Kaupunkisuunnittelu

Helsingin on nopeutettava asuntorakentamista merkittävästi

Uutitissa on välittynyt tietoja asuntotuotannon hiipumisesta. Se näkyy voimakkaimmin rakennuslupien määrän vähenemisenä. Ne ovat vähentyneet vuoden takaisesta voimakkaasti myös Helsingissä, mutta tämä ei johdu kysynnästä vaan Helsingin organisaatiouudistuksesta, jonka takia tontinluovutus on takkuillut ihan vain byrokraattisista syistä . Nolo juttu sinänsä, mutta korjaantuu.

Asuntotuotantoa kuristaa odotettu korkojen nousu. Se vähentää sijoittajien kiinnostusta asuntoihin, koska vuokratuotto suhteessa lainan korkoon heikkenee ja koska rahaa voi nyt taas sijoittaa muuallekin, vaikka korkoinstrumentteihin.

Pääkaupunkiseudun asuntopula ei ole kuitenkaan hellittänyt. Erityisen paha se on Helsingin keskisillä paikoilla, koska asukkaiden preferenssit ovat muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi.

Helsingin päättäjiltä vaaditaan nyt lehmän hermoja. Jos asuntorakentaminen hiipuu pääkaupunkiseudulla, Helsingin on otettava vapautuvasta kapasiteetista koppi ja nopeutettava tonttitarjontaa sekä laitettava tontinluovutuksiin ehto määräajassa rakantamisesta. Se voi tilapäisesti lisätä kaupungin velkaantumista, mutta pitkällä ajalla asuntopula on kaupungin taloudelle isompi uhka.

Vaikka metropolin reuna-alueilla asuntotuotanto saattaa kääntyä kannattamattomaksi, paljon pitää kysynnän alentua, ennen kuin Helsingin parhaille paikoille ei kannata rakentaa.

Mikko Särelä on tehnyt valtuustoaloitteen Helsingin asuntotuotannon nostamisesta 10 000 asuntoon vuodessa.  Se on hyvä välitavoite.

= = = =

Mikko Särelän valtuustoaloite meni muodollisesti Hannu Oskalan nimiin, koska varavaltuutettuna Särelä ei sillä kertaa päässyt kokoukseen.

25 thoughts on “Helsingin on nopeutettava asuntorakentamista merkittävästi

  1. Asuntopula ei rakentamalla lopu, jos samaan aikaan kaikki suomalaiset ja huonosti työllistyvät ulkomaalaiset halutaan asuttaa Helsinkiin. Ylimitoitetun täydennysrakentamisen seurauksena on vain entistä epäviihtyisämpi kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Toimeentulotukiasiakasta ei saisi lähettää toisen kunnan asiakkaaksi. Näin kuitenkin jossain määrin tapahtuu. Ainakin väitetään, että maakunnista pannaan asunnottomia Helsingin junaan ja neuvotaan, m,iten kotikuntaa vaihdetaan.

        Hesarissa vaiko kk-liitteessä oli jokin aika sitten juttua Tattarisuosta; alueen motellista löytyi joku porukka Espoon kaupungin maksusitoumuksella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Asuntorakentaminen hiipuu, koska rakennuskustannukset ovat huipussaan, myyntihinnat ovat liian korkeat ja erityisesti ihmiset tiedostavat suhdanteet taittumisesta ja varautuvat sekä työttömyyden kasvuun että korkojen nousuun. Esimerkkinä mainittakoon että Paloheinässä uutta rivarin raatoa kaupataan 600 000 eurolla. Mieti nyt 3,6 mummon miljoonaa… Hyvin on stadin poliitikot huolehtiminen asioista. Se oli sarkasmia.

    Kuten poliitikon pitäisi tietää, laskusuhdanteessa korot laskevat, kun lainarahalla ei ole kysyntää. Viiden miljardin euron kysymys kuuluukin, miksi kaikki ennakoivat korkojen nousevan 2019, jos suhdannehuippu on jo saavutettu?

    Suomen Pankki esitti, että kiitos järjettömän kalliiden asuntojen, kotitaloudet ovat ylivelkaantuneet. Nuorten miesten pätkätöillä ei osteta puolen miljoonan rivareita, jonne voi vokotella böönan skidiensä mutsiksi. Ei tarvi ihmetellä kun joka viides lapsi syntyy tukien varassa eläville huutavan työvoimapulan paikkaajille.

    Mutta se korkojen nousu – kerro Osmo meille tavallisille sukan kuluttajille, miksi korot nousevat kun talous sakkaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Urakoitsija:

      Mutta se korkojen nousu – kerro Osmo meille tavallisille sukan kuluttajille, miksi korot nousevat kun talous sakkaa?

      Korot ovat euroalueella tolkuttoman alhaalla vain EKP:n vastuuttoman rahapolitiikan vuoksi. EKP on työntänyt markkinoille muutaman tuhat miljardia pitääkseen euroalueen surkimusmaat (mm. Italia) pystyssä ja euron yleensäkin hengissä. On suuri riski että tämä rahapolitiikka on johtanut varallisuuskuplien syntymiseen (mm. asuntojen hinnat Helsingissä, valtioiden ja yritysten velkapaperit), jotka sitten puhkeavat rahapolitiikan normalisoituessa ja korkojen noustessa. Suurta kaaosta odotellessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. vk: […] On suuri riski että tämä rahapolitiikka on johtanut varallisuuskuplien syntymiseen (mm. asuntojen hinnat Helsingissä, valtioiden ja yritysten velkapaperit), jotka sitten puhkeavat rahapolitiikan normalisoituessa ja korkojen noustessa. Suurta kaaosta odotellessa.

        Esimerkiksi rakennusalalla (joka on ollut jonkinlainen veturi tässä “nousukaudessa”) voi hetken päästä iso luuta viuhua, kun elvytyspolitiikan nosteessakaan ei tahdota saada tehtyä voittoa. Ehkä se on sitten niin sanottua luovaa tuhoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Urakoitsija: Asuntorakentaminen hiipuu, koska rakennuskustannukset ovat huipussaan, myyntihinnat ovat liian korkeat

      Tarjonta sakkaa koska kysyntä on liian korkeaa? Suomen rakennusala on siis onnistunut rikkomaan markkinatalouden.

      Rakennuskustannukset kyllä ovat varmasti huipussaan, mutta sen pitäisi korjautua jos markkinoille tulee lisää tarjontaa. Tähän tarkoitukseen kaupungin tiukemmat tuotantotavoitteet ovat hyviä: ne tasoittavat suhdannevaihtelua ja siten pienentävät alalle tulemisen riskiä. Toisaalta vielä ei olla lähelläkään vuoden 2006-2007 neliömetrimäärää (vielä ollaan miljoona neliömetriä vuodessa alempana), eli siinä mielessä kapasiteettia pitäisi maasta löytyä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Rakennetaan vaan, mutta mitä “asuntopula” tarkoittaa vapailla asuntomarkkinoilla? Se, että asumisen hinta halutuimmilla asuinseuduilla ylittää rakennuskustannukset on jokseenkin väistämätöntä, ja minulle tulee mieleen aika monta esimerkkiä kalliista tiheistä kaupungeista, joissa “rakennetaan lisää” ei selvästikään ole tähän tepsinyt.

    Ennen pitkää kai täytyy tyytyä siihen, että Helsinki on “valmis”, mielummin ennen kuin Helsinki menettää viihtyisyytensä. Onko oikeastaan mitään takeita, etteikö Helsingissä asuminen maksaisi mukavuuden rajoissa täyteen rakennettunakin reippaasti yli rakennuskustannusten? Välillähän olet väläytellyt, että lisärakentaminen voi jopa nostaa alueen vetovoimaa ja tällä tavalla neliöhintoja. Onko siis oikeastaan takeita, että Helsingin kasvattaminen hillitsisi edes hintojen nousua?

    Jos Helsinki kerta kilpailee muiden kotimaisten ja maailman kaupunkien kanssa asukkaista, eikö yksi ratkaisu olisi vain nojata taakse ja antaa niiden muiden kaupunkien välillä vähän kiriä tai vaikka kasvattaa etumatkaa? Rakennusalan tuotantokapasiteetin rajat on jo Suomessa tullut vastaan ja kustannukset lähteneet nousuun, kannattaako sitä kaikkea kerralla rohmuta tänne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. > Asukkaiden preferenssit ovat muuttuneet nopeasti
      > urbaanimmiksi.

      Jos kyse on nopeasta muutoksesta preferensseissä, on kyseessä mitä ilmeisimmin trendin täys­käännöstä edeltävä piikki. Se ennakoi, että trendi on äkillisesti (romahdusmaisesti) kääntymässä päin­vastaiseksi.

      — Tähän voisin laittaa useammankin linkin, mutta ne ovat vihreiltä kiellettyjä.

      Jos kaupunki lähtee korjaamaan markkinoilla tapahtuvia äkillisiä muutoksia eli pelaamaan kysyntä-tarjonta -peliä, on sen varauduttava tässä tulevaisuudella spekuloivassa toiminnassa myös siihen vaihto­ehtoon, että markkinoilla tapahtuukin aivan päin­vastainen kehitys, ja yhtä äkillisesti. Mitä siinä tapauksessa tehdään? Otetaanko tappio kotiin vieläkin suuremman velan ottamisella vaiko muiden palvelujen supistamisella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mites tämän hurjan rakentamisen ilmastojalanjälki. Lienee samaa luokkaa kuin autoliikenteen ellei enemmänkin (ainakin jossain vaiheessa joku 25% globaaleista CO2 päästöistä syntyi rakentamisesta).

    Missä haittaverot ja hillitsemiseen liittyvät toimet? Anna kun arvaan, ihan eri asia kuin yksityisautoilu jota pitää kurittaa aina ja joka paikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. hupsis:
      Mites tämän hurjan rakentamisen ilmastojalanjälki. Lienee samaa luokkaa kuin autoliikenteen ellei enemmänkin (ainakin jossain vaiheessa joku 25% globaaleista CO2 päästöistä syntyi rakentamisesta).

      Missä haittaverot ja hillitsemiseen liittyvät toimet? Anna kun arvaan, ihan eri asia kuin yksityisautoilu jota pitää kurittaa aina ja joka paikassa.

      Suurin osa rakentamisen päästöistä syntyy rakennusaineteollisuudessa, eli sementin, teräksen ja alumiinin valmistamisessa. Kaikki nämä alat ovat jo nyt päästökaupan piirissä, eli joutuvat maksamaan päästöistään. Toki olisi järkevää pyrkiä nostamaan päästöoikeuksien hintaa jotta rakentamisessakin paremmat ja vähäpäästöisemmät materiaalit kuten vaikka puu pääsisivät niskan päälle.

      Aivan ensimmäiseksi kannattaisi luopua pysäköintinormista; pysäköintilaitosten tekemiseen kuluu ihan hillittömästi betonia ja rahaa, ja määräyksillä ylläpidetty pysäköintipaikkojen ylitarjonta lisää henkilöautoliikennettä suhteessa muihin, vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. arkkitehti: Toki olisi järkevää pyrkiä nostamaan päästöoikeuksien hintaa jotta rakentamisessakin paremmat ja vähäpäästöisemmät materiaalit kuten vaikka puu pääsisivät niskan päälle.

        Puun hyvyys päästöjen suhteen ei ole täysin totta. Käytettäessä puuta rakentamiseen vain murto-osa siitä (hatusta heitetty arvio 10-20%) varastoituu rakennuksien pitkään säilyviin osiin, eli toimii keskipitkän aikavälin hiilinieluna. Suurin osa palaa joko ihmisen polttamana (valmistuksen sivutuotteena) tai lahoamalla (esim. kannot, oksat ym.). Tässä olisi paikka innovaatiolle: miten suurin osa biomassasta saataisiin hyödynnettyä rakennustuotteiden valmistuksessa? Tosin, mitä prosessoidumpia tuotteita puusta tehdään, sitä enemmän energiaa kuluu valmistukseen, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. Taitaa olla kuolleena syntynyt ajatus, että puusta rakennusmateriaalia valmistettaessa ylijäänyt osuus (mukaan lukien korjuujätteet) haudattaisiin niin syvälle, ettei se pääse lahoamaan (vähän kuin ydinjätehauta…)
        Kaikkeen puun käyttöön liittyy se ongelma, että kun suuri osa korjatusta puusta palaa hiilidioksidiksi (vaikka se pieni osa menisi rakentamiseen), hiilidioksidia vapautuu heti paljon mutta sitoutuminen uuteen, kasvavaan metsään kestää vuosikymmeniä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ville:
        > Suurin osa palaa joko ihmisen polttamana (valmistuksen
        > sivutuotteena) tai lahoamalla (esim. kannot, oksat
        > ym.). Tässä olisi paikka innovaatiolle: miten
        > suurin osa biomassasta saataisiin hyödynnettyä
        > rakennustuotteiden valmistuksessa?

        Poliittinen tahto vaihtelee vuosikymmenestä toiseen. Nyt se haluaa kaiken puun tuotantoon, vain ihmistä varten. Kuitenkin miljoonien vuosien kehitys on luonut ekosysteemin, jossa lahoavat puun kannot siirtävät biologista sienimassaa ym puun sukupolvelta toiselle. Ne myös lannoittavat uuden puusukupolven kasvua.

        Jos keräämme kaiken biomassan pois metsästä, joudumme korvaamaan menetetyt ravinteet keinotekoisella lannoituksella ja saatamme koko metsän suureen vaaraan tuhoutua kokonaisuudessaan seuraavan tuholaisaallon iskiessä siihen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kummallisia käsityksiä arvon kanssakeskustelijoilla täällä kyllä on. Vaikuttaa siltä kuin tosiasiat, toiveet ja arvot sekoittuisivat keskenään eikä kirjoittaja itsekään enää tiedä mitä haluaa. Voidaan suhteellisen turvallisesti olettaa, että Helsingissä haluaa jatkuvasti muuttaa asumaan uusia ihmisiä. Tämä trendi on maailmanlaajuinen ja näkyy pääkaupungeissa sekä paikallisissa suurissa asutuskeskuksissa. Päinvastoin toimiminen vaatii melkoisen pitävät perusteet. Toiveajattelu siihen ei riitä.

    Jos tilanne oletetaan tällaiseksi, voi tarkastella vaihtoehtoja kaupungin aktiivisesta toiminnasta rakentamisen vähentämiseksi tai sen lisäämiseksi. Asuntorakentamisen vähentäminen vähentää tarjontaa ja sen myötä asumisen hinta kasvaa. Tarjonnan kasvattamisen pitäisi vastaavasti hidastaa hintojen nousua.

    Se miksi näemme jatkuvasti vain hintojen nousun rakentamisesta riippumatta voi hyvin johtua myös siitä, että operoimme aivan liian pienissä lukumäärissä. Kysyntä on turhan kova.

    Kaupungin päättäjien on vain valittava miten yrittävät hintoihin vaikuttaa. Minusta on järkevä nostaa rakentamista hyville paikoille. Silloin on ainakin pieni mahdollisuus siitä, että vaikutus näkyy myös hinnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Onkohan kaupunki varannut rahaa näiden puoli-hitaksien pyörittämiseen, jotka on rakennettu 75% taloyhtiölainalla. “Voitin” tämmösen puoli-hitaksen laajasalossa. Maksamalla 130 kiloa olisin päässyt asunnon omistajaksi. Mitään ei kysytty, vaikka ei mulla ole tosiaankaan sellasia tuloja, että pystyisin maksamaan 3000 erkkiä kuussa lainanlyhennyksiä parin vuoden päästä.

    Ottaakohan kaupunki loputkin asunnot haltuunsa, vai mitä tapahtuu? En tajuu.

    Yksi on ainakin varmaa. Kruunuvuorenranta aika epämielyttävä asuinympäristö, kun kaikki paikat on täynnä ilmaisasujia, siis maaseudun huumekuntoutujia ja ruotsista tulleita pakolaislapsukaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Rooman valtakunnassakin oli valtava kaupungistumisbuumi vuoden 0 kahta puolta.Mutta tiivis asuminen ei ollut kestävää ja väestön oli pakko muuttaa maaseudulle ja kaupungit kuihtuivat . Kaupunki/maaseutu eläminen on aaltoliikettä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voidaan ohjata järkevästi laajemmalle alueelle esimerkiksi olemassaolevien raideyhteyksien varrelle. Näin myös Helsingin nykyiset viheralueet ja merenrannat voidaan säästää rakentamiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Onkohan kaupunki varannut rahaa näiden puoli-hitaksien pyörittämiseen, jotka on rakennettu 75% taloyhtiölainalla. “Voitin” tämmösen puoli-hitaksen laajasalossa. Maksamalla 130 kiloa olisin päässyt asunnon omistajaksi. Mitään ei kysytty, vaikka ei mulla ole tosiaankaan sellasia tuloja, että pystyisin maksamaan 3000 erkkiä kuussa lainanlyhennyksiä parin vuoden päästä.

    Ottaakohan kaupunki loputkin asunnot haltuunsa, vai mitä tapahtuu? En tajuu.

    Yksi on ainakin varmaa. Kruunuvuorenranta aika epämielyttävä asuinympäristö, kun kaikki paikat on täynnä ilmaisasujia, siis maaseudun huumekuntoutujia ja ruotsista tulleita pakolaislapsukaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.