulutusinflaatio). 

Noin muuten voisi ajatella, että progressiivinen verotus tasaa palkkaeroja yläpäässä jo riittävän tehokkaasti. Omaisuustuloista en sano mitään.  Jos ulkomaita ei olisi, voisimmeturvallisesti jyrkentää progressiota, mutta menetämme jo nyt ulkomaillekoulutettua työvoimaa kohtuuttoman paljon. Varsinainen ongelma on kuitenkin palkka-asteikon alapäässä, jossa verotus ei tasaa tuloeroja juuri lainkaan.

Jos pienimmät palkat joustaisivat alaspäin, syrjäytyminen töistä vähenisi. Jotta se ei lisäisi tuloeroja ja jotta noita töitä kannattaisi tehdä, pitäisi pieniä ansiotuloja subventoida täydentävillä tulonsiirroilla. Voi maksaa aika paljon, mutta kannattaa maksaa.

Tähän tietysti ay-liike huutaa, että tämä loukkaa työmiestä: työllä on tultava toimeen! On väärin, jos riistäjät saavat työvoimaa halvalla.Jostain syystä maidon tuottajat eivät mesoa, että kyllä maidon hinnalla on tultava toimeen ilman maataloustukea, eivätkä valita, että laiskat kuluttajat saavat maitonsa liian halvalla. Heistä on päin vastoin ihan kiva saada rahaa tilille, eikä sekään ole heistä huono asia, että kuluttajilla on rahaa ostaa maitoa.

= = = = =

Tässä vähän pohdiskeltavaa niille, jotka valmistautuvat hallitusneuvotteluissa linjaamaan sosiaaliturvan uudistusta.

Minua huolestuttavat ne kylmät tuulet, joissa keskitytään heikentämään tulonsiirtoja, jotta työttömät pyrkisivät hakeutumaan töihin, joihin heitä ei kannata palkata. Yleistuki pienentäisi pienipalkkaisten osa-aikatyöttömien käteen jääviä tuloja.

Minä ajattelen perustuloa nimenomaan lääkkeeksi tähän ongelmaan, eriyttämään työvoiman hinta ja työntekijän tulot toisistaan. En helpottamaan lorvimista sosiaalitukien varassa. Siihen ei perustuloa edes tarvita. Nykymalli toimii hyvin.

45 thoughts on “Palkkaerojen siunaus ja kirous

  1. Suomessa on vajaat 40000 korkeakoulutettua työtöntä, joista huomattava osa on erittäin kokeneita. Eivät löydä kuitenkaan työtä oikein millään hinnalla.

    Lääkärien palkkaus on seurausta takavuosien koulutusmääristä. Lääkäriliitolta ei pidä kysellä, paljonko heitä tarvitaan. Yhteiskunnan väestämäärä ja ikärakenne määrittävät tarpeen. Pieni ylikoulutus varmistaa lääkäreitä syrjäseuduillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Matalan tuottavuuden työpaikkoja ei voi luoda, koska yhteiskunnan todellinen vallanpitäjä, ay-liike ei niitä salli.

    Myös on päätetty, että Suomessa on jo riittävän kivaa olla hyväosainen. Niinpä progressio on asetettu niin, että vielä paremman tavoittelu ei ole motivoivaa tai taloudellisesti järkevää, vaan sen sijaan kannattaa vähentää työntekoa.

    Kummatkin ovat yhteiskunnassamme suuria ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Juha Kuusama:
      Matalan tuottavuuden työpaikkoja ei voi luoda, koska yhteiskunnan todellinen vallanpitäjä, ay-liike ei niitä salli.

      Myös on päätetty, että Suomessa on jo riittävän kivaa olla hyväosainen. Niinpä progressio on asetettu niin, että vielä paremman tavoittelu ei ole motivoivaa tai taloudellisesti järkevää, vaan sen sijaan kannattaa vähentää työntekoa.

      Kummatkin ovat yhteiskunnassamme suuria ongelmia.

      Työteon määrä ei ole oleellista, vaan se laatu ja tuottavuus. Huomattava osa julkisista hallintoviroista on tarpeettomia, jopa vahingollisia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Hallinto ei toimi ilman byrokratiaa ja yhteisten rahojen käytön on aina oltava byrokraattista, minkä osoittaa mm. tapaus Nuorisosäätiö.

        Hallinnosta ei muutenkaan voi säästää merkittäviä määriä, se ei ole mikään ehtymätön Graalin malja, josta ammentaa verotuloja parempaan käyttöön ilman että kukaan huomaa mitään (kuten ei ole harmaan talouden torjuntakaan).

        Aina voi tietenkin parantaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty:
        Hallinto ei toimi ilman byrokratiaa ja yhteisten rahojen käytön on aina oltava byrokraattista, minkä osoittaa mm. tapaus Nuorisosäätiö.

        Hallinnosta ei muutenkaan voi säästää merkittäviä määriä, se ei ole mikään ehtymätön Graalin malja, josta ammentaa verotuloja parempaan käyttöön ilman että kukaan huomaa mitään(kuten ei ole harmaan talouden torjuntakaan).

        Aina voi tietenkin parantaa.

        Julkista toiminta pitää supistaa. Nuorisosäätiöitä ei tarvita, kun jätetään markkinat hoitamaan asuntomarkkinat. Samaa pätee yhteiskunnan toimintaan laajemminkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Juha Kuusama: Matalan tuottavuuden työpaikkoja ei voi luoda, koska yhteiskunnan todellinen vallanpitäjä, ay-liike ei niitä salli.

      Rakennnusliitto sopi n vuosi sitten, että alalle voi palkata työntekijöitä 6 euron tuntipalkalla.Yhtään ei ole palkattu

      Ja kun meillä n 500000 ihmistä tekee työnantajalle palkatonta työtä niin seuraava vaihe palkkojen alentamisessa olisi, että työntekijä maksaisi työnantajalle siitä, että saa tehdä työtä . Mainittakoon, että esim TEM ei kiellä, etteikö luku pitäisi paikkansa

      https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/

      Olen palkannut ihmisiä töihin sellaisissa maissa kuin Indonesia, Sri Lanka, Kenia etec eikä näissäkään maissa ihmiset tulleet töihin millä palkalla tahansa vaikka sosiaaliturva on näissä maissa kannustava eli sitä ei juuri ole. Kyllä perusvaatimus on, että palkalla elää ja jää vielä siivu voita leivän päälle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Maidontuottajia ei voi rinnastaa pitkäaikaistyöttömiin tai työssäkäyviin köyhiin, joilla ei ole välttämättä mitään ylimääräistä omaisuutta. Maidontuottajat ovat nimittäin varakkaita maanomistajia ja maataloustukien loppuessa he eivät tipahtaisi tyhjän päälle, vaan voisivat myydä kiinteistöjään, metsittää peltoja seuraavien sukupolvien hakattavaksi tai tehdä mitä tahansa, mikä lopettaisi elintarvikkeiden alkutuotannon Suomesta. Maataloustuki ei ole varsinainen sosiaalituki vaan yksityisen maankäytön ohjauskeino.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ”…Osaamisvinouma – se, että koulutetuista on ylikysyntää ja kouluttamattomista alikysyntää –­ johtuu etupäässä siitä, että yksinkertaisia suorittavia töitä on ollut helppo automatisoida, mutta sitä on pahentanut entisestään töiden organisointi niin, että avustava työvoima on poistettu työpaikoilta…”

    Mitä valtio sitten voi tehdä? Palkkaeroja pitää kasvattaa, eli progressiota verotuksessa poistaa ja valtion pitää rohkeasti samalla leikata sosiaalitukia. Yhtä aikaa tulee toki valtiolle palauttaa ne palkka-asteikon alapään avustavat tehtävät, joita on tehokkuuden nimissä lakkautettu. Ville töissä A1 palkkaluokalla on halvempi kuin sama Ville sosiaalitapauksena. Se ajatusten vantaanjoki, joka on VM:ssä suunnitellut muutosta, on ymmärtänyt tehokkuudesta suurinpiirtein yhtä paljon kuin sika helmistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Nyt meni kyllä väärin päin. Jos progressiota lievennetäänbm, tehdään koulutetun työvoiman käyttö entistä halvemmaksi ja pahennetaan osaamisvinoumaa.

        Koulutetun työvoiman hintaa voidaan kyllä säätää muullakin kuin verotuksella.

        Koulutus on kuitenkin kaiken keskipisteessä.
        Onko opetusministeriö väheksytyin ministeriöistä ja eksyykö penaalin terävimmät kynät aina muualle?
        Onko hanskat lyöty tiskiin sen suhteen, että voisiko tulevaa koulutustarvetta ennakoida ja siten saada ihmisille koulutusta, jolle olisi kysyntää?

        Jos koulutus olisikin yksityisen markkinatalouden hallussa, niin toimisiko se tämän suhteen paremmin?

        Tuloeroista ja niiden muuttumattomuudesta jäin miettimään tota gini-kertoimen infosisältöä. Kertooko se oikeasti yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta? Jos esim. tulojen keskiarvo alkaa olla hyvin kaukana mediaanista, näkyykö tämä gini-kertoimessa välttämättä ollenkaan?

        Tulonsiirroista tulee mieleeni äskettäin kuultu fakta (joka itsessään on vanha), että köyhin 10% saa tulonsiirroista 9,4%. Kun taas rikkain 10% saa n. 10%. Että kyllä tulonsiirtoja siirtelemällä asiat muuttuisi huomattavasti.

        Onko AY-liike sellaista perustuloa vastaan, joka toteutettaisiin negatiivisen tuloveron kautta? Kiinnostaako ay-liikettä enemmän netto- vai brutto-tulot?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Vino tulonjako (keskiarvoa rutkasti mediaanin yläpuolella) lisää Gnini-kerrointa.

        Lisääkö?
        Käsittääkseni gini kerroin tulee siitä käppyrän pinta-alasta (=integraali?)
        Onneksi meillä on intteernjeet: http://shlegeris.com/gini

        Testi: 1,1,1,1,1,1,1,1,9 G=0,4 ka.=1.9 Md=1
        Tulkinta: hyvin jakautuu, koska gini on pieni ja ka. on vain tuplat köyhimpiin nähden?

        T2: 1,1,1,1,2,2,2,2,9 G=0,4 ka.=2,3 Md=2
        Vielä parempi, koska ka. ≈ Md?

        tai vaikka

        T3: 1,2,3,3,3,3,3,3,4,17 G=0,4

        Eli kyllä hyvin erilaisella tulojakaumalla pääsee samaan giniin.
        Näissä esimerkeissä johtoidea oli globaali trendi, jossa rikkain osa rikastuu kiihtyvällä vauhdilla.
        Jos tuloksia haluis tulkita, niin eka sarja on ”koko kansa näkee (tasa-arvoisesti) nälkää”, toinen on kolmen tuloluokan yhteiskunta ja kolmannessa on suuri keskiluokka.

        En pitäisi näitä tulojakaumia yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina toisiinsa nähden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. toke: Tulonsiirroista tulee mieleeni äskettäin kuultu fakta (joka itsessään on vanha), että köyhin 10% saa tulonsiirroista 9,4%. Kun taas rikkain 10% saa n. 10%. Että kyllä tulonsiirtoja siirtelemällä asiat muuttuisi huomattavasti.

        Jos minä olen lukemaani alkuunkaan ymmärtänyt oikein, faktasi on hevosmiesten uutistoimistosta. Vertaa vaikka GINI-lukuja, jotka ottavat tulonsiirrot huomioon niihin, jotka eivät ota.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. toke: Niin että onkohan Tilastokeskus ja Anna Kontula “hevosmiehiä”?
        https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kolumni-rikkaat-saavat-suurimmat-tulonsiirrot-23970964

        Tilastokeskus ilmoittaa tulot kotitalouksittain. Kontula ei ymmärrä, että tulodesiileissä on sama määrä ihmisiä mutta eri määrä kotitalouksia. Kyllä Kontula sopisi hyvin huoltohommiin esikuntakomppaniaan.

        Virenin huomaama ilmiö johtuu siitä, että tulonjakotilastossa ansioeläkkeet lasketaan tulonsiirroiksi. Toisaalta taas aniharva ansioeläkettä saava on niin pienituloinen, että jäisi I-desiiliin. Samoin korkeat minimipalkat johtavat siihen, että töihin päässyt ihminen pääsee saman tien ylempiin desiileihin. Suomessa mediaanipalkkainen pariskunta pääsee IX-desiiliin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Pekka Pessi: Tilastokeskus ilmoittaa tulot kotitalouksittain. Kontula ei ymmärrä, että tulodesiileissä on sama määrä ihmisiä mutta eri määrä kotitalouksia. Kyllä Kontula sopisi hyvin huoltohommiin esikuntakomppaniaan.

        Virenin huomaama ilmiö johtuu siitä, että tulonjakotilastossa ansioeläkkeet lasketaan tulonsiirroiksi. Toisaalta taas aniharva ansioeläkettä saava on niin pienituloinen, että jäisi I-desiiliin. Samoin korkeat minimipalkat johtavat siihen, että töihin päässyt ihminen pääsee saman tien ylempiin desiileihin. Suomessa mediaanipalkkainen pariskunta pääsee IX-desiiliin.

        Puhuminen pelkästään saaduista tulonsiirroista on lisäksi tahallisen harhaanjohtavaa. Jos haluaa tarkastella tulonsiirtorulettia kokonaisvaltaisesti, pitää huomioida myös maksetut tulonsiirrot. Kuva muuttuu oleellisesti: Vuonna 2017 ykkösdesiilin asuntokunta maksoi tulonsiirtoja 1120€, mutta kymppidesiilin asuntokunta 50083€

        Siis taas kerran vale, suurempi vale, tahallaan väärinymmärretty tilasto.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Pekka Pessi: Tilastokeskus ilmoittaa tulot kotitalouksittain. Kontula ei ymmärrä, että tulodesiileissä on sama määrä ihmisiä mutta eri määrä kotitalouksia.

        Vai onko toisinpäin: Kussakin desiilissä on sama määrä kotitalouksia, mutta eri määrä ihmisiä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Tapio: Jos minä olen lukemaani alkuunkaan ymmärtänyt oikein, faktasi on hevosmiesten uutistoimistosta. Vertaa vaikkaGINI-lukuja, jotka ottavat tulonsiirrot huomioon niihin, jotka eivät ota.

        Vielä hieman samantyyppistä tulonjakokritiikkiä:
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/480ccb97-b0af-4b63-9b5f-d162fda28d90

        Köyhimmät 3 desiiliä tianaavat siis nykyään itse paljon vähemmän menoistaan, kuin 30 vuotta sitten. Kuitenkin meillä on yleisen mielipiteen mukaan liian korkeat minimipalkat?

        Sinänsä mielenkiintoista, että kun keskituloisiakin tuetaan runsaasti, niin eikö se progression laskeminen johtaisi samaan tilanteeseen, jos sitten keskituloisten tulonsiirtoja vähennettäisiin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. O.S:”Jostain syystä maidon tuottajat eivät mesoa, että kyllä maidon hinnalla on tultava toimeen ilman maataloustukea, eivätkä valita, että laiskat kuluttajat saavat maitonsa liian halvalla.”

    Siksi, että tuottajat tuntevat yhteiskuntavastuunsa. Lakoilla ja työsuluilla ei pyritä lisäämään omaa palkkaa muiden kustannuksella kuten AY-liike tekee. Toiseksi maataloutemme on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa kaikki säädellään, valvotaan ja sanktioidaan Unionista käsin.

    Nythän kauppa on vetänyt välistä itselleen leijonan osan tuista. Sama ilmiö kuin asuntojen vuokratuessa ja opintotuessa. Kun tuki nousee, niin vuokrahinnat nousevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil: Nythän kauppa on vetänyt välistä itselleen leijonan osan tuista. Sama ilmiö kuin asuntojen vuokratuessa ja opintotuessa. Kun tuki nousee, niin vuokrahinnat nousevat.

      Kaupan välistäveto on mahdollista vain, jos siellä on kartelli/monopoli. Jos ei ole, vaan kaupat kilpailevat keskenään, valuvat tuet kuluttajille (mikä kai onkin osittain tukien idea, eli pitää perusruuan hinta keinotekoisen halpana). Erona vuokramarkkinoihin on se, että ilman maataloustukea (ja tullimuuria), ruuan hinta olisi suunnilleen samassa johtuen tuonnista, kun taas vuokramarkkinoilla vuokrat todennäköisesti laskisivat, jos tuet poistettaisiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Eemil:
      O.S:”Jostain syystä maidon tuottajat eivät mesoa, että kyllä maidon hinnalla on tultava toimeen ilman maataloustukea, eivätkä valita, että laiskat kuluttajat saavat maitonsa liian halvalla.”

      Siksi, että tuottajat tuntevat yhteiskuntavastuunsa. Lakoilla ja työsuluilla ei pyritä lisäämään omaa palkkaa muiden kustannuksella kuten AY-liike tekee. Toiseksi maataloutemme on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa kaikki säädellään, valvotaan ja sanktioidaan Unionista käsin.

      Nythän kauppa on vetänyt välistä itselleen leijonan osan tuista. Sama ilmiö kuin asuntojen vuokratuessa ja opintotuessa. Kun tuki nousee, niin vuokrahinnat nousevat.

      Työsulku on kyllä työnantajan toimi. AY toimii Suomessa täysin oikein ja asianmukaisesti jäsentensä eduksi. Kyllä työntekijälle kuuluu osa työn tuloksista. Julkisen sektorin osuus verojen muodossa on liian suuri. Julkea sektori on noin kolmanneksen liian suuri.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Realisti: AY toimii Suomessa täysin oikein ja asianmukaisesti jäsentensä eduksi. Kyllä työntekijälle kuuluu osa työn tuloksista

        Niin, toimii vain jäsenistönsä eduksi, muut kärsivät lakkoilun seurauksista. Millaisessa palkkakuopassa nuo ahtaajatkin ovat vuosikausia olleet ? Aina lakkoilemassa ?!

        Aina vedotaan AY-liikkeen entisiin saavutuksiin. Has been, työelämä on muuttunut ja työ kadonnut halpamaihin. Vasemmistovetoinen korporaatio senkun elää menneessä, nyrkki pystyssä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Eemil: Niin, toimii vain jäsenistönsä eduksi, muut kärsivät lakkoilun seurauksista. Millaisessa palkkakuopassa nuo ahtaajatkin ovat vuosikausia olleet ? Aina lakkoilemassa ?!

        Aina vedotaan AY-liikkeen entisiin saavutuksiin. Has been, työelämä on muuttunut ja työ kadonnut halpamaihin. Vasemmistovetoinen korporaatio senkun elää menneessä, nyrkki pystyssä.

        On se merkillistä kiukkuamista, jos jossakin duunarikin saa kunnon palkkaa ja pystyy vaatimaan lisääkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jonne:
      “pitäisi pieniä ansiotuloja subventoida täydentävillä tulonsiirroilla. ”

      Tämä on käytännössä yksi uusi yritystuki. Eikö niitä pitänyt ennemminkin karsia?

      Se olisi ehkä yritystuki, jos mitään sosiaaliturvaa täysin tulottomille ei olisi. Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän puitteissa se voi parhaimmillaan jopa vähentää julkisia menoja, koska julkinen puoli joutuu joka tapauksessa kustantamaan näiden ihmisten elättämisen. Se voi tulla halvemmaksi, jos osa rahasta tulee näiden ihmisten työn myymisestä, eikä kaikki muilta kerätyistä verotuloista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kieltämättä työpäivät täyttyvät usein ”turhista” hommista, kuten matkalaskujen täyttelystä tai byrokratiasta. Ainakin suuressa organisaatiossa joka tekee julkiselle sektorille hommia.

    Pienemmissä yrityksissä on tosin ollut jo vuosia sellaisia käytäntöjä, että joku avustava ”sihteeri” tms. yleistyöhenkilö hoitaa tuollaisia asioita. Ja/tai työntekijöillä on firman luottokortit joilla voi ostella junaliput, kirjat ja muut pienet ihan ominpäin.

    Avustavien henkilöiden palkkaaminen täyttämään matkalaskuja kuulostaa lähinnä vanhan maailman organisaation puutteiden tilkitsemiseltä. Miksi matkalaskuja edes pitää kirjata, miksei vain anneta työntekijöille firman korttia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tuottavuus ei enää riipu yksin työvoiman tuottavuudesta. Jokaiseen tehtävään liittyy nykyään tietotekniikkaa ja koneita, joita on osattava käyttää tehokkaasti.

    Kun yksinkertaisissa asikaspalvelutehtävissä on käytössä 30 kin tietojärjestelmää , joista osa on tietotekniikan muinaisuudesta niin tehtävistä selviää vain pitkällä kokemuksella ja tottumisella.

    Mutta jopa 60-kymppiset kiertokoulun käyneet oppivat.

    Siihen nähden esim henkilökohtaisiin laskutuksiin liittyvät jutut ovat sieltä helpoimmasta päästä.Ja siihen nähden, että pistää matka-ajat ja tositteet kasaan ja paperille sihteeriä varten , tarkistaa tuloksen ja pistää tuloksen talteen niin itse on ehtinyt täyttää monta matkalaskua tietojärjestelmään

    Sama koskee lääkäreitä ja muita asiantuntijoita, kyllä tietojärjestelmät ovat sen verran helppoja, että jopa korkeakoulutettu selviää niiden käytöstä. Ja aikaa ja virheitä säästyy kun tiedetään kuka kirjoitti virheet järjestelmään.

    Enemmänkin ongelma ovat laiskat asiantuntijat ja johtajat. Aikoinaan kun SAP tuli käyttöön niin hankinnat jumittuivat.SAP tuo hierakian todelliseksi ja suuremmat hankinnat päätyvät tj:n työpuskuriin. Eikä hierarkiasta voi luoputa, kun pörssissäännöt ovat tiukkoja.Niinpä piti soittaa tj:n sihteerille ja pyytää häntä hyväksymään miljoonahankinnat.Muuten firma seisoo.

    Mitä suurempi asiantuntija tai johtaja, sitä hankalamoi ja laiskempi ihminen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liian vanha:
      Siihen nähden esim henkilökohtaisiin laskutuksiin liittyvät jutut ovat sieltä helpoimmasta päästä.Ja siihen nähden, että pistää matka-ajat ja tositteet kasaan ja paperille sihteeriä varten , tarkistaa tuloksen ja pistää tuloksen talteen niin itse on ehtinyt täyttää monta matkalaskua tietojärjestelmään

      Sama koskee lääkäreitä ja muita asiantuntijoita, kyllä tietojärjestelmät ovat sen verran helppoja, että jopa korkeakoulutettu selviää niiden käytöstä. Ja aikaa ja virheitä säästyy kun tiedetään kuka kirjoitti virheet järjestelmään.

      Et taida paljoa tietää huipputason asiantuntija- ja johtotehtävistä. Ensinnäkin, sihteerit hoitavat matkajärjestelyt, joten tietävät matka-ajat jne. paremmin kuin matkalainen itse. Toiseksi, totta kai asiantuntijat ja johtajat osaisivat itse täyttää matkalaskunsa, mutta heidän kannattaa käyttää jokainen mahdollinen minuutti yrityksen tai organisaation tehtävän ja rahoituksen edistämiseen ja delegoida muut asiat.

      Olen korkean tason asiantuntija ulkomailla, ja vastaan paitsi tiimini johdosta myös sen rahoituksesta. Ilman assistenttiani käyttäisin n. 20% ajastani matkojen ja niiden laskutuksen järjestelyyn. Jos käytän tuon ajan tehtäviin, jossa minun panokseni korvaaminen on erittäin vaikeaa, taloon tulee sen verran enemmän lisää rahoitusta että avustavan henkilökunnan palkkaaminen ei ole mikään ongelma. Minun aikani on paljon rajallisempi resurssi kuin raha.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. ”Koska joku kuitenkin tulkitsee yhdenkin myönteisen saman Hartz-reformeista niin, että kannattaa kritiikittä koko pakettia, niin sanotaan nyt kuitenkin, että ne ovat alentaneet rakenteellista työttömyyttä merkittävästi,tehneet monesta köyhästä työttömästä työssä käyvän köyhän ja näyttävät muodostavan monelle ansan, josta ei pääse pois vaikka sen piti olla ponnahduslauta työmarkkinoille. Toimii siis kuin kunnille maksettu palkkatukiSuomessa. Sekin on enemmän este kuin polku avoimille työmarkkinoille. Hartz-reformi toimi kuin moukari. Minulla on mielessäni vähän pienempiä korjauksia. )”

    Hartz reformi vaikutti ennen kaikkea kotiäitien työllistymiseen. Naisten työssäkäyntiaste nousi liki 15 % -yksikköä Hartz reformin ansiosta.Minijobbareista 70-80 % on naisia ja valtaosa kouluttamattomia naisia.

    Toinen ryhmä ovat veronkiertäjät, viisipäiväinen työviikko muutettiin nelipäiväiseksi ja yksi päivä tehtiin minijobia. Nykyään tätä aukkoa on yritetty tukkia, mutta en ole kysellyt viime aikoina miten on onnistuttu.

    Muutenkin Saksassa on työllisyyttä lisätty muilla keinoin esim lisäämällä oppisopimuksen käyttöä.Vaikka korvaus vaihtelee osavaltioittain niin tuttavani poika sai metallin oppisopimuksella palkkaa n 10 euroa tunti. Ja hänet laskettiin työlliseksi

    Suomessa vastaava opiskelija on opiskelija ja tekee saman työn palkattomanaeli meillä n 500000 tekee palkatonta työtä.Jos heidät laskettaisiin työlliseksi niin työllisyysaste olisi varmaan yli 80 %

    Kuntien heikkous on siinä, ettei palkattomalla saa teettää muuta kuin kaivaa aamulla kuoppa ja iltapäivällä täyttää se, Poikkeuksia toki on, Helsingin kaupunki käyttää härskisti hyväksi palkatonta työvoimaa ja korvaa sillä palkallista työtä esim naapurini poika oli vetämässä tällaista toimintaa.Hän itse on mielenterveyspotilas, mutta yritti työelämään.Ryhmä teki kunnostustöitä, jotka normaalisti ovat palkkatyötä

    Motivaatioa ja toiminnan arvostus olisi aivan eri luokkaa, jos tehtäisiin kuten 80-luvulla eli työsuhde olisi aito työsuhde ja siitä saisi aitoa palkkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikko Nummelin:”Maataloustuki ei ole varsinainen sosiaalituki vaan yksityisen maankäytön ohjauskeino.”

    Hyvä huomio. Ilman tukia ei pysty pitämään yllä tuotantoa eikä investoimaan. Ja aivan oikein, jos tuet poistettaisiin, niin omaisuus pitäisi realisoida . Ongelma tulisi siinä, että kaikkien tehdessä samaa realisointitappiot olisivat valtavia.
    Tuontielintarvikkeiden laatu , saatavuus ja hinta olisivat epävakaita ja itse emme pystyisi vaikuttamaan niihin. Silti EU- jäsenmaksujen myötä kustantaisimme muiden maiden asukkaiden elämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tuloerojen taustalla on tosin myös tuottavuuserot. Huippukoodarin rahallinen tuottavuus on kertaluokkia suurempi kuin siivoojan. Huippukoodarin käteen jäävää palkkaa on kuitenkin vaikea painaa kovin alas suhteessa samaan työhön ulkomaiden keskuksissa, esim. Piilaaksossa. Varsinkin, kun meille eivät riitä suomalaiset koodarit (ja muut erityisasiantuntijat), vaan meidän pitäisi saada houkuteltua heitä lisää ulkomailtakin.

    Globaalisti vieviin yrityksiimme tarvittaisiin muun muassa Kaukoidän markkinat kunnolla tuntevia huippuasiantuntijoita, mm. hallituksen jäseniksi. Jo etäisyys tulee tässä ongelmaksi: kokouspalkkion pitäisi olla riittävä vähintään kolmen päivän palkaksi per kerta – enkä tarkoita tässä tuntipalkkaa vaan korvausta siitä, että henkilö ei pysty osallistumaan töihinsä jossain Kaukoidän keskuksessa samaan aikaan. Hinta nousee hyvin korkeaksi.

    Meillä on sekä nokka että pyrstö kiinni tervassa ja kumpikin pitäisi saada irti. Toisaalta suurempi osa työvoiman ulkopuolella olevista pitäisi saada työvoimaan mukaan. Toisaalta korkeakoulutetut erityisasiantuntijat pitäisi saada paremmin pidettyä mukana kuvioissa, eivätkä muuttamassa paremman palkkatason maihin Itämeren lounaispuolella. Rahaa tullaan tarvitsemaan vanhushoivaan ym. yhä enemmän: samalla verotuksen tiukentaminen tämän rahoittamiseksi vähentää halua tehdä töitä. Tässä on vielä paikkakuntakohtainen työvoimatarve kyseessä.

    Työskentelen alalla, jossa automatisoimme asiakkaidemme tuotantolaitoksia. Pienyritykset syrjäseudulla ovat alkaneet automatisoida enenevästi työvoimapulan vuoksi, ei niinkään työvoiman hinnan. Osaavia ja töihin kykeneviä kun ei välttämättä ole enää lähiseudulta saatavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ”ätä ajatellen korkeakouluopintojen ilmaisuus jasubventoiminen on kaksiteräinen miekka. Sen voi ajatella lisäävän yhteiskunnallista tasa-arvoa sillä, köyhä kotitausta ei ole este opiskelulle, mutta lisäävän eroja siinä mielessä, että köyhä siivooja maksaa veroissaan tulevan suuripalkkaisenylilääkärin opinnot.”

    M iksi pienituloista ylipäätään pitää verottaa ?? Yhteiskunta perii pienituloiselta varoa ja ajaa verottamalla sossun luukulle . Mitä järkeä tässä on ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. M iksi pienituloista ylipäätään pitää verottaa ??Yhteiskunta perii pienituloiselta varoa ja ajaa verottamalla sossun luukulle . Mitä järkeä tässä on ?

      Pienituloisen verottamista ei oikeasti tehdä. Kunnallistaloudessa pienituloinen maksaa reilusti enemmän kuin tuottaa veroina. Valtion veroja vielä vähemmä. ALV sattuu ihan kaikissa tuloluokissa.

      Noin 30% tulonsaajista maksaa noin 70%, mutta eivät todellakaan kuluta likikään tuota.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. HUS menee tässä asiassa ihan toiseen suuntaan, kuten alueensa monopolina sillä mahdollisuus on (oli se järkevää eli ei). Peijaksessa jo käyttöön otettu Apotti siirtää lähes kaikki osastonsihteerin ja tekstinkäsittelijän työt lääkärille. Kuulinpa siellä työtä tekevältä lääkäriltä, että jo muutenkin loputtoman mutkikkaassa Apotissa on ylimääräinen hankala lisäaskel, jos jonkin asian haluaa kierrättää sihteerin kautta, eli helpommalla pääsee, kun hoitaa kaikki sihteerin nykyiset työt (ajanvaraukset, postitukset jne) itse oman työnsä päälle. Tämä kuuluu Epicin logiikkaan, ja Jenkeissä joissain paikoissa vastaanotolta onkin reaaliaikainen videoyhteys intialaiseen lääkäriin, joka tekee mutkikkaat kirjaukset järjestelmään samalla kun amerikkalainen lääkäri tutkii potilasta ja sanelee ääneen (tästä oli hiljattain juttu New York Timesissa). Intialainen lääkäri saa tästä sihteerin työstä enemmän palkkaa kuin lääkärin työstä Intiassa. Tanskassa tällaista mahdollisuutta ei tietenkään ole, joten vastaanottojen määrät ovat pysyvästi alentuneet 20%:lla.

    Koska julkisen puolen lääkärin palkka on maltillinen, voi tämä uusi systeemi kierosti jopa tulla halvemmaksi, koska 20% lääkärin palkasta on olennaisesti pienempi summa kuin sihteerin palkka. Sitten pitäisi vain sanoa tämä ääneen ja lisätä lääkärien virkoja 20%:lla. Tulokkaita virkoihin kyllä on. Se on eri asia saadaanko tällä tavalla motivoituneita työntekijöitä, ja löytävätkö sihteerit mielekkään uuden työn itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuotantotalouden insinöörin näkökulmasta työtehtävien jakaminen halvoille avustajille ja kalliille erityisasiantuntijoille on varmasti järkevää, mutta onko avustelijana toimiminen inhimillisesti aina kauhean antoisaa?

    ”Palkalla pitää tulla toimeen” on typerä kirjanpidollinen fiksaatio ja itsepetos, mutta tämä ei ole ainoa syy vastustaa pieniä palkkoja. Minimipalkka aiheuttaa kyllä työttömyyttä, mutta se ei ole yksiselitteisen huono asia, jos ne työt ovat ns. paskaduuneja.

    Jos jostakin työstä ei olla valmiita maksamaan kunnollista palkkaa, se ei myöskään voi olla yhteiskunnan pystyssä pysymisen kannalta kovin kriittistä, ja se voidaan silloin aivan varmasti jättää myös tekemättä. Hyvässä työmarkkina-asemassa on tietysti helppoa olla sitä mieltä, että on kivaa kun pikkurahalla saa kaikenlaisia mukavuuksia elämäänsä tai vaikka lisää tuottavia työtunteja, koska tämähän ei ole itseltä mitenkään pois.

    Jos meillä olisi riittävä vastikkeeton perustulo, niin sen mikä tehtävä on tekemisen arvoista voisikin ehkä jättää proletariaatin itse päätettäväksi. Niin kauan kun tällaista ei ole näkyvissä, minimipalkan on syytä pysyä korkeana ja jäykkänä.

    Olisi hyvä aika hyväksyä, ettei järkeviä työtehtäviä löydy enää kaikille, eikä kaikkien siksi tarvitse myöskään tehdä töitä. Pitäisi löytää palkkatyölle vaihtoehtoisia tapoja elää, olla muille hyödyllinen ja arvostettu yhteiskunnan jäsen. Jos täystyöllisyydestä tehdään ainoa prioriteetti maailmassa niin lopputuloksena saadaan huonompi maailma, eikä se ole silloin edes hyvää talouspolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. theta: Pitäisi löytää palkkatyölle vaihtoehtoisia tapoja elää, olla muille hyödyllinen ja arvostettu yhteiskunnan jäsen.

      Kunnes nämä on keksitty ja ovat täysimittaisessa käytössä, säännöllinen työ on tehokkain keino ehkäistä syrjäytymistä. Työn arvo ei ole pelkästään siitä saatava palkka.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tapio: Kunnes nämä on keksitty ja ovat täysimittaisessa käytössä,säännöllinen työ on tehokkain keino ehkäistä syrjäytymistä.Työn arvo ei ole pelkästään siitä saatava palkka.

        Työn arvon on tietenkin oltava yleisesti suurempi kuin palkan, koska muuten palkkaa ei pystyttäisi maksamaan. En sano, etteikö useimmille työntekijöillekkin työpaikalla voisi olla muutakin kuin rahallista arvoa, mutta tämä riippuu täysin työpaiksta ja sen päättää lopulta jokainen itse. Ylhäältä päin ei voida sanella sitä, kuka tuntee olonsa syrjäytyneeksi, elämäänsä tyytyväiseksi tai arvokkaaksi ja kuka ei, vaikka sosiaalisen asema tavallaan muodostuukin muiden ihmisten silmissä.

        Etenkin kun puhutaan vaikeasti työllistettävistä, heille voisi kuvitella olevan tarjolla keskimääräistä ikävempiä työpaikkoja, eikä siis pelkästään palkan puolesta. Muut voivat toki olla sitä mieltä, että nämä työpaikat ovat armonpaloja, kaikki työ on tosi arvokasta eikä köyhällä pitäisi olla varaa valittaa, mutta sillä on aika vähän merkitystä sen kannalta joka oikeasti sitä p-duunia joutuu tekemään, mahdollisesti jopa ilman toivoa paremmasta.

        En myöskään ymmärrä millä perusteella se työ, joka palkkoja alentamalla saataisiin synnytettyä olisi edes säännöllistä, ellei epäsäännöllisen työn teettämistä erikseen vaikeuteta ja mennä näin työllisyyden nostamisessa ojasta allikkoon. Yleisesti maailman maita tarkastelemalla pitäisi olla selvää, että syrjäytymistä esiintyy kyllä jossain muodossa korkeankin työllisyyden maissa. Ongelman juuret on paljon syvemmällä yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa, eikä tämä näin helposti ole ratkaistavissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. theta: Ylhäältä päin ei voida sanella sitä, kuka tuntee olonsa syrjäytyneeksi, elämäänsä tyytyväiseksi tai arvokkaaksi ja kuka ei, vaikka sosiaalisen asema tavallaan muodostuukin muiden ihmisten silmissä.

        Etenkin kun puhutaan vaikeasti työllistettävistä, heille voisi kuvitella olevan tarjolla keskimääräistä ikävempiä työpaikkoja, eikä siis pelkästään palkan puolesta. Muut voivat toki olla sitä mieltä, että nämä työpaikat ovat armonpaloja, kaikki työ on tosi arvokasta eikä köyhällä pitäisi olla varaa valittaa, mutta sillä on aika vähän merkitystä sen kannalta joka oikeasti sitä p-duunia joutuu tekemään, mahdollisesti jopa ilman toivoa paremmasta.

        En myöskään ymmärrä millä perusteella se työ, joka palkkoja alentamalla saataisiin synnytettyä olisi edes säännöllistä, ellei epäsäännöllisen työn teettämistä erikseen vaikeuteta ja mennä näin työllisyyden nostamisessa ojasta allikkoon. Yleisesti maailman maita tarkastelemalla pitäisi olla selvää, että syrjäytymistä esiintyy kyllä jossain muodossa korkeankin työllisyyden maissa. Ongelman juuret on paljon syvemmällä yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa, eikä tämä näin helposti ole ratkaistavissa.

        ”Ylhäältä päin ei voida sanella” ”armonpaloja” ”p-duunia”

        Esitätkö todellakin, että tässä keskustelevat ihmiset tai yhteiskunta yleensä pyrkii omimaan dikaatio-oikeuden siihen, mitä ihminen saa ajatella itsestään? Jos ymmärsin sanomasi oikein, niin mielestäni tuo on jo aika tuuheata höpsismiä.

        Voisiko asiaa ajatella pikemminkin sillä tavalla, että suurimalla osalla ihmisistä on tarve olla osa jotain, joka tuo heille itsekunnioitusta. Onko niin, että ”yhteiskunta sanelee ylhäältä päin” vai onko niin, että yksilöt itse peilaavat itseään muihin. Voisiko päättelyketjusi olla päälaellaan? Jos yhteiskunta sanelee arvoasteikon, niin käytännössä ainoa keino parantaa heikoimpien asemaa yli tietyn pisteen on vastuuttaa heidät itsensä tavoittelemaan parempaa. Jos yksilöt itse muodostavat itselleen arvohierarkkian ja asettavat itsensä siihen, niin ainoa keino parantaa heidän asemaansa on vastuutta heidät tavoittelemaan parempaa.

        Nämä ns paskaduunit (omaa sukuaan McJob) ovat kenties paras ja ehkä jopa ainoa mahdollisuus hankkia osaamista ja kokemusta, joiden avulla kehittää itseään, jotta joskus tulevaisuudessa voisi tehdä ”jotain parempaa”. Jos ihminen on matalatuottoinen – kuten Soininvaara asian ilmaisee – niin hänen kompetenssinsa hankkia ko. taitoja opiskelun kautta voi olla hankalaa tai liikaa vaadittu, eikä nykymuotoinen koulujärjestelmä sovi kaikille.

        Mielestäni meillä yhteiskuntana on velvollisuus pyrkiä takaamaan se, että jokaisella on mahdollisuus tavoitella henkilökohtaista onnea. Jos jonkun kyvyt riittävät ”paskaduuniin” ja se on hänen paras mahdollisuutensa, niin kuka sinä olet hänet tuomitsemaan halveksuvalla katseella?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Minulle kyllä passaa, jos joku ei halua tehdä töitä, kunhan minua ei vaadita osallistumaan minimitoimeentuloa korkeamman elintason rahoittamiseen. Jos haluavat muutakin kuin sen millä pysyy hengissä, niin ei muuta kuin töihin vain.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. theta:
      Olisi hyvä aika hyväksyä, ettei järkeviä työtehtäviä löydy enää kaikille, eikä kaikkien siksi tarvitse myöskään tehdä töitä. Pitäisi löytää palkkatyölle vaihtoehtoisia tapoja elää, olla muille hyödyllinen ja arvostettu yhteiskunnan jäsen. Jos täystyöllisyydestä tehdään ainoa prioriteetti maailmassa niin lopputuloksena saadaan huonompi maailma, eikä se ole silloin edes hyvää talouspolitiikkaa.

      Samaan aikaan meidän pitäisi voimakkaasti nostaa työllisyysastetta, ettei kasvavan eläkeläisjoukon elättäminen johda liian suureen työntekijöiden vero- ja eläkemaksukuormaan. Jos kuormaa kasvatetaan ja vaihtoehtona on siirtyä saamapuolelle riittävän hyvällä perustulolla, niin meillä on kestämätön tilanne – varsinkin kuin tulojakauman yläpäässä on muuttopainetta ulkomaille ja toisaalta leppoistavia lääkäreitä, joille korkean progression takia vapaa-ajan kasvattaminen on kannattavaa. Tämä leppoistaminen ei kuitenkaan säästä yhteiskunnan kuluja, yhteiskunta vain joutuu rahoittamaan neljän sijasta viisi lääkäriä, jotka pääsevät matalamman veroprosentin ääreen.

      En kuitenkaan tarkoittanut varsinaisesti vastustaa perustuloa, vaan korostan sitä, että houkuttimien pitää olla kohdallaan ja raskaatkin hoivatyöt tarvitsevat tekijänsä. Jonkun pitää kannattaa päivystää myös viikonloppuöisin sairaaloissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kyllä ne vaan jaksavat aina ne matkalaskujen kirjaamiset ärsyttää, kun ne jatkuvasti esille nostetaan. Toivottavasti tekoälyapurit tulevat pian tarpeeksi fiksuiksi hoitamaan ne jutut niin meillä räjähtää korkeasti koulutettujen tehokkuus ihan uudelle tasolle, kun ei tarvitse käyttää työajasta viidennestä matkalaskujen kirjaamiseen.

    Vakavissaan niin joko meikäläisen firmassa on poikkeuksellisen hyvä matkalaskujen kirjausjärjestelmä (mihin en usko), tai sitten tässä tehdään jälleen kerran kärpäsestä härkästä. Olen koko alkutalven lentänyt viikottain Tanskaan projektia vetämään ja matkalaskuja on kertynyt lennoista, hotelleista ja juna- ja taksimatkoista. Yhteensä niiden kirjaamiseen järjestelmään menee vartti kerran kahdessa viikossa. Pelkästään niiden kuittien kuvaaminen ja lähettäminen jollekin sihteerille kirjattavaksi kestäisi aika lailla saman verran. Jos järjestelmät ovat niin merkittävän paljon huonompia valtionhallinnon puolella (mistä oletan Osmon kokemuksen huonoista järjestelmistä tulevan), ostakaa ne joltain muulta kuin Tiedolta tai Logicalta.

    Paljon oleellisempaa kuin työnantajien subventoiminen palkkaamaan halvempia työntekijöitä olisi minusta keskustella siitä, miten hankalaksi pienet palkkaerot tekevät yksityisille kansalaisille ostaa työtä toisilta kansalaisilta. Siinä, jos missä, olisi mahdollisuuden paikka monelle vähän heikommin työllistyvälle työllistyä, jos korkean tuottavuuden palkalla saisi ostettua järkevään hintaan vaikkapa puutarhurin palveluita. Nyt meillä johtajat, lääkärit ja professorit ajavat nurmikkonsa ja tyhjentävät ränninsä itse, koska matalan tuottavuuden työ on hinnoiteltu niin kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jukkis:
      Kyllä ne vaan jaksavat aina ne matkalaskujen kirjaamiset ärsyttää….

      Olen koko alkutalven lentänyt viikottain Tanskaan projektia vetämään ja matkalaskuja on kertynyt lennoista, hotelleista ja juna- ja taksimatkoista. Yhteensä niiden kirjaamiseen järjestelmään menee vartti kerran kahdessa viikossa.

      Nyt meillä johtajat, lääkärit ja professorit ajavat nurmikkonsa ja tyhjentävät ränninsä itse, koska matalan tuottavuuden työ on hinnoiteltu niin kalliiksi.

      Jos tekee jatkuvasti matkalaskuja, vieläpä samanlaisia, kuten Jukkis kuvaa, tulee kirjaamisesta rutiinia ja se käy nopeasti. Ihan toisin onkin sitten, jos tekee matkalaskuja muutaman kuukauden välein. Tässä se hankaluus ja ärsyttävyys piilee.

      Mitä kamalaa siinä on, jos lääkäri tai proffa ajaa nurmikkonsa ja tyhjentää rännit? Toki vaikkapa Intiassa ne hommat tekee joku apulainen, samoin siivoamiset, pyykinpesut, lasten kuljetukset ym. ja vieläpä kovin halvalla. Siinä ohessa joistain muista asioista ”saa” siellä sitten ”maksaa” ja jotain ei saa edes maksamalla. Minä asun ja elän paljon mieluummin Suomen kaltaisessa maassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TeeJii: Jos tekee jatkuvasti matkalaskuja, vieläpä samanlaisia, kuten Jukkis kuvaa, tulee kirjaamisesta rutiinia ja se käy nopeasti. Ihan toisin onkin sitten, jos tekee matkalaskuja muutaman kuukauden välein. Tässä se hankaluus ja ärsyttävyys piilee.

        Mutta tuossa tapauksessa taas aika, mikä kirjausten tekemiseen menee, onkin puoli tuntia kerran neljässä kuukaudessa. Aika todella kallista pitää olla erityisasiantuntijan aika, että puoli tuntia kerran neljässä kuukaudessa kannattaa teettää jollain matkalaskujärjestelmän erityisosaajalla. Edelleen olen samaa mieltä siitä, että lääkäreiden ei kannata olla kertomassa ultraäänitutkimukseen tulevalta ihmiseltä, että miten pitää riisuutua ja asettua siihen sängylle vaan sen voi hyvin tehdä sairaanhoitaja, mutta tämän saman ulottaminen ties mihin apulaiskansliapäälliköiden matkalaskuihin saa minussa aikaan sen tunteen, että kyse on arvovaltakysymyksestä (”enhän minä voi käyttää aikaani johonkin matkalaskujen kirjaamiseen, olenhan sentään apulaispäällikkö?!”) kuin mistään todellisesta tehostamismahdollisuudesta.

        TeeJii:
        Mitä kamalaa siinä on, jos lääkäri tai proffa ajaa nurmikkonsa ja tyhjentää rännit? Toki vaikkapa Intiassa ne hommat tekee joku apulainen, samoin siivoamiset, pyykinpesut, lasten kuljetukset ym. ja vieläpä kovin halvalla. Siinä ohessa joistain muista asioista “saa” siellä sitten “maksaa” ja jotain ei saa edes maksamalla.Minä asun ja elän paljon mieluummin Suomen kaltaisessa maassa.

        Ei tarvitse mennä kovin kauas Pohjoismaiden ulkopuolelle (Sveitsistä ja Saksasta on omakohtaista kokemusta, ymmärrys on, että tilanne on sama Ranskassa ja Englannissa), että monia meillä ihmisten itse tekemiä asioita hoitavat ammattilaiset lähtien jo ihan vähän keskimääräistä paremmin ansaitsevasta väestönosasta. On se ihme juttu, että palkkaeroista (ja tuloeroista) puhuttaessa yhteiskunnilla on vain kolme mahdollista tilaa: 80-luvun täydellisyyden ihmeaika Suomessa, 2010-luvun Suomi ja Intia.

        Halusin vaan kirjoituksella nostaa esille sen, että Osmon ajattelu on tässä hyvin vahvasti yhteiskunta- ja työnantajajohtoinen ratkaisun osalta (tuetaan joko työntekijöitä perustulolla tai työnantajia erilaisilla palkkatuilla). Itse taas näen senkin mahdollisena, että nämä vähemmän tuottavuuden yhteiskunnan jäsenet saisivat inhimillisempää kohtelua perustuloa nostavina yksityisyrittäjinä yksittäisiltä asiakkailta kuin palkkatuettuina työntekijöinä joltain Manpowerin kaltaiselta massiiviselta välittäjäorganisaatiolta. Nyt palkkaerot alas painamalla kärjistettynä vain Wahlroosilla ja Herlinillä on varaa puutarhureihin ja muut joko tekevät itse tai ostavat väliaikaisen työvoiman välittäjäorganisaatioilta, jotka opiskeluaikojen kokemuksen perusteella kohtelevat työntekijöitään kuin karjaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.