_

Tulokehitys Pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun tulot ovat viime vuosina nousseet muuta maata hitaammin. Vantaan suhteellinen asema seudun sisällä on heikentynyt ja Helsingin kohdentunut. 

Jouluruokia sulatellessa vilkuilin vähän kuntakohtaisia tietoja verotettavista tuloista pääkaupunkisedun kolmen suurimman kunnan kohdalla. Tutkin sekä keskituloja että mediaanituloja. Mediaanitulot tarkoittavat tulojakauman keskimmäisenä olevien tuloja. Muutama ökyrikas ei pysty muuttamaan mediaanituloa, mutta kylläkin keskituloja. Mediaanitulot eivät muutu lainkaan, jos rikkaimmat ja vain he rikastuvat, mutta keskituloja se nostaa. Toisaalta mediaanituloja laskee, jos aiempaa useampi opiskelija siirtää kirjansa opiskelupaikkakunnalleen tai jos pienitulisten maahanmuuttajien määrä kasvaa. Nämä molemmat laskevat tietysti myös keskituloja.

  Koska tulojakaumat ovat yleensä vähän vinoja oikealla (ylöspäin), keskitulot ovat suurempia kuin mediaanitulot.

Laskin kolmen pääkaupunkiseudunkunnan keskitulot ja mediaanitulot suhteessa koko maan vastaaviin. Niiden kaikkien tulot ylittävät koko maan vastaavat niin, että Espoon tulot ovat suurimmat. Keskituloissa Helsinki on seuraava, mutta mediaanituloissa Vantaa on Helsinkiä edellä. Kun katsotaan keskimääräistä vantaalaista ja helsinkiläistä, vantaalaiset ovat suurituloisempia, mutta Helsingissä on jakauman yläpäässä selvästi parempituloisia kuin Vantaalla, jonka vuoksi  keskitulot ovat Helsingissä suurempia kuin Vantaalla. Kuntaverojen kannaltas keskitulot ovat ratkaiseva.

Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien mediaanitulot suhteessa koko maan mediaanituloihin ovat laskeneet selvästi ja tasaisesti. Suhteessa muuhun maahan, Pääkaupunkiseudulla ei ole enää yhtäsuurituloisia kuin ennen. Helsingin osalta lasku on hidastunut niin, ettäHelsingin ja Vantaan mediaanitulot alkavat olla saman suuruisia.

Myös keskitulojen osalta kaikilla kolmella kaupungilla on laskeva trendi suhteessa koko maahan, mutta Helsingin ja Espoon kohdalla tämä lasku taittunut. Näissä kunnissa on toisin sanoen aiempaa enemmän tai aiempaa suurituloisempia tulojakauman yläpäässä. Vantaalla laskevassa trendissä ei näy hidastumista.

Jäsentenvälinen

Seuraavaksi suhtautin Espoon jaVantaan tulot Helsinkiin. Mediaanituloissa molemmat ovat siis Helsinkiä edellä (indeksi on yli 100), mutta viime vuosina molempien etumatka on kaventunut selvästi, Vantaan etumatka on jopa katoamassa.

Keskituloissa trendi on samansuuntainen mutta heikompi. Koska yksittäiset superrikkaat heiluttelevat keskiarvoa, kuviossa on selvästi enemmän vaihtelua.

Vuosi 2017 on ollut Helsingille erityisen hyvä. Se on parantanut asemaansa suhteessa molempiin naapureihinsa sekä mediaanituloissa että keskimääräisissä tuloissa. Kuviossa tämä näkyy siten, että kaikki neljä käyrää ovat laskeneet viimeisenä vuonna.

Vantaan suhteellinen asema on heikentynyt tällä vuosikymmenellä selvästi.

Tulojakauma

Keskitulojen ja mediaanitulojensuhde on eräs, joskin epätarkka indikaattori tuloeroille. Huvikseni piirsin senkin.

 Koko maan luvuista havaitaan, että näin mitatuilla tuloeroilla on selvä suhdannevaihtelu. Korkeasuhdanteessa pääomatulot kasvavat, jolloin suurimmat tulot nousevat. Tämä ilmiö olisi hyvä ymmärtää noin ylipäänsäkin, kun tulkitaan vuotuisia muutoksia tuloeroissa.

 Suhdannevaihtelua lukuun ottamatta koko maan suhdeluvussa ei näy mitään trendiä. Sen sijaan kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa suhdeluku on kasvanut tällä vuosikymmenessä, Espoossa nopeimmin jaVantaalla hitaimmin.

Näin mitattuna tuloerot ovat Espoossa suuremmat kuin Helsingissä. Vantaalla ne ovat jopa pienemmät kuin koko maassa yhteensä. Vantaalla asuu kohtalaisen hyvinvoivaa keskituloista väkeä, ei paljon köyhiä, mutta ei myöskään paljon rikkaita.  

Tagged ,

12 thoughts on “Tulokehitys Pääkaupunkiseudulla

  1. Espoon vahva asema on kyllä mielenkiintoinen, koska Espoossa on ainakin perinteisesti ollut Suomen köyhin (tai ainakin köyhimpiin kuuluva) alue tulojen perusteella: Otaniemi. Ilmeisesti Helsinki ja Vantaa vetävät kuitenkin saman verran tai jopa enemmän opiskelijoita asujikseen ja siksi Otaniemen keskittymä ei saa heilautettua Espoon keski- tai mediaanituloja alemmas suhteessa naapureihin. Vaihtoehtoinen selitys on, että Espoossa vaan riittää hyvätuloisia niin, että yksi Otaniemi saadaan kompensoitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jukkis:
      Espoon vahva asema on kyllä mielenkiintoinen, koska Espoossa on ainakin perinteisesti ollut Suomen köyhin (tai ainakin köyhimpiin kuuluva) alue tulojen perusteella: Otaniemi. Ilmeisesti Helsinki ja Vantaa vetävät kuitenkin saman verran tai jopa enemmän opiskelijoita asujikseen ja siksi Otaniemen keskittymä ei saa heilautettua Espoon keski- tai mediaanituloja alemmas suhteessa naapureihin. Vaihtoehtoinen selitys on, että Espoossa vaan riittää hyvätuloisia niin, että yksi Otaniemi saadaan kompensoitua.

      Helsingin seudulla opiskelijoita on noin 100 000, joista Otaniemessä asuu reilu 3000. Otaniemi on ainoastaan poikkeuksellisen opiskelijavaltainen tilastoyksikkö, ei opiskelijoiden absoluuttisena määränä mitattuna mitenkään tokkuttoman suuri keskittymä.

      Taitaa Otaniemessä opiskelevistakin valtaosa asua Helsingin puolella, varsinkin nyt kun Aalto-yliopisto alkaa viimein olla kokonaisuudessaan muuttanut niemeen, ja joukkoliikenteen lippu-uudistus tekee kuntarajan ylittämisestä halvempaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Jukkis:
      Espoon vahva asema on kyllä mielenkiintoinen, koska Espoossa on ainakin perinteisesti ollut Suomen köyhin (tai ainakin köyhimpiin kuuluva) alue tulojen perusteella: Otaniemi. Ilmeisesti Helsinki ja Vantaa vetävät kuitenkin saman verran tai jopa enemmän opiskelijoita asujikseen ja siksi Otaniemen keskittymä ei saa heilautettua Espoon keski- tai mediaanituloja alemmas suhteessa naapureihin. Vaihtoehtoinen selitys on, että Espoossa vaan riittää hyvätuloisia niin, että yksi Otaniemi saadaan kompensoitua.

      Myös esimerkiksi Viikin tiedepustossa ylivoimainen enemmistö asukkaista on opiskelijoita, joten keskitulot ovat samaa luokkaa Otaniemen kanssa. Koko kaupungin lukujen kannaltahan on aivan sama, vaikka kaikki opiskelijat asuisivat yhdellä ja samalla tilastoalueella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Osaatko kertoa mikä selittää pääkaupunkiseudun suhteellisesti heikomman tulokehitykseen muuhun maahan verrattuna? En itse heti keksi mistä tämä johtuu.

      Ikäjakaumasta. Pääkaupunkiseudulla on paljon nuoria, erityisesti opiskelijoita, joiden tulot ovat kovin matalat. Enne he olivat kirjoitta synnyinkunnissaan, mutta nykyisin siirtävät kirjansa opiskelupaikkakunnalleen, koska haluavat HSL:n halvemman lipun.
      Lisäksi maahanmuuttajavåäestö pinottuu pääkaupunkiseudulle ja on valtaosaltaan melko matalatuloista – tosin oukossa on näitä Elopin kaltaisia suurituloisiakin.
      Tämä on arvaukseni. Julkisista tilastoista ei asiaa voi kunnolla selvittää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Ikäjakaumasta. Pääkaupunkiseudulla on paljon nuoria, …
        Lisäksi maahanmuuttajavåäestö pinottuu pääkaupunkiseudulle

        Kumpikin noista teorioista lienee sellaisia, että niiden vaikutus vähenee ajan myötä. Eli, mikäli pääkaupunkiseudulla on merkittävä kasautumisetu suhteessa muuhun suomeen niin pääkaupunkiseudun tulot ottanevat kaulaa suhteessa muuhun maahan. Vai voisiko olla niin, että kasautumisedut saavutetaan jo paljon pienemmässä taajamassa esim. jo 10.000 asukkaan kohdalla. Tai niin, että vaaditaankin esim. 5miljoonaa asukasta. Me täällä suomessa ajattelemme helposti, että meidän pääkaupunkiseutu edustaa kasautumisetuja ja muu maa kärsii harvan asutuksen tehottomuudesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Rosmo: Vai voisiko olla niin, että kasautumisedut saavutetaan jo paljon pienemmässä taajamassa esim. jo 10.000 asukkaan kohdalla.

        Riippuu toimialasta. Esimerkiksi Pietarsaaren seudulla on kansainvälisesti merkittävä kasauma veneveistämöjä ja niiden osatoimittajia. Ihmisiä seudulla lienee noin 30 000. Ruotsin länsirannikolla on, tai ainakin oli, vastaava keskittymä muutamalla saarella (mm. Hallberg ja Rassy). Ihmisiä niillä on muutama tuhat.

        Oulun seutu, jossa on noin 300 000 asukasta, on ollut riittävän suuri mutamalle teknologiakeskittymälle, mutta yritysten kasvua jarruttaa osaajapula. Helpompaa olisi, jos täällä olisi 500 000 asukasta.

        Ainut selvä asia on, että väkimäärältään suuremmassa seutukunnassa voi olla useampia osaamiskeskittymiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Onko kyseessä mitkä tulot: ansiotulot vai pääomatulot? Onko näissä mukana huojennettu yrittäjän osinkotulo?

    Minulla on ainakin hyvin vaatimattomat 20 000 euron ansiotulot (marginaalivero-% 20) ja loput 100 000 euroa tänä vuonna sitten jäävät firmaan, josta vero 20 % ja sitten maksetaan myöhemmin 7,5 % verolla minulle sitä mukaa kun oman pääoman määrä kasvaa. Näistä maksetuista osingoista verotettavana pääomatulona näkyy vain neljäsosa.

    Näin minulla näyttää olevan verotuksessa vain 45 000 euron tulot. Hyvätuloisia yrittäjiä on varmasti pääkaupunkiseudulla niin paljon, että tilastot vääristyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Onko suurituloisimpien verosuunnittelu holding-yhtiöiden avulla nykyisin yleisempää kuin aikaisemmin ja jos on, niin piilottaako se tuloerojen kasvua etenkin nousukausina?

    Vastaavia lukuja jos katsoo esim. Ruotsin osalta, niin pitää muistaa, että sinne on muuttanut melkein 10% uutta selkeästi köyhempää väestöä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Se laskee jo mediaani ja keskiarvotuloja,sekä todennäköisesti myös bkt/capita lukemia kun maahan tulee puoli miljoonaa matalapalkkaisiin töihin päätyvää ihmistä. Alkuperäinen kantaväestö voi hyvinkin rikastua samalla, vaikka keskiarvo- ja mediaanilukemat menevätkin alaspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sepi:
      Onko suurituloisimpien verosuunnittelu holding-yhtiöiden avulla nykyisin yleisempää kuin aikaisemmin ja jos on, niin piilottaako se tuloerojen kasvua etenkin nousukausina?

      Holding-yhtiöistä en tiedä, mutta sen tiedän, että kapitalisaatiosopimukset ja vakuutusmuotoiset sijoitustuotot sekä rahastojen ja ETF:ien takana tapahtuvat arvonmuutokset eivät näy noissa tilastoissa. Suurituloisimpien pääomasijoituksissa tapahtuvat arvonmuutokset ovat huomattavalta osin virallisen tilastoinnin ulkopuolella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.